Kumpi nyt oli mielestäsi parempi, Obaman toimintatapa jossa ei hyökätty, mutta poistettiin hurja määrä hermomyrkkyjä epävakaalta alueelta(osa olisi varmasti päätynyt isisin käsiin) vai trumpin tapa jossa pommitettiin lentokenttää?
En osaa vastata tuohon. Kuten en moneen muuhunkaan yksittäiseen asiaan.
Yleisellä tasolla kuitenkin vastaan näin: Tekojen hyvät tarkoitukset eivät merkitse yhtään mitään, hyviä aikeita on maailma aivan täynnään, ja kuulemma myös tie helvettiinkin on kivetty niillä. Hyvillä Aikeilla.
Teot, ja niiden lopputulokset ratkaisevat. Amerikka on pitkän aikaa demokraatti vetoisesti ja ns. "demokratia edellä" vähän "järjestellyt" tätä maailmaa, ja lähes tulkoon täysin säännön mukaisesti epäonnistunut aivan katastrofaalisesti näissä omissa muka auttamispyrkimyksissään. Lista on aivan loppumaton. Iranin 1920 alkanut demokratisoituminen katkaistiin nostamalla valtaan Shaahi. Hirmuhallitsija. Lopputuloksena oli uskonnollinen vallankumous ja maan fundamentalisoituminen. Normaalia iranilaista meno luultavasti vituttaa hyvin syvästi tällä hetkellä. Venäjää amerikkalaiset vastustivat Afganistanissa, ja loivat vahingossa Talibanin. Afganistanin kansa maksaa tuota laskua mittaamattoman ajan tulevaisuuteen. Kehitysapukin on mennyt lähinnä sotapäälliköiden linnoitusten rakentamiseen, ei sille kansalle. Pikkutytöt käyvät edelleen koulua perse savessa ja ilman lyijykyniä. Irakin ne tuhosivat täysin, yhden hirmuhallitsijan tilalla on nyt yli 200 pienempää sellaista, joilla aivan jokaisella ovat ne omat ideansa ja isminsä. Lähinnä tietenkin se, että juuri he pysyvät vallassa jatkossakin ja käyttäen hyväkseen silmitöntä väkivaltaa. Irakilaisia luultavasti enimmäkseen vituttaa. Sama tarina uudestaan Libyassa. Ne myös tukevat Saudi-Arabiaa, "liittolaista" , joka on niille kuin kyy povella. Israel... oman ympäristönsä mukaan joko a) syöpäkasvain b) avohaava muun arabimaailman seassa. Israel esim. itse ja myös heidän kauttaan yritetään epävakauttamalla epävakauttaa naapurimaa Syyriaa. Lyhyesti: kerrassaan mainiota ja esimerkillistä ulkopoliittista toimintaa omien naapurimaiden kanssa toimittaessa. (hupsis, saako noin edes sanoa, kun niitä on vainottu niin kovin pitkään ja niin monissa eri paikoissa. Niiden oma käytös ei tietenkään koskaan eikä missään tilanteessa ole voinut olla syynä tähän... )
Eiköhän se konservatiivisen keski-ikäisen miehen mielipide tullut tuosta jo selväksi. Jos sekaantuu aseellisesti, homman on oltava vastuullista, ja se kohde on autettava OIKEASTI pystyyn sen jälkeen. Jos alueelle lähetetään lähinnä oman elämänsä sivuraiteelle suistuneita cia:n miehiä, jotka ostavat vanhoja kuorma-autoja, ja edelleen vuokraavat ne tuhat kertaisella hinnalla omalle "auttamis" -hallinnolleen, ja jos paikalle lähetettävät rauhanturvaajat pistävät pystyyn ihmiskauppa ringin, niin perkele... se moraalinen oikeutus sekoilla pitkin maailmaa asevoimin ja jotain maailman poliisia esittäen on silloin mennyt. Se on mennyt jo kauan aikaa sitten.
On Amerikka saanut hyvääkin aikaan. Se pysäytti kommunismin, tuon sangen ikävän aatteen. Aiehan siinäkin on taustalla ihan sievä, mutta tuloksena on joka paikassa ollut lähinnä ruumisröykkiöitä, onnettomia ihmisiä ja hyvin huonosti toimiva infrastruktuuri. Jatkossa amerikkalaisia tarvitaan avuksi myös pysäyttämään Islam, tuo toinen ikävä aate. Ja ilman amerikkalaisia ja heidän aseitaan Kiina luultavasti ahmaisisi haltuunsa koko muun Aasian ja siihen samaan syssyyn vielä Australiankin. Sekin vielä. Amerikkalaisia ja heidän aseitaan tarvitaan vielä tässä maailmassa todella pitkään.
Suhtautumiseni Amerikkalaisiin on siis ambivalentti. Jopa monitahoinen. Amerikkalaiset ovat saaneet paljon hyvää aikaan. Todella paljon. Demokratian valo loistaa edelleen kuitenkin lännestä, meistä itään päin tunnutaan jotenkin aina uskottavan yhteen vahvaan johtajaan, ja tästä on yleisellä tasolla väistämättömästi seurauksena tilanne, jota voisi kuvailla jonkin sortin diktatuuriksi. Amerikkalaiset todellakin pystyivät vaihtamaan oman johtajansa uuteen, ja vieläpä sellaiseen, millä ei ollut näiden rikkaiden edustaman harvainvallan vankkumatonta tukea takanaan. Tuo on merkki edelleen toimivasta demokratiasta. Aina se ei toimi ihanteellisesti, mutta kuitenkin se toimii. Ei EU:n johtoporukka itseään millekään vaaleille alista, ne virka ja valtapaikat ovat elinikäisen nautinnan alaisia, olipa se hallitsemisen tulos kuinka huonoa tahansa. Amerikassa johtaja voidaan siis todistetusti vaihtaa, ja EU:ssa ei. Ei, vaikka EU:n politiikka olisi kuinka epäonnistunutta tahansa. Asia kannattaa huomata ja painaa mieleensä. Aidossa demokratiassa johtajat voidaan vaaleilla vaihtaa.
Joku kysyi minulta täällä, että voiko Trump tehdä mitään, millä hän menettäisi minun kannatukseni. Kyllä voi. Munaamalla totaalisesti ja säädyttömästi nyt tämän Syyrian tilanteen, ja toistamalla nuo kaikki edeltäjiensä tekemät virheet. Virheet ovat jotain sellaista, joista pitää OPPIA jotain. Hän joka ei opi omista virheistään, hän on ... Nätti sana tuosta on kai sana "tyhmä".
En pidä myöskään näkemästäni, että tuhottujen yhteiskuntien luonnonvarat säännön mukaisesti päätyvät monikansallisten (lue: amerikkalaisten) yhtiöiden hallintaan määräämättömäksi ajaksi, ja joiden tekojen jälkeen ympäristö on täysin tuhottu kuun maisemaa muistuttavalle tasolle. Tuosta toiminnasta on moraali ja oikeus aika kaukana. Ennen tuota sanottiin valloittamiseksi ja ryöstämiseksi, ja minusta se yhä vieläkin on kyllä juuri sitä.
En osaa myöskään enää kuvailla suhtautumistani Venäjään enkä myöskään Kiinaan. Ymmärrän tarpeen kuriin ja järjestykseen, en vain pidä tavoista millä sitä pidetään yllä. Ilmeisesti siellä noin on pakko toimia, jolloin sitäkään on silloin hiukan tekopyhää arvostella, ja leikkiä jotain besser-wisseriä.
===
Syyriassa on hallinto, ja siellä on presidentti. Hänellä on oman kansansa enemmistön tuki takanaan. Mikään valta ei oikein voi mihinkään muuhunkaan perustua, eikä sitä presidenttiyttä todellakaan missään EU:n kabineteissa vain voida päättää. Se asia ei vain ole heidän päätettävissään oleva asia. Ongelmat alkavatkin juuri siinä kohdassa, kun joku vain luulee, että hänellä on jokin ihmeen valta päättää kaikista asioista ja siitä mikä on muka kaikille hyväksi.
Nyt siitä Irakin "on siellä joukkotuhoaseita, varma varppina joteskin kuiteskin on..." -skandaalista voisi jo ottaa oppia. Nyt se Trumpin aito ja todellinen konservatiivisuus mitataan. Jos hän päätyy kevytmielisesti väkivaltaiseen ratkaisuun, hänkään ei ole edeltäjiensä tapaan mitään muuta, kuin pelkkä puhuva käsinukke takana ja varjoissa kuiskutteleville sotakorporaatioiden edustajille.
T -.-