Ei ole paljon mutta eipä paljon muutakaan tullut.
Shakkiohjelmissa tarvitaan tehoa mm. aseman analysointiin. Mikä olisi paras siirto asemassa, kun siirettiin näin oliko kyseessä hyvä vai huono siirto ja kumpi on asemassa johdossa jne.
Missasit sitten jälleen täysin koko pointtini. Shakki ihmistä vastaan on reaaliaikasovellus,
joka toimii tarpeeksi nopeasti kaikilla markkinoilla olevilla prosessoreilla. Sen nopeuttamiseen ei ole mitään
tarvetta.
Sitä tehoa on siihen aseman analysointiin
aivan riittävästi vaikka PEXT-käsky on hidas. Se tietokone voittaa silti heittämällä ihmisen
Sen lisäksi se on täysin niche-market, josta ylipäätään piittaa vain häviävän pieni ihmisjoukko.
Shakki on täten workloadina täysin EVVK. Ketään järkevää prosessoriarkkitehtia ei kiinnosta shakin suorituskyky.
Mikä fakta tukee sinun teorioitasi?
Vaikka se, että olen tehnyt tutkimus- ja tuotekehitystyötä n. 20 vuotta elämässäni, ja tiedän miten asioiden (myös mikropiirien) tuotekehitys toimii.
Niinkuin oikeasti. Minä en keksi asioita päästäsi kuten sinä, tai jos keksin, sanon hyvin selvästi että kyse on spekulaatiosta, enkä ole asiasta varma.
Ja jos spekulaationi osoittautuu vääräksi, sitten totean spekuloineeni väärin, enkä ala puolustamaan virheellistä spekulaatiotani mitä naurettavimmalla vänkäämisellä.
4 kuukautta voi laittaa satunnaisten valmistusongelmien piikkiin. Pitkälti saman verran, ei puhuta mistään vuosista.
Jos se olisi 4 kuukautta toiseen suuntaan, sitten se olisi sinulle ehdottomasti merkki jostain joka tukisi pointtiasi.
Jälleen maaliotolppien siirtelyä.
Esitit valheellisen väitteen näiden prosessoreiden julkaisuaikatauluista, ja kun valheesi paljastetaan, yrität alkaa vähättelemään sitä.
Voisitko niinkuin vaan jo myöntää, että puhut paskaa kun olet pihalla kuin lumiukko?
Tiedän tuon serveripuolen ongelman. Silti siellä olisi voinut saada edes vähän markkinaosuutta (vaikka puhuttaisiin prosentin osista) panostamalla ja samalla pitää nimeä pinnalla.
Jos prosessorin perusarkkitehtuuri on huono, ei siitä taiota hyvää sitä vähän viilaamalla. Pitää pistää kokonaan uusiksi. Juuri sen mitä AMD päätti tehdä, alkaa kehittämään Zeniä puhtaalta pöydältä.
Ja jälleen olet hienosti ristiriitainen itsesi kanssa. Toisaalta ihmettelet, miksi AMD haaskaisi resursseja excavatoriin, jos niitä ei voinut käyttää zenissä, ja toisaalta nyt ehdotat että siihen olisi pitänyt haaskata vielä paljon enemmän resursseja.
AMD teki juuri järkevästi tehdessää excavatorin pienellä vaivalla loppuun vain läppäreihin, ja käyttämällä kunnolla resursseja zeniin, joka sitten myös kelpaa niihin palvelimiin.
Niihin halpisläppäreihin kelpasi paremmin kissaytimillä varustetut ruput. Carrizo oli vähän liian kallis.
Jälleen kerran sotket täysin ytimiä/niiden mikroarkkitehtuureita ja kokonaisia piirejä. Ja olet muutenkin jällleen pihalla kuin lumiukko asioista mitä höpötät.
Excavator-ytimellä valmistettiin piiri nimeltä Stoney Ridge. AMD
KORVASI SILLÄ kissasarjaan pohjautuvat pikku-APUnsa.
Ja tosiaan Excavator-moduli oli 14.48 mm^2, neljä Puma+-ydintä oli yhteensä n. 27 mm^2.
AMD on ennenkin jättänyt käyttämättä suurempia arkkitehtuureita. Komodo ja K12 jäi kokonaan julkaisematta.
JÄLLLEEN KERRAN sotket ytimen mikroarkkitehtuureita ja piirejä keskenään.
Kodomoon suunniteltu mikroarkkitehtuuri, Piledriver, JULKAISTIIN. Se julkaistiin piirillä, jossa vaan pidettiin kaikki "Uncore"-puoli samanlaisena kuin Bulldozer-pohjaisessa zambezissa.
Ne olivat kaksi eri vaihtoehtoa. Molemmissa tapauksissa resursseja säästyy. Parempia tapoja säästää resursseja?
Jälleen kerran voi vastata vaan tällä:
Dunning–Kruger effect - Wikipedia
Sitä suuremmalla syyllä miksi lisätä käskykantatuki Excavatoriin ja sen jälkeen tehdä täysin tyhjästä Zen johon lisätään käskykantatuki kyseisille käskyille?
Päätös niiden lisäämisestä excavatoriin oli tehty jo ennen kuin zenin suunnittelu aloitettiin.
Kellotaajuudet näyttivät nousevan tai pysyneet samana.
Kellotaajuudet laskivat selvästi Godavari -> Carrizo. Steamroller-pohjainen Godavari toimi maksimissaan 3.9/4.1 Ghz kellotaajuudella. Ekat Carrizot taisivat toimia maksimissaan 2.1/3.4 GHz kellotaajuudella.
Myöhemmin (mm. valmistustekniikan kypsyttyä) Carrizo saatiin sitten toimimaan 3.5/3.8 GHz kellotaajuudella, ja sitten myöhemmin tuli vielä viilattu malli Bristol Ridge, jossa turbokellot oli vihdoin saatu samalle tasolle kuin godavarissa (kaksi vuotta viilatummalla valmistustekniikalla).
Niin ovat mutta ne ovat silti samat. Sitä kutsutaan resurssipulaksi.
Ensinnäkin, sitä kutsutaan myös
yhteensopivuudeksi.
Yleensä olet hirveästi haukkumassa Inteliä siitä, kun Intel laittaa kannan viimeistään kahden vuoden välein uusiksi.
Nyt kun AMD jättää suuren osan ulkoisista liitännät ennalleen, että voidaan käyttää samaa kantaa, kutsutkin sitä resurssipulaksi.
Ytimen ulkopuoliset osat vuoden 2018 prosessorissa samat kuin 2015 prosessorissa.
Eikä ole läheskään. Joitain palikoita toki on.
Niitä yhdistävä väylä on aivan erilainen => siihen väylään kytketyt osatkin on erilaisia.
Ja Excavatorissa ei edes ole L3-kakkua.
Vaikka tuo pitäisi paikkaansa, ei tarkoita etteikö Excavatorista olisi voitu silti karsia Zenin eduksi. Tai vaihtoehtoisesti hylätä Excavator ja kehittää Zenin kanssa. Molemmat ovat mahdollisia skenaarioita.
Samassa viestissä ylempänä yrität ehdottaa että excavatoriin olisi pitänyt "panostaa" jotta siitä olisi saatu myös serverimalli ja nyt yritä ehdottaa, että siitä olisi pitänyt "säästää".
Sen lisäksi, että olet pihalla kuin lumiukko, olet täysin epäkonsistentti itsesi kanssa.
Roskainenkin tulos voi olla riittävä kun lähtökohta on tarpeeksi huono.
Ei. Roskainen => buginen. Enemmän aikaa käytetty bugien metsästämiseen ja korjaamiseen, ja valmis toimiva tuote hitaammin markkinoilla.
En edes jaksanut katsoa kissaytimiä. Sillä voi olla merkitystä koska Bulldozerin L2 cachen kellotaajuusrajoitus tuskin olisi ollut ongelma 2 GHz:n kelloilla, 4 GHz:n kelloilla se oli paha asia. Ehkä
valmistustekninen ongelma mutta kuitenkin.
Maalitolppien siirtely-yritys senkun jatkuu. Puhuttiin L1-välimuistin koon kasvattamisen vaikeudesta, L2-välimuistien nopeudella ei tämän kanssa ole mitään tekemistä. Sen sijaan että myöntäisit olleesi väärässä ja puhuneesi hatusta keksittyä paskaa, yrität kääntää keskustelua sivuun. Edelleen, paluu alkuperäiseen: AMD on ennen excavatoria tehnyt 8-tie-joukkoassosiatiivisen 32 kiB L1D-välimuistin kissaytimiinsä.
Tähän aikataulupuoleen liittyen tässä teoriaa. Jim Keller, tunnettu arkkitehtuurisuunnittelija joka suunnittelee prosessorin perusarkkitehtuurin ja kun se on valmis, lähtee uusiin hommiin jättäen toteutuksen muille.
Ei, vaan Jim keller, tunnettu CPU-projektinjohtaja, jolla on myös paljon arkkitehtuurillista osaamista.
https://www.eetimes.com/document.asp?doc_id=1330348&page_number=1
Keller teki Mike Clarkista Zenin pääarkkitehdin, ja itse vain heitteli hiukan ideoita taustalta.
Ja vaikka arkkitehtien työ painottuu projektin alkupuolelle, eivät he voi kokonaan jättää projektia taakseen sen edettyä tiettyyn vaiheeseen;
Esimerkiksi kun laskentayksiköiden toteutuksessa meinaa tulla nopeusongelmia, ja pitää päättää, miten ongelma ratkotaan: Pidetäänkö arkkitehtuuritaso ennallaan, ja käskyn toteutukseen jää paha kriittinen polku joka hidastaa kellotaajuutta selvästi(huono ratkaisu), lisätäänkö käskyn toteutukseen liukuhihnavaihe tai pari (eli lisää viivettä käskylle), jotta se saadaan toteutettua samalla kellotaajuudella (arkkitehtuuritason muutos), vai (jos mahdollista) vaihdetaanko sen toteutuksen algoritmia sellaiseen, joka vaatii paljon enemmän pinta-alaa ja kuluttaa enemmän virtaa, mutta päästään alkuperäiseen nopeustavoitteeseen. Arkkitehdin tehtävä on tehdä tämä päätös yhdessä sitä paliikkaa suunnittelevan insinöörin kanssa, vain hänellä on kokonaisnäkemys siihen.
Samoin testausvaiheessa arkkitehteja tarvitaan edelleen kertomaan, mitä asioita piirissä erityisesti pitää testata, ja miten, koska he tuntevat piirin yleisen rakenteen parhaiten, ja tietävät, millaisissa asioissa siellä todennäköisimmin on bugeja; minkä toiminnallisuuden toteuttamiseen liittyy eniten monimutkaista logiikkaa jossai bugien todennäköisyys on suurin.
Arkkitehtien pitää siis pysyä "käytettävissä" myös projektin loppuvaiheessa. He voivat käyttää jo suurimman osan työajastaan seuraavan prosessoriversion suunnitteluun, mutta välillä heidän osaamistaan tarvitaan sen vanhemman tuotteen parissa. Käytännössä silloin kun uusi versio on jatkokehitelmä vanhasta, tämä sujuu melko saumattomasti.
Mihin hommaan Jim Keller palkattiin AMD:lla?
Tuomaan AMDlle osaamista uuden prosessoriytimen kehitykseen. Tämä tarkoitti sekä johtamista ja prosesseja, että myös arkkitehtuurillisia ideoita, mutta vastoin yleistä käsitystä, Keller EI ollut suoraan Zenin pääarkkitehti.
Jos Kellerin tehtävänä oli suunnitella puhtaalta pöydältä uusi arkkitehtuuri ja Zen on puhtaalta pöydältä suunniteltu uusi arkkitehtuuri, miksi Keller oli AMD:lla vielä kauan sen jälkeen kun Zenin arkkitehtuuri valmistui?
Jälleen kerran olet täysin pihalla siitä, kuinka projektit käytännössä toimii.
Zen-projekti jatkui suoraan zen2-projektina. zen2-projekti jatkuu suoraan zen3-projektina. zen3-projekti jatkuu suoraan zen4- tai zen5-projektina (ei ole varmaa tietoa, onko zen4sta olemassa, koska itämainen kuolema-sana)
K12 piti alunperin tulla ulos samoihin aikoihin kuin Zenin, joten Kelleriä ei AMD:lla pitänyt K12. Mikä siis? Zen2 on hyvä vastaus. Jos Zen oli se kokonaan uusi arkkitehtuuri, miksi Keller ei lähtenyt silloin? Hänen työnsä oli tehty ja Keller viimeksikin lähti AMD:lta siinä vaiheessa kun saa hommansa valmiiksi.
Homma oli tässä AMDn tuotekehitysprosessien viilaaminen tehokkaiksi, sekä tiettyjen ideoiden tuominen prosessoriarkkitehtuuriin liittyen, että hyvä projektinjohtaminen. Homman kannalta sen zenin valmistuminen ei ollut mikään tärkeä juttu. Varsinaisten arkkitehtien työtä tarvittiin pienessä määrin myös muualla, ja toisaalta Keller sai omat arkkkitehtuuri-ideansa välitettyä Clarkille ja muille arkkitehdeille jo aiemmin joten niiden kannalta hän olisi voinut lähteä jopa aiemmin.
Lisäksi: miksi AMD suunnittelisi kokonaan uuden arkkitehtuurin tyhjästä kun markkinoille tarvitaan nopeasti jotain? Kaavaan sopii: Zen2 on kokonaan uusi arkkitehtuuri, Zen ei. Mikäli Zen ei ole kokonaan tyhjästä luotu arkkitehtuuri, mistä se "ei tyhjästä" tuli Zeniin?
Tämä menee jälleen tälle tasolle
Dunning–Kruger effect - Wikipedia
Kaikki mahdollinen, mitä näistä arkkitehtuureista on sanottu, kertoo että zen2 on zenin jatkokehitelmää.
Kaikki mahdollinen, mitä näistä arkkitehtuureista on sanottu, kertoo että zen on täysin uusi arkkitehtuuri.
AMD on julkinen pörssiyhtiö. Se ei saa valehdella osakkeenomistajilleen, se olisi rikos.
Käytännössä kaikki mahdollinen, mitä näistä arkkitehtuureista näkee niitä
järkevästi vertamalla kertoo, että zen on täysin uusi arkkitehtuuri.
Mutta sinä vaan olet saanut päähäsi että AMDn täytyy valehdella ja kaikkein asiantuntijoiden täytyy olla väärässä ja sinä, joka et tiedä piirisuunnittelusta yhtään mitään tiedät paremmin ja pystyt paljastamaan suuren salaliiton.
Niinkuin oikeasti.