Korjailin noita CRT näyttöjä aikoinaan, joten tiedän kyllä niiden ominaisuudet oikein hyvin. Myös uutena kalleiden laitteiden. Olihan niissä paljon kehittyneemmät ja mutkikkaammat koneistot, kuin missään TV:ssä ikinä, mutta silti jäi paljon toivomisen varaa..
CRT:ssä nyt vain on tietyt ongelmat, joita voi yrittää korjata paremmalla elektroniikalla, mutta analoginen tekniikka on analogista tekniikkaa ja komponenttien arvot muuttuvat, joten tietyt säädöt muuttuvat, eikä niitä voi kalibroida automaattisesti kohdalleen. Osan voi (väritykkien emissota valvottiin noissa), mutta osaa ei voi (esim focusta, lineaarisuutta, värikonvergenssiä ym ym..
Jo 21 ruumainen trinitron tai diamontron ja mitä niitä nyt oli on ihan tajuton murikka.
Myskään kontrasti ei putkissa tahtonut olle kovin hifi, koska maksimi kirkkaus oli suhteellisen pieni, vaikka mustan taso olikin paneeli näyttöjä parempi..
Niin ja kuten myös CRT:ssä niin monessa VA, TN jne. paneeleissa on myös omat ongelmansa. Aktiivi-matriisi aikoja ei ole ikävä, joten siihen nähden kehitystä toki on tullut huimasti. CRT:t tuntu myös rasittavan etenkin silmiä enempi. Silti on pakko myöntää että nykynäytöt ei ihan aikuisen oikeasti pärjää tietyissä ominaisuuksissa (lähinnä peli) CRT -putkimonitoreille, joka tulee aika monelle yllätyksenä.
Jos aika kultaa jotenkin muistot, niin ainakin siten että silloisilla CRT-näytöillä ei ollut puhettakaan että oltaisiin pelailtu quakea tai muuta jollain 1920x1200 -resoluutiolla ja silloisella PC-raudalla. Silti kaikista muistoista on ehdottomasti jäänyt mieleen se siirros aika CRT:stä TFT:n, kun oikeasti yhtäkkiä tuntui että osuminen oli yhtäkkiä vaikeampaa.
Nykyään eroja tasoittaa lähinnä se että littupaneeleiden yleistyttyä jokainen pelaaja on aika pitkälti samalla lähtöviivalla frametimejen, viiveiden ja ghostingien kanssa.