TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Joo, nuo inkkarit toki jää työttömiksi ekana, mutta ennen pitkään pölkylle tulee myös nää Suomessa olevat rivikoodarit. Ja tuo raja mihin kone pystyy voi nousta aika korkealle, että jos meinaat koodausalalla työpaikan säilyttää niin parasta olla aika pirun hyvä tai sitten sulla pitää olla taitoja tuohon suunnittelupuoleen.
En tarkoittanut tuota. Tarkoitin että hyvinvointiyhteiskunnan romuttuminen näkyy noissa. Taisin muotoilla epäselvästi.
Muuten täydellisesti samaa mieltä, paitsi tasaverosta. Progressio voisi kyllä olla loivempaa, ja veroaste tippuisi ensimmäisen kolmen kohdan toteutuksen myötä jo niin paljon että virolaiset unelmoisi meidän veroasteikosta, eikä toisinpäin
Se oli sinä joka otit esille hitsarit ja 50-kymppiset, esimerkkinä niistä joita ei voi kouluttaa, älä ota turhaan suurta pulttia sanomisistani, en tarkoita niitä miksikään ainoaksi oikeaksi totuudeksi. Tiedän, että yli 50-vuotiaiden on vaikea työllistyä, mutta se ei johdu osaamattomuudesta vaan ikärasismista varsinkin IT-alalla. En ole keskustellut pääasiassa mamuista, mutta niitä ei voi ohittaa, kun puhutaan työllistymisestä ja työttömyydestä, pääpointti oli työttömyys.
Koodaustakin on siiretty paljon halpamaihin, suomenkieli vielä suojelee sen verran, että joskus tarvitaan suomen osaamista, valikoissa, helpeissä jne.
Sopii minulle, sen verran lisäsisin, että kun puhutaan työttömyydestä, työllisyysasteesta ja työntekijöistä niistä on vaikeampi keskustella ottamatta esille ulkomaalaisia työntekijöitä ja töiden siirtymistä halpamaihin.
Enpä tiedä, joskus koodattiin jopa konekielellä, nykyään käytetään paljon sovelluskehittimiä ja jotkut tuotannohjausjärjestelmien kehittimet ovat suurelta osin ominaisuuksien valintaa ja täppäämistä.
Laitappa mulle se kohta, jossa sanoin ettei yli 50v voi kouluttaa. Totesin vaan tosiasiat sen ikäisten työllisyysmahdollisuuksista. Johtuu varmasti osittain myös työnantajien ennakkolluloista, mutta myös sopivan koulutuksen puutteesta. Itseasiassa se mun pääpointti oli alkujaan meidän yhteiskunnan ikärakenne, josta johtuvista ongelmista työmarkkinat on vaan yksi oire.
En ole mielestäni leimannut ketään haluttomaksi. On toki ihan tosiasia, että yli 50v ihmiset ovat yleensä haluttomampia muuttamaan työn perässä, jos verrataan nuorempiin. Tämä selittyy varmasti ihan elämäntilanteiden eroilla. Itsellä on myös näitä perhepiirissä.
Tämä on ihan totta. Hoiva-ala on hyvä esimerkki alasta, johon kaikki eivät vaan sovellu. Siihen tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää väkeä, mutta nuoria tulee aina vähemmän ja vähemmän. Tämän lisäksi ala ei taida olla se kaikkein halutuin tällä hetkellä.
Koska softakehitys toimii näin ja on toiminut näin tähän mennessä aina. Kun työkalut ja tekotavat kehittyvät ja tehostuvat niin abstraktiotaso kasvaa ja tehdään monimutkaisempia ohjelmia. Ne hommat mihin 80-luvulla meni kuukausia tehdään nyt sekunnissa ja ovat yksinään marginaalinen kärpäsenpaska osana isompaa kokonaisuutta.
Suunnitteluja ja koodaaminen kulkee käsi kädessä ja tehdään samojen tyyppien toimesta. Joskus 90-luvulla tms. ehkä oli jossain tällaisia puhtaasti suorittavia "anna speksi tai UML kaavio sisään ja ota koodi ulos"-apinoita, mutta lukuunottamatta pahimpia intia-swetshoppeja näiden jakaminen eri tehtäviin/henkilöille on kadonnut konsepti.
Kuvailet tässä täysin 1:1 miten ohjelmistokehitys toimii, miten se on aina toiminut ja miten se tod näk jatkossa tulee myös toimimaan.
Monimutkaisempia ohjelmia, mutta se ei ole sama asia kuin että niiden tekeminen olisi monimutkaistunut. Kokonaisuuksien hallinta on monimutkaistunut, mutta se varsinainen koodin tuottaminen on yksinkertaistunut. Kuten itsekkin sanoit että ne 80-luvun hommat tehdään nyt sekunnissa, niin itse en näe miksi homma pysähtyisi tähän nykypäivään vaan ne jutut minkä tekeminen kestää kuukausia, tehdään 30 vuoden päästä sekunnissa. Nimenomaan tulevaisuudessa mennään aina vaan enemmän siihen, että koneelle annetaan speksi (vaikka UML-kaaviona) ja se tuottaa sen koodin. Ne asiat mitä kone ei pysty ratkaisemaan eli mihin tarvitsee ihmisiä tulee vain pienenemään.
Ei olekaan ainakaan kaikissa tapauksissa. Mikä taas on monimutkaisempaa riippuu aivan tapauksesta ja menee ehkä jo enemmän filosofian puolelle.
Ei se pysähdykään. Sitten 30v päästä tehdään taas entistä monimutkaisempia kokonaisuuksia ja hommat jatkuu entiseen malliin. Voi olla että koodaajien työt lisääntyvät kun tekniikka kehittyy kuten on tähänkin asti käynyt. Erilaisia ohjelmistoja ja ongelmien ratkaisua on loppupeleissä äärettömän paljon joten jos nyt abstraktiotason nousu ja ohjelmistoalan työt/relevanssi on kasvanut lineaarisesti niin en näe syytä miksi se ei jatkaisi kasvua myös jatkossa.
Tässä on oikeastaan se suurin kompastuskivi ajattelussasi. Tämä "speksi" ja oli se sitten WTF tai UML kaavio niin on nimenopmaan juuri sitä ohjelmointia. Se on vain ohjelmointia omassa abstraktiotasossaan. Koodaaminen on loppupeleissä vain kommunikaatio kanava suunnittelijan ja CPU:n ja muiden komponenttien välillä. Tapahtui mitä tahansa niin kuitenkin loppupeleissä suunnittelijan on jollain tavalla kommunikoitava ajatuksensa tietokoneelle. Sitä voi kutsua millä tahansa hypetermillä tai ajan henkeen sopivalla slush-ilmaisulla, mutta loppupeleissä kyse on ohjelmoinnista kuitenkin.
Nykypäivän näkökulmasta kyllä kuten 80-luvun näkökulmasta omissa tapauksissaan tai vuonna pottu ja nakki kun tietokoneet "eivät pystyneet" kääntämään softaa vaan ne hakattiin suoraan reikäkortteihin.
Joo, menee toki filosofian puolelle, mutta en näe että ohjelmistotkaan loputtomasti monimutkaistuvat.
En minä väittänytkään että ohjelmointi kokonaan kuolisi pois. Tottakai se on ohjelmointia kun ohjelmoidaan se kone tekemään jotain. Se taso ja tarvittavien tekijöiden määrä vaan muuttuu.
Ainoa tapa miten näkisin tuon tapahtuvan on että ihmiskunnan teknologinen kehitys päättyy kokonaan ja saavutamme jonkinlaisen ääripisteen mikä ei ainakaan tämän olemassa olevan todellisuuden piirissä ole lienee mahdollinen tilanne.
Loppupeleissä työkalutkin ovat ohjelmistoja ja luovat itsessään lisää työtä ja lisää ongelmia jotka lisäävät taas tarvittavan työn määrää. Esim. internet ja nettiselaimet ja konsepti verkosta ladattavista dokumenteista lienee luonut suurimman osan tämänkin päivän ohjelmistoista, työkaluista etc. Työkalu jonka piti nopeuttaa ja helpottaa datan käsittelyä/jakamista teki juuri sen mitä pitikin ja loi samalla kokonaan uuden segmentin ja käytännössä loputtomasti lisätyötä, ohjelmistoja, työkaluja, yrityksiä, bisnestä ja tehtäviä.
Niin. Kuten on tähänkin päivään asti muuttunut.
Nimenomaan on ja loppupeleissö on ihan sama onko ne "pienempiä tekoälyjä", työkaluja vai kirjastoja yms. Ne ovat kuitenkin vain loppupeleissä abstraktiotason nostajia ja siten
Tottakai ja samalla huomataan että taas on lisätyötä tullut moninkertaisesti. Esim. aikaisemmin mainittu esimerkki manuaali kääntäminen reikäkorteille vs modernit kääntäjät. En näe ihmiskunnan tekniselle kehitykselle päätöstä ellei jokin tauti, asteroidi, sota yms. meitä vie ennen sitä.
Seuraava päähallituspuolue on todennäköisesti SDP, joten pian nähdään, mitä ne sossukommarit saa aikaan..
(Tuskinpa tapahtuu mitään maatajärisyttävää.)Siis Suomessahan on suuri julkinen sektori, ja jos olet jossain muissakin maissa vieraillut kaupoissa, niin olet saattanut huomata, että monissa maissa kauppojen "hyllyjen välissä" pyörii huomattavasti enemmänkin henkilökuntaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Baltian maissa saattaa pienessäkin kaupassa olla henkilökuntaa mielin määrin, kun taas Suomessa pikkukaupassa voi olla esimerkiksi kaksi ihmistä töissä kerrallaan. Ja huoltoasemat on vielä parempi esimerkki, eli Itä-Euroopassa ei juuri edes tunneta "kylmäaseman" konseptia vaan käytännössä kaikissa tankkauspisteissä on myymälä ja henkilökuntaa, jopa kellon ympäri. Suomessa kylmäasemat on standardi ja miehitetyt asemat poikkeus. Tämä tietysti johtuu siitä, että työvoima on kallista Suomessa. Ja siksipä niitä hoitajiakaan ei aina ole tarpeeksi.
Ehkä asialle voisi tehdä jotain... kuten vaikka vähentää byrokratiaa ja kankeutta.
Pitäisikö velvoitetyöllistäminen laajentaa koskemaan kaikkia työhalukkaita? Kävisi ainakin aktiivimallin kanssa yhteen.
Kaupunkien näkökulmasta kyllä. Kaupunki säästää, kun pitkäaikaistyöttömät laitetaan tukien menetyksen uhalla kaupungille "töihin". Jos suomalaisesta tulee pitkäaikaistyötön, hänen kotikuntansa täytyy osallistua työttömyytensä kustannuksiin (yli 300 päivää työttömästä kunta maksaa 50 %, yli 1000 päivää työttömästä kunta maksaaa 70%).
Tarkoitin kyllä palkallista työtä
Eikös velvoitetyöllistäminen ole palkkatuettua työtä kunnalle, eli jos työtön haluaa kunnalle leikkitöihin, niin sitä saa tehdä 6kk ja julkinen sektori maksaa sosiaalitukien sijaan (n. 1,5—2-kertaisen?) palkan?
Velvoitetyöllistäminen ja palkkatuettu ovat, mutta palkaton työ kulukorvauksella ei.
Aika ennakkoluuloinen tuossa sinä olet, suurin osa velvotetyöllistyneistä eivät ole ole työpajalla istuvia päihderiippuvaisia, en usko, että edes työpajalla on.
Amen to that
