Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Tuossa on sekin, että Intelin 8corea sisältävä versio lykkäytyy ja lykkäytyy. Huhut kertovat Q4:sta, joten Intelin uutta ei noissa peliläppäreissäkään näy. No okei, maaliskuussa pitäisi tulla niitä 4corea sisältäviä "kevyitä peliläppäreitä". Isommat valmistajat menevät Intelin kohdalla siis edellisen sukupolven tuotteilla.

AMD:n imun huomaa Asuksen CES linjastosta joista vain yhtä saa Intelillä.

AMD:kin on toki ollut vähän pakotettu tarjoamaan U sarjasta vain 2/5 uutta Ryzen 3 tavaraa ja muut päivitettyjä Ryzen2:ia. Toisaalta tuo 4000 sarja oli jo niin hyvä, että saatavuuden takia ihan järkevä veto.
 
AMD:n imun huomaa Asuksen CES linjastosta joista vain yhtä saa Intelillä.
Eri läppärivalmistajien uusien tuotteiden pressijulkaisuista näkee myös aika selvästi tilanteen. Jos tuotteessa on Ryzen 5000 prossu, niin se mainitaan heti otsikossa tai ekassa kappaleessa, mutta jos sisällä on intelin prossu niin sen löytää joissain tapauksissa vasta tuotetiedoista, vaikka RTX3000 näyttiksestä hehkutetaan pitkin leipätekstiä.
 
Ryzen 4000-sarjan APUilla varustettuja kunnollisia yritysläppäreitä tahi high-end-peliläppäreitä ei tullut missään vaiheessa markkinoille. Intel oli ilmeisesti "riittävän hyvä". Nyt kuitenkin Ryzen 5000-sarjan kohdalla näkyy jo ennakkotietoja tilanteen muuttumisesta. Ryzen 5000-sarjan mobiiliprosessorit ovat sen verran edellä Inteliä kaikilla rintamilla, ettei valmistajilla ole enää varaa jättää näitä huomiotta.

Tämän uutisen mukaan tulossa on yli 150 erilaista Ryzen 5000-mobiiliprosessorilla varustettua kannettavaa ml. sekä kuluttaja- että yritysmallit. Kuluttajamallit ilmestyvät kauppoihin ensin ja yritysmallit pienellä viiveellä.


Noi Ryzen 4000 jäivät pääasiassa budget ja keskihintaluokan peli- ja multimedialäppäreihin. Oletettavaa on, että Ryzen 5000 malli tulee löytämään tiensä myös premium peliläppäreihin ja kaikkein kovinta suorityskykyä tarjoaviin yritysläppäreihin, koska valmistajat eivät enää arastele bundlata AMD 5000 sarjan prosessoreja kovimman raudan kanssa yhteen johtuen kasvaneesta suorityskyvystä. Yritykset ovat myös suhteellisen konservatiivisia ostajia, jotka eivät mielellään vaihda komponenttitoimittajia, joka sekin saa valmistajat arastelemaan tarjota AMD vaihtoehtoa yritysläppäreihin.

Eri juttu on se, että nykyisellä kysyntä tasolla saadaanko noita koskaan myyntiin niin paljon, että kaikki halukkaat niitä saavat kun desktop prossuissakin on vielä saatavuusongelmia.
 
Melko tuuheat hinnat noilla kärkipään emoilla.

Onhan nuo ökyemolevyt melko tuuhean hintaisia, mutta eipä noita kukaan normi käyttäjä tarvitse. Asuksen Z590-I ei ilmeisesti ole juurikaan kalliimpi kui Z490-I, mikä on hyvä.
 
Muutamat jälleenmyyjät ovat vilauttaneet 11000 sarjan hintoja:

index.php


Virallisia hintoja ei ole julkaistu, mutta näyttää sille, että hinnat nousee hieman, vaikka coremäärä laskee. Onhan ne uudet ytimet isompia, niin eihän se piirikoko laske.
 
Muutamat jälleenmyyjät ovat vilauttaneet 11000 sarjan hintoja:

index.php


Virallisia hintoja ei ole julkaistu, mutta näyttää sille, että hinnat nousee hieman, vaikka coremäärä laskee. Onhan ne uudet ytimet isompia, niin eihän se piirikoko laske.
11900K MSRP ilmeisesti 499€, 10900K:lla vastaavasti 549€, eli n. 50€ halvempi kuin 10900K, hinta per ydin siis nousee hieman. Eiköhän ne hinnoittele tuon 5800X 479€ ja 5900X 579€ väliin. 10900K oli 579€ julkaisussa, eli 529€ on oma veikkaukseni 11900K:lle.
 
11900K MSRP ilmeisesti 499€, 10900K:lla vastaavasti 549€, eli n. 50€ halvempi kuin 10900K, hinta per ydin siis nousee hieman. Eiköhän ne hinnoittele tuon 5800X 479€ ja 5900X 579€ väliin. 10900K oli 579€ julkaisussa, eli 529€ on oma veikkaukseni 11900K:lle.
Mistäs tuo 499€ MSRP on lähtöisin? Ei noi vuotaneet hinnat ainakaan viittaa sellaiseen, kun verottomatkin hinnat on kaupasta riippuen 485-553€ ja MSRP tavataan euroissa ilmoittaa veron kera
 
16 pelin suuntaa-antava benchi keskiluokan peliprossuista:


Average.png


First, for the most part a 6 core/12 thread CPU is still all you need when purely gaming. If you’re streaming on the same PC or doing anything extra, then the upgrade to 8, 12 or more cores might be called for, but typically when just gaming all you need is 6 cores.
 
Tuo 11600K (6c12t) saattaakin olla melkoisen kova laitos hintaisekseen, selkeästi halvempi kuin 5600X ja jos potkii sitä peleissä niin..:geek:
Se voi olla kova prossu. Ainut mikä epäilyttää on käsittämättömät lämpötilat rasituksessa.
 
AVX:lla tai ilman, olisi silti kivaa että katu-uskottavalla jäähyllä prossu ei hipoaisi jotain 80C vakiokelloilla. Toivon että Intel on tullut järkiinsä, mutta pahoin pelkään että sama copy-pasta jatkuu tälläkin kertaa.
 
Ns. worst case scenariot on prossujen kohdalla paljon mielenkiintoisempia, kuin keskiarvot. Keskiarvoja vääristää paljon se, että usein 95%+ testatuista peleistä on konsoliportteja, jotka on koodattu toimimaan prossuilla, jotka olisivat PC-puolella olleet jo 10 vuotta sitten auttamattomasti liian hitaita. Vähemmän yllättäen ei ole juuri mitään väliä, millä nykyprossulla niitä pyörittää, kun kaikki ovat GPU-riippuvaisia. Tuohon TechSpotin testiin ei ole näköjään mahtunut mukaan ainottakaan raskaampaa PC-peliä, esim. Total War sarja tai FS2020. Sanoisin, että suorastaan täysin turha testi juuri tuon pelivalikoiman vuoksi.

Digital Foundryn testit ovat paljon parempia, kun siellä tuntuvat ymmärtävän mitä CPU-pullonkaula tarkoittaa ja miksi se on niin perseestä, kun se sattuu jossain pelissä kohdalle (yleensä frame pacing aivan sekaisin, eli peli stutteroi, mikään asetusten säätö ei auta jne).
 
AVX:lla tai ilman, olisi silti kivaa että katu-uskottavalla jäähyllä prossu ei hipoaisi jotain 80C vakiokelloilla. Toivon että Intel on tullut järkiinsä, mutta pahoin pelkään että sama copy-pasta jatkuu tälläkin kertaa.
Oletat siis että lämmöt on selvästi korkeammat kuin Skylake-arkkitehtuurin prossuissa? Voihan se olla, mutta onhan tuosta lämpöjen vara nousta se 19 astetta että ollaan sun skenaariossa.
 
Oletat siis että lämmöt on selvästi korkeammat kuin Skylake-arkkitehtuurin prossuissa? Voihan se olla, mutta onhan tuosta lämpöjen vara nousta se 19 astetta että ollaan sun skenaariossa.
Lähinnä toivon että korkkauksista päästäisiin vihdoinkin eroon, eli ettei prossu kävisi vakiona yli 80C:ssa sovelluksesta riippumatta.
 
Mitä väliä sillä on missä lämpötilassa se prossu pyörii jos se on valmistajan sallimissa rajoissa? Aivan typerää haikailla matalien lämpöjen perään etenkin jos sitten sähköteho ei merkkaa mitään.
 
Lähinnä toivon että korkkauksista päästäisiin vihdoinkin eroon, eli ettei prossu kävisi vakiona yli 80C:ssa sovelluksesta riippumatta.
No tuohon on päästy jo 2 edellisessä sukupolvessa niin eiköhän uudessakin. :syes:
 
No tuohon on päästy jo 2 edellisessä sukupolvessa niin eiköhän uudessakin. :syes:
Ei kai nyt sentään? Netti on täynnä viestejä joissa ihmetellään vaikkapa i5-10400 prossun yli 80 asteen rasituslämpötiloja, kun käytössä on prosessorin mukana toimitettu vakio jäähdytysripa. Tuunausosilla tietty lämmöt on paljon matalemmat.

Ja en nyt yritä missään nimessä sanoa että toi olisi mikään ongelma, tai huonoa suunnittelua. Paremmin ja hiljaisemmin se prossun lämpöteho siirtyy mitä isompi lämpötilaero on ytimen ja huoneenlämmön välillä.
 
Ei kai nyt sentään? Netti on täynnä viestejä joissa ihmetellään vaikkapa i5-10400 prossun yli 80 asteen rasituslämpötiloja, kun käytössä on prosessorin mukana toimitettu vakio jäähdytysripa. Tuunausosilla tietty lämmöt on paljon matalemmat.

Ja en nyt yritä missään nimessä sanoa että toi olisi mikään ongelma, tai huonoa suunnittelua. Paremmin ja hiljaisemmin se prossun lämpöteho siirtyy mitä isompi lämpötilaero on ytimen ja huoneenlämmön välillä.
Katso tuo yllä oleva IO-Techin kaavio ja mieti sen sisältöä, 5600X on kuumempi. Sehän ei ole valmistajan vika jos komponentit tungetaan suljettuun koppaan jossa ilma ei vaihdu.
 
Katso tuo yllä oleva IO-Techin kaavio ja mieti sen sisältöä, 5600X on kuumempi. Sehän ei ole valmistajan vika jos komponentit tungetaan suljettuun koppaan jossa ilma ei vaihdu.

Niin kuin siellä artikkelissa sanotaan

Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.

Phenom II aikaan AMD:n lämpötila-anturi ei ollut ytimessä, vaan jossain muualla. Ei se tehnyt niistä prossuista yhtään viileämpiä, että se anturi raportoi jotain sivulämpöä, jonka turvallinen maksimi oli 63 astetta ja ohjelmat tulkitsivat sen ytimen lämpötilaksi.

Nyt on ihan sama ilmiö olemassa, ne lämmöt mitataan eri kohtaa prossusta
 
Lisäksi on otettava huomioon heatspreaderien muotoilun erot. Intelillähän on ollut kaiketi perinteisesti joko suora tai kovera se pinta ja AMD:lla vastaavasti saattaa olla vähän kuperuutta, eli pahimmillaan se Intelin prossuille suunniteltu jäähdytyssiili keikkuu hyvin pienen pisteen varassa siinä prossun päällä ja reunoja kohti mennessä lämpötahnakerroksen paksuus kasvaa huomattavasti. Se lämpötila saattaa sitten nousta kovemmaksi kuin kilpakumppanilla vaikka watteja puskettaisiin jopa vähemmän.
 
Niin kuin siellä artikkelissa sanotaan



Phenom II aikaan AMD:n lämpötila-anturi ei ollut ytimessä, vaan jossain muualla. Ei se tehnyt niistä prossuista yhtään viileämpiä, että se anturi raportoi jotain sivulämpöä, jonka turvallinen maksimi oli 63 astetta ja ohjelmat tulkitsivat sen ytimen lämpötilaksi.

Nyt on ihan sama ilmiö olemassa, ne lämmöt mitataan eri kohtaa prossusta
Nuo lämmöt on mitä käytettävissä on ja niiden perusteella on sanoisi Inteliä sen kuumemmaksi kuin AMD on, oli anturi sitten ytimessä tai ei.
 
Nuo lämmöt on mitä käytettävissä on ja niiden perusteella on sanoisi Inteliä sen kuumemmaksi kuin AMD on, oli anturi sitten ytimessä tai ei.

Jotakuinkin 100% prosessorin käyttämästä sähköenergiasta muuttuu lämmöksi. Näin ollen se kumpi kuluttaa enemmän sähköä on kuumempi prossu, aika simppeli homma
 
Jotakuinkin 100% prosessorin käyttämästä sähköenergiasta muuttuu lämmöksi. Näin ollen se kumpi kuluttaa enemmän sähköä on kuumempi prossu, aika simppeli homma

Ei välttämättä. Se miten tehokkaasti ne watit saadaan siirrettyä sieltä sirulta heatspreaderin kautta siiliin ja siitä huoneilmaan vaikuttaa asiaan. Eli mitä paksumpi heatspreaderi ja mitä paksummin siellä on tahnaa / juotosainetta välissä niin sen enempi resistanssia lämmön siirtymiselle on. Lämmön siirto tehostuu sitten sitä mukaa kuin delta-T kasvaa, eli lopulta kun sirun lämpötila on kasvanut riittävästi niin se wattimäärä siirtyy väliaineiden läpi. Mitä vähemmän resistanssia niin sen pienempi lämpötila siihen tarvitaan.
 
Jotakuinkin 100% prosessorin käyttämästä sähköenergiasta muuttuu lämmöksi. Näin ollen se kumpi kuluttaa enemmän sähköä on kuumempi prossu, aika simppeli homma

Ei nyt ihan, siinä tulee myös lämpötiheys mukaan. Paremman prosessin takia AMD:llä sama lämpömäärä pakkautuu pienempään tilaan. Se tekee siitä hankalamman jäähdytettävän. Vaikka watteja kuluu vähemmän, niin jäähdytys on hankalampaa ja siten lämmöt nousee.
 
Ei välttämättä. Se miten tehokkaasti ne watit saadaan siirrettyä sieltä sirulta heatspreaderin kautta siiliin ja siitä huoneilmaan vaikuttaa asiaan. Eli mitä paksumpi heatspreaderi ja mitä paksummin siellä on tahnaa / juotosainetta välissä niin sen enempi resistanssia lämmön siirtymiselle on. Lämmön siirto tehostuu sitten sitä mukaa kuin delta-T kasvaa, eli lopulta kun sirun lämpötila on kasvanut riittävästi niin se wattimäärä siirtyy väliaineiden läpi. Mitä vähemmän resistanssia niin sen pienempi lämpötila siihen tarvitaan.
Joo mutta kotelo ja muut osat lämpenee wateilla kumminkin. Piisirun sisäinen lämpö on merkityksetön.
 
Ei välttämättä. Se miten tehokkaasti ne watit saadaan siirrettyä sieltä sirulta heatspreaderin kautta siiliin ja siitä huoneilmaan vaikuttaa asiaan. Eli mitä paksumpi heatspreaderi ja mitä paksummin siellä on tahnaa / juotosainetta välissä niin sen enempi resistanssia lämmön siirtymiselle on. Lämmön siirto tehostuu sitten sitä mukaa kuin delta-T kasvaa, eli lopulta kun sirun lämpötila on kasvanut riittävästi niin se wattimäärä siirtyy väliaineiden läpi. Mitä vähemmän resistanssia niin sen pienempi lämpötila siihen tarvitaan.

Juu ja myös se vaikuttaa kuinka iso itse piiri on ja kuinka pistemäinen lämpö on, mutta ne on suunnilleen samalla sivulla Intelillä ja AMD:llä, mutta Inteliä ei ainakaan juottamisesta luopuminen ja kierot HS:t auta tässä asiassa

Joo mutta kotelo ja muut osat lämpenee wateilla kumminkin. Piisirun sisäinen lämpö on merkityksetön.

Paitsi kun ylitetään speksi, niin alkaa joko throtlaus tai jopa kone voi kaatua
 
Joo mutta kotelo ja muut osat lämpenee wateilla kumminkin. Piisirun sisäinen lämpö on merkityksetön.

Toki, puhuinkin vain siitä käyttikselle raportoidusta CPU:n lämpötilasta. Eli kaksi prosessoria, molemmat 65 wattia käyttäviä, lämmittävät koteloa ja huonetta tasan yhtä paljon, mutta toinen voi pyöriä 70 asteessa ja toinen 80 asteessa.
 
Katso tuo yllä oleva IO-Techin kaavio ja mieti sen sisältöä, 5600X on kuumempi. Sehän ei ole valmistajan vika jos komponentit tungetaan suljettuun koppaan jossa ilma ei vaihdu.
En ottanut muuhun kantaa viestissäni kuin väitteeseesi intelin nykyisten prossujen viileydestä. Vakiona vakiojäähyllä ajettaessa nykyisetkin matalan kulutuksen sirut käy siellä 80 asteen paremmalla puolella ja väitteesi on siten epätosi. Tuunaamalla saa minkä tahansa prossun lämpötilan vaikka pakkaselle.

Ryzeni kävisi intelin vakiojäähyllä mahdollisesti hieman kuumempana, mutta mitä merkitystä sillä on?
 
Jotakuinkin 100% prosessorin käyttämästä sähköenergiasta muuttuu lämmöksi. Näin ollen se kumpi kuluttaa enemmän sähköä on kuumempi prossu, aika simppeli homma
Teoriassa kyllä, moukkula tuossa ehtikin jo vastata miten eri tekijät vaikuttaa, simppeliä tuokin kun sen oivaltaa.
Ei välttämättä. Se miten tehokkaasti ne watit saadaan siirrettyä sieltä sirulta heatspreaderin kautta siiliin ja siitä huoneilmaan vaikuttaa asiaan. Eli mitä paksumpi heatspreaderi ja mitä paksummin siellä on tahnaa / juotosainetta välissä niin sen enempi resistanssia lämmön siirtymiselle on. Lämmön siirto tehostuu sitten sitä mukaa kuin delta-T kasvaa, eli lopulta kun sirun lämpötila on kasvanut riittävästi niin se wattimäärä siirtyy väliaineiden läpi. Mitä vähemmän resistanssia niin sen pienempi lämpötila siihen tarvitaan.
 
En ottanut muuhun kantaa viestissäni kuin väitteeseesi intelin nykyisten prossujen viileydestä. Vakiona vakiojäähyllä ajettaessa nykyisetkin matalan kulutuksen sirut käy siellä 80 asteen paremmalla puolella ja väitteesi on siten epätosi. Tuunaamalla saa minkä tahansa prossun lämpötilan vaikka pakkaselle.

Ryzeni kävisi intelin vakiojäähyllä mahdollisesti hieman kuumempana, mutta mitä merkitystä sillä on?
En ottanut kantaa muuhun kuin siihen että samalla jäähyllä 10600KF on viileämpi kuin 5600X, vakiojäähyt AMD:llä ja Intelillä erit, joten vertailu tehtävä identtisellä jäähyllä.
 
Molempien prosuihin saa niin järeitä jäähyjä, että eipä lämpötiloilla tule käytännön eroja. Hyvältä julkaisulta haisee Intelin rakettijärvi. Sitten kun saatavuudet aikanaan paranee, niin AMD saattaa leikata hintoja, jos nuo Intelin mainitut hinnat pitää jokseenkin paikkaansa. 300e on liikaa 6c/6t -prossusta muutenkin, imo.
 
En ottanut kantaa muuhun kuin siihen että samalla jäähyllä 10600KF on viileämpi kuin 5600X, vakiojäähyt AMD:llä ja Intelillä erit, joten vertailu tehtävä identtisellä jäähyllä.
Katoppa uudestaan että mitä viestiä lainasit ennen kommenttiani. Heitit ilmoille faktan omaisesti että intelit ei millään kuormilla vakiona mene yli 80 asteeseen, joka on ihan puuta heinää. Lainaan tähän alle vielä ne asiaan liittyvät viestit. Mua ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään sun vertailut ryzeniin. Ne ei liity mitenkään mun tai escaliburin viesteihin.
Lähinnä toivon että korkkauksista päästäisiin vihdoinkin eroon, eli ettei prossu kävisi vakiona yli 80C:ssa sovelluksesta riippumatta.
No tuohon on päästy jo 2 edellisessä sukupolvessa niin eiköhän uudessakin. :syes:
Jos tarkoitit tilannetta mielivaltaisella jäähdytysjärjestelmällä, niin ei voi muuta sanoa kuin että ”vau, enpä olisi uskonut”.
 
AVX:lla tai ilman, olisi silti kivaa että katu-uskottavalla jäähyllä prossu ei hipoaisi jotain 80C vakiokelloilla. Toivon että Intel on tullut järkiinsä, mutta pahoin pelkään että sama copy-pasta jatkuu tälläkin kertaa.

Miksi?

Mitä sillä prossun lämpötilalla on väliä yhtään minkään kannalta, jos se toimii kunnolla?

Prossun kuluttamalla sähköteholla ja tuottamalla lämpömäärällä voikin sitten olla jotain väliä, koska se vaikuttaa sekä siihen, millainen virtalähde tarvitaan, paljonko sähkölaskua tulee, sekä siihen, millainen jäähdytys tarvitaan systeemille.


Intel on ihan täysin järjissään, siellä kyllä tiedetään aika paljon satunnaisia forumpostailijoita paremmin, miten heidän prossunsa käyttäytyvät eri lämpötilossa ja mitä ne kestävät.
 
Katoppa uudestaan että mitä viestiä lainasit ennen kommenttiani. Heitit ilmoille faktan omaisesti että intelit ei millään kuormilla vakiona mene yli 80 asteeseen, joka on ihan puuta heinää. Lainaan tähän alle vielä ne asiaan liittyvät viestit. Mua ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään sun vertailut ryzeniin. Ne ei liity mitenkään mun tai escaliburin viesteihin.


Jos tarkoitit tilannetta mielivaltaisella jäähdytysjärjestelmällä, niin ei voi muuta sanoa kuin että ”vau, enpä olisi uskonut”.
No siis sehän on ihan sama mikä prossu on käytössä, jos jäähdytys on riittämätön niin kaikki käy kuumana, kyseessä olleen 10600K prosessorin mukana ei edes jäähyä tule, joten se on hankittava joka tapauksessa erikseen. Myönnän että tuo sun keskusteluun tuoma 10400F varmaan vakiojäähyllä kuumana käykin, mutta se ei ollut keskustelun pointti, vaan että AMD ja Intel on ainakin IO-Techin mittausten mukaan yhtä "kuumia" prossuja. En ole väittänyt etteikö Intel menisi millään kuormalla 80 asteeseen, menee varmasti jos jäähy riittämätön, niin menee AMD myös, se "80°C" viittaus liittyi lähinnä siihen kun escalibur kirjoitti "olisi silti kivaa että katu-uskottavalla jäähyllä prossu ei hipoaisi jotain 80C vakiokelloilla. ", IO-Techin testin perusteella ja niiden käyttämillä metodeilla Rocket Lake 11600K saisi olla jopa 19°C kuumempi kuin nykyinen Skylake johdannainen 10600K että skenaario toteutuisi, IO-Techin testimetodeilla ja niiden käyttämällä jäähyllä. Mutta on toki trendikästä suosia AMD:tä ja mollata Inteliä mm. niiden ongelmien takia, mutta pidetään realiteetit mukana.
 
Mutta on toki trendikästä suosia AMD:tä ja mollata Inteliä mm. niiden ongelmien takia, mutta pidetään realiteetit mukana.

Kyllä. Intel oli trendikäs pitkään ja AMD lähinnä naurunaihe, Ryzen käänsi kurssin ja nyt joidenkin mielestä Ryzen on trendikäs ja brändi on kunnossa. Se aiheuttaa jopa ansaitsematonta hypeä, jota myös Nvidia saa GPU-puolella.

Hyvä että Intelillä kulkee edelleen lujaa dekstoppi puolella, kilpailu on hyvästä ja itseä pragmaatikkona kiinnostaa lähinnä teho/fyrkka -suhde. Koneen sivukylki on avoinna kaiken värisille tuotteille.
 
Miksi?

Mitä sillä prossun lämpötilalla on väliä yhtään minkään kannalta, jos se toimii kunnolla?

Prossun kuluttamalla sähköteholla ja tuottamalla lämpömäärällä voikin sitten olla jotain väliä, koska se vaikuttaa sekä siihen, millainen virtalähde tarvitaan, paljonko sähkölaskua tulee, sekä siihen, millainen jäähdytys tarvitaan systeemille.


Intel on ihan täysin järjissään, siellä kyllä tiedetään aika paljon satunnaisia forumpostailijoita paremmin, miten heidän prossunsa käyttäytyvät eri lämpötilossa ja mitä ne kestävät.
Lähinnä sen takia että esim. kesähelteissä prossu ei olisi rasituksessa jo yli 90C tms.

Oli miten oli, katsotaan mitä aika tuo tullessaan.
 
Lähinnä sen takia että esim. kesähelteissä prossu ei olisi rasituksessa jo yli 90C tms.

Melkoinen kehäpäätelmävastaus.

Edelleenkään sillä 90 asteellakaan ei ole mitään väliä, jos se prosessori toimii silti ongelmitta.

Intelin nyky-työpöytä-prosessorien suurin sallittu Tjunction-toimintalämpötila on speksin mukaan 100 astetta. 80 asteesta valittaminen koska pelkää nousua 90 asteeseen toisessa tilanteessa on vaan todella typerää.

Vähän sama, kuin että ajaisi 100 km/h nopeusrajoitusalueella alle 80km/h, koska haluaa välttää, ettei nopeus vaan nouse 90 km/h asti.
 
Melkoinen kehäpäätelmävastaus.

Edelleenkään sillä 90 asteellakaan ei ole mitään väliä, jos se prosessori toimii silti ongelmitta.

Intelin nyky-työpöytä-prosessorien suurin sallittu Tjunction-toimintalämpötila on speksin mukaan 100 astetta. 80 asteesta valittaminen koska pelkää nousua 90 asteeseen toisessa tilanteessa on vaan todella typerää.

Vähän sama, kuin että ajaisi 100 km/h nopeusrajoitusalueella alle 80km/h, koska haluaa välttää, ettei nopeus vaan nouse 90 km/h asti.
Kukaan ei ollut pelkäämässä mitään, vaan lähinnä spekuloimassa asiaa eri tilanteiden näkökulmasta.

Jatkossa voisit jättää tuon provosoivan sävyn pois josta sinua on aikaisemminkin varoitettu. Yritetään keskustella aiheesta asiallisesti menemättä flametuksen puolelle. Olkoot aihe kuinka intohimoinen tahansa.
 
Jos nyt on normaali huoneenlämpö esim. 20 astetta niin muuttuuko se radikaalisti kesäisin? Varmaan aika harvassa on ne päivät että kämpän sisälämpötila nousee 30 asteeseen, eikä se huoneen lämpötilan nouseminen 10 asteella silti tarkoita sitä että prosessorinkin lämpötila nousisi 10 asteella välttämättä.
 
Voisko joku selittää ja vääntää rautalangasta tämän AMD:n prosessoreiden nimeämiskäytännön?

Eli siis esimerkiksi mikä ero on
AMD Ryzen 9 3900XT ja AMD Ryzen 9 5900X. Tuo 5900X on parempi piilastu ja boostaa korkeammalle?

Netistä koittanut tavata tätä, jossa sanotaan, että tuo ensimmäinen numero, eli 9 tarkoittaa enthusiast kamaa, eli kuten Intelillä i9. sitten tuossa tuhat-sarjassa ensimmäinen numero on sukupolvi, eli siis zen3 ja zen... 5?? siis mitä vittua?

Onko AMD:llä zen2 prosessoreita myös 3000 ja 5000 sarjaa? Jos on, niin mistä tietää, että ei tällaista vahingossa osta.
 
Voisko joku selittää ja vääntää rautalangasta tämän AMD:n prosessoreiden nimeämiskäytännön?

Eli siis esimerkiksi mikä ero on
AMD Ryzen 9 3900XT ja AMD Ryzen 9 5900X. Tuo 5900X on parempi piilastu ja boostaa korkeammalle?

Netistä koittanut tavata tätä, jossa sanotaan, että tuo ensimmäinen numero, eli 9 tarkoittaa enthusiast kamaa, eli kuten Intelillä i9. sitten tuossa tuhat-sarjassa ensimmäinen numero on sukupolvi, eli siis zen3 ja zen... 5?? siis mitä vittua?

Onko AMD:llä zen2 prosessoreita myös 3000 ja 5000 sarjaa? Jos on, niin mistä tietää, että ei tällaista vahingossa osta.
Ensimmäinen numero on "sukupolvi", toinen juurikin "luokitus"=>isompi=parempi/enemmän ytimiä ja mahdollisilla lisänumeroilla vielä bonusta, kuten esimerkiksi 3950x/5950x jotka ovat ne oman sukupolvensa huipputuotteet.

Zen 1, zen 2 ja zen 3 taas ovat arkkitehtuurit. Joku poikkeusmalli taisi olla olemassa joka todellisuudessa on eri arkkitehtuuria kuin mitä mallin ensimmäinen numero antaa ymmärtää, mutta en muista mikä.

Tl;dr: Isompi numero=uudempi/parempi malli
 
Voisko joku selittää ja vääntää rautalangasta tämän AMD:n prosessoreiden nimeämiskäytännön?

Eli siis esimerkiksi mikä ero on
AMD Ryzen 9 3900XT ja AMD Ryzen 9 5900X. Tuo 5900X on parempi piilastu ja boostaa korkeammalle?

Netistä koittanut tavata tätä, jossa sanotaan, että tuo ensimmäinen numero, eli 9 tarkoittaa enthusiast kamaa, eli kuten Intelillä i9. sitten tuossa tuhat-sarjassa ensimmäinen numero on sukupolvi, eli siis zen3 ja zen... 5?? siis mitä vittua?

Onko AMD:llä zen2 prosessoreita myös 3000 ja 5000 sarjaa? Jos on, niin mistä tietää, että ei tällaista vahingossa osta.

Toivottavasti muistan oikein mutta: arkkitehtuurin nimi on "Zen" ja sen sukupolvet ovat tällä hetkellä sitten Zen+, Zen 2 ja Zen 3.
Työpöydälle tarkoitettujen Ryzen-brändättyjen prosessoreiden sukupolvia ovat 1000-sarja (Zen), 2000-sarja (viilattu Zen, Zen+), 3000-sarja (Zen 2) sekä 5000-sarja (Zen 3).
Väliin mahtuu vielä 4000-sarjan työpöydälle tarkoitetut APU-piirit, joissa on siis prosessoriytimien lisäksi näytönohjain integroituna samalle piilastulle. 4000-sarjaa ei muussa muodossa tuotu markkinoille ja se käytti Zen 2 arkkitehtuurin prosessoriytimiä.

Kuten sanoit, 5900X perustuu uudempaan arkkitehtuuriin, Zen 3, ja on siten nopeampi kuin 3900XT. Ja edellisen viestin yhteenveto on ihan käypä, isompi numero = nopeampi/parempi malli. Toki huippumallin 5950X ostaminen pelkästään pelikäyttöön saattaa olla "nopein" vaihtoehto mutta 16-ydinprosessorina saataa ytimet mennä siinä hukkaan.
 
Voisko joku selittää ja vääntää rautalangasta tämän AMD:n prosessoreiden nimeämiskäytännön?

Eli siis esimerkiksi mikä ero on
AMD Ryzen 9 3900XT ja AMD Ryzen 9 5900X. Tuo 5900X on parempi piilastu ja boostaa korkeammalle?

Netistä koittanut tavata tätä, jossa sanotaan, että tuo ensimmäinen numero, eli 9 tarkoittaa enthusiast kamaa, eli kuten Intelillä i9. sitten tuossa tuhat-sarjassa ensimmäinen numero on sukupolvi, eli siis zen3 ja zen... 5?? siis mitä vittua?

Onko AMD:llä zen2 prosessoreita myös 3000 ja 5000 sarjaa? Jos on, niin mistä tietää, että ei tällaista vahingossa osta.
1000 = zen
2000 = zen+
3000 = zen 2
5000 = zen 3

2000g = zen
3000g = zen+
4000g = zen 2

Kirjaimet:
g = sisältää grafiikkapiirin
X = korkeammat kellotaajuudet ja isompi tehon kulutus, kuin malli ilman x kirjainta.
Xt = myöhemmin prosessin parantuessa tuotu uusi malli suuremmilla kelloilla, kuin x

X600 = 6c/12t
X700 = 8c/12t
x800 = 8c/12t suuremmat kellotaajuudet vs x700
x900 = 12c/24t
X950 = 16c/32t
 
Viimeksi muokattu:
1000 = zen
2000 = zen+
3000 = zen 2
5000 = zen 3

2000g = zen
3000g = zen+
4000g = zen 2

Kirjaimet:
g = sisältää grafiikkapiirin
X = korkeammat kellotaajuudet ja isompi tehon kulutus, kuin malli ilman x kirjainta.
Xt = myöhemmin prosessin parantuessa tuotu uusi malli suuremmilla kelloilla, kuin x

X600 = 6c/12t
X700 = 8c/12t
x800 = 8c/12t suuremmat kellotaajuudet vs x700
x900 = 12c/24t
X950 = 16c/24t
X600 = 6c/12t
X700 = 8c/16t
x800 = 8c/16t suuremmat kellotaajuudet vs x700
x900 = 12c/24t
X950 = 16c/32t
 
1611701034140.png


AMD teki odotetusti ennätystuloksen. Ensi vuodellekkin odotukset hyvin korkealla.
 
Jep, Intel on iso.

Tuolla huimalla kasvulla toki AMD on pian jo toki lähellä (pc puolella, intelillä paljon muutakin), lähes 50% lisää liikevaihtoa vs. edellinen vuosi jos pysyy yllä tarkoittaisi se vajaata 5 miljardia lisää tälle vuodelle liikevaihtoon... Toki kyllä siihen osakkeeseen on jo hinnoiteltukin huimat kasvut. Markkina näyttää vielä muutenkin kasvavan kokoajan, intelinkin liikevaihto kasvanut hyvin, mutta joutunut hieman laskemaan hintojaan jälleen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 726
Viestejä
5 049 528
Jäsenet
80 975
Uusin jäsen
konstadaonly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom