Viimeinen tehtäväkokonaisuus oli kyllä melkoista tuskaa ironmanilla. Menin täysin sokkona ja ilman spoilereita, joten ensimmäinen asia mikä meni pieleen oli se, että pistin kaikki mun ainoat neljä everstiä siihen helpompaan alkuosioon viimeisestä tehtävästä (haxoroi tietokone). Toinen asia oli se, että hanskasin aika huonosti ne mulkerot jotka heitti acid pommeja keskelle mun joukkoja, joten mun everstit oli aika haavoittuneita sen tehtävän jälkeen. Ja varsinaisesti epätoivoiseksi tuo meni siinä kohtaa kun kohtasin käytännössä pelin ainoan bugin, eli mun ranger ja paras DPS jäi slashin jälkeen jumiin yhteen ruutuun tehtävän keskivaiheilla, eikä voinut liikkua siitä enää minnekään. Ei tuokaan mikään pelintappaja ollut loppupeleissä, mutta kun en tiennyt että mitä sieltä on tulossa niin siinä kohtaa se kyllä tuntui siltä että kaikki meni vituiksi yhden bugin takia viimeisessä tehtävässä. No, mä sitten vedin niitä vihuja sen jumiin jääneen rangerin ampumaetäisyydelle, ja tämä kiitti luottamuksesta lätkimällä crittiä toisensa perään ja ei muuta kuin varsinaiseen viimeiseen tehtävään sitten.
Viimeistä tehtävää sitten tein niin hitaasti ja tarkasti kuin suinkin pystyin, koska aloin tajuamaan että olin tullut sinne aika heikolla ryhmällä. Kaksi everstiä (granadier ja toinen ranger) piti jättää pois koska olivat liian haavoittuneita, joten porukassa oli kaksi everstiä (joita piti ensi alkuun healata), kolme majuria ja yksi köpönen luutnantti- granadier. 3 * ranger, 2 healer specialistia, granadier ja tietysti se commander avatar. Läpipeluun jälkeen luin, että psi opsit olisi helvetin tärkeä juttu tässä. Jaa-a, en edes koskaan tutkinut koko psionicsia kun aina oli jotain mukamas kiinnostavampaa ja loppuvaiheissa olikin sitten jo turha enää vaivautua. Sharpshootereista mun paras sellainen kuoli jossain pelin keskivaiheilla enkä enää sitten saanut aikaiseksi sellaista tarvittavaa everstiä. Nuo miekkoihin erikoistuneet rangerit oli sellainen mun wombo-kombo pelin keskivaiheilla, mutta alkoi olemaan vähän aikansa elänyttä tuossa vikassa tehtävässä.
Vikassa tehtävässä sitten kaikki meni varsin mallikkaasti aika pitkään, erityisesti huomioiden että en tajunnut että ne oman avatarin kyvyt on cooldownin takana vaan säästin niitä niin kauan kunnes oli pakko käyttää se dimensional rift. Hieman myöhemmin oli suuri ahaa- elämys tajuta, että sen kyvyn sai takaisin käyttöön. Itse asiassa tajusin vasta vikassa tehtävässä että tuohan pätee noihin about kaikkiin kykyihin mitä ei ole erikseen rajattu. Olisi varmaan ollut ihan hyödyllistä käyttää esim. mun ainoan healer everstin restorationia siinä pitkin tehtävää, mutta tämä kuoli gatekeeperiin, RIP.
Kuuden hengen porukalla sitten lopputaisteluun, joka kyllä oli yhtä suurta ahdistusta mutta jälkeenpäin ajateltuna aika hyvä. Sain ihan suht hyvin populaa tapettua, mutta lisää tuli joukolla mukaan nopeammin kuin sain tapettua. Lisäksi kaksi avataria piileksi sen verran pienten osumaprosenttien takana kaukana, että pystyin käytännössä vain listimään pahimmasta päästä niitä muita vihuja. Granadier kuoli, yksi mun rangereista teki mind controlloituna yhdessä vuorossa 8+5 damagea mun avatarille, ja homma meni sen verran epätoivoiseksi että menin sen commander avatarin kanssa jonkun pylvään päälle. Tässä kohtaa sillä oli jotain 2-5 HP:ta, burn päällä (ja elossa vain sen jonkin regen- mekaniikan takia) ja oli juuri edellisen alien- vuoron aikana dodgettanut jonkun laukauksen joka olisi päättänyt pelin siihen. Kaksi kappaletta toivottaman ison health poolin avataria ja omat soltut käytännössä kaikki yhtä laakia vaille kuolleita.
Noh, RNG Jeesus astuu peliin, mun rangerillä proccaa aseesta "execution" ja toiseksi viimeinen avatar kuolee siihen. Viimeinen avatar tekee teleportin lyhyen etäisyyden päähän juuri niistä mun hahmoista, joilla on vuoro käyttämättä. Kumpikin osuu, ja jälkimmäisen critti päättää pelin. Se mun commander avatar taisi jäädä siihen pylvään päälle ilman suojaa ja lähimmäksi vihuja, joten melko varmasti alienit olisivat hoidelleet sen omalla vuorollaan.
Todella palkitsevaa läpäistä ironmanillä (vaikka vaikeustaso oli veteran), mutta voin vain kuvitella sitä vitutuksen määrää jos olisi yksi RNG- arvonta mennyt toisin päin. Toki tuo viimeinen tehtävä on suunniteltukin ja tasapainotettu sen mukaan, että pelaajilla on kaikki ihan milleistä kiinni, ja aika tiukalle vastaava ironman meni minulla ykkösosassakin. Lisäksi miellytti viimeisen cut scenen viittaus Terror from the deepin paluuseen. Xcom - terror from the deep oli ensimmäinen PC- peli mitä pelasin.
). Muilta osin kaikki on pykälän verran hienompaa ja sujuvampaa ja en jäänyt kaipaamaan mitään ykkösen ominaisuuksia. En myöskään sitä jatkuvaa Overwatch- runkkausta, vaan tässä on aika hyvin tasapainossa ne tehtävät joissa on timeri, ne tehtävät joissa on sellainen semi-timeri eli pitää pelastaa 6 siviiliä tai jollain muulla tavalla on tuli perseen alla (niistä oikeastaan tykkäsin eniten) sekä ne joissa voi käyttää niin paljon vuoroja kuin huvittaa. Pelin jälkeisestä tilastosta näkyi, että sekä minulla että "pelaajilla keskimäärin" jäi keskimäärin 2.7 vuoroa talteen, eli se on oikeastaan tasapainotettu aika nappiin.
