Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ehkä sitä että ei ole ositusta tehty perintötilasta? Perikuntien kanssa on hankala saada asioita aikaan.Mitä tarkoitat jakamattomalla tilalla?
On muuten aika helvetisti. Koko valtion ylläpitämä tieverkko on 78000 km (valtatiet, kantatiet, seututiet ja yhdystiet) josta kolmasosa on sorapintaisia.
Tuota kolmasosaa (valtion soratiet) käyttää säännöllisesti noin miljoona suomalaista. (lähde TRAFI). Sen päälle on sitten vielä kuntien hallitsema katu- ja tieverkko, käytännössä siis kaava-alueella, Uudenmaan ja urbaaneimman alueen ulkopuolella siitäkin on osa sorapintaisia.
Jos yksityisteistä halutaan tehdä yleistys, niin kyseessä on kapeahko hiekkatie joka usein loppuu talon pihaan. Toki tähänkin löytyy poikkeuksia, mutta tällaisia ne minun tietämät tiet ovat.
onko tuossa mitään sen epäselvempää kuin että perikunta vastaa osaltaan tienhoitomaksuista niin kauan kunnes on osituksen tehnyt. niihän se tekee kaikista muistakin tilan kiinteistä kuluista, kiinteistöveroista, liittymämaksuista yms.Mökkitien viimeinen asukas ei halua maksaa tienhoitomaksuja ja se viimeinen 200 metriä on siinä kunnossa kun se sitä pitää. Hieman pännii moinen lokki mutta ihan sama, ei se nyt minua tai muita tunnu haittaavan.
Ehkä sitä että ei ole ositusta tehty perintötilasta? Perikuntien kanssa on hankala saada asioita aikaan.
Jos lähdetään siitä että satut ajamaan hiekkatietä ja mietit että onko kyseessä yksityistie vai julkinen, niin pitäisi huomioida ko. tien ajosuorite, ei kokonaispituus. Äkkiseltään en tuollaista tietoa löytänyt, mutta yksityisteiden käyttäjiä on noin 2 miljoonaa ja julkisten hiekkateiden käyttäjiä noin miljoona. Eli tuolla perusteella hiekkatietä ajaessa voisi ajatella olevan 2/3 todennäköisyys sen olevan yksityinen ja 1/3 julkinen.Eli valtiolla on 26tkm hiekkateita ja yksityisiä noin 370tkm, joiden nyt oletan olevan hiekkateita jotain hassua poikkeusta lukuunottamatta, kyllä mun mielestä voi nyrkkisääntönä pitää että hiekkatie on yksityistie, eikä tuohon nöhden kovin paljoa ole valtion kilometrejä.
No ei varmaan hirveän yllättävää kun artikkelin mukaan Riihimäen Kaupunki on sitä ylläpitänyt viimeiset 20 vuotta. Voin kuvitella että jos kaupunki lopettaa ylläpidon eikä valtiokaan ota sitä hoidettavakseen, niin eron saattaa hyvinkin 10 vuoden päästä huomata. Tosin johan artikkelista on 7 vuotta - onko se nyt tiekunnan hoidossa sitten?tuolle kun kääntyy niin ei sitä mitenkään erota valtion tiestä jollei jotain kautta tiedä asiaa.
Jos ei muuten niin siitä puomista, jolla lupasivat estää läpiajon?No ei varmaan hirveän yllättävää kun artikkelin mukaan Riihimäen Kaupunki on sitä ylläpitänyt viimeiset 20 vuotta. Voin kuvitella että jos kaupunki lopettaa ylläpidon eikä valtiokaan ota sitä hoidettavakseen, niin eron saattaa hyvinkin 10 vuoden päästä huomata. Tosin johan artikkelista on 7 vuotta - onko se nyt tiekunnan hoidossa sitten?
Edit: Sipiläntie näyttää olevan nykyään väyläviraston palvelussa tie 41134, eli tulkitsisin että valtio on ottanut sen hoitaakseen eikä se olisi enää yksityistie.
Noista 370tkm suurin osa on metsäautoteitä ja muita vähäisiä tienpätkiä jotka eivät ole edes henkilöautolla ajettavia. Säännöllisessä aurauksessa ja tienhoidossa yksityisteitä on pieni osa tuosta. Valtion soratiet 27tkm ovat ylivoimaisesti liikennöidyimpiä päällystämättömiä teitä.Eli valtiolla on 26tkm hiekkateita ja yksityisiä noin 370tkm, joiden nyt oletan olevan hiekkateita jotain hassua poikkeusta lukuunottamatta, kyllä mun mielestä voi nyrkkisääntönä pitää että hiekkatie on yksityistie, eikä tuohon nöhden kovin paljoa ole valtion kilometrejä.
Tuo on ehkä se yleinen käsitys yksityisteistä, mutta käsitys on väärä. Eihän niitä yksityisteitä erikseen mitenkään merkitä yksityiseksi, ellei kyseessä ole jonkun pihatie jonne liian usein eksytään.
säännöllisesti talvikunnossapidettävien yksityisteiden määrä.
Vaikuttaisikohan tässä nyt asuinpaikka tähän katsantoon? Tässä pk seudun nukkuma-alueilla "maaseudulla" on ainakin noita yksityisteitä vaikka kuinka pirusti, mutta hiekkapintaisia julkisia ei missään.Noista 370tkm suurin osa on metsäautoteitä ja muita vähäisiä tienpätkiä jotka eivät ole edes henkilöautolla ajettavia. Säännöllisessä aurauksessa ja tienhoidossa yksityisteitä on pieni osa tuosta. Valtion soratiet 27tkm ovat ylivoimaisesti liikennöidyimpiä päällystämättömiä teitä.
Itsekin ajan kauppaan mennessä sorapintaista yksityistietä 500 metriä ja sorapintaista valtiontietä noin 7km.
Itseasiassa olisi ihan mielenkiintoista tietää yleiselle henkilöautoliikenteelle avoimien säännöllisesti talvikunnossapidettävien yksityisteiden määrä.
Ajosuoritteella mitattuna valtion tiet on toki kärjessä. Valtion sorateitä ajaa säännöllisesti noin miljoona suomalaista ja yksityisteitä pari miljoonaa. Toki niinkuin meilläkin valtion tielle on usein hyvin lyhyt matka.
Ei kai niitä millään puomeilla voi sulkea, jos ovat edes jossain vaiheessa saanut valtiolta avustuksia.Jos ei muuten niin siitä puomista, jolla lupasivat estää läpiajon?
Kymmenen vuotta viimeisen avustusrahan saamisen jälkeen saa.Ei kai niitä millään puomeilla voi sulkea, jos ovat edes jossain vaiheessa saanut valtiolta avustuksia.
Tottakai vaikuttaa. Uudellamaalla prosentuaalisesti on varmaan eniten päällystettyjä kaikista teistä. Ihan oikealla maaseudulla ei juuri lainkaan. No on tuo valtatie 9 täällä asfalttia.Vaikuttaisikohan tässä nyt asuinpaikka tähän katsantoon? Tässä pk seudun nukkuma-alueilla "maaseudulla" on ainakin noita yksityisteitä vaikka kuinka pirusti, mutta hiekkapintaisia julkisia ei missään.
No tuossa artikkelissa oli että kaupunki käski perustamaan tienhoitokunnan. Jos perustavat tienhoitokunnan, eikä hae tukea, niin sen jälkeen voi tien katkaista.Ei kai niitä millään puomeilla voi sulkea, jos ovat edes jossain vaiheessa saanut valtiolta avustuksia.
Puomittomilla yksityisteillä saa ajaa satunnaisesti. Marjastajien sun muiden ongelma on ennemminkin se ettei maastoon saa pysäköidä eikä sitä autoa voi keskelle tietä jättää. Ja traktorin tai puutavara-auton ohi mentävää tilaa pystyy hyvin harvoin jättämään.No tuossa artikkelissa oli että kaupunki käski perustamaan tienhoitokunnan. Jos perustavat tienhoitokunnan, eikä hae tukea, niin sen jälkeen voi tien katkaista.
Sitä en tiedä että kauanko tie pitää jättää julkiseen käyttöön sen jälkeen kun tukea on saatu, tuskin sekään velvoite loputtomiin jatkuu.
Mitä nyt höpäjät, yksityistiellä saa ajaa ihan vapaasti, mutta jos sen ylläpitoon saa julkista tukea, sitä ei saa laittaa puomin taakse. Noillahan ongelma on se että se niiden tie on yleisesti käytetty läpiajoväylä, oliko se nyt 2200 autoa vuorokaudessa, ja jos sitä pitäisi yksityisesti ylläpitää, niin laittavat puomin jotta läpiajo loppuu.Puomittomilla yksityisteillä saa ajaa satunnaisesti. Marjastajien sun muiden ongelma on ennemminkin se ettei maastoon saa pysäköidä eikä sitä autoa voi keskelle tietä jättää. Ja traktorin tai puutavara-auton ohi mentävää tilaa pystyy hyvin harvoin jättämään.
Jos yksityistie ei ole saanut avustusta on tienhoitokunta oikeutettu perimään korvauksen säännöllisestä käytöstä. Satunnainen käyttö on sallittu.Mitä nyt höpäjät, yksityistiellä saa ajaa ihan vapaasti, mutta jos sen ylläpitoon saa julkista tukea, sitä ei saa laittaa puomin taakse. Noillahan ongelma on se että se niiden tie on yleisesti käytetty läpiajoväylä, oliko se nyt 2200 autoa vuorokaudessa, ja jos sitä pitäisi yksityisesti ylläpitää, niin laittavat puomin jotta läpiajo loppuu.
Mitä nyt höpäjät, yksityistiellä saa ajaa ihan vapaasti, mutta jos sen ylläpitoon saa julkista tukea, sitä ei saa laittaa puomin taakse. Noillahan ongelma on se että se niiden tie on yleisesti käytetty läpiajoväylä, oliko se nyt 2200 autoa vuorokaudessa, ja jos sitä pitäisi yksityisesti ylläpitää, niin laittavat puomin jotta läpiajo loppuu.
Niin tuossahan puhuttiin "läpiajoliikenteestä". Joten saa kai siihen nyt puomin laittaa väliin saaduista valtionavustuksista huolimatta, kun tielle pääsy kuitenkin mahdollista molemmista päistä?Jos yksityistie ei ole saanut avustusta on tienhoitokunta oikeutettu perimään korvauksen säännöllisestä käytöstä. Satunnainen käyttö on sallittu.
Satunnaisessakin käytössä jos tie painuu tai muuten vaurioituu esim. puutavara-auto on korvausvelvollisuuss. Tämä koskee myös osakkaita.
28 §
Muiden kuin tieosakkaiden oikeus käyttää tietä
Muiden kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuva yksityistien käyttäminen säännöllisiin ja tilapäisiin kuljetuksiin, säännölliseen kulkemiseen sekä tien kunnossapitokustannuksia selvästi lisäävän toimintaan on luvanvaraista. Lupaa tien käyttämiseen ei kuitenkaan tarvita jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuvaan kulkemiseen tai välttämättömien viranomaistehtävien tai postilain (415/2011) mukaisen yleispalvelun toteuttamisen edellyttämään tienkäyttöön.
Lupa 1 momentissa tarkoitettuun tienkäyttöön voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi annettu lupa voidaan peruuttaa. Määräaikainen lupa voidaan peruuttaa, jos lupaehtoja ei noudateta tai käyttömaksua makseta.
Luvanvaraisesta tien käytöstä on suoritettava korvauksena käyttömaksu, jollei muuta sovita. Joka 1 momentin vastaisesti käyttää tietä, on velvollinen vaadittaessa suorittamaan tien käytöstä käyttömaksun. Käyttömaksun suuruudesta säädetään 38 §:ssä ja määräämisestä 41 §:ssä.
Luvan 1 momentissa tarkoitettuun säännölliseen tienkäyttöön antaa tiekunta, tai, jos sellaista ei ole perustettu, tieosakkaat. Luvan tilapäiseen tienkäyttöön voi antaa myös tiekunnan toimitsijamies tai hoitokunta taikka tieosakas, jos tiekuntaa ei ole perustettu. Jos muulla kuin tieosakkaalla on välttämätön tarve käyttää tietä, eikä hänelle myönnetä siihen lupaa, lupa voidaan kuitenkin myöntää yksityistietoimituksessa.
Luetko ollenkaan mitä liität tai mihin kommentoit?Jos yksityistie ei ole saanut avustusta on tienhoitokunta oikeutettu perimään korvauksen säännöllisestä käytöstä. Satunnainen käyttö on sallittu.
Satunnaisessakin käytössä jos tie painuu tai muuten vaurioituu esim. puutavara-auto on korvausvelvollisuuss. Tämä koskee myös osakkaita.
28 §
Muiden kuin tieosakkaiden oikeus käyttää tietä
Muiden kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuva yksityistien käyttäminen säännöllisiin ja tilapäisiin kuljetuksiin, säännölliseen kulkemiseen sekä tien kunnossapitokustannuksia selvästi lisäävän toimintaan on luvanvaraista. Lupaa tien käyttämiseen ei kuitenkaan tarvita jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuvaan kulkemiseen tai välttämättömien viranomaistehtävien tai postilain (415/2011) mukaisen yleispalvelun toteuttamisen edellyttämään tienkäyttöön.
Lupa 1 momentissa tarkoitettuun tienkäyttöön voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi annettu lupa voidaan peruuttaa. Määräaikainen lupa voidaan peruuttaa, jos lupaehtoja ei noudateta tai käyttömaksua makseta.
Luvanvaraisesta tien käytöstä on suoritettava korvauksena käyttömaksu, jollei muuta sovita. Joka 1 momentin vastaisesti käyttää tietä, on velvollinen vaadittaessa suorittamaan tien käytöstä käyttömaksun. Käyttömaksun suuruudesta säädetään 38 §:ssä ja määräämisestä 41 §:ssä.
Luvan 1 momentissa tarkoitettuun säännölliseen tienkäyttöön antaa tiekunta, tai, jos sellaista ei ole perustettu, tieosakkaat. Luvan tilapäiseen tienkäyttöön voi antaa myös tiekunnan toimitsijamies tai hoitokunta taikka tieosakas, jos tiekuntaa ei ole perustettu. Jos muulla kuin tieosakkaalla on välttämätön tarve käyttää tietä, eikä hänelle myönnetä siihen lupaa, lupa voidaan kuitenkin myöntää yksityistietoimituksessa.
Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat. Ja olen itsekin yksityistien osakas. Mikä tässä on ristiriidassa jonkun muun kommentin kanssa? Tai tuon lainkohdan kanssa?Luetko ollenkaan mitä liität tai mihin kommentoit?
Vai käänsitkö sä nyt vain pointtiasi lennossa 180°?
Yksityistie ei ole aina pieni hiekkatie. Tämä tienpätkä voi olla jollekin tuttu Tiesota käynnistyi Sipiläntiellä Riihimäellä tuolle kun kääntyy niin ei sitä mitenkään erota valtion tiestä jollei jotain kautta tiedä asiaa.
Noin yleistän.Ja kun mainittiin, että yksityisteillä maksetaan käytön mukaan, niin sekään ei pidä paikkaansa, vaan maksajia ovat tienvarren asukkaat ja usein maksuperuste on sijainti tien alkamiskohdasta. Satunnainen ajelija ei maksa mitään, paitsi valtionavustusten kautta.
Avustuksia jos otettu, niin se yleensä tarkoittaa ettei voi omin luvin laittaa puomeja, merkkejä yms. laittaa.Niin tuossahan puhuttiin "läpiajoliikenteestä". Joten saa kai siihen nyt puomin laittaa väliin saaduista valtionavustuksista huolimatta, kun tielle pääsy kuitenkin mahdollista molemmista päistä?
Pyydän anteeksi, en ymmärtänyt miten tuota asiaa lähestyit, vaan menin olettamaan. Nyt kuin luin keskustelun uudelleen ymmärrän että olin itse vetänyt väärät johtopäätökset.Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat. Ja olen itsekin yksityistien osakas. Mikä tässä on ristiriidassa jonkun muun kommentin kanssa? Tai tuon lainkohdan kanssa?
"Jos yksityistie ei ole saanut avustusta on tienhoitokunta oikeutettu perimään korvauksen säännöllisestä käytöstä. Satunnainen käyttö on sallittu.
Satunnaisessakin käytössä jos tie painuu tai muuten vaurioituu esim. puutavara-auto on korvausvelvollisuus. Tämä koskee myös osakkaita".
Ei se mitään, asiasta toiseen ei oikein böndeläisenä (20 kiloasukkaan kaupunki) vilahtanut edes mieleen että jossain ruuhkasuomessa voi olla yksityistienä läpiajotie missä menee yli 2000 auto vuorokaudessa. Täällä kun tuota kauempana olevaa valtion tietä ajaa vissiin joku 200 autoa vuorokaudessa. Tätä lähempää sekin valtion, vielä vähemmän.Pyydän anteeksi, en ymmärtänyt miten tuota asiaa lähestyit, vaan menin olettamaan. Nyt kuin luin keskustelun uudelleen ymmärrän että olin itse vetänyt väärät johtopäätökset.
Laita ihmeessä linkkiä kyseiseen artikkeliin.Avustuksia jos otettu, niin se yleensä tarkoittaa ettei voi omin luvin laittaa puomeja, merkkejä yms. laittaa.
Säännöllisestä ajosta voi yrittää periä asiallisen korvauksen jos jotenkin onnistuu. Eli kannattaa miettiä kannattaako hakea avustuksia jos tien on sellainen mistä voi ajaa läpi. Jos haettu aiemmin, niin myöhäistä.
Joskus ollut artikkelli yksityistiestä jossa läpiajoliikenne oli iso ongelma, ja siihen ei oltu saatu ratkaisua , ei saanut lupaa kieltomerkeille, saati puomille, ja "kaikki" ajoi vain satunnaisesti. Kunnan avustukset ei riittänyt alkuunkaan läpiajoliikenteen vaatiman kunnossapidon suorittamiseen. Läpiajosta pikkutiellä usein muutakin haittaa osakkaille
Mitä tarkoitat jakamattomalla tilalla?
Mutta tuon kokoiseen tiekuntaan tuo on valitettavan kallista. Meidänkin tiekunta pyörii about 1000e tiemaksuja+tuet-kunnossapito ja auraukset niin kyllä se tuntuisi budjetissa aika lailla. Vastaavasti valtatien toisella puolella tiekunnassa yli 60 osakasta ja tulot sen mukaiset.ja siinä saattaa mennä tonni jos toinenkin
Netin hakukoneilla en nopeasti löytänyt.Laita ihmeessä linkkiä kyseiseen artikkeliin.
Nyt vähän jäi ristiriitaisekei, aloituksessa mainittiin että menee jonkin tilan läpi, mutta toisaalta saan käsityksen että ei mene, tai siis tie päättyy ko tilalle.Niin minusta tuon loppupätkän tietoimitus ei ole tiekunnan intressissä vaan tilalla asuvien ihmisten pitää hoitaa asia. Meillähän on nyt lyhyempi tie hoidettavanamme![]()
"Tulot" yleensä mitoitetaan menojen mukaan, eli vaikuttavia on se missä kunnossa tie on, paljonko kuormitusta (käyttöä) ja iso merkitys pituudella. paljonko vaatii sitä kunnossapitoa.Mutta tuon kokoiseen tiekuntaan tuo on valitettavan kallista. Meidänkin tiekunta pyörii about 1000e tiemaksuja+tuet-kunnossapito ja auraukset niin kyllä se tuntuisi budjetissa aika lailla. Vastaavasti valtatien toisella puolella tiekunnassa yli 60 osakasta ja tulot sen mukaiset.
Nyt vähän jäi ristiriitaisekei, aloituksessa mainittiin että menee jonkin tilan läpi, mutta toisaalta saan käsityksen että ei mene, tai siis tie päättyy ko tilalle.
Eli muita osakkaita ei kiinnosta ko pätkä, eivät sitä tarvitse. Ehkä joskus jos ko tilan osalta kuviot selkee, niin sitten arvioivat onko heidän ettu, kunnossa pito voi olla edullisempaa. (mutta sitten joutuu pitämään tien "auki")
Jos taasen kyse siitä että yksityistie menee tuon tilan läpi (rasite) , niin erikoinen viritys, tuskin sen tilan omistajia kiinnostaa pitää kunnossa tietä jota muuta tarvitsevat.
Jos vedetään mutkat suoriksi, niin tie on läpikulkukelpoinentie kahden valtion tien välissä.?Tie on L:n mallinen (eli I + __) ja yhtyy molemmist päistä Elyn tiehen. Ensimmäisen suoran varrella on kaikki talot paitsi tuo yksi kesämökki/talo, joka on mutkassa. Sinne pääsee kahta kautta. Ensimmäiset 300m on tiekunnan hoidossa ja 200m tämän jakamottoman tilan mailla ja sitten ollaankin mutkassa, josta alkaa tila jolla kesämökki on. Talvella tietä aurataan siis vain siltä osuudesta jolla on taloja eli ehkä noin 400 - 500m siis tiekunnan osuus ja osa jakamattoman tilan läpi menevästä tiestä. Sitä en tiedä kun hoitaa mutkan toisella puolelle jäävän osuuden tiestä.
Onnistuinko selventämään tilannetta?
Jos vedetään mutkat suoriksi, niin tie on läpikulkukelpoinentie kahden valtion tien välissä.?
Tilalla siinä välissä on ilmeisesti tierasite, ja en tiedä miten tuolla, ilmeisesti se tie ei mene pihan/talouskeskuksen läpi, vaan enemmän tai vähemmän sivusta. (ei esim ulkorakennuksia molemmin puolin, vaan rakennuksiin jonkinverran matkaa)
Voisi kuvitella että niiden omistajia ei silti houkutta läpikulkuliikenne, jotain mielellään vaikka vähän maksavat siitä että voivat pitää tien halutessa suljettuna muilta. Se voi olla myös tuon järjestäytyneen tiehoitokunnan etu.
Tai vaihtoehtoisesti. Voi olla että ymmärsin väärin, jäi myös käsitys on tie tuonne tilalle, tilalta on myös tie toiselle valtiontielle. Tilan omistajat sitten pitävä omasta tiestään huolta miten haluavat ja ehkä siellä ei ole mitään tierasitettakaan, kuin siihen asti mihin tiehoitokunta tietä kunnossapitää.
Joskus on myös liittymiä mistä päässe, eli menee tie/reitti myös asuintaloille, mökille, jne, mutta liittymä on tarkoitettu vain maa metsätalouteen.
Tämä arvio ainakin lienee kohdallaan, koska pääsääntöisesti maatilakeskukset ovat yksityisteiden varrella. Eivät toki ihan kaikki, koska joidenkin oma tonttitie(ei tiekunnallinen yksityistie) liittyy suoraan valtiolliselle tielle tai peräti kadulle. Jos maatilayrityksiä oli viime vuonna 43 000 ja määrä väheni silloin edeltävästä vuodesta noin tuhannella, luku täsmäisi.Yksityisteiden varrella on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilaa, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä.
Suuri osa loppuu kääntöpaikalle keskellä metsää eikä koko tiellä tällöin ole useinkaan yhtään tonttiliittymää tai asukasta. Metsäautotieksi laskettavia on Suomessa joku 100 000 km.Jos yksityisteistä halutaan tehdä yleistys, niin kyseessä on kapeahko hiekkatie joka usein loppuu talon pihaan. Toki tähänkin löytyy poikkeuksia, mutta tällaisia ne minun tietämät tiet ovat.