Vinyyli, eli lp

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
120
Ei tuolla vinyylillä löytynyt hakuja, niin kysyn sitten tässä. Kellään tietoa Kokkola-Ylivieska maastossa liikkeitä, josta löytyis lp levyjä? Olis mukavempi hypistellä omin käsin, kun netistä tilaamalla.
 
Jos lähimaisemissa löytyy,niin Kirpputorit.Osto ja Myyntiliikkeet.
Niitä kannattaa katsastaa.;)

Onhan muutamia kivijalkaliikkeitä ihan erikoistunut uusien / käytettyjen vinyylilevyjen myyntiin.
Taitaa enemmänkin olla niiden sijainnit eteläisessä osassa valtakuntaa,
sekä isoissa kaupungeissa.


LEVYKAUPAT - RECORD SHOPS
 
Viimeksi muokattu:
Joo kirppiksiltä löytyy toisinaan ja kirjastojen levyt on kunnoltaan aivan omaa luokkaa;)
Yleensä discogs:ta tilannut ja pääsääntöisesti kuntoluokitus vähintäänkin kohillaan, paitsi uusilla myyjillä:D. Onneksi nykyään uusiakin albumeja julkaistaan isolla kiekolla. Taitaa viimesimmän cd:n ostosta olla jo yli 5v:vihellys:
 
Itsellä ei ole (vielä ainakaan) levysoitinta, mutta mitä olen ymmärtänyt niin yksi vinyylilevyjen kuuntelussa hyvä puoli on se, että sitä musiikkia oikeasti kuuntelee silloin kun sen laittaa soimaan. Ei siis sama kuin spotifysta tuleva taustamusa.

Bonuksena tietysti, että onhan se tyylikästä kaivaa iso lätty komeasta paketista ja asettaa se levariin.
 
Mutta miksi vinyyli? onko se nostalgiaa vai onko se soundi?

Kyllähän se on molempia.Nostalgia ja soundi etupäässä.
Vanhat pierut jotka kuolaavat ja kumartavat vinyylien perään,
eivät kuuntelekkaan CD levyille tehtyjä tallenteita.
Heille kelpaa vaan aito ja alkuperäinen vinyyli.

Nytten on viimevuosien aikana vinyyli tehnyt uutta tulemistaan.
Kun CD äänitteet tulivat,niin vinyylit lähes kuoli ja kuopattiin.

Onhan vinyyleiden myynti lisääntynyt näissä
erikoisliikkeissä.Vinyyli harrastus lisääntyy uutta sukupolvea liittyy sekaan.
Mikäs sen parempi.Varmaankin on CD levyjenkin myynti laskenut,
kun kaikki ladataan nykyään netistä.
Että vanhassa vinyylissä vara parempi.:geek::happy:
 
Viimeksi muokattu:
Joo, cd sinänsä on oikeastaan jo täysin turha. Itse en ole ostanut niitä vuosikausiin. Sähköisenä on kaikki musiikki.

Pitäisi varmaan jostain hommata vanha levari ja alkaa muistelemaan menneitä, kokeilla miltä se kuulostikaan, koska siitä on jo tod.kauan kun viimeksi olen vinyyliä vingutellut. Taitaa vielä sliippareiden joku vanha vinyyli löytyä :D
 
Nyt kun noita katselin, niin muistui mieleen, että noissahan oli oleellista myös tuo pahvinen säilytyskotelo! niitä katseltiin ja tarkasteltiin, kun levyä kuunneltiin, hienoimpia kansia pidettiin oikein esillä.
 
En sanoisi CD:tä turhaksi. Varmasti monista elektronisista musiikkikaupoista saa laadukaitakin tiedostoja, mutta on se aina hankalampi (ja kalliimpi) toteuttaa yhtä laadukkaasti, kuin perus laadukas cd-soitin ja vahvistin.

Vinyyleissä on taas erilainen tunnelma, kuin CD:ssä ja siksi armasti ovat viime vuosina kovasti nostaneetkin profiiliaan.
 
Sitten oli nämä avokelanauhurit huudossa 60 <-->70 luvulla.
Kun sitten tuli markkinoille tämä C kasettiformaatti,niin kelakoneet katosivat.
Nyt on niidenkin kysyntä alkanut nostamaan päätään.
Vanhoja hifilaitteita myyviä divareita on onneksi olemassa,
mistä näitä koneita voi kysellä jos haluaa sellaisen saada.

Itse olen onnistunut säilyttämään vanhan 70 luvun kelakoneen.Akai 4000DS
Joka on tänäpäivänäkin täysin iskussa ja nauhojakin löytyy muutamiakymmeniä.

Joidenkin vinyylilevyjen kannethan olivat suurta taidetta.
Oli tosin hienoja,jotkut keräilivät levyjä pelkkien kansien perusteella.
Joistakin vanhoista harvinaisista levyistä maksetaan maailmalla sievoisia summia.
 
Viimeksi muokattu:
Harrastushan se tuokin on, kuten vaikka vanhojen autojen ropaaminen, vaikka uudemmat tekniikat olisikin "spekseiltään" ylivertaisia. Itsellä oli tuossa 2000-luvun vaihteessa buumi, ostelin levyjä ja eri levareita. Silloin sai halvalla hyvälaatuista laitteistoa ja levyjä mm. kirppareilta. Nyt on hinnat pompsahtanut ja käytetyistä levyistä saatetaan pyytää jopa uuden hintaa. Tällä hetkellä vermeet on ollut melkein kymmenisen vuotta varastossa koska ei tällä hetkellä ole tilaa niille.

Hauskana nippelitietona: Briteissä myytiin viime joulukuussa enemmän musiikkia LP:nä kuin digitaalisessa formaatissa.
Tables turned as vinyl sales overtake digital sales for first time in UK
 
Viimeksi muokattu:
80-luvulla tuli musiikinkuuntelu aloitettua ja silloin mistään cd-levyistä tai streamingeisstä ollut tietoakaan. CD toki oli jo periaatteessa olemassa, mutta ei kyllä normaalien ihmisten käytössä. Ensimmäinen oma levy oli Dingon Autiotalo vinyylisinkku. Sellainen piti saada, kun muutkin eskarilaiset sitä hehkuttivat. :D Vinyyleillä ja c-kaseteilla mentiin sitten johonkin 90-luvun alkupuolelle saakka, jolloin lopulta tuli hommattua cd-soitin. Vielä senkin jälkeen tuli osteltua välillä vinyylejä ja niitä aika läjä onkin kaapissa.

Vinyylisoitin löytyy yhä ja sillä tulee säännöllisesti kuunneltua noita lapsuudessa ja nuoruudessa ostettuja levyjä. Eli nostalgiaa pitkälti itselleni. Muutaman uudenkin olen heräteostoksena ostanut. Ja onhan se erilaista pistää kiekko soittimeen, putsata pölyt harjalla ja käydä kuuntelemaan. Vinyylisinkut varsinkin ovat veikeitä. Tyttö oli noista ihan ihmeissään. "Mitä, pitääkö joka kappaleen jälkeen kääntää tai vaihtaa levyä?" :lol: Niitä ei tosiaan paljon taustamusiikkina kuunnella. Yhden soidessa ehtii sopivasti valkata seuraavan.
 
Voin suositella Facebookissa sellaista ryhmää kuin Vinyylin vinguttajat, jos yhtään kiinnostaa vinyylihommat. Siellä on tosi ystävällistä porukkaa ja neuvoa saa jos jaksaa vaan kysyä. Jos on metallimusiikkiin kallellaan niin Metallisörvaamo on parempi ryhmä. Siellä kuunnellaan myös kasetilta ja CD:ltä.

Olen itse "vingutellut" tässä muutaman vuoden, levyjä on kertynyt hyllyyn n. 100kpl. CD-levyjä on hyllyssä 400+ enkä allekirjoita että ne olisi mitenkään turha formaatti tänä päivänä. Autossa niitä tulee kuunneltua, vaikka joo, tottakai voisi viritellä jotain spotifyta sinnekin ehkä, tai laittaa tikulle mp3:sia tms.

Miksi vinyyli? Koska, kuten joku sanoi, se on oma pieni rituaalinsa kun virittelet sen levyn, putsaat sen ja istahdat kuuntelemaan. Ja kun on riisuttu Rega RP1 niin pitää olla valmiina vaihtamaan puoltakin itse. Spotify on hyvä jos ei pysty kuuntelemaan oikeilla laitteilla jostain syystä, esim. junassa tai bussissa. Kotona kuuntelen vinyyliltä (jos löytyy) tai sitten CD:ltä. En ole mikään puristi sen suhteen, jos pidän jostain levystä, niin ostan siinä muodossa missä tulee vastaan. Jos kyseessä on uusi levy niin yleensä niistä saa tänä päivänä vinyylipainoksen, niin se tulee otettua.

Kansitaide ja itse levy noissa on itselle ne tärkeimmät osat. Onhan CD-levyistäkin tehty näitä rajoitettuja kirja- tai mitälie painoksia, mutta niissä on edelleen se postikortin kokoinen pikku kuva rajoittamassa. Kuka tahansa, joka on tutkinut vaikkapa Iron Maidenin vinyyli-levyn kansia voinee allekirjoittaa että se pääsee isommassa koossa oikeuksiinsa eri tavalla kun CD-muottiin puristettuna. Puhumattakaan siitä, mitä kaikkea ne voi vinyyli-muodossa levyillä tehdä - splatterit, kuvalevyt jne tuo oman kivan sävynsä siihen keräilyhommaan.

Sen lisäksi vinyyli pitää hintansa huomattavasti paremmin kuin CD.
 
Voin suositella Facebookissa sellaista ryhmää kuin Vinyylin vinguttajat, jos yhtään kiinnostaa vinyylihommat.
Vinyylihommat kiinnostaa, FB ei, joten jätän välistä.
Spotify on hyvä jos ei pysty kuuntelemaan oikeilla laitteilla jostain syystä, esim. junassa tai bussissa. Kotona kuuntelen vinyyliltä (jos löytyy) tai sitten CD:ltä.
Juu, ei ole vinyyli oikein kätevä formaatti metrossa, avokonttorissa tai lenkillä. Noihin sopii streaming-palvelut täydellisesti. Eli paras formaatti riippuu ihan olosuhteista.

Minulla vielä tuo vinyyli vs. cd menee niin, että vinyyli on paras formaatti levyihin, jotka on julkaistu vinyyliaikakaudella. Tuollaiset "julkaistaanpa nyt vinyylinä, kun se on muotia" -levyt ei oikein iske. Tosin tästäkin on poikkeuksia. Jostain syystä Kingston Wallin levyt kiehtoisi saada vinyylinä, vaikka ne on aikanaan julkaistukin pelkästään cd:llä. Jotenkin ne istuisi vinyylimaailma hyvin.

Levyjä tulee kyllä nykyään tosi vähän osteltua. Käytettyjen vinyylien hinnat on valitettavastitämän muotivillityksen myötä pompannut pilviin.
 
Svart on julkaissut Kingstonit muutama vuos sitten lp:nä. En tiedä onko jo julkaistu se live-bootlegin josta pölinää on ollut. Itsellä on ollut vuosikaudet jo vinyylit ainoa musaformaatti mitä ostan. Kiekkoja on kasaantunut vuosien aikana ihan kivasti. Itse ostan levyni 80%:sti levykauppax:stä ja loput 20% menee suoraan levylafkoilta tilaten. Metallia saa helpommin ja varmasti sen version minkä haluaa kun tilaa sen suoraan. Käytettyjä en juurikaan osta enää, kun omistan jo omasta mielestäni ne kaikki kivat mitä olen kaivannutkin.
 
Svart on julkaissut Kingstonit muutama vuos sitten lp:nä.
Tiedän. Ne on vaan loppuunmyyty aikoja sitten ja hintapyynnit käytetyistä on siellä yli 50€:n. Ei oikein huvita maksaa tuollaisia summia levyistä, jotka jo omistaa eri formaatissa. No, ehkä joskus sattuu se lottopotti kohdalle, niin ei enää rahalla ole mitään väliä.
 
Mulla olis hyllyssä muoveissa Kingston Wallin II, taitaa I olla kans kaksoiskappaleena. Ei toki alle tuon 50e lähde, nämä on niitä levyjä millä kustannetaan sitten joskus parempaan laitteistoon.

Kaikkia levyjä kun ei valitettavasti vinyylillä saa tai jos saa, niin hinta on karannut auttamattomasti oman kipurajan ylitse, niin silloin on tyytyminen CD:hen. Olen kyllä valmis melko paljonkin levystä maksamaan jos tiedän että se on hyvä, mutta viittaan tässä nyt esim. Alter Bridge-yhtyeen ABIII-levyn LP-versioon, levyyn, joka on julkaistu 2000-luvulla ja jota ei vinyylinä enää löydä alle 200e. CD on riittänyt hyvin omaan käyttöön.
 
Itsellä on aika hyvin ne kaikki mitä kaipaan. Satyriconin Volcano ja 2 kipaletta Hellacopters seiskaa (ehkä kolme jos yks bootleg lasketaan mukaan) on haussa puolivillasesti. Ostan joskus kun tulee vastaan järkihintaan tai sitten jäävät ostamatta. Ostin pahimman innostuksen aikaan ehkä 8-15 lättyä per kuukausi. Siinä tuli kerättyä ne itselle tärkeät haltuun. Jos oikein tahtois alkaa jahtaa jotain niin se olis Desert Sessions lätyt 10" kiekoilla.
 
Täällä menee CD:t ja vinyylit rinta rinnan. Vähän samalla ajatuksella kuin SweeneyTodd tuossa aiemmin, vinyyliaikakauden levyt tulee yleensä ostettua vinyylinä. CD-levyjen ostelu alkoi jo v. 1986 jolloin hommasin ekan CD-soittimen.

CD-levyjä tällä hetkellä 639 kpl ja vinyylejä 414 kpl. Joten aika maltillista tahtia on levyjä kertynyt...
 
Itsellä on ollut pitkään sääntö etten osta samaa levyä vinyylinä jonka omistan cd:nä. Ainoa bändi jonka kohdalla tuosta on luistettu on Type 0 Negative. Määrälliisesti lopetin aikanaan laskemisen siinä kun Hellacopters + Nicke Andersson liitännäisten määrä oli 150+ (siis 12",10",7") ja siitä on aikaa ainakin 3 vuotta.
 
Uus Satyricon tuli eilen kannettua kotio. Kolme kertaa tuli kuunneltua läpitte ja tykkäsin kyllä taasen kerran menosta.
 
IMG_20171210_190649.jpg


Shining - IX - Everything, Everyone, Everywhere Ends

Mahtava lätty.

 
Eilen saapui Imperial State Electric:n Motorhead cover splitti kultaisenna versiona ja Amestigonin Sun Of All Suns. Tälle vlopulle humppaa onkin kivasti luukutettavaks :)
 
Mites nämä lp-soittimet. Monesti miettinyt jos hankkisi, vaan tuntuvat olevat aika kalliita enkä ole yhtään perillä miten hinta vaikuttaa laatuun. Jos jotain hyvää ja halpaa mallia on suositella, niin antaas tulla. Dire Straitsin Brothers in Arms on ainoa levy mitä nuorena tuli kuunneltua oikealta lp-levyltä ja kyllähän se soundi oli ihan eri maata kuin myöhemmin mp3 ym. digitaaliset muodot.

Pro-jectin hankkimalla on hyvä aloittaa harrastus, hinta-laatu kohdillaan. Tai jos jaksaa vähän perehtyä, niin joku retro soitin ja siihen uusi hihna & neula, mutta vaatii tosiaan sitten duunia.
 
Ai että tässä on saanut taas tuntea tämän rakkaan sairauden ikävät puolet. Pitäs olla hereillä ja osata tilata tavara aina ajallaan niin sellasen sais ittelleen ilman itseään kipeeksi maksamista. Eilen selailin nettiä ja tuli vastaan sellainen suomalainen bändi kuin Havukruunu. No hitto se oli hyvän kuulosta ja kattelin että onhan siitä näköjään vinyyliäkin tarjolla. Kiva kiva...eihän sitä mistään sitten löytynyt enää. Pistetään Kelle Surut Soi etsitään listaan Satyricon:n Volcanon ja Hellacopters:n Twist Action:n seuraksi.
 
Ai että tässä on saanut taas tuntea tämän rakkaan sairauden ikävät puolet. Pitäs olla hereillä ja osata tilata tavara aina ajallaan niin sellasen sais ittelleen ilman itseään kipeeksi maksamista. Eilen selailin nettiä ja tuli vastaan sellainen suomalainen bändi kuin Havukruunu. No hitto se oli hyvän kuulosta ja kattelin että onhan siitä näköjään vinyyliäkin tarjolla. Kiva kiva...eihän sitä mistään sitten löytynyt enää. Pistetään Kelle Surut Soi etsitään listaan Satyricon:n Volcanon ja Hellacopters:n Twist Action:n seuraksi.

Tuttu tunne. Havukruunua näyttäisi saavan n. 50e hintaan tanskanmaalta, kallishan tuokin on muttei ylitsepääsemätön vrt. Volcanoon (halvin 140e).
 
Tilasin kanadasta Havukruunun. Hintaa tais jäädä 40e, mutta kuljetus onnistui vain maakuljetuksena (eli levyä odotellaan sitten hetkinen). Jonkun 80-90e vois vielä maksaa tosta Volcanosta, mutta ei mitä niistä pyydetään tällä hetkellä. Kyllä se vielä vastaan tulee jossain :) `Copters seiskatkin on ostettu aivan pilkkahintaan ebay:n maailmasta ajan kanssa kytäten. Vielä jos todella tahtois alkaa itteensä kiusaamaan niin alkais ettimään Desert Sessions 10" kiekkoja :)
 
Eipäs sitä Havukruunua tarvinnutkaan odotella. Eilen saapui yllättäen meikän täysin. On muutenkin ollut suht kallis viikko kun on löytänyt kaikkea kivaa vinyylirintamalta ostettavaksi vaikka ajattelin jo kauan sitten omistavani kaikki ne mitä kaipaan jo ilmestyneistä kiekoista :D
 
Eipäs sitä Havukruunua tarvinnutkaan odotella. Eilen saapui yllättäen meikän täysin. On muutenkin ollut suht kallis viikko kun on löytänyt kaikkea kivaa vinyylirintamalta ostettavaksi vaikka ajattelin jo kauan sitten omistavani kaikki ne mitä kaipaan jo ilmestyneistä kiekoista :D
Tuttu tunne. Välillä löytää aina jotain joka on saatava ja heti. Joskus on muutama satanen hurahtannu viikossa :vihellys:
 
IMG_20180812_003445.jpg


Mitäs tuohon lisäämään. Damnation soimassa eikä Opeth tule tuota lättyä parantamaan koskaan.
 
Mutta miksi vinyyli? onko se nostalgiaa vai onko se soundi?

Itse hankin levysoittimen ihan sen takia kun oli levyjä mitä halusi ostaa muttei olla julkaistu cd:nä.

Sama homma kasettidekin kanssa. Niitä tosin on hajonnut 2 soitinta joten heitin kasetit roskiin ja pysyttelen cd/lp linjalla.

En osaa sanoa minkä takia valitsen cd:n tai vinyylin jos on kummassakin formaatissa julkaistuna. Ei cd:llä ja lp:llä ole hirvesti eroja äänenlaadussa omaan korvaan.
 
Ei cd:llä ja lp:llä ole hirvesti eroja äänenlaadussa omaan korvaan.
Vinyylin tekninen heikkous on siinä, että yhden kierroksen ura lyhenee loppua kohti, koska pyörimisnopeus on vakio, joten laatu kärsii, pääasiassa ylätaajuuksien osalta. Pitkälti materiaalista ja raitajärjestelyistä ja -määristä kiinni huomaako sitä, sekä tietysti masteroinnilla on iso vastuu efektin piilottamisessa. Jos puolen kuuntelee kokonaan kerralla, ollaan kuin sammakko kuumenevassa vesilasissa.

Eli parhaiten sen saa selville vertailemalla alkua ja loppua, jos on koko puoli samaa raitaa. Joissain levyissä ero on aivan järkyttävä.
 
Olen pyöritellyt samaa levyä cd ja lp muodossa useamman kerran enkä kyllä huomaa merkittävää eroa äänenlaadussa.

Eihän tämä mitään varsinaista hifi audiota ole, mutta riittävän laatuista.

Pelkästään vinyylille laittaminen ei maagisesti paranna äänenlaatua.

Ero on lähennä kannessa, cd versiossa valokuvaa on cropattu ja tekstiäkin on hiukan eri paikassa.

IMG_20181107_214350.jpg
 
Olen pyöritellyt samaa levyä cd ja lp muodossa useamman kerran enkä kyllä huomaa merkittävää eroa äänenlaadussa.
Vinyyliin ja CD:iin käytetään erilaista masterointia joten vertailu formaattien puolesta on turhaa, kyseisen julkaisun/painoksien puolesta voi toki vertailla laatua tai paremmuutta.
 
Vinyylilevyjä on jonkinlainen pinkka nurkassa. Discogs yleensä ollut markkinapaikka jos jokin on miellyttänyt. On siinä rahinassa jokin joka lämmittää mieltä mutta en tuota kyllä töikseni alkaisi käyttämään - toki alan fanit sitten asia erikseen, joskus niitä on ihan mukava kuunnella ja itse ainakin huomaan selkeän eron esim. vinyylin ja CDn välillä. Soundi on jotenkin lämpimämpi ja herkempi, varsinkin korkeiden ja keskitaajuuksien suhteen - basso taas tuntuu dynaamisemmalta.
 
On siinä rahinassa jokin joka lämmittää mieltä mutta en tuota kyllä töikseni alkaisi käyttämään - toki alan fanit sitten asia erikseen, joskus niitä on ihan mukava kuunnella ja itse ainakin huomaan selkeän eron esim. vinyylin ja CDn välillä. Soundi on jotenkin lämpimämpi ja herkempi, varsinkin korkeiden ja keskitaajuuksien suhteen - basso taas tuntuu dynaamisemmalta.
~90-luvun puolivälin jälkeen alkanut loudness war on iso vaikuttaja noissa eroissa, CD:t miksataan koko ajan kovemmalle ja kovemmalle, vinyylille ei onneksi pysty painamaan aivan yhtä pahaa jälkeä. Metallican Death Magnetic on kuulemma yksi hyvä esimerkki mihin on tultu.

Album list - Dynamic Range Database
 
Loudness war ei onneksi ole vain pahenemassa, vaan päinvastoin kulku on ollut jo tovi parempaan suuntaan.

Mitä aikoinaan löysin vertailut tuolle Metallican levylle, niin tosiaankin ero Guitar Hero -version ja retail-levyn kanssa oli erittäin massiivinen. Ei mitään hajua millaisilla paskapurkeilla tai lelukorvanapeilla ero voisi kääntyä kovalle survotun eduksi.
 
Eihän tuonne ladata muuta kuin analysointitiedot. Hyvällä säkällä joku on jo analysoinut ko. julkaisun.
 
Mites tuo sivu oikein toimii?

Voisin ladata kaikki levyni tuonne ja katsella miltä Dynamic ranget näyttää
Linkeistä voi ladata TT DR Offline Meter ohjelman jolla voi laskea tuloksia ja Uploadista voi lähettää tulokset.

MAAT DROffline

Maksullisella MAAT DROffline ohjelmalla mitatut kelpaa myös tietokantaan.
 
Katselin lukemia omille vinyylitallenteille, suurin osa oli asteikolla 6-10.

Tämä kuitenkin erottui joukosta. 14+ kategoriaan meni.

nimetön.jpg
 
Nyt kun on pari vuotta tehty tuttavuutta vinyylin kanssa, niin onhan tämä edelleen kova formaatti. Itselle ns. Comeback eli aikoinaan ensimmäiset levyt ostin vinyylinä kunnes CD-aika löi läpi. Laitteita on päivitetty "parempiin" ja myönnän että enemmän pidän vinyylin soundista kuin CD:stä ja Spotify toisto om about nolla kotona. Erityisen hämmentävää oli ymmärtää ja huomata että eri masteroinnin takia moni levy on äänenlaadullisesti parempi vinyyliversiona kuin digitaalisena.
 
Pro-jectin hankkimalla on hyvä aloittaa harrastus, hinta-laatu kohdillaan. Tai jos jaksaa vähän perehtyä, niin joku retro soitin ja siihen uusi hihna & neula, mutta vaatii tosiaan sitten duunia.

Ostin ja korjasin tuossa vanhan music-centerin, ja olihan siinä tekemistä. Kasettipuolella oli puhdistusta, radio toimi aika hyvin, mutta levypuolella piti ostaa uusi äänirasia.
Sitten tilasin kaiutin din liittimet.
Vielä kuitenkin jos levyä kuuntelee niin ääni "venyttää", eli varmaan johonkin pitäisi laittaa öljyä?

Kerrassaan kuitenkin mahtava kokemus :)
 
Lautasen hihna taitaa olla venähtänyt vaihtokuntoon.

Levysoittimen puolella ei ole ainuttakaan hihnaa, vain moottori joka pyörittää n. 4cm kokoista pyöreää pyörää,
joka pyörittää levylautasta.

Edit. en muistanut että pyörä oli kulunut, joten kokeilin paksuntaa sitä teipillä ja sehän nopeutti heti.
Eli pitäisi ostaa uusi pyörä, tai jotenkin muuten paksuntaa joko moottorin akselia tai pyörää.
 
Viimeksi muokattu:
Okei, hyvä että selkis. Onko lautasessa pallerokuviota antamassa vihjettä kuinka paljon pyörimisnopeus heittää nollasta?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 517
Viestejä
4 475 360
Jäsenet
73 945
Uusin jäsen
JsKK

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom