Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Ainahan niitä joku poikkeus löytyy mutta pääasiassa homma tosiaan on niin että NVMe vs SSD ei peli käytössä juurikaan eroa ole. Se lataus on yleensä paljon pieniä tiedostoja jolloin se nopeusero sakkaa tai sitten kun sitä nopeutta saadaan hyödynnettyä niin sen pätkän lataamiseen ei kummallakaan mene kauaa koska se on pakattua dataa ja suurin aika odottelussa menee sen purkamiseen.

Tähän voi tulevaisuudessa tulla muutos PS5 myötä, siihen kun on lisätty rautaa joka hoitaa tuon purkamisen lennossa. Jos se todetaan fiksuksi ratkaisuksi, niin varmaan samanlainen ratkaisu tullaan näkemään tulevaisuudessa myös PC puolella, mutta se taas vaatii yhteistyötä eri valmistajien taholta että saadaan aikaiseksi jokin stantardi tuolle.
Pointtina tosiaan oli, että en näe mitään järkeä tuollaiselle videolle mitä Linus aiheesta teki, sen verran harhaanjohtava se oli. Ainoa motivaatio sille on tuo sponsorin tukeminen, ja sellainen olo monesta Linusin videosta tulee. Laskeskelin tuosta toisesta videosta keskimääräiseksi eroksi NVME:lle ja SATA:lle noin 16%. Eiköhän tuon huomaa paremmin, kuin jonkun 5% jatkuvan FPS eron CPU:lla, mistä saadaan jo tuhannen viestin väittelyitäkin aikaiseksi. Olisi kiva nähdä paljon tulee eroa 8k tekstuurimodatussa Skyrimissa, jossa tiedostokoot kasvavat varsin isoiksi?
 
Onpa täällä kuivaa vaikka juuri Inteliltä on tullut uutta settiä vaikka kuinka. Ja AMD:lta ilmeisesti hinnanalennuksia. Ilmeisesti muualta katsottujen tietojen mukaan noi on tullut jo n. viikko sitten, mutta varmaankin i9:n myyntiä viemään. AMD drops Ryzen 9 3900X price, as Intel launches its Core i9-10900K

IMHO tuo 10 gen tarjoaa harvoille yhtään mitään. Toki se osa porukasta joka haluaa ja on varaa ostaa tehokkainta pelirautaa on ymmärrettävästi innoissaan, mutta luultavasti on melko vähäinen määrältään muihin harrastelijoihin nähden. En myöskään näe AMD:lla oikein mitään hyvää tällä hetkellä. Pitkään olen suunnitellut koneen päivitystä ja R5 3600 ei juuri ole houkutellut selvästi heikomman suorituskyvyn takia(siis vrt. 9600k), kun taas jälkimmäinen ei kiinnosta liian suuremman hinnan takia.
 
Gen 4 NVME levyillä ja näytönohjaimilla saattaa olla tulevaisuudessa pelaajille kysyntää jos PC puolella yritetään sama temppua mitä sonyn PlayStation 5 tulee tukemaan eli pelien assettien streamausta suoraan SSD:ltä GPU:lle.
 
Gen 4 NVME levyillä ja näytönohjaimilla saattaa olla tulevaisuudessa pelaajille kysyntää jos PC puolella yritetään sama temppua mitä sonyn PlayStation 5 tulee tukemaan eli pelien assettien streamausta suoraan SSD:ltä GPU:lle.

Jos niitä tekstuureita halutaan järkevällä nopeudella jostain striimata, niin kyllä ne koneella kannattaa RAM:ista striimata SSD:n sijaan.

DDR4 maksaa nyt 4-5€/gb, tulevaisuudessa varmaan taas vähemmän. 32gb tulee olemaan ihan normaali muistimäärä kohta, josta pystyy helposti puolet heittämään tekstuurimuistiksi. Eli lähialueiden tekstuurit ladataan valmiiksi sinne SSD:ltä ja sitten paljon nopeammin sieltä hakea kuin SSD:ltä.
 
Pitkään olen suunnitellut koneen päivitystä ja R5 3600 ei juuri ole houkutellut selvästi heikomman suorituskyvyn takia(siis vrt. 9600k), kun taas jälkimmäinen ei kiinnosta liian suuremman hinnan takia.

Mielenkiintoinen näkemys tuo selvästi heikompi suorituskyky kun esim. tomppa on eri mieltä asiasta ja niillä on ihan testiä sanojensa tueksi.

Gen 4 NVME levyillä ja näytönohjaimilla saattaa olla tulevaisuudessa pelaajille kysyntää jos PC puolella yritetään sama temppua mitä sonyn PlayStation 5 tulee tukemaan eli pelien assettien streamausta suoraan SSD:ltä GPU:lle.

Taitaa olla mahdotonta toteuttaa toistaiseksi. PS5:lla toi on mahdollista koska siellä on detikoitua rautaa joka purkaa sen pakatun datan lennossa lähes realiaikaisesti. PC:llä käsittääkseni joudutaan pyöräyttämään se pakattu data CPU:n kautta sinne GPU:lle. Toki jos olen väärässä ja GPU:lla voidaan se purku toteuttaa niin joku varmasti korjaa.
 
Taitaa olla mahdotonta toteuttaa toistaiseksi. PS5:lla toi on mahdollista koska siellä on detikoitua rautaa joka purkaa sen pakatun datan lennossa lähes realiaikaisesti. PC:llä käsittääkseni joudutaan pyöräyttämään se pakattu data CPU:n kautta sinne GPU:lle. Toki jos olen väärässä ja GPU:lla voidaan se purku toteuttaa niin joku varmasti korjaa.
Tottakai ei se optimaalinen ole mutta eikös siitä ihan kohtalaiset vauhdit irtoa jos sekä SSD että GPU on kiinni CPU laneissa eikä piirisarjan kautta :)
 
Tottakai ei se optimaalinen ole mutta eikös siitä ihan kohtalaiset vauhdit irtoa jos sekä SSD että GPU on kiinni CPU laneissa eikä piirisarjan kautta :)

Niin noh en muista missä videolla tuosta oli juttua että peleissä se venailu johtuu pitkälti siitä kun sitä dataa puretaan CPU:lla. Ilmeisesti käytetään aika kovaa paukkausta jotta saadaan pidettyä pelien koko edes jotenkin kurissa. Voi olla myös että noi enginet ei osaa tuossa purkaessa hyödyntää coreja kovinkaan tehokkaasti.
Mutta se on selvää että aina kun käytetään tehokasta pakkausta niin sen purkaminen on softalla raskasta.
 
Taitaa olla mahdotonta toteuttaa toistaiseksi. PS5:lla toi on mahdollista koska siellä on detikoitua rautaa joka purkaa sen pakatun datan lennossa lähes realiaikaisesti. PC:llä käsittääkseni joudutaan pyöräyttämään se pakattu data CPU:n kautta sinne GPU:lle. Toki jos olen väärässä ja GPU:lla voidaan se purku toteuttaa niin joku varmasti korjaa.
AMD:lla on Radeon SSG -näytönohjaimia, missä on pari NVMe SSD:tä yhteydessä suoraan grafiikkapiiriin.
MS on myös tuomassa DirectStoragea Windowsiin mistä löytynee paljonkin pelaajia hyödyttäviä settejä
 
AMD:lla on Radeon SSG -näytönohjaimia, missä on pari NVMe SSD:tä yhteydessä suoraan grafiikkapiiriin.
MS on myös tuomassa DirectStoragea Windowsiin mistä löytynee paljonkin pelaajia hyödyttäviä settejä

Kysymys edelleen auki että saako sen pakatun datan sillä GPU:lla auki? Jos ei niin se ei paljon auta vaikka olisi mimmosta SSG:tä taikka direct storagea kun joudutaan loppupelissä kuitenkin kulkemaan sen CPU:n kautta.
 
Eikös nvidialla ollut ainakin jotain tensoriytimillä toteutettavaa muistinpakkausta seuraavassa sukupolvessa? Olisikohan siitä tuohonkin :)
 
Mielenkiintoinen näkemys tuo selvästi heikompi suorituskyky kun esim. tomppa on eri mieltä asiasta ja niillä on ihan testiä sanojensa tueksi.

Ei, ei ole eri mieltä ja koska riittävän moni muukin raudan testaaja ja esittelijä toimii samalla tavalla, niin tuota voi pitää validina näkokulmana. Mutta se on eri näkökulma. Ja hyvin monet kyllä tietävät että 9600K on nopeampi useimmissa peleissä. Siinähän se Tomshardwaren graafeissakin on lähes jokaisessa ylimpänä koska tuossa ei ollut nopeampia Intelin prossuja testattu.
 
Siinähän se Tomshardwaren graafeissakin on lähes jokaisessa ylimpänä koska tuossa ei ollut nopeampia Intelin prossuja testattu.

Katsoitkohan nyt samoja graafeja?

Ainakin noissa Tom's Hardware graafeissa R5 3600 ja i5-9600k on aikalailla tasoissa. 3600X hieman edellä.

Toki 5GHz kelloille kellotettuna 9600K on sitten nopeampi, mutta ei vakiona.
 
Olet varmaan tietoinen että ei ne kaikki kellotu sinne 5GHz?

Ei sitten mitään merkitystä. 5 GHz ei ole mikään silikonilotto yksi miljoonasta jättipotti eikä 4.9 tai peräti 4.8 ole merkittävisti hitaampi. Oleellista on että kellotettuna noi kulkee havaittavasti nopeammin kuin vakiona.

Joka tapauksessa en näe mitään eroa tai merkitystä kun puhun omista valinnoista ja niiden perusteista. 9600k hinta ei tyydytä ja 10gen i5 on vain kalliimpi käytännössä samalla suorituskyvyllä, ja R5 3600 liian hidas hinnasta riippumatta.
 
Ei, ei ole eri mieltä ja koska riittävän moni muukin raudan testaaja ja esittelijä toimii samalla tavalla, niin tuota voi pitää validina näkokulmana. Mutta se on eri näkökulma. Ja hyvin monet kyllä tietävät että 9600K on nopeampi useimmissa peleissä. Siinähän se Tomshardwaren graafeissakin on lähes jokaisessa ylimpänä koska tuossa ei ollut nopeampia Intelin prossuja testattu.

Niin jokainen toki ymmärtää että ylikellotettuna se 9600K on edellä mutta ylikellotus on sitten taas omaa lottoa ja silti en kyllä ymmärrä että miten siitä saa selvän eron aikaiseksi?
Ja edelleen, suurin osa ei kellottele.
 
Niin jokainen toki ymmärtää että ylikellotettuna se 9600K on edellä mutta ylikellotus on sitten taas omaa lottoa ja silti en kyllä ymmärrä että miten siitä saa selvän eron aikaiseksi?

Ja edelleen, suurin osa ei kellottele.

Ekaan. Noi Intelit nimenomaan kellottuu aika tasaisen hyvin ellei jotain todella kovia kelloja yritä tavoitella, mikä vaatii perehtymistä, vaivaa, mahdollisesti hyvän emon, ja onneakin. Järjestään noista saa aika hyvin löysät pois ilman mitään huippuemoja tai kunnollista perehtymistä. Tälläin se on järjestään peleissä nopeampi kuin Ryzen 3600.

Tokaan. Niin ihan jokainen tietää että suurin osa "enthusiastic" käyttäjistä on valinnut Ryzenin viimeisen parin vuoden ajan. Eikä niitä ole mitään suurta järkeä edes yrittää kellotella. Suurin osa ohjeista toteaa tämän. Ne toimii vakiona lähes niin hyvin kuin pystyvät. Kun taas jos ostaa Intelin K sarjalaisen ja Z sarjan emon eikä kuitenkaan kellota, se on hänen oma valinta/häpeä. Ei sellaista voi millään suositella kenellekään koska vakio vs vakio R5 3600 on samaa tasoa tai parempi kuin tuo 9600k, ja parempi muissa ominaisuuksissa kuten kokonaishinta.

Mä olen tässä vain kertonut omien valintojen perusteista/taustoista, ei suositellut muille yhtään mitään. Mä en näe asiassa mitään satunnaisuutta tai arpapeliä.
 
Kun taas jos ostaa Intelin K sarjalaisen ja Z sarjan emon eikä kuitenkaan kellota, se on hänen oma valinta/häpeä. Ei sellaista voi millään suositella kenellekään koska vakio vs vakio R5 3600 on samaa tasoa tai parempi kuin tuo 9600k, ja parempi muissa ominaisuuksissa kuten kokonaishinta.

Aiemmin näin joo, mutta nyt noissa 10xxx -sarjalaisissa näyttäis olevan aika kovat kellot jo valmiiksi Turbo Frequencyllä. 10600k:ssa 4,8ghz ja 10700k:ssa 5ghz Turbo Frequency. Vai eikös tuo Turbo Frequency ole ns. boosti eli se johon prossu menee jos tarvetta ja jäähdytys kunnossa? Mulla ei Inteliä ole sitten i5-2500k ollut, ja siinä oli joku boosti joka piti aktivoida BIOS:ista. Miten nykyään?

Aiemminhan Intelin prossuista ei oltu otettu ns. tyhjiä pois tehtaalla, toisin kuin AMD:lla on Ryzeneissä. Makuasia että kummasta kuluttajana tykkää enemmän.
 
Aiemmin näin joo, mutta nyt noissa 10xxx -sarjalaisissa näyttäis olevan aika kovat kellot jo valmiiksi Turbo Frequencyllä. 10600k:ssa 4,8ghz ja 10700k:ssa 5ghz Turbo Frequency. Vai eikös tuo Turbo Frequency ole ns. boosti eli se johon prossu menee jos tarvetta ja jäähdytys kunnossa? Mulla ei Inteliä ole sitten i5-2500k ollut, ja siinä oli joku boosti joka piti aktivoida BIOS:ista. Miten nykyään?

Aiemminhan Intelin prossuista ei oltu otettu ns. tyhjiä pois tehtaalla, toisin kuin AMD:lla on Ryzeneissä. Makuasia että kummasta kuluttajana tykkää enemmän.

Mitä tuossa oon ite arvosteluja kattonu ni eipä näistä uusista prossuista juurikaan oo lisää kelloja irronnu ja marginaalisetkin ylikellot vetää virtaa aivan tajuttomia määriä samalla kun jäähyvaatimukset on minimissään tasoo 360mm AIO. Toisaalta ymmärrettävä ratkasu, Intelin 14nm vetelee aika pitkälti viimesiään ja käytännössä ainoo tapa saada enää minkäänlaisia eroja aikaseks aikasempiin prossuihin on yrittää puristaa viimesetkin mehut irti, vaikka purkin pohja on näkyny jo viimeset kaks vuotta.

Kaukana on ne ajat kun Intelin kiviltä sopi odottaa järjestäen sen 30% ylikelloja, vanha C0/C1 steppingin i7 920 otti sen 35% kelloja yli vakion ennenkun iski volttiseinä vastaan, kakkoskoneen X5660 pyöriny kohta neljä vuotta ~45% ylikelloilla.
 
Aiemmin näin joo, mutta nyt noissa 10xxx -sarjalaisissa näyttäis olevan aika kovat kellot jo valmiiksi Turbo Frequencyllä. 10600k:ssa 4,8ghz ja 10700k:ssa 5ghz Turbo Frequency. Vai eikös tuo Turbo Frequency ole ns. boosti eli se johon prossu menee jos tarvetta ja jäähdytys kunnossa? Mulla ei Inteliä ole sitten i5-2500k ollut, ja siinä oli joku boosti joka piti aktivoida BIOS:ista. Miten nykyään?

Aiemminhan Intelin prossuista ei oltu otettu ns. tyhjiä pois tehtaalla, toisin kuin AMD:lla on Ryzeneissä. Makuasia että kummasta kuluttajana tykkää enemmän.

Joo noi on vakiona automaattisesti lähempänä maksimeja kuin 9600k, mutta vain vähän. All core turbo on silti vain 4.5 GHz (9600k 4.3 GHz ), ja manuaalisesti kellotettuna menee enemmän. Nuo paremmat ja uudemmat automaattikellotukset ovat käytössä vain paremmissa malleissa, ei i5, eikä nekään näiden uusien mallien varsinaisia oikeita uudistuksia ollut.

Mutta jos tuosta katsoo pelivertailuja niin näkee että samoilla kelloilla kellotettu 10600k on monesti lähes samaa tasoa kuin 9600k, eli se HT ei tuo kauheasti apua. Jossain peleissä tuo. Toi HT on siis oikea merkittävä ero vanhempaan verrattuna mutta sen hyöty näkyy enemmän muualla kuin peleissä.
 
Joo noi on vakiona automaattisesti lähempänä maksimeja kuin 9600k, mutta vain vähän. All core turbo on silti vain 4.5 GHz (9600k 4.3 GHz ), ja manuaalisesti kellotettuna menee enemmän.

Joo all core turbo jättää varmasti löysiä, pelikäytössä jossa ytimiä ei hyödynnetä kuin 1-4 ja niissäkin yhdessä pääpaino, niin Turbo Frequency varmaan pusertaa vähän ylemmäs. Ja toki tästäkin varmasti manuaalisesti saa vielä lisää kelloja.

Mutta jos tuosta katsoo pelivertailuja niin näkee että samoilla kelloilla kellotettu 10600k on monesti lähes samaa tasoa kuin 9600k, eli se HT ei tuo kauheasti apua. Jossain peleissä tuo. Toi HT on siis oikea merkittävä ero vanhempaan verrattuna mutta sen hyöty näkyy enemmän muualla kuin peleissä.

Eipä niissä hirveitä eroja ole joo, HT:ta kun harva peli osaa hyödyntää toistaiseksi. Sinänsä tämä Intelin 10xxx -sarja oli vanhan keiton uudelleen lämmittämistä, mutta vähän paremmilla mausteilla. Hyviä peliprossuja edelleen, perf./price -osalta AMD tahtoo edelleen viedä voiton. Poislukien ehkä se 10900k vs 3900x.

Intel luottaa ''pelaajien prossut'' -brändiinsä, ja onhan Intelillä aiemmat näytöt kunnossa. AMD vaan taitaa laittaa Zen3:sella heti Intelin takamatkalle, eikä vaadi AMD:lta hirmuisia teholisiä edes. Inteliltä löytyy kuitenkin osaamista sekä resursseja, ja varmasti kilpailu tulee pysymään tulevaisuudessa tiukkana.
 
Intel luottaa ''pelaajien prossut'' -brändiinsä, ja onhan Intelillä aiemmat näytöt kunnossa. AMD vaan taitaa laittaa Zen3:sella heti Intelin takamatkalle, eikä vaadi AMD:lta hirmuisia teholisiä edes. Inteliltä löytyy kuitenkin osaamista sekä resursseja, ja varmasti kilpailu tulee pysymään tulevaisuudessa tiukkana.

Intelin entinen insinööri, nykyinen fanboi alkaa olla huolestunut Intelin tilanteesta



 
Intelin 10nm ongelmien myötä on ittellä pyöriny mielessä jo pidempään että miten pitkään Intel jaksaa valmistusprosessien kanssa painia vai olisiko kohta järkevämpää luopua omasta valmistamisesta ja siirtyä valmiiksi katettuun pöytään?
Juuri lueskelin artikkelin TSMC:stä, Taiwan’s Dominant Corporate Force: TSMC’s Five Keys to Success|Industry|2019-11-24|CommonWealth Magazine ja siellä on mielenkiintoinen huhu että Intel kun alkoi tuottaa jotain piirejä TSMC:llä niin CEO kun sai tarjouspyyntöön vastauksen TSMC:ltä niin ei ollut uskoa että hinta voi olla niin halpa.
Jos tuo pitää paikkaansa niin eiköhän siellä CEO:n päässä ole laskin alkanu raksuttaa että kannattaako oma valmistus enää jatkossa jos kilpailijat saavat tuotteensa markkinoille halvemmalla.

Sitten Zen 3:sta huhuja.


Jos tuo käännöksen sisältö pitää paikkaansa niin sieltähän olisi tulossa melkoinen rytky. Tuo IPC parannus yhdistettynä vuotoihin ES:n kelloista olisi tuomassa Zen 3:n potku aika reippaasti lisää. Lähteekö Inteliltä pelikuninkaan kruunukin päästä loppuvuodesta? Aika monta kruunua on jo viety, montaa ei ole jäljellä.
 
Intelin 10nm ongelmien myötä on ittellä pyöriny mielessä jo pidempään että miten pitkään Intel jaksaa valmistusprosessien kanssa painia vai olisiko kohta järkevämpää luopua omasta valmistamisesta ja siirtyä valmiiksi katettuun pöytään?
Juuri lueskelin artikkelin TSMC:stä, Taiwan’s Dominant Corporate Force: TSMC’s Five Keys to Success|Industry|2019-11-24|CommonWealth Magazine ja siellä on mielenkiintoinen huhu että Intel kun alkoi tuottaa jotain piirejä TSMC:llä niin CEO kun sai tarjouspyyntöön vastauksen TSMC:ltä niin ei ollut uskoa että hinta voi olla niin halpa.
Jos tuo pitää paikkaansa niin eiköhän siellä CEO:n päässä ole laskin alkanu raksuttaa että kannattaako oma valmistus enää jatkossa jos kilpailijat saavat tuotteensa markkinoille halvemmalla.

Vaikea kuvitella että Intel luopuisi piirinvalmistuksesta. Tekeekö TSMC kaikenlaisia piirejä mitä Intel tekee ja käyttää. Silti, miten Intel tuosta luopuisi?

Ehkä AMD saa parannettua IPC noilla CCX järjestelyillä, kun markkinoille on lykätty tarpeeksi ytimiä palvelimiin että noista voidaan ottaa paremmin toimivia vajaita settejä, plus hiuman enemmän viilattua. Mutta miksi ne tekisi suurempia parannuksia ennen DDR5:sta ja sen vaatimia muutoksia.
 
Vaikea kuvitella että Intel luopuisi piirinvalmistuksesta. Tekeekö TSMC kaikenlaisia piirejä mitä Intel tekee ja käyttää. Silti, miten Intel tuosta luopuisi?

Eiköhän se TSMC tee mitä asiakas suunnittelee ja pyytää tekemään. Silleenhän siitä omasta tuotannosta pääsee eroon kun huomaa että kilpailukyky ei riitä. Jos omavalmistus on huomattavasti kalliimpaa ja teknisesti ollaan myös jäljessä, silloin varmaan monella johtajalla alkaa päässä pyöriä ajatus että kannattaako touhua enää jatkaa. Eikö?
Eli mikäli se tosiaan pitää paikkaansa että CEO ei ollut uskoa kuinka halvalla TSMC pystyy piirit valmistamaan niin kyllä se varmaankin kertoo jotain myös siitä miksi ne Intelin rojut on maksanut ja maksaa edelleen niin paljon.
Voihan sitä edelleen pitää tuotannon pyörimässä niillä mitä on tai sitten irrottaa se tuotanto omaksi putkaksi ja myydä pois kuten AMD teki aikoinaan.
Eiköhän 14nm++++ prosessille löydy vielä käyttöä seuraavaksi 10v jossain piireissä. Edelleen on toiminnassa paljon isompiakin prosesseja kun kaikkeen ei tartte sitä viimeisintä hottia.

Mutta miksi ne tekisi suurempia parannuksia ennen DDR5:sta ja sen vaatimia muutoksia.

No miksei tekisi? Aivan käsittämätön ajatus että nyt alettaisiin chillaamaan ja odottelemaan että milloin DDR5 tulee markkinoille. Voi käytä myös niin että DDR5 kun tulee niin se otetaan ensin serveri puolella suuremmin käyttöön ja hima puolella mennään DDR4:lla. Tämähän onnistuu AMD:ltä varsin helposti kun serveri ja hima puolelle on omat IO-die:t.
Tosin kyllähän tuo Intel piti DDR3 tuen varsin pitkään mukana, tiedä vaikka noissa juuri julkaistuissa kivissäkin olisi vielä DDR3 tuki mukana.


Siinä 8700K pörrää iloisesti DDR3 muistoilla. Ja syynä ilmeisesti läppärit miksi Intelin prossuissa on DDR3 ja DDR4 tuki. Läppäreissä on menty LPDDR3 muisteilla pitkään.
 
Ehkä AMD saa parannettua IPC noilla CCX järjestelyillä, kun markkinoille on lykätty tarpeeksi ytimiä palvelimiin että noista voidaan ottaa paremmin toimivia vajaita settejä, plus hiuman enemmän viilattua. Mutta miksi ne tekisi suurempia parannuksia ennen DDR5:sta ja sen vaatimia muutoksia.
Kyllähän yhden ytimen suorituskyky on kaikkein mukavin paikka saada lisää suorituskykyä, koska se nopeuttaa kaikenlaisia sovelluksia, joten kyllä sitä kannattaa parantaa aina kun se on mahdollista. DDR5 tuo lisää kaistanleveyttä muistiin, mutta ymmärtääkseni se ei juurikaan paranna latensseja. Täten DDR5:stä on kunnolla hyötyä vasta kun systeemissä on riittävästi ytimiä hyödyntämään sitä lisääntynyttä muistikaistaa, eli tyypillisesti serverikäytössä. Ei AMD huvikseen ole lätkinyt AM4-kannalle jopa 16 ydintä. Se on tehnyt niin siksi, että ne tuovat suorituskykyä lisää, vaikka muistikaistaa ei tule lisää. Kaikkien AMD-fanien lempparitesti Cinebench on hyvä esimerkki ohjelmasta, joka käyttää kaikkia ytimiä, mutta jolle muistin suorituskyvyllä on hyvin vähäinen merkitys.

Itse uskon, että jos ytimiä on ne nykyiset 6-8 kappaletta vielä Zen 4:n myötä tyypillisissä kotikoneissa, niin DDR5:stä on vain marginaalisesti hyötyä. Eri asia, jos ytimiä lätkitään enemmän, mutta sitten tuleekin ongelmaksi, että mistä löydetään kotikäyttöön sovelluksia, jotka sekä osaavat hyödyntää runsaita määriä ytimiä, että tarvitsevat runsaasti muistikaistaa.
 
Itse uskon, että jos ytimiä on ne nykyiset 6-8 kappaletta vielä Zen 4:n myötä tyypillisissä kotikoneissa, niin DDR5:stä on vain marginaalisesti hyötyä. Eri asia, jos ytimiä lätkitään enemmän, mutta sitten tuleekin ongelmaksi, että mistä löydetään kotikäyttöön sovelluksia, jotka sekä osaavat hyödyntää runsaita määriä ytimiä, että tarvitsevat runsaasti muistikaistaa.
Käsittääkseni DDR5:ssa haetaan muistista kerralla kaksinkertainen määrä tietoa verrattuna DDR4:een. Tämä tieto on sitten välimuistissa saatavilla kronologisesti etenevälle ohjelmakoodille / datan haulle ilman ylimääräisiä latensseja. Tämä yhdistettynä entistä älykkäämpään prefetchiin nopeuttaa kaikenlaista ohjelmakoodia.
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni DDR5:ssa haetaan muistista kerralla kaksinkertainen määrä tietoa verrattuna DDR4:een. Tämä tieto on sitten välimuistissa saatavilla kronologisesti etenevälle ohjelmakoodille / datan haulle ilman ylimääräisiä latensseja. Tämä yhdistettynä entistä älykkäämpään prefetchiin nopeuttaa kaikenlaista ohjelmakoodia.
Ekat DDR5-muistit ovat DDR5-4800 (ainakin Intelin Alder Lakesta on huhuttu tällaista), ja nyt DDR4:ssä standardi on DDR4-3200 ilman ylikellotteluja, eli tulee 50% siirtonopeutta. Kuitenkin yleensä kriittisin juttu on se eka haku, joka on hidasta kaikella DRAM-teknologialla. Toki DDR5 nopeuttaa kaikkea toimintaa, mutta eri asia, että miten paljon.
 
Ekat DDR5-muistit ovat DDR5-4800 (ainakin Intelin Alder Lakesta on huhuttu tällaista), ja nyt DDR4:ssä standardi on DDR4-3200 ilman ylikellotteluja, eli tulee 50% siirtonopeutta. Kuitenkin yleensä kriittisin juttu on se eka haku, joka on hidasta kaikella DRAM-teknologialla. Toki DDR5 nopeuttaa kaikkea toimintaa, mutta eri asia, että miten paljon.
JEDEC-standardi DDR4:lle on kyllä 2133 MHz, että siihen nähden on huima hyppy tulossa. Nuo markettien paskettikoneet ja läppärit käyttäneet lähinnä noita nopeuksia, fiksuimmissa pöytäkoneissa "de facto"-standardi toki on ollut jo kauan aikaa 3200 MHz. Eri DDR:ien pohjanopeuksia kun vertaa niin toki hypyt ovat olleet huimia, mutta käytännön erot "järkihertsejä" verratessaovat jääneet pieniksi, ja esim. Devil's Canyonilla käyttämäni DDR3-2400-kitti vs. joku markettiräpellyksen (pahimmillaan vielä Single Channel) DDR4-2133 ei paljoa jätä arvailujen varaan.. :think:
 
JEDEC-standardi DDR4:lle on kyllä 2133 MHz, että siihen nähden on huima hyppy tulossa. Nuo markettien paskettikoneet ja läppärit käyttäneet lähinnä noita nopeuksia, fiksuimmissa pöytäkoneissa "de facto"-standardi toki on ollut jo kauan aikaa 3200 MHz. Eri DDR:ien pohjanopeuksia kun vertaa niin toki hypyt ovat olleet huimia, mutta käytännön erot "järkihertsejä" verratessaovat jääneet pieniksi, ja esim. Devil's Canyonilla käyttämäni DDR3-2400-kitti vs. joku markettiräpellyksen (pahimmillaan vielä Single Channel) DDR4-2133 ei paljoa jätä arvailujen varaan.. :think:
Jep. Ja tämä vielä ennen kuin edes ollut mitään puhetta latenseista. Mitäköhän siellä jedecillä oikein ajateltiin tuon DDR4 julkaisun yhteydessä...

Tähän asti standardin nopeus on aina ollut 2x edelliseen nähden DDR-400 -> DDR2-800 -> DDR3-1600 sitten tuli DDR4-2133 cl15 kun markkinoilla on ollut DDR3-2400 cl12 helposti saatavilla
 
DDR5:sen tarjoama kaistalisäys on myös erittäin hyödyllistä integroiduille näyttiksille. Muistikaistarajoitus on gpu-puolella tiukka, joten +50% kaistaa on ihan merkittävä lisäys.

Esim. Geforce GTX 1050 Ti:n muistikaista on 112GiB/s.

Dual-channel DDR5-4800:sen muistikaista on 75GiB/s ja DDR5-6000:nen yltäisi jo n. 94GiB/s muistikaistaan.
 
Yhtään asiaa tuntematta, onko se sitten jonkinkin erityisen huono juuri nyt?
Linus Thorvalds ei aikaisemmin (tai pitkään aikaan ainakaan) ole AMD:tä käyttänyt.
 
Käsittääkseni DDR5:ssa haetaan muistista kerralla kaksinkertainen määrä tietoa verrattuna DDR4:een. Tämä tieto on sitten välimuistissa saatavilla kronologisesti etenevälle ohjelmakoodille / datan haulle ilman ylimääräisiä latensseja. Tämä yhdistettynä entistä älykkäämpään prefetchiin nopeuttaa kaikenlaista ohjelmakoodia.

Ei.

Muistista haetaan kerralla aina välimuistilinjan verran dataa.

Se, mikä muistityyppi on käytössä ei vaikuta yhtään sen välimuistilinjan kokoon; Välimuisti on jo >10 vuotta ollut kaikissa x86-prosessoreissa 64 tavua.

Uudemmat muistityypit vaan mahdollistavat sille muistiväylälle suuremman kellotaajuuden, että se välimuistilinja siirtyy hiukan nopeammin.

Muistin hakuaika on kuitenkin jo todella moninkertainen siihen siirtoaikaan nähden, joten sillä siirtoajalla on mitään väliä vain silloin, kun muistiväylä alkaa käydä ahtaaksi, kun siellä on monta ydintä puskemassa suurta määrää muistiaccesseja että jotkut accessit joutuvat odottamaan hetkeä jolloin väylä on vapaa.

(Ja nyt ollaan taidettu jo saavuttaa muististandardeissa se piste, että se muistiväylän tehokas hyödyntäminen vaatii sen, että sitä yhtä välimuistilinjaa ei edes jaeta kahdelle kanavalle, eli tosiaan nopeutta sen yksittäisen välimuistilinjan hakemiseen ei uusista standardeista ole tullut yhtään lisää. Ne ovat ainoastaa mahdollistaneet sen, että voidaan hakea kahta täysin rinnakkain, mikäli ne osuu eri kanaviin.)
(mutta joka tapauksessa pitää olla kymmenien välimuistilinjojen hakeminen kesken yhtä aikaa, että ollaan millään tavalla kaistarajoittuneita, ja että sellainen määrä yhtä aikaa kesken olevia accesseja saadaan aikaiseksi tarvitaan jo aika monta ydintä)

Ja uudemmat muistityypit eivät myöskään tuo mitään parempaa prefetchiä. Siihen, millaisia prefetchejä ydin tekee vaikuttaa vain se ydin.
 
Viimeksi muokattu:
Linus Thorvalds ei aikaisemmin (tai pitkään aikaan ainakaan) ole AMD:tä käyttänyt.

Koska vastasit tällä tuohon kysymykseen, todistaako tämä sitten mielestäsi jotenkin AMD-alustan tuen huonoutta?
 
Linus Thorvalds ei aikaisemmin (tai pitkään aikaan ainakaan) ole AMD:tä käyttänyt.
Kyllä sitä Linuxia aika moni muukin koodaa kuin Linus Torvalds. :)
 
Koska vastasit tällä tuohon kysymykseen, todistaako tämä sitten mielestäsi jotenkin AMD-alustan tuen huonoutta?

Eikös se mene toisinpäin? Eli nykyisin Intel on niin paska että jopa wanhat jäärät kuten Torvalds siirtyvät AMD:n leiriin vaikka olisivat sinnikkäästi jopa 15 vuoden ajan käyttäneet Inteliä.
Eli nykyisin käytännössä "kaikki" jotka eivät pelaa ostavat mieluummin paitsi halvemman myös paremman vaihtoehdon...
 
Eikös se mene toisinpäin? Eli nykyisin Intel on niin paska että jopa wanhat jäärät kuten Torvalds siirtyvät AMD:n leiriin vaikka olisivat sinnikkäästi jopa 15 vuoden ajan käyttäneet Inteliä.
Eli nykyisin käytännössä "kaikki" jotka eivät pelaa ostavat mieluummin paitsi halvemman myös paremman vaihtoehdon...

Mutta eihän tuossa Intel vs AMD paremmuudesta kysytty, vaan Linuxin AMD-tuen huonoudesta. Siksi ihmettelinkin kun eihän tuo tarjottu vastaus linkkeineen varsinaisesti vastaa kysymykseen.
 
Mutta eihän tuossa Intel vs AMD paremmuudesta kysytty, vaan Linuxin AMD-tuen huonoudesta. Siksi ihmettelinkin kun eihän tuo tarjottu vastaus linkkeineen varsinaisesti vastaa kysymykseen.

Ilmeisesti hän yrittää sanoa että nykyisin AMD:n tuotetuki on niin paljon parempi ja ehkä Intelin tipahtanut että jopa yksi maailman kuuluisimmista Linuxin "isistä" sekä kehittäjistä on kääntynyt sitä käyttämään.

Itse en kyllä ole tiennyt että prosessoreissa ja niiden tuissakin olisi suuri ero Windows ja Linux puolella. Tosin varmaan emolevyissä ainakin on, koska muistaakseni mukana tulevissa ajureissa ei ainakaan ennen ollut Linux asennus CD:tä ja kaikki modeemin ajureista lähtien piti etsiä netistä viime vuosituhannen puolella.

Sen muistan ja kaverit ovat aikoinaan paljonkin mananneet miten kuulema ATI:n ajurit eivät ole samalla tasolla kuin Nvidian. Tosin nyt eletään tämän vuosituhannen puolta ja tuo on parantunut / tasoittunut kun AMD osti ATI:n näytönohjaimet. Tiedä sitten onko noissa edelleen eroja vai ei?
 
Ilmeisesti hän yrittää sanoa että nykyisin AMD:n tuotetuki on niin paljon parempi ja ehkä Intelin tipahtanut että jopa yksi maailman kuuluisimmista Linuxin "isistä" sekä kehittäjistä on kääntynyt sitä käyttämään.

Itse en kyllä ole tiennyt että prosessoreissa ja niiden tuissakin olisi suuri ero Windows ja Linux puolella. Tosin varmaan emolevyissä ainakin on, koska muistaakseni mukana tulevissa ajureissa ei ainakaan ennen ollut Linux asennus CD:tä ja kaikki modeemin ajureista lähtien piti etsiä netistä viime vuosituhannen puolella.
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin Linux-käytössä noista AMD:n Threadripper-hirmuista saa jopa suhteessa enemmän irti kuin Windows-puolella.
 
Mutta eihän tuossa Intel vs AMD paremmuudesta kysytty, vaan Linuxin AMD-tuen huonoudesta. Siksi ihmettelinkin kun eihän tuo tarjottu vastaus linkkeineen varsinaisesti vastaa kysymykseen.

Ehkä siinä oli vähän jotain sellaista toivetta että Linus tekee jotain ihmeitä kun nyt on AMD:n raudalla jotta suorituskyky tulee entistäkin paremmaksi.

Sen muistan ja kaverit ovat aikoinaan paljonkin mananneet miten kuulema ATI:n ajurit eivät ole samalla tasolla kuin Nvidian. Tosin nyt eletään tämän vuosituhannen puolta ja tuo on parantunut / tasoittunut kun AMD osti ATI:n näytönohjaimet. Tiedä sitten onko noissa edelleen eroja vai ei?

No Linuxissa on nykyisin AMD:n näytönohjaimille suoraan tuki kernelissä. Ei tartte asennella mitään ajureita. Eli jos tuohon mitä kirjoitit asiaa peilaa niin erohan on kuin yö ja päivä.
 
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin Linux-käytössä noista AMD:n Threadripper-hirmuista saa jopa suhteessa enemmän irti kuin Windows-puolella.

Taitaa päteä varsinkin 3990x:ään. Windows ei taida hanskata enempää kuin 64 threadia per CPU, ilmeisesti tämän vuoksi 3990x näkyy kahtena CPU:na eri socketissa. Mahtaa olla hieno schedulointi...
 
Eikös se mene toisinpäin? Eli nykyisin Intel on niin paska että jopa wanhat jäärät kuten Torvalds siirtyvät AMD:n leiriin vaikka olisivat sinnikkäästi jopa 15 vuoden ajan käyttäneet Inteliä.
Eli nykyisin käytännössä "kaikki" jotka eivät pelaa ostavat mieluummin paitsi halvemman myös paremman vaihtoehdon...

Ei Linus ole tuon suhteen ollut mikään "jäärä".

Linus on aina ollut hyvin pragmaatikko, ja on käyttänyt core2sta lähtien Intelin prosessoreita, koska silloin kun hän on koneita hankkinut (tai hänelle on koneita hankittu), koneet joissa on ollut intelin prosessori ovat tarjonneet parempaa suorituskykyä (ja/tai myös muita ominaisuuksia, jotka eivät riipu itse prosessorista).

Nyt tilanne on vihdoin muuttunut; Tällä hetkellä tuollaiseen järeän luokan softien kääntelyyn threadripper tarjoaa ylivoimaista suorituskykyä mihinkään intelin prosessoreihin verrattuna.

Kun tehdään tuotekehitystä jossa ihmisen työaika maksaa >kymppitonnin kuussa, ja sillä nopeudella millä se kone kääntää koodia on huomattava vaikutus sen ihmisen työtehoon, silloin ei aleta säästelemään pariasataa euroa muutaman vuoden välein tehtävissä konehankinnoissa ja optimoimaan "hinta-teho-suhdetta" ja ostelemaan "melkein yhtä hyvää mutta selvästi halvempaa".

Eli, esim. kymmenisen vuotta sitten se 6-ytiminen Nehalem joka maksoi ehkä tuplat siitä 6-ytimisestä Phenom II:sta, mutta oli ehkä ~15% nopeampi oli hyvinkin järkevä hankinta jos prossuteholla oli suora vaikutus >kymppitonnin kuussa maksavan ihmisen tuottavuuteen.


Lähinnä vaan ihmetyttää, että miksi valittu 32- eikä 64-ytiminen malli. Mutta ehkä maksimikellojen takia; Ehkä Linuxin kääntelyssä on edelleen paljon tilanteita joissa >32 säiettä ei joidenkin riippuvuuksien takia päästä tehokkaasti hyödyntämään, ja tuo 32-ytiminen malli tarjoaa suuremman maksimikellon eli paremman yhden säikeen suorituskyvyn. Tai sitten 3990X-pohjaisia koneita ei vaan ollut samalla tavalla hyllyssä kuin 3970X-pohjaisia koneita ja olisi pitänyt tilailla jostain ja odotella sitä yms.
 
Taitaa päteä varsinkin 3990x:ään. Windows ei taida hanskata enempää kuin 64 threadia per CPU, ilmeisesti tämän vuoksi 3990x näkyy kahtena CPU:na eri socketissa. Mahtaa olla hieno schedulointi...

Windows tukee max 64 säiettä per prosessi ilman numaextensioita ohjelmakoodiin. Säikeitä itsessään saa olla paljon enemmän (2^16-1).
 
No Linuxissa on nykyisin AMD:n näytönohjaimille suoraan tuki kernelissä. Ei tartte asennella mitään ajureita. Eli jos tuohon mitä kirjoitit asiaa peilaa niin erohan on kuin yö ja päivä.

Onhan ne kernelin mukana tulevat ajurit aika hyvät. Esim vähän aikaa sitten Half Life Alyxista linuxilla vastauksena siihen miksi 2080TI tökkii.

 
Kun tehdään tuotekehitystä jossa ihmisen työaika maksaa >kymppitonnin kuussa, ja sillä nopeudella millä se kone kääntää koodia on huomattava vaikutus sen ihmisen työtehoon, silloin ei aleta säästelemään pariasataa euroa muutaman vuoden välein tehtävissä konehankinnoissa ja optimoimaan "hinta-teho-suhdetta" ja ostelemaan "melkein yhtä hyvää mutta selvästi halvempaa".

Eli, esim. kymmenisen vuotta sitten se 6-ytiminen Nehalem joka maksoi ehkä tuplat siitä 6-ytimisestä Phenom II:sta, mutta oli ehkä ~15% nopeampi oli hyvinkin järkevä hankinta jos prossuteholla oli suora vaikutus >kymppitonnin kuussa maksavan ihmisen tuottavuuteen.


Lähinnä vaan ihmetyttää, että miksi valittu 32- eikä 64-ytiminen malli. Mutta ehkä maksimikellojen takia; Ehkä Linuxin kääntelyssä on edelleen paljon tilanteita joissa >32 säiettä ei joidenkin riippuvuuksien takia päästä tehokkaasti hyödyntämään, ja tuo 32-ytiminen malli tarjoaa suuremman maksimikellon eli paremman yhden säikeen suorituskyvyn. Tai sitten 3990X-pohjaisia koneita ei vaan ollut samalla tavalla hyllyssä kuin 3970X-pohjaisia koneita ja olisi pitänyt tilailla jostain ja odotella sitä yms.

Linusin väitetään/juorutaan olevan todella hyvätuloinen, jopa luokkaa miljoonan kuussa. Kolmenumeroinen miljonääri, Red Hatin osakkeilla, kukaties.
Ei olisi mikään ihme, jos asuu jenkeissä ja vastaa kerneleistä ulottuen kännyköistä joka ainoaan top 500 supertietokoneeseen, osa jälkimmäisistä valtiollisia.

Voisi kuvitella että Linusilla tietoturva, mutta myös muu turvallisuus, henkilökohtainenkin, olisi kaiken a ja o ja nämä asettaisi rajoitteita arkeen ja
edellyttäisi avustajien armeijaa. Koska kerneleitä käytetään monissa eri maissa, tietoturvallisen työnteon kulttuurista voi olla todistustaakkaa, vaikka sitä
ei ole koskaan erityisemmin julkisesti epäilty. On erikoista ja hienoa, että Linusiin henkilönä näin vahvasti luotetaan ympäri maailman.

Voi olla täysin samantekevää, mitä Linusin ajankohtainen lempipöytäkone maksaa ostaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 405
Viestejä
4 511 458
Jäsenet
74 363
Uusin jäsen
wlliamwill

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom