- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 193
Se on sitten eri asia, että onko velan määrällä niin hirveästi merkitystä USA:lle, tai ainakaan niin paljon merkitystä kuin Suomelle. Etenkin kun suuri osa siitä velasta on maan sisäistä velkaa.
USA:lla on erittäin haluttu valuutta, USA:n dollari. Ja niin kauan kuin näin on asian laita, on velan hoito ihan hallittavissa.
Dollarin kysyntä vähän kärsi tuosta kauppasodasta ja tuosta isosta kauniista lakipaketista:
Onhan tuossa yhtälössä useampi liikkuva pala. Trump on kauppasodallaan vittuillut maille, jotka omistavat eniten velkakirjoja ja olettaa, että ne edelleen rahoittaa jenkkien hallintoa lainaa ostamalla. Ei niiden koko talous ole valtion hallinnassa, mutta vaikuttaa silti. Oleellisin kysyms onkin ostaako valtion eläkerahasto samalla tavalla jenkkibondeja, kuin ennen?
Viimeinenkin AAA luottoluokitus katosi, se ei juurikaan vaikuttanut, kun muutos oli odotettu. Silti hallinto tekee budjettia, joka saisi velkaantumisen entistä rajumpaan kasvuun.
Lainaa siis tarvitaan selvästi enemmän, mitä ennen. Pienikin yskintä lainan kysynnässä tarkoittaa korkojen nousua ja USA bondien kurssit ei vaikuta pelkästään liittovaltion maksamaan lainaan, se vaikuttaa yritysten ja kuluttajien luottoihinkin. Noita bondeja kun on pankkien taseissakin.
Tuo aaltoilu on vielä pientä, mutta se tullimyrsky rikkoi ikiaikaisen säännön: Pörssi alas, usa bondien kysyntä ylös. Silloin molemmat laski yhtäaikaa. Yllättäen täysin turvallisena pidetty paperi ei ollutkaan se turvasatama. Se oli kyllä kriisiaikaa, muuten muutokset on hitaampia. Voi olla, että jenkkien kuluttajaluottojen ja asuntolainojen korot alkaa taas nousta ja valtio maksaa uusista lainoistaan enemmän korkoa. Kaikki nuo alkaa hyydyttää talouskasvua.

