Kerrotko vielä pari käytännön esimerkkiä tuosta väylän tukkimisesta? Mulle tulee mieleen lähinnä datan kopiointi levyltä toiselle. Aika harvoin tulee todennäköisesti vastaan tilannetta, että pitäisi kopioida satoja gigoja dataa SSD:ltä toiselle, ja vielä siten, että itkettäisi, kun data siirtyy vain 2 gigan sekuntivauhdilla, eikä 4 gigan tahtia. Erityisen vaikeaa on miettiä potentiaalista tilannetta pelikäytössä. 10 gigabitin netinkään kautta ei saa kuin reilun gigatavun verran sekunnissa dataa, jos on piuhat täysin käytössä.
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Samalla logiikalla tuota LGA1156 alustankaan väylää "ei saa" tukkoon normikäytössä koska SATA levy siirtää "vain" 600 MB/s. Jostain ihmeellisestä syystä "ongelma" korjattiin heti Sandy Bridgen tullessa "vaikkei sillä ollut mitään merkitystä"
Tuossa on sekin juttu ettei PC-koneiden sarjamuotoiset väylät toimi kunnolla mikäli tarpeeksi moni laite sitä käsittelee samanaikaisesti vaikka väylässä kaistaa riittäisikin. Ts. tukkimiseen riittää vähempikin kuin laskennallisen kapasiteetin ylittäminen. Ellet usko, voit miettiä miksi USB-liittimiä on pöytäkoneissa hitosti vaikka useimmille yhdenkin väylän kaista riittäisi. Voit myös kokeilla kuinka USB toimii kun ketjutat muutaman laitteen yhden liittimen päähän. Sitten on SATA johon saa yhden laitteen kiinni vaikka kaistaa riittäisi kolmelle erittäin nopeale kovalevylle ja yli kuudelle hitaalle. Sarjaväyliä ole suunniteltu käytettäväksi useammalta laitteelta samanaikaisesti ja mikäli se halutaan DMI:n kohdalla välttää, joutuu jokin piiri hoitamaan tiedon syöttämisen DMI väylään. Sen piirin kapasiteetti voi loppua nopeasti kesken, kuten tuossa esimerkissä saattaa olla kyse Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
AM4 on tässä suhteessa ylivoimaisesti parempi. Veikkaan Intelin tekevän saman tai samankaltaisen ratkaisun kolmen vuoden sisään. Historiaa katsomalla hyvä arvaus. Mitä se sitten kertoo? Miksi Intel tekee mitään kun nytkään ei ole mitään ongelmaa
Sitä voi miettiä.
Lähtisin siitä, että pientä kehitystä on mahdollista saavuttaa esim 3:ssa vuodessa, mutta joku 5 vuotta olisi turvallisempi veikkaus. Kun jo uuden pelienginen teko, sen soveltaminen peliin ja pelin hiominen / julkaisu on helposti tuon 3-5 vuotta.
Meni juurikin oikein, sanot tuossa ihan saman asian, kuin minäkin, paitsi, että teknisesti Ryzen on 2:lla M2 SSD:llä yhtätukossa, kuin 1151 yhdellä.
Näyttis: 16 linjaa
Eka M2 SSD: 4 Linjaa
Toka M2 SSD loput 4 linjaa, jotka on jaettu piirisarjan muun liikenteen kanssa (kuten 1151:sessä).
16+4+4=24, joka tuossa ryzenissä on käytettävissä. Sikäli, kun olen nuo tekniset tiedot oikein katsonut ryzenin julkaisun aikoihin..
Sinä kutsut tuota ongelman korjaamiseksi, mutta minusta tuo on normaalia tuotekehitystä. LGA 1156 -kannan piirisarjoissa oli muuten vielä SATA II, eli 300 MB/s. Se on I/O:lle merkittävämpi hidaste kuin DMI, ja varmaankin juuri SATA-väylän nopeutuminen ja SSD-asemien yleistyminen toi tarpeen uuden DMI-version tuottamiselle.Samalla logiikalla tuota LGA1156 alustankaan väylää "ei saa" tukkoon normikäytössä koska SATA levy siirtää "vain" 600 MB/s. Jostain ihmeellisestä syystä "ongelma" korjattiin heti Sandy Bridgen tullessa "vaikkei sillä ollut mitään merkitystä"
Ei kyse ole ongelmasta, vaan teknisiä ratkaisuja parannetaan tarpeen mukaan. AM4 on sinänsä kyllä fiksusti toteutettu, mutta tämän väyläkapasiteetin puolesta se on tasan yhden sukupolven verran edellä. Täällä SSD-ketjuja lukiessa huomaa, miten usein puhutaan, ettei käyttäjä yleensä edes huomaa eroa SATA III - ja M.2 NVMe -väyläisten SSD-asemien välillä, ja DMI 3.0 -"pullonkaulassa" puhutaan tilanteesta, joka voi teoriassa ilmetä vasta jos noita asemia on vähintään kaksi ja dataa siirretään tauotta.AM4 on tässä suhteessa ylivoimaisesti parempi. Veikkaan Intelin tekevän saman tai samankaltaisen ratkaisun kolmen vuoden sisään. Historiaa katsomalla hyvä arvaus. Mitä se sitten kertoo? Miksi Intel tekee mitään kun nytkään ei ole mitään ongelmaa
Ei se mikään ihme ole. Pelit vaan on uusilla pelimoottoreilla optimoitu ottamaan tehot irti useammasta ytimestä.
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 7 043
Xboxi pyörii win10llä
svk
Apua, avatarini on sormi!
- Liittynyt
- 14.12.2016
- Viestejä
- 2 810
Saattaa pyöriä, mutta eiköhän siitä ole karsittu konsolissa tarpeettomia ominaisuuksia ja siten saatu kevyemmäksi kuin PC versiossa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 850
Missä se Windowsin raskaus PC:llä oikein näkyy? Minulla ainakin idlessä prossunkäyttö on tyyliin 2% max.
Teoriassa 4GB/s vauhdilla kirjoittaa kaksi puolen teran 960 PRO SSD:tä täyteen alle 5 minuutissa samaan aikaan, jolloin väylä on juuri ja juuri saturoitunut. Sekään ei tarkoita, että näppis ja hiiri alkaisivat lägäämään. Käytännön esimerkkejä kukaan kerro, koska sellaisia ei ole. Jos joku itkee saturoivansa väylän jatkuvasti Z270/Z370-piirisarjalla herää kysymys, miksi on hankittu kuluttajavehkeet Skylake-X:n sijaan.
DMI:tä on käytetty aseena Inteliä vastaan käsittääkseni vain tällä foorumilla ja tuo ase on osoittautunut korkkipyssyksi.
Noilla spekseillä Windows 10 tuskin paljon nikottelee
Pointti on siinä, että Windows sisältää sellaisenaan kaikille kaikkea ja yksittäisen sovelluksen kannalta suurin osa taustalla pyörivistä prosesseista ovat täysin turhia oli sitten kyseessä peli tai hyötysofta. Jos käyttöjärjestelmä rakennettaisiin yhden sovelluksen vaatimuksista lähtien, olisi lopputulos huomattavasti sulavampi. Esimerkkinä vaikka kolikkopelit, joiden frame rateihin ei pääse vastaavalla raudalla, jos pumpattaisiin ensin täysiverinen Windows pohjalle.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 850
Väittäisin, että nuo taustalla idlaavat prosessit eivät vie merkittävästi tehoa.
Joo prosessit tuskin paljon vaikuttavat ja ne ovat enemmän oire kuin ongelma. Raudan ja softan välissä on aika monta tasoa, jotta mahdollistetaan monipuolisesti softien toiminta. Jos kone suunnitellaan täysin peleille optimoiduksi, niin koko arkkitehtuuri olisi erilainen (vrt konsolit) . Koneella kuitenkin tehdään paljon muutakin ja monipuolisuus painaa vaakakupissa enemmän.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Teoriassa Ryzenin saa yhtä helposti tukkoon mitä 1151:n. Käytännössä ei saa koska tietääkseni markkinoilla ei ole yhtäkään AM4 emolevyä jossa piirisarjan kaksi SATA Express:a on säädetty NVME x4:lle. Suurimpana syynä piirisarjan 4 SATA porttia, joka "ei riitä" kovan luokan emoilevylle. Vaihtoehtoja SATA porttien lisäämiseen on kaksi: 1. erillinen piiri ja 2. SATA Express jotta saadaan kaksi SATA liitintä lisää. Vaihtoehdossa 2 piirisarjalle ei enää saa PCI Express 3.0 x4:a joten toinen M.2 levy kuluttaa kaistaa vain puolet siitä mitä piirisarjan ja prosessorin välillä on tarjolla. LGA115x:lla DMI:n tukkiminen on naurettavan helppoa, AM4:lla se onnistuu mutta vaatii huomattavasti enemmän yritystä.
Ongelma tulee Intelin "normaalin tuotekehityksen" hitaudesta. AMD on tässäkin asiassa yli 2 vuotta edellä LGA1156:lla oli tosiaan vain SATA II tuki piirisarjalla, normaalin tuotekehityksen nimissä emolevyvalmistajat kehittivät mitä ihmeellisimpiä virityksiä jotta saivat SATA III tuen. Uusi DMI versio tuli kun Intel päivitti piirisarjansa noin vuoden 2008 tasolle, kun se LGA1156:ssa oli noin vuoden 2004 tasoa.
Tarpeen mukaan? AMD kehittää tarpeen mukaan, Intel laahaa kaukana perässä. Itsekin tuossa ylempänä totesit SATA II tuen olleen merkittävä hidaste LGA1156:lle (2009). Se korjattiin (osittain) vasta LGA1155:ssa (2011). AMD tarjosi SATA III tuen piirisarjalta jo 2009
Mikäli käyttäjä ei huomaa eroa SATA ja (nopean) NVME levyn välillä, laitan kyseiset käyttäjät siihen kastiin jotka eivät myöskään huomaa eroa 60 Hz ja 120 Hz näyttöjen välillä. Eikä siinä mitään muttei tuollaisia mielipiteitä kannata juuri huomioida näissä keskusteluissa.
Se pullonkaula voi tulla paljon ennen kuin laskennallinen väylän kapasiteetti tulee täyteen ja täysin varmasti se tulee täyteen ennen teoreettista kapasiteettia, koska PCI Express väylä ei käytännön tilanteessa pääse teoreettiseen nopeuteen. Pullonkaula voi tulla hyvinkin nopeasti mikäli tarpeeksi moni laite käsittelee väylää samaan aikaan, vaikka kaistaa laskennallisesti riittäisikin vaikka kuinka. Tähän voisi laittaa ne aiemmat SATA ja USB esimerkit.
- Liittynyt
- 16.12.2016
- Viestejä
- 873
Kyllä, näin käytännössä.
Kun on kyse pelikonsolista, on luonnollista että prossuydinten määrä on priorisoitu pelaamiseen (6 pelaaminen vs 2 muu käyttö).Mikäs tuossa on priorisointia jos dedikoitu core hoitaa OS pyörittämisen?
Tarpeen mukaan? AMD kehittää tarpeen mukaan, Intel laahaa kaukana perässä. Itsekin tuossa ylempänä totesit SATA II tuen olleen merkittävä hidaste LGA1156:lle (2009). Se korjattiin (osittain) vasta LGA1155:ssa (2011). AMD tarjosi SATA III tuen piirisarjalta jo 2009
Se pullonkaula voi tulla paljon ennen kuin laskennallinen väylän kapasiteetti tulee täyteen ja täysin varmasti se tulee täyteen ennen teoreettista kapasiteettia, koska PCI Express väylä ei käytännön tilanteessa pääse teoreettiseen nopeuteen. Pullonkaula voi tulla hyvinkin nopeasti mikäli tarpeeksi moni laite käsittelee väylää samaan aikaan, vaikka kaistaa laskennallisesti riittäisikin vaikka kuinka. Tähän voisi laittaa ne aiemmat SATA ja USB esimerkit.
Eli miestäsi Intellin systeemit on niin onnettomia ja surkeita tekeleitä että ne saa sekaisin tökkäämällä liian monta USB- laitetta kiinni.Itselläkin on aina ollut monta kiintolevyä ja kaikki/ lähes kaikki USB- paikat käytössä (joita on vielä lisätty laitteissa olevilla haaroittimilla). Eikä minkäälaisia ongelmia ei ole ollut (edes nykypäivänä vanhalla DMI 2.0 alustalla).
Käytännön esimerkki:
Eli nuo ja USB enhance host controller 1-2, sata AHCI- controller sekä:
Alkavat tökkimään piirisarjassa (mielestäsi) (myös matematiikkasuoritin on siellä) kun kaikkia USB- paikkoja käytetään.
Niin, nuo eivät liittyneet siihen väylän leveyteen, käytännössä DVD- levyllinen dataa / joka sekuntti on hemmetisti dataa (DMI 3.0).
Tiedon siirron pullonkaula ei kuitenkaan ole tuolla yläpäässä, vaan niissä pienissä lohkoissa, jotka vievät sen suurimman ajan. Tuolla aiemmin oli jo esillä että AMD on siellä juuri puolet hitaampi:
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
Käytännön esim. Adoben Lightroomin kansion varmuuskopionti, lähde SSD, kohde HDD, koko yhteensä 23.6Gt, aikaa siirtoon kului yhteensä n. 6min:
Tuo n. 100Mt/s vie sen suuriimman ajan (jatkui tuonlaisena loppuun asti). Alun n. 300Mt/s nopea siirto meni sormia pari kertaa naputtamalla ohi (joka on vielä helvetin kaukana mistään DMI (2.0 & 3.0) väitetystä pullonkaulasta).
Kumpikohan on käytännössä tärkeämpi nopeus; suuret lohkot vai pienet?
Kumman valmistajan paketti on edelläkävijän paketti käytännössä, oikeilla softilla - Intellin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 758
Ymmärrätkö sinä mikä ero on priorisoinnissa ja dedikoinnissa vai haluatko jatkaa vänkäämistä?
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 098
Tuo nopeus on se minkä se sinun kiintolevysi jaksaa kirjoittaa, eli täysin normi nopeus kun kyseessä on kiintolevy.
Se alun 300MB/s taas oli sen aikaa kun käyttis luki bufferit täyteen, sillä ei ole mitään tekemistä tuon kirjoitusnopeuden kansa. Se kiintolevy kirjoitteli tuolloinkin sitä samaa 100MB/s vauhtia.
Jos ihmisten ryöstämisestä ja kusettamisesta puhutaan, niin olet oikeassa. Intel on edelläkäviä.Kumman valmistajan paketti on edelläkävijän paketti käytännössä, oikeilla softilla - Intellin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 5 688
Fail is strong with this one...
Tjaah, sikäli kun googlailin, niin vielä 2010 julkaistiin lähinnä SSD-asemia, joissa oli vain SATA II -tuki, joten en pidä vuonna 2008 julkaistua piirisarjaa kovin rajoittavana, jos siinä on vain SATA II-tuki. Emolevyvalmistajat toki virittelevät kaikenlaista, koska näyttää ominaisuuslistalla kivalta, kun on isoja numeroita.
- Liittynyt
- 16.12.2016
- Viestejä
- 873
Ei. HDD: n bufferi on vain 64MB. Tuo näkyvä on juurikin se kirjoitusnopeus. Kun siirtoa valmistellaan luetaan "bufferit" täyteen (siinä kohtaa ei graaffia piirretä, eikä dataa kirjoiteta).
Se data mitä siirretään vaikuttaa nopeuteen sekä lohkokoko (sen takia eri lohkolla testataankin).
Toinen käytännön siirto SSD -> samalle HDD: le. Kokoa yli tuplat 52.2Gt aikaa ei mennyt tuplaa "vain" 9:19:
Kertomasi skenaario ei päde.
(omani pätee)
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 098
Niin sinä meinasit että se HDD vaan venailee että nopeampi asema saa bufferit täyteen, niin kiintolevyn omat kuin käyttöjärjestelmän? Selvä homma.
Mitähän helvettiä tuossa tapahtui?
No minäpä kerron sinulle. D: asemalta joka on 2xOCZ 240GB asemaa raid-0, tuutattiin jotain 800-500MB/s muistipuskuri täyteen, josta syystä näkyy piikki. Kirjoitus tapahtui 1TB WD Raid Edition 3 kiintolevylle joka jaksaa sen 100-110MB/s kirjottaa jatkuvasti.
Ei kannattaisi alkaa väittelemään asioista joista et selvästi oikein ole perillä. Niiden asemien buffereiden lisäksi on olemassa myös käyttöjärjestelmän itse hallitsemat puskurit joissa käytetään x määrä järjestelmän muistia puskurina.
Ja ihan vain sinun kyykyttämisen ilosta tässä vielä sama roolit käännettynä, jolloin MITÄÄN piikkiä EI tapahdu, koska SSD ehtii kirjoittamaan sen kaiken minkä tuo kiintolevy lukee
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Lähde tälle?
Hyvin ymmärretty. Laitappa ne kaikki laitteet yhteen koneen USB liittimeen kiinni ketjutettuna tai hubin avulla ja kerro sitten miten toimii.Eli miestäsi Intellin systeemit on niin onnettomia ja surkeita tekeleitä että ne saa sekaisin tökkäämällä liian monta USB- laitetta kiinni.
Itselläkin on aina ollut monta kiintolevyä ja kaikki/ lähes kaikki USB- paikat käytössä (joita on vielä lisätty laitteissa olevilla haaroittimilla). Eikä minkäälaisia ongelmia ei ole ollut (edes nykypäivänä vanhalla DMI 2.0 alustalla).
Pointtihan oli nimenomaan USB liittimien suuri määrä joka johtuu siitä ettei yhteen USB liittimeen kannata laittaa montaa laitetta kiinni.
Kovalevy on niin hidas ettei sillä DMI pullonkaulaa helpolla saakaan.Tiedon siirron pullonkaula ei kuitenkaan ole tuolla yläpäässä, vaan niissä pienissä lohkoissa, jotka vievät sen suurimman ajan. Tuolla aiemmin oli jo esillä että AMD on siellä juuri puolet hitaampi:
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
Käytännön esim. Adoben Lightroomin kansion varmuuskopionti, lähde SSD, kohde HDD, koko yhteensä 23.6Gt, aikaa siirtoon kului yhteensä n. 6min:
Tuo n. 100Mt/s vie sen suuriimman ajan (jatkui tuonlaisena loppuun asti). Alun n. 300Mt/s nopea siirto meni sormia pari kertaa naputtamalla ohi (joka on vielä helvetin kaukana mistään DMI (2.0 & 3.0) väitetystä pullonkaulasta).
Kumpikohan on käytännössä tärkeämpi nopeus; suuret lohkot vai pienet?
Kumman valmistajan paketti on edelläkävijän paketti käytännössä, oikeilla softilla - Intellin.
Olisi pitänyt kirjoittaa vähän tarkemmin. Vuonna 2009 julkaistu piirisarja H55 oli uudelleennimetty ICH7 (joka julkaistiin 2005 eikä 2004). Eli Intelin vuoden 2009 piirisarja vastasi lähes täysin Intelin vuoden 2005 piirisarjaa jolloin se on vuoden 2005 tasoa. 2011 julkaistu piirisarja oli parempi, mutta huonompi kuin AMD:n vuoden 2009 piirisarja, eli karkeasti sen voi sanoa olevan noin vuoden 2008 tasoa.
H55 on karsittu halppis alusta 1156 prossuille (ivybridge ja sandybridge)Threadripper sanoi:
ICH7 taas oli wanha s478 southbridge.
Erothan noidenkin ominaisuuksissa oli huomattavat (mm. sata3 tuki nyt ihan ensialkuun).
Varmasti nuo muutkin väitteesi ovat taas kerran silkkoja sontapökäleitä. Mikähän mahtaa edes olla tuo tälläkertaa hehkuttamasi AMD:n 2009 piirisarja?
AMD:llä kun ei ole mitään tuollaisella mallinumerolla, eikä tuollainen kerro kellekään mitään, mistä puhut.
--------------
AMD:n omat piirisarjat ovat olleet aina parhaiten AMD:n prossujen kanssa toimivia (kun AMD ja intel erosivat piirisarjojen suhteen aikoinaan.. MUTTA omiminaisuudet niissä ovat yleensä laahanneet vähäsen intelin piirisarjoja perässä.)
- Liittynyt
- 16.12.2016
- Viestejä
- 873
Niin, että tuuttaat ja kyykytät.....
Asiaan. Kuten sanoin, graaffi kuvaa kirjoitusta KUN dataa kirjoitetaan.
Esimmäinen kokeeni uudelleen SSD -> HDD (sinä tuot esille RAMin käyttöä, johon dataa ensin ladatan / luetaan toki):
Valmistelu on valmis -> kirjoitus alkaa -> graaffia piirretään!
Miksi peität ikkunalla levynkäyttöä ja näytät RAMin käyttöä.
Tottakai, selvä se.
Dataa on myös paljon enempi jo valmiina RAM: ssa.
On jo ollut esillä. On vain mielestäsi markkinoinnin BS: tiä.
Aivan, asia vain EI liity mitenkään Intellin DMI: hin, vaan USB- ominaisuuksiin, kaikki USB- laitteen jakavat silloin yhden USB- paikan kaistan.
Joskus lisäksi ollut 5- paikkainen hubi käytössä, ei ongelmia sen kanssa.
Eikä saa käytännössä m.2: aan (kun millekkään laiteelle ei anneta kaikkea kaistaa).
Kun Cannon Lakelle ei oma threadia ole niin laitetaan tähän.
At Intel's recent earnings call, the company's CEO Brian Krzanich said that Intel is readying to ship the first 10nm chips in low volume by the end of this year with high production volumes and availability during H2 2018. The chips will be part of the 'Cannon Lake' family and not surprisingly, they will still be part of the 8th generation, which will now be a mishmash of 'Kaby Lake-R' for notebooks, 'Coffee Lake' for desktops, and the new 10nm 'Cannon Lake' chips.
The first Intel 10nm chips could land as early as end 2017
Ei sitten tullut yhdeksättä sukupolvea
At Intel's recent earnings call, the company's CEO Brian Krzanich said that Intel is readying to ship the first 10nm chips in low volume by the end of this year with high production volumes and availability during H2 2018. The chips will be part of the 'Cannon Lake' family and not surprisingly, they will still be part of the 8th generation, which will now be a mishmash of 'Kaby Lake-R' for notebooks, 'Coffee Lake' for desktops, and the new 10nm 'Cannon Lake' chips.
The first Intel 10nm chips could land as early as end 2017
Ei sitten tullut yhdeksättä sukupolvea
Eikö se olisi melko turhaa, jos prosessin pinenemisestä saadaan kuitenkin edes jotain hyötyä?Kun Cannon Lakelle ei oma threadia ole niin laitetaan tähän.
At Intel's recent earnings call, the company's CEO Brian Krzanich said that Intel is readying to ship the first 10nm chips in low volume by the end of this year with high production volumes and availability during H2 2018. The chips will be part of the 'Cannon Lake' family and not surprisingly, they will still be part of the 8th generation, which will now be a mishmash of 'Kaby Lake-R' for notebooks, 'Coffee Lake' for desktops, and the new 10nm 'Cannon Lake' chips.
The first Intel 10nm chips could land as early as end 2017
Ei sitten tullut yhdeksättä sukupolvea
Yleensähän uutta prosessia on ennenkin koitettu ihan pelkällä dieshrinkillä ja lopputulos on ollut hyvä.
Tässä yksi käytännön esimerkki tuohon DMI-väittelyyn. Piirisarjana Z87 ja näppis ja hiiri samassa USB-portissa. 2 SDD:tä ja 1 HDD.
Omassa pelikäytössäni PCIE-väylälle raskain operaatio on videostriimien kopiointi taustalla samalla kun jatkan pelaamista. Peli on BF1. 1440p/60 videot vievät niin paljon tilaa, että joudun välillä kopioimaan ne SSD:ltä pois tilanpuutteen vuoksi. Jos kopioisin ne mekaaniselle levylle, siirto kestäisi liian kauan ja lisäksi kone menee todella tervaiseksi siirron aikana. Tämän takia kopioin videot toiselle SSD:lle (850 Pro => 910 SSD) ja sieltä joskus myöhemmin HDD:lle varastoon. SSD:ltä toiselle siirrossa ei tule työpöytäkäytössä huomattavia takkuiluja.
Kun siirto lähtee käyntiin, hyppään takaisin peliin. Kopioinnin aikana tiedostoja liikkuu PCIE-väylällä tasaisesti 500MB/s (SATA bottleneck). Siltikään en huomaa mitään ihmeellistä FPS:ssä (100+) saati hiiren tai näppiksen toiminnassa. BF1:n kaltaisessa nopeatempoisessa pelissä huomaisi varmasti, jos tähtäys alkaa vaikeutumaan. Tämän raskaampaa käyttötapausta itselläni ei ole toistaiseksi ollut.
Mekaanisen levyn kanssa tiedoston kopioinnin taustalla huomaa heti eikä pelaamisesta tule mitään. Kopiointi muutenkin kestäisi moninkertaisesti ja katkaisisi pelisession pitkäksi aikaa. HDD:n kanssa takkuilun kanssa on kyse jostain muusta ongelmasta kuin DMI:n tai PCIE-väylän rajoitteista. Vastaavia kokemuksia on ollut joskus DVD-asemista, jotka lukiessaan saavat hiiren kursorin jäätymään ja hyppimään. Myös USB HDD:t ovat välillä yksiä takkuilupesäkkeitä isompien siirtojen kanssa. Kun kone on vapaa pyörivistä tiedontallennuslaitteista, homma alkaa rullaamaan.
Omassa pelikäytössäni PCIE-väylälle raskain operaatio on videostriimien kopiointi taustalla samalla kun jatkan pelaamista. Peli on BF1. 1440p/60 videot vievät niin paljon tilaa, että joudun välillä kopioimaan ne SSD:ltä pois tilanpuutteen vuoksi. Jos kopioisin ne mekaaniselle levylle, siirto kestäisi liian kauan ja lisäksi kone menee todella tervaiseksi siirron aikana. Tämän takia kopioin videot toiselle SSD:lle (850 Pro => 910 SSD) ja sieltä joskus myöhemmin HDD:lle varastoon. SSD:ltä toiselle siirrossa ei tule työpöytäkäytössä huomattavia takkuiluja.
Kun siirto lähtee käyntiin, hyppään takaisin peliin. Kopioinnin aikana tiedostoja liikkuu PCIE-väylällä tasaisesti 500MB/s (SATA bottleneck). Siltikään en huomaa mitään ihmeellistä FPS:ssä (100+) saati hiiren tai näppiksen toiminnassa. BF1:n kaltaisessa nopeatempoisessa pelissä huomaisi varmasti, jos tähtäys alkaa vaikeutumaan. Tämän raskaampaa käyttötapausta itselläni ei ole toistaiseksi ollut.
Mekaanisen levyn kanssa tiedoston kopioinnin taustalla huomaa heti eikä pelaamisesta tule mitään. Kopiointi muutenkin kestäisi moninkertaisesti ja katkaisisi pelisession pitkäksi aikaa. HDD:n kanssa takkuilun kanssa on kyse jostain muusta ongelmasta kuin DMI:n tai PCIE-väylän rajoitteista. Vastaavia kokemuksia on ollut joskus DVD-asemista, jotka lukiessaan saavat hiiren kursorin jäätymään ja hyppimään. Myös USB HDD:t ovat välillä yksiä takkuilupesäkkeitä isompien siirtojen kanssa. Kun kone on vapaa pyörivistä tiedontallennuslaitteista, homma alkaa rullaamaan.
Täysin liittyy, sama juttu, riitämätön kaisat, jolloin joudutaan toivomaan, että vuorottelu sattuisi toimimaan.
Lisäksi laitteista ei saada irti niiden täyttä suorituskykyä.
Mitä DMI:n vuortteluun tulee, niin ei voida ajatella, että esim joku hiiren tieto pääsisi esim jonossa aina suraavana, vaan, kun väylä on täynnä, niin voi käydä esim s.e.
M2 siirtää ja olisi "aika hiirelle". MUTTA edellä onkin: äänikortti, verkkokortti, SATA, emon yleisdataväylä, näppis, muu USB laite, joka sattuu aktivoitumaan välillä ja vasta sitten hiiren data.
Tietysti silti viive ei ole suuri, mutta sitä on jo.
Audiokäytössä, jossa latensseilla on merkitystä ja PCIe väylissä voi olla pahimmillaan muutama DSP ja pari äänikorttia, tälläinen on jo erittäin huono juttu, jolloin 20xx alusta on hyvä ratkaisu.
Kukaan ei ole väittänytkään, että DMI ei jaksaisi yhtä SATAA.Tässä yksi käytännön esimerkki tuohon DMI-väittelyyn. Piirisarjana Z87 ja näppis ja hiiri samassa USB-portissa. 2 SDD:tä ja 1 HDD.
Omassa pelikäytössäni PCIE-väylälle raskain operaatio on videostriimien kopiointi taustalla samalla kun jatkan pelaamista. Peli on BF1. 1440p/60 videot vievät niin paljon tilaa, että joudun välillä kopioimaan ne SSD:ltä pois tilanpuutteen vuoksi. Jos kopioisin ne mekaaniselle levylle, siirto kestäisi liian kauan ja lisäksi kone menee todella tervaiseksi siirron aikana. Tämän takia kopioin videot toiselle SSD:lle (850 Pro => 910 SSD) ja sieltä joskus myöhemmin HDD:lle varastoon. SSD:ltä toiselle siirrossa ei tule työpöytäkäytössä huomattavia takkuiluja.
Kun siirto lähtee käyntiin, hyppään takaisin peliin. Kopioinnin aikana tiedostoja liikkuu PCIE-väylällä tasaisesti 500MB/s (SATA bottleneck). Siltikään en huomaa mitään ihmeellistä FPS:ssä (100+) saati hiiren tai näppiksen toiminnassa. BF1:n kaltaisessa nopeatempoisessa pelissä huomaisi varmasti, jos tähtäys alkaa vaikeutumaan. Tämän raskaampaa käyttötapausta itselläni ei ole toistaiseksi ollut.
Mekaanisen levyn kanssa tiedoston kopioinnin taustalla huomaa heti eikä pelaamisesta tule mitään. Kopiointi muutenkin kestäisi moninkertaisesti ja katkaisisi pelisession pitkäksi aikaa. HDD:n kanssa takkuilun kanssa on kyse jostain muusta ongelmasta kuin DMI:n tai PCIE-väylän rajoitteista. Vastaavia kokemuksia on ollut joskus DVD-asemista, jotka lukiessaan saavat hiiren kursorin jäätymään ja hyppimään. Myös USB HDD:t ovat välillä yksiä takkuilupesäkkeitä isompien siirtojen kanssa. Kun kone on vapaa pyörivistä tiedontallennuslaitteista, homma alkaa rullaamaan.
Puhe on ollut nopeista M2 levystä.
Kopioi M2 -> M2 tai vastaavat s.e. levyt siirtää sen about max nopeuden ja pelaa sitten samalla. M2 kykenee kuitenkin about 4X SATA nopeuteen
Omasta näkökulmasta M.2 levyjen käyttö siirtäisi 20 gigaiset videot levyltä levylle niin nopeasti, että hädin tuskin ehtisi vaihtaa peliin takaisin. Keskustelu on pyörinyt myös käytännön tilanteiden esiintymisessä ja esimerkit ovat olleet täysin teoreettisia. Sellainen olisi kyllä mielenkiintoinen nähdä käytännössä, miten BF1 reagoisi kun väylällä liikkuu 4GB sekunnissa.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 098
En peitä mitään, se ikkuna nyt sattui olemaan siinä kohtaa enkä sitä kuvaa ottaessa huomannut.Miksi peität ikkunalla levynkäyttöä ja näytät RAMin käyttöä.
Eikä ole. Se muistibufferi vapautetaan heti kun kopiointi on valmis tai se keskeytetään.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Kröhöm.
AMD:lta löytyy monia vaihtoehtoja, vaikkapa AMD 890GX+SB850.
H55 verrokiksi:
ICH7:
On näköjään H55:n saatu pari USB ja SATA porttia lisää. Aika hyvin 4 vuodessa
890GX+SB850:a vastaan ei olekaan mitään mahdollisuuksia.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Kaikki laitteet jakavat myös DMI väylän kaistan. Samalla tavalla ongelmia voi tulla vaikka matemaattisesti ei tulisikaan.
Ei minullakaan kunhan laitteet ovat sellaisia jotka eivät nopeudesta juuri piittaa (tulostin esim).
- Liittynyt
- 10.01.2017
- Viestejä
- 364
Hmm...
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
AMD:n 6/12 prossu vaan sattuu maksamaan selvästi vähemmän kuin Intelin 6/12 prosessori (jota ei edes saa juuri mistään). Lisäksi Threadripperiä ei ole tarkoitettu peliprosessoriksi ja Intelinkään HEDT prosessori tuskin pärjäisi 8700K:lle, joten tuollaisille vertailuille
Lisäksi peli on todistetusti puhdasta kuraa, eli Intel näyttää toimivan paremmin tilanteissa joissa peli on tahallisesti tehty (piip)
Jotain hyvää silti, 2 ytimisellä ei tee yhtään mitään tuossa pelissä.
Eikä ole provo -toteamukselle vielä erikseen ""
Lisäksi peli on todistetusti puhdasta kuraa, eli Intel näyttää toimivan paremmin tilanteissa joissa peli on tahallisesti tehty (piip)
Jotain hyvää silti, 2 ytimisellä ei tee yhtään mitään tuossa pelissä.
Eikä ole provo -toteamukselle vielä erikseen "
"
svk
Apua, avatarini on sormi!
- Liittynyt
- 14.12.2016
- Viestejä
- 2 810
Näyttäs skaalautuvan kuuteen ytimeen hyvin, minkä jälkeen korkeampi kellotaajuus ratkaisee.
edit. Sori, aivopieru
edit. Sori, aivopieru
Tuossa testissä HEDT prossut pärjäisivät paremmin, kun katsoo miten hienosti peli skaalautuu 4->6 tai 8->12 ydintä.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
"Hienosti" skaalautuu ylimääräisen virtuaalikoneen takia.
En olisi silti varma vaikka HEDT prosessoreiden lisäytimistä ei olisikaan hyötyä.
svk
Apua, avatarini on sormi!
- Liittynyt
- 14.12.2016
- Viestejä
- 2 810
Voiko tuo threadripper vs. ryzen tulos johtua suuremmasta muistikaistasta threadripperissä (2-kanavainen muisti vs. 4-kanavainen)? En onnistunut näin pikaseen löytämään mitään testiä missä asiaa olisi tutkittu kyseisen pelin kohdalla.
AC Origins pystyy tuon jutun mukaan hyödyntämään yli 16 threadia, joka selittää tuon 1920X:n hyvän tuloksen. 1950X:llä peli ei edes käynnisty ilman game modea. 7900X/7920X olisi tässä ilmeisesti parhaat valinnat, mutta benchmarkkeja odotellessa...
Originsissa saa Ryzenin ytimille vastinetta. Lupaa hyvää muutenkin peliteknologialle.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
Mahdollista tuokin. Virtuaalikone saattaa tykätä suuresta muistikaistasta.
Öö, lupaa hyvää peliteknologialle laittaa virtuaalikone pyörittämään pelin raskaimpia kohtia
Mikä tuossa ratkaisussa ahdistaa?
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 7 043
sama asia kuin pelaisit linuxissa winellä. ylimääräinen kerros -> latenssit kasvaa ja prossu vaatimukset kans.
Nyt kun tarkemmin tutkin asiaa, niin mistä virtuaalikoneesta tässä puhut? En löytänyt mistään mainintaa pelin sisäisestä "virtuaalikoneesta". VMProtect liittyy DRM-suojaukseen, siihenkö viittaat?
Nyt on vähän puurot ja vellit sekaisin. ACO ei pyöri virtuaalikoneessa. Wine pyörittää peliä Linuxin päällä pyörivässä Windows-virtuaalikoneessa, josta voi syntyä ylimääräistä latenssia. Windows-pelit taas toimivat suoraan käyttöjärjestelmän päällä.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 3 930
VMProtectin toiminta perustuu virtuaalikoneeseen. DRM suojaus perustuu Denuvoon joka aiemmin perustui VMProtectiin (ei kuulemma enää) ja Denuvonkin toiminta perustuu virtuaalikoneeseen.
Eli: Denuvo-virtuaalikone pyörittää peliä ja Denuvoa pyörittää VMProtect virtuaalikone.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 153
Kenellä ne sitten on sekaisin. Winellä ei ole mitään tekemistä virtualisoinnin tai emuloinnin kanssa.
svk
Apua, avatarini on sormi!
- Liittynyt
- 14.12.2016
- Viestejä
- 2 810
"Wine (originally an acronym for "Wine Is Not an Emulator") is a compatibility layer capable of running Windows applications on several POSIX-compliant operating systems, such as Linux, macOS, & BSD. Instead of simulating internal Windows logic like a virtual machine or emulator, Wine translates Windows API calls into POSIX calls on-the-fly, eliminating the performance and memory penalties of other methods and allowing you to cleanly integrate Windows applications into your desktop."
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 7 043
ok, huono esimerkki multa kun wine olisi parempi kuin nuo vm kopiosuojaukset.
Joo oli Winestä oli väärä käsitys, kiitos. Siinä on silti vissi ero ACOn sovellusstackiin.
Noi kopiosuojausmekanismit ilmeisesti tekee pelistä todella raskaan ajaa. 1080 ti + i5 + 1080p ja ei päästä 60 fpsään keskimäärin. Ylimääräinen tauhka kuitenkin säikestyy hyvin. Pelienginekin säikeistyy kohtuullisesti, jos 16+ threadia saadaan kuormitettua. Se on kyllä huono tie, jos lisäytimet laitetaan laskemaan kopiosuojausta. Ubisoft...
Thread ripper voi hyötyä 4 kanava muistikaistasta, vain kun threadit lukevat /kirjoittavat tarpeeksi erikohdista sitä muistia. Single threadille TR:n systeemi on vain 2 kanavasysteemi.
Tosin sama taitaa päteä NYKYISIIN intelin N ydin prosessoreihinkin.
- Liittynyt
- 19.02.2017
- Viestejä
- 2 368
Huhujen mukaan toisen sukupolven EPYC:lle tulee olemaan 64c, 128 säiettä ja 256 megatavua välimuistia. Taas huhujen mukaan se tukee myös pci-e 4.0 ja 8x DDR4 3200mhz muisteja. Aikaisemmin huhuttiin siitä, että EPYC:lle tulee 48c. Nyt taas AMD jollain tavalla antanut vinkkejä yleisölle.
Lähde:
AMD Second Gen EPYC Beastly Server CPUs Could Rock 64 Cores, 128 Threads And 256MB Cache
Read more at AMD Second Gen EPYC Beastly Server CPUs Could Rock 64 Cores, 128 Threads And 256MB Cache | HotHardware
Lähde:
AMD Second Gen EPYC Beastly Server CPUs Could Rock 64 Cores, 128 Threads And 256MB Cache
Read more at AMD Second Gen EPYC Beastly Server CPUs Could Rock 64 Cores, 128 Threads And 256MB Cache | HotHardware
Uutiset
-
Intelin Lunar Lake -prosessorit testivuodoissa
28.6.2024 02:54
-
NVIDIA julkaisi GeForce 556.12 -ajurit näytönohjaimilleen
28.6.2024 02:15
-
Intel julkaisi uudet ajurit Arc- ja Xe -näytönohjaimille (5593)
28.6.2024 02:00
-
AMD julkaisi AMD Software 24.6.1 -ajurit
28.6.2024 01:50
-
Logitech julkaisi matalaprofiilisen ja langattoman G515 Lightspeed TKL -pelinäppäimistön
26.6.2024 18:02
Uusimmat viestit
-
-
-
-
Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.
- Viimeisin: Super Hessu
