Vetyauto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja B170
  • Aloitettu Aloitettu
Missäs ajattelit tankata, vaiko aina Ruotsissa? :smoke:
 
Jonkun verran noita Toyota Miraita pyörii ympäri eurooppaa, ainakin täällä Zürichissä näkee satunnaisesti.

Ei kyllä herätä mitään intohimoja, siellähän ne ruuhkassa matelevat kuten muutkin.

Käytettävyys arjessa on varmasti aika ydinjätettä, jos ei satu olemaan töissä tai asu niiden harvinaisten tankkausasemien lähellä.


Saksassa näyttäisi olevan tarjontaa sen verran, että pärjäisi jotenkin.
 
Jos joskus tänne pohjolaan asemia tulee niin kyllä kelpais. Pääsis siitä suurimmasta sähköauton murheesta eroon.

Headerbild-2560x896.jpg
 
Eikös niitä vaihtoehtoja vedyn tekemiseen kuitenkin ole muutamia eikä pelkkä maakaasu ole ainoa. Vähän sama kuin sähköautossa että ne lähipäästöt on kuitenkin pienet.
 
Vetyauto on sähköauto, jossa on vaan tuhlattu helvetisti energiaa sen muuttamiseksi toiseen muotoon.
 
Sähköllä on mahdollista tehdä vetyä, mutta ei tuota käytännössä labran ulkopuolella ole harjoitettu. Ajatuksena on että joskus kun aurinko- ja tuulienergiaa on tarjolla niin paljon ettei enää keksitä mitä sillä tekisi, voidaan alkaa tekemään siitä vetyä. Käytännössä tuo toteutuu vasta sitten kun kaikki muut tavat varastoida energiaa on käytetty loppuun.

Paikallispäästöt ei ole mikään ongelma maakaasuautossakaan, merkittävimmät päästöt tulevat käytännössä renkaista. Se hiilidioksidi nähdään ongelmana, mutta se ei muodosta paikallista ongelmaa, eikä tuo paikallinen vedyn polttaminen sitä muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Sähköllä on mahdollista tehdä vetyä, mutta ei tuota käytännössä labran ulkopuolella ole harjoitettu. Ajatuksena on että joskus kun aurinko- ja tuulienergiaa on tarjolla niin paljon ettei enää keksitä mitä sillä tekisi, voidaan alkaa tekemään siitä vetyä. Käytännössä tuo toteutuu vasta sitten kun kaikki muut tavat varastoida energiaa on käytetty loppuun.

Paikallispäästöt ei ole mikään ongelma maakaasuautossakaan, merkittävimmät päästöt tulevat käytännössä renkaista. Se hiilidioksidi nähdään ongelmana, mutta se ei muodosta paikallista ongelmaa, eikä tuo paikallinen vedyn polttaminen sitä muuta.
Maailmanlaajuisesti elektrolyysilaitoksia ei toki ole kuin vasta n. 300 MW kapasiteetilla, mutta on se vähän eri asia kuin vain labrassa. Tämän raportin mukaan vuosikymmenen loppuun mennessä odotetaan kymmenien gigawattien kapasiteettia. Executive summary – Global Hydrogen Review 2021 – Analysis - IEA

Itsekin kävin juuri seuraamassa käyttöönottotestejä laitteistolle, jolla tuotetaan vetyä elektrolyysillä megawatin teholla. Tekniikka on ollut valmista jo pitkään, ja nyt on saatu yritysten johtoportaisiinkin asti excelillä lukuja, joista voi vihdoin ymmärtää, että kun töpselistä tulee ilmaista, tai jopa negatiivisen hintaista sähköä, kannattaisi sitä voimalaitosten sulkemisen sijaan käyttää niin paljon kuin vain ehtii tuottamaan asioita, joihin se energia saadaan varastoitua.

Ja ennen kuin kukaan ehtii huutaa "energiakriisi, ei enää ilmaista sähköä", niin tässä juuri koko yön ajan on sähkön pörssihinta ollut n. 1 snt/kWh ja tuulivoiman tuotantoennätykset paukkuvat.
 
Valtiolta haettu tukea 3 vetytankkaus aseman rakentamiseksi. Karkea hinta-arvio siis 700.000€/tankkausasema. Vertailun vuoksi samalla hinnalla saisi noin 15-20 sähköauton suurteholatauskentän.

Hinta pitää varmaan kutinsa, jos paikallinen jakeluverkko riittää tuomaan sähköä niille latureille. Vertailun vuoksi yhtä vetytankkauspistettä kohden tarvitaan saman asiakasmäärän palvelemiseksi n. 10-kertainen määrä latureita.
 
Vertailun vuoksi yhtä vetytankkauspistettä kohden tarvitaan saman asiakasmäärän palvelemiseksi n. 10-kertainen määrä latureita.
Toisaalta vetyauto on aina pakko tankata vetyasemalla, sähköautoa voi ladata pääosin kotona. Esim. itse olen 14000 ajetusta sähköautokilometristä ladannu pikalaturilla noin 600km, eli noin 4.3% ajetuista kilometreistä tai toisinsanoen 1/23 latauksista.
Pääsis siitä suurimmasta sähköauton murheesta eroon.
Samalla tulee uusia murheita, kuten kallis polttoaine ja häviää mahdollisuus ladata kotona.
 
Toisaalta vetyauto on aina pakko tankata vetyasemalla, sähköautoa voi ladata pääosin kotona. Esim. itse olen 14000 ajetusta sähköautokilometristä ladannu pikalaturilla noin 600km, eli noin 4.3% ajetuista kilometreistä tai toisinsanoen 1/23 latauksista.

Samalla tulee uusia murheita, kuten kallis polttoaine ja häviää mahdollisuus ladata kotona.
Kotilataukset ja vety eivät ole millään tavalla toisensa poissulkevia asioita. Vetypolttokennon sähköä ei taideta missään ratkaisussa laittaa suoraan moottorille polttokennon hitaan reaktiokyvyn vuoksi, vaan autossa on välttämätöntä olla ainakin jonkinlainen akku välissä. Renault on esitellyt hybridikonseptiautoa, jossa on polttokennon kaverina 40 kWh akku. Lyhyet (ja aika pitkätkin) matkat taittuvat akulla ja Lappiin peräkärryn kanssa pääsee sitten vedyllä. Minulle kelpaisi hyvin 20 kWh akkukin, sillä ajelisi helposti kaikki arkiajot. Bonuksena polttokenno tuottaa myös lämpöä, eli toimintamatka kylmällä säällä ei putoa niin dramaattisesti.

 
Hinta pitää varmaan kutinsa, jos paikallinen jakeluverkko riittää tuomaan sähköä niille latureille. Vertailun vuoksi yhtä vetytankkauspistettä kohden tarvitaan saman asiakasmäärän palvelemiseksi n. 10-kertainen määrä latureita.

Ja vedyn tankkauspiste maksaa noin 100 kertaa enemmän (~2M$) kuin laturi. Muusta logistiikasta puhumattakaan.

Vetyhenkilöauto on Suomessa vähän hankala ratkaisu juuri noiden tankkauspisteiden takia. Vaikka oletettaisiin että tuotantoketju saataisiin puhtaaksi niin ei niitä oikein joka paikkaan voi viedä.

Raskas liikenne on asia eriksen.
 
Ei taida olla viela ratkaistu se polttokennon tihea huoltovali. Oli muistaakseeni 16 tkm niin jo aika pienellikin ajoilla saa vuosittain olla huoltamassa.
 
Bonuksena polttokenno tuottaa myös lämpöä, eli toimintamatka kylmällä säällä ei putoa niin dramaattisesti.
Perinteisesti tämä energiatehokkuutta heikentävä hukkalämpö on nähty negatiivisena, eikä positiivisena asiana. Sitä hukkaa kun tapahtuu myös kesällä, jolloin sitä hukkaa ei haluta.

Eli hieman toisin sanoen: haluatko auton joka kuluttaa kesällä ja talvella 20kWh/100km, vai auton joka kuluttaa talvella 20kWh ja kesällä 15kWh/100km.
 
Viimeksi muokattu:
Maailmanlaajuisesti elektrolyysilaitoksia ei toki ole kuin vasta n. 300 MW kapasiteetilla, mutta on se vähän eri asia kuin vain labrassa. Tämän raportin mukaan vuosikymmenen loppuun mennessä odotetaan kymmenien gigawattien kapasiteettia. Executive summary – Global Hydrogen Review 2021 – Analysis - IEA

Itsekin kävin juuri seuraamassa käyttöönottotestejä laitteistolle, jolla tuotetaan vetyä elektrolyysillä megawatin teholla. Tekniikka on ollut valmista jo pitkään, ja nyt on saatu yritysten johtoportaisiinkin asti excelillä lukuja, joista voi vihdoin ymmärtää, että kun töpselistä tulee ilmaista, tai jopa negatiivisen hintaista sähköä, kannattaisi sitä voimalaitosten sulkemisen sijaan käyttää niin paljon kuin vain ehtii tuottamaan asioita, joihin se energia saadaan varastoitua.


Ja ennen kuin kukaan ehtii huutaa "energiakriisi, ei enää ilmaista sähköä", niin tässä juuri koko yön ajan on sähkön pörssihinta ollut n. 1 snt/kWh ja tuulivoiman tuotantoennätykset paukkuvat.
Kyllähän tuo 300MW on käytännössä sitä labra tuotantoa, tietenkään isoja koelaitoksia ei kannata tehdä pelkän kokeilun vuonsi, vaan ainakin osa kuluista olisi hyvä saada talteen.

Jos piirretään ympyrädiagrammi tuotetusta vedystä, niin ei meillä kellään riitä monitorissa resoluutio jotta se sähköllä tuotettu osuus siinä näkyisi.

En mä sano etteikö vetyä kannata ylijäämäsähköllä tehdä, eikä se vety edes ole välttämättä epätaloudellinen ratkaisu, mutta vetyautossa ei ole järkeä.

Ainoa etu joka vetyautolla on verrattuna akkuautoon, on sen nopeampi tankkaus/lataus, mutta jos otetaan nyt hieman huomioon akkujen latausnopeuden kehitystä, niin todennäköisesti reilussa 10 vuodessa tuo ero alkaa olla melko mitätön, ja sen vetyinfran rakentamiseenenisi nyt ainakin se 10 vuotta, vaikka kuinka saisi ilmaista rahaa sen tekemiseen.

Kaasuvoimalaitoksiin tuo vety tietysti soveltuu, tai laivoihin, lentokoneisiin tai muihin ison energiavaraston tarvitseviin kulkuneuvoihin.
 
Perinteisesti tämä energiatehokkuutta heikentävä hukkalämpö on nähty negatiivisena, eikä positiivisena asiana. Sitä hukkaa kun tapahtuu myös kesällä, jolloin sitä hukkaa ei haluta.

Eli hieman toisin sanoen: haluatko auton joka kuluttaa kesällä ja talvella 20kWh/100km, vai auton joka kuluttaa talvella 20kWh ja kesällä 15kWh/100km.
Ei asiaa voi yksinkertaistaa yhteen muuttujaan. Haluan auton, jolla matka ei katkea, vaikka syystä tai toisesta ei pääsisi, ehtisi tai vaan viitsisi lataamaan parin sadan kilometrin välein. Hyötysuhdetta on ihan turha edes ajatella, kun tällä hetkelle energiaa heitetään ihan vaan harakoille hiilivoimalan käynnistämiseksi seuraavana hetkenä vain siksi, että sähköä tuotetaan ajoittain liikaa ja välillä taas liian vähän.
 
Haluan auton, jolla matka ei katkea, vaikka syystä tai toisesta ei pääsisi, ehtisi tai vaan viitsisi lataamaan parin sadan kilometrin välein.
Oletko valmis maksamaan ylihintaa autosta jonka range on 600km mutta jolla pääsee vain 300 säteellä Helsingistä? Suomen ensimmäinen vetyasema kun epäilemättä tulee stadiin, josta ne alkaa pikku hiljaa leviämään. Jos saavat siis käyttäjiä. Lyödäkseen läpi vetyautot tarvitsevat siis huomattavan pioneeri-joukon, joka on valmis ostamaan vetyauton, vaikka auton käyttöarvoa rajaa vetyasemien puute ensimmäiset vuodet.

Nämä "epämukavuutta sietävät pioneerit" löytyivät kyllä sähköautoilijoista, ja heidän ansiosta meillä on nyt koko maan kattava pikalausverkosto. Löytyneekö samaa henkeä vetypuolelta?
 
Oletko valmis maksamaan ylihintaa autosta jonka range on 600km mutta jolla pääsee vain 300 säteellä Helsingistä? Suomen ensimmäinen vetyasema kun epäilemättä tulee stadiin, josta ne alkaa pikku hiljaa leviämään. Jos saavat siis käyttäjiä. Lyödäkseen läpi vetyautot tarvitsevat siis huomattavan pioneeri-joukon, joka on valmis ostamaan vetyauton, vaikka auton käyttöarvoa rajaa vetyasemien puute ensimmäiset vuodet.

Nämä "epämukavuutta sietävät pioneerit" löytyivät kyllä sähköautoilijoista, ja heidän ansiosta meillä on nyt koko maan kattava pikalausverkosto. Löytyneekö samaa henkeä vetypuolelta?
Kyllä niitä pioneereja näyttää löytyvän. Suomi vaan on jälleen kerran auttamatta myöhässä. Kartalla Euroopan vetyasemat, vihreät ovat toiminnassa, punaisissa jotain vikaa ja siniset rakenteilla.

1667302521325.png

Sähköautonikin on tuotu Saksasta ja maksoin siitä n. puolet uuden hinnasta, sama taktiikka vetyauton kanssa sitten :psmoke:
 
Paikallispäästöt ei ole mikään ongelma maakaasuautossakaan, merkittävimmät päästöt tulevat käytännössä renkaista. Se hiilidioksidi nähdään ongelmana, mutta se ei muodosta paikallista ongelmaa, eikä tuo paikallinen vedyn polttaminen sitä muuta.

Jos paikallsipäästöt eivät ole ongelma niin olisi fiksumpaa jatkaa aina vain puhtaammiksi muuttuvilla polttomoottoreilla sen sijaan että tuhotaan planeetta akkujen raaka-aineita kaivaessa.
 
Jos paikallsipäästöt eivät ole ongelma niin olisi fiksumpaa jatkaa aina vain puhtaammiksi muuttuvilla polttomoottoreilla sen sijaan että tuhotaan planeetta akkujen raaka-aineita kaivaessa.
Siitä hiilidioksidistahan nyt meuhkataan, polttomoottorihan ei nykyisellään enää mitään terveysuhkaa ihmisille aiheuta.

Sinänsä se hiilidioksidihan ei ihan aikuistenoikeasti ole se todellinen syy miksi euroopalla on niin valtava kiima päästä polttiksista eroon, vaan sen polttiksen tankkiin tarvittava öljy. Käytännössä kaikki muu paitsi norjalaisten öljy me joudutaan ostamaan joltain sellaiselta taholta jonka kanssa me mielummin emme kävisi kauppaa ollenkaan.
 
Siitä hiilidioksidistahan nyt meuhkataan, polttomoottorihan ei nykyisellään enää mitään terveysuhkaa ihmisille aiheuta.

Sinänsä se hiilidioksidihan ei ihan aikuistenoikeasti ole se todellinen syy miksi euroopalla on niin valtava kiima päästä polttiksista eroon, vaan sen polttiksen tankkiin tarvittava öljy. Käytännössä kaikki muu paitsi norjalaisten öljy me joudutaan ostamaan joltain sellaiselta taholta jonka kanssa me mielummin emme kävisi kauppaa ollenkaan.
Jos jätetään aikustenoikeesti ilmastosalaliitot ihan omaan arvoonsa, niin kaasuauton pakoputkesta ei tule mitään kovin miellyttävää pihalle. Hajusta kyllä huomaa kun kaasubussi ajaa ohi. Myös melusaaste kannattaa ottaa huomioon. Etenkin isommissa autoissa polttomoottorin aiheuttama mökä kaupungeissa on terveydelle haitallisella tasolla.

Hiilidioksidi ei tosin edes ole ilmaston kannalta pahin uhka kaasuautoissa, vaan esimerkiksi Kiinassa kaasuautoista pääsee ilmakehään niin paljon palamatonta metaania, että nettovaikutus pienen hiilidioksidipäästöjen vähenemisen huomioon ottaen on ollut päästöjen lisääntyminen.
 
Jos jätetään aikustenoikeesti ilmastosalaliitot ihan omaan arvoonsa, niin kaasuauton pakoputkesta ei tule mitään kovin miellyttävää pihalle. Hajusta kyllä huomaa kun kaasubussi ajaa ohi. Myös melusaaste kannattaa ottaa huomioon. Etenkin isommissa autoissa polttomoottorin aiheuttama mökä kaupungeissa on terveydelle haitallisella tasolla.

Hiilidioksidi ei tosin edes ole ilmaston kannalta pahin uhka kaasuautoissa, vaan esimerkiksi Kiinassa kaasuautoista pääsee ilmakehään niin paljon palamatonta metaania, että nettovaikutus pienen hiilidioksidipäästöjen vähenemisen huomioon ottaen on ollut päästöjen lisääntyminen.

Se on tietysti oma lukunsa ovatko nykyiset kaasuautot ehjiä, mutta jos se on ehjä ja täyttää nykyiset normit niin ei sieltä kovin kummoisia saa tulla. Sitä en tosin tiedä koskeeko kaasua jotkin omat kärynorminsa, ainakin niistä maakaasullakulkevista laivoistahan ovat huomanneet sen että käytännössä niiden ilmastovaikutus on negatiivinen. Mä en tiedä miten noita kaasubussien päästöluokituksia kohdellaan julkisesti rahoitetussa liikenteessä, perinteistä dieseliähän ei nykysysteemillä kannata edes yrittää pitää kunnossa, vaan jo uutta bussia ostettessa hankitaan enemmin se käytännössä nopeammin loppuunkuluva kertakäyttöversio sen sijaan että pyrittäisiin maksimoimaan bussin ja moottorin kunto.

Melukin on tietysti omanlaisensa saaste, ja kyllähän esim juuri busseista ääntä lähtee, tosin eipä esim sähköbussikaan kovin hiljainen ainakaan ohi ajaessa ole, mutta ehkä se ei pysäkiltä kiihdyttäessä metelöi yhtä paljoa. Henkilöautot ei kyllä kovin äänekkäitä ole, ellei siellä ole sitten jotain "virityspakoputkea" tms systeemiä joka on tehty ensisijaisesti vaan ääntä tuottamaan.

Lopuksi, mielestäni tuon päättäjien motiivien kyseenalaistaminen ei kuulu ilmastosalaliittoteorian alle. Tai tarkoitus ei ollut kritisoida tai ottaa kantaan ilamston muutokseen, vaan politiikkaan ja tapaan millä siellä asioita hoidetaan.
 
Missäs siitä vetyauton suuresta rangesta olis suurin etu? No ei ainakaan Ahvenanmaalla, jonka ympäri pääsee pikkuakku Leafillakin. Sinne kuitenkin on on ensi vuonna tulossa vetyasema (maksumuuri).

 
Ylimääräisellä sähköllä voidaan tehdä Powepaste magnesiumhydriditahnanaa.

Tankkiin vain Powerpastea ja vettä. Tahna luovuttaa vetyä, kun siihen lisätään vettä.

" Hydridin ja veden reagoidessa syntyvästä vedystä puolet on peräisin suoraan tahnasta, toinen puoli vedestä. Reaktioyhtälö on MgH₂ + 2 H₂O --> 2 H₂ + Mg(OH)₂ "

Muutamia kymppitonneja maksaa investoinnit bensa-asemalle.

Powerpaste Wikipedia:

 
Preemiota varmaan joutuukin maksamaan niin kauan kun vetytuotanto on pääosin "blue hydrogeniä", eli fossiilisilla valmistettua. Kun miettii koko tuotantoketjun aina fossiilisien poltosta vedyn tuotantoon, kuljetukseen tankkausasemille ja polttokennon hyötysuhteeseen, niin valtavasti energiaahan tuossa menee harakoille vs. että tekisi samoilla fossiilisilla vain suoraan sähköä, jolla ladata akkuja. Mutta hyvä että vaihtoehtoja tulee. Sitä tilannetta odotellessa, että uusiutuvilla tuotettua "green hydrogeniä" riittää ihan henkilöautoliikenteeseenkin asti. Niitä vetyistämisen kohteita taitaa kannattavuuden perusteella olla aika monta ennen sitä, esim terästeollisuus, raskas liikenne, mitä artikkeleita aiheesta on lukenut.
 
Ensimmäistä kertaa tuli nähtyä Toyota Mirai liikenteessä Hampurissa. Täälläpäin ei ero sähköautoon taida polttoaineen osalta olla kuin luokkaa 2€/100km jos julkisilla joutuu lataamaan.

Jos tuosta olisi farmari niin ehkä paremmasta rangesta ja nopeammasta tankkauksesta voisi vähän maksaakkin.
 
Ja infratuki päätösten myötä paljastuu että
1. Järvenpään vetyasema tulee Järvenpään biovoimalan kylkeen.
2. Vantaalle suunnitellaan vetyasemaa Teboil Tikkurilan tontille.
Noiden kahden vetyaseman hinta on 3.4 miljoonaa, Järvenpää saa tukea 790.000€, Vantaa 10.000€.
3. Liedon logistiikkakeskukseen tulee vetyasema. Tämä lienee rekoille tarkoitettu, mutta nimellisesti julkinen.

Asemat aiotaan ilmeisesti avata 2024 loppupuolella. Mikähän on etäisyys johon asti kuluttaja on valmis lähtemään tankkaamaan vetyä? Otaniemen insinööri tuskin lähtee viikoittain tankkaamaan Tikkurilaan vaikka kuinka uskoisi vetyautoon. Vastaavasti vaikka vetyautolla on 600km range, se ei tarkoita, että kohta pääsee 600km päähän Järvenpäästä. Jo siinä vaiheessa kun tankki on puolillaan 300km päässä pitää kääntyä takaisinpäin, ellei satu olemaan Liedon suunnassa...
 
Ja kaksi uutta infratukipäätöstä vetyasemille: Neste HRS Vuosaari, ja P2X solutions vantaa. Aikaa kaksi vuotta totetuttaa.
 
Suomen ainoalla kahdella vetyautolla ei vielä liikuta mihinkään. Woikoskella tehdään vetyä mutta museon vetyautoa ei saada tankattua - tankkauspumppy puuttuu. Oulussa auto istuu autokaupassa pällisteltävänä. Eikä ouluunkaan ole vetyasemaa tulossa ainakaan ennen vuotta 2025.


Omistaja mainitsee vetyauton eduksi sähköautoja pienemmän painon, mikä on kyllä kyseenalaista. Nexo painaa enemmän kuin model 3, ja vähemmän kuin model y. Ja jää sisätiloiltaankin näiden kahden kahden Teslan väliiin...
 
Niin Voikoskella oli tankkausasema ja perustivat muistaakseni toisenkin johonkin, mutta kun ei tullut käyttäjiä niin lopulta molemmat lopetettiin. Voikosken automuseossa taitaa olla kaksikin vetyautoa. Hyundai Nexo ja muistaakseni 50 luvun lopulta peräisin oleva BMW jossa vetyä poltettiin polttomoottorissa. Molemmat historiaa. No ehkä raskas liikenne joskus...
 
Käärmeöljykauppiaalla on käärmeöljykauppiaan puheet..

Jutussa ei muutenkaan kyseenalaisteta kovin paljon esitettyjä väitteitä.

Esim. Tuo väite, että toimintamatka on sama 700km kesät talvet ei kestä päivänvaloa sillä vetyautohan on vain sähköauto jossa akun tilalla on polttokenno ja vetysäiliöt.

Ja onko edelleenkään yhdelläkään vetyautolla todistetusti edes ajettu pakkasella onnistuneesti? Vesihöyry kun on pakokaasuna pakkaskelillä aika ikävä tuote.
 
Esim. Tuo väite, että toimintamatka on sama 700km kesät talvet ei kestä päivänvaloa sillä vetyautohan on vain sähköauto jossa akun tilalla on polttokenno ja vetysäiliöt.
Vetyautossa ei ole akkua, jonka kapasiteetti hiipuu pakkasella ja palautuu lämpimällä. Toki lämmitys esim ottaa energiaa talvella ja auto muutenkin "jäykempi" niin väite ei täysin pidä paikkansa. Lähinnä kulutuksen kasvu ehkä verrattavissa polttisauton kesä vs talvikulutus.
 
Polttokennon hyotysuhde on 50% niin siita jaa viela 40% kabiinin lammitykseen.
 
Ei fossiilinen polttoaine, (optimitilanne) puhdas käyttö ilman myrkyllistä savua.

Teoria ja käytäntö kaukana toisistaan.
 
Ja jälleen hyötysuhdetta vedettiin yhä enemmän pöntöstä alas...

Seuraavaksi tekemään bensamoottorisella klapikoneella pilkkeitä häkäpönttöön ja lujaa ajoa?
 
Siis mitä tolkkua siinä kalliissa polttokennossa on, jos jokseenkin samaan hyötysuhteeseen pääsisi käyttämällä vaan tavallista ja halpaa polttomoottoriin perustuvaa tekniikkaa sen vedyn muuttamiseksi eteenpäin liikuttavaksi voimaksi?
 
Toyota ei ole tainnut missään mainita tuota hyötysuhdetta, mutta jos se poltetaan siellä polttomoottorissa niin eiköhän hyötysuhde ole sitten aika sama kuin bensaa poltettaessa, jolloin kulutus vaikka Miraihin verrattuna on karkeasti n. 2-kertainen.

Ja tuo "tavallinen halpa tekniikka" maksaa esim. Corolla Crossin tapauksessa alkaen 42k, lyödään tuohon kylkeen vetyteknologia niin hinta tuskin kauheasti ainakaan laskee, lisäksi menetät puolet tavaratilasta ja tehotkin heikkenevät. Ja kaiken tämän päälle ajaminen autolla maksaa 20e/100km.

Olen varmaan väärässä ja Toyotan insinöörit tietävät jotain mitä me emme, mutta omaa taloa en panttaa sen osalta, että tämä olisi se voittava teknologia.
 
Siis mitä tolkkua siinä kalliissa polttokennossa on, jos jokseenkin samaan hyötysuhteeseen pääsisi käyttämällä vaan tavallista ja halpaa polttomoottoriin perustuvaa tekniikkaa sen vedyn muuttamiseksi eteenpäin liikuttavaksi voimaksi?
Kun ilmaa poltetaan yli 1300 asteessa niin alkaa muodostumaan typen oksideja jotka ovat kaupungissa ongelma. Puhuvat etta vety polttomoottorit paasevat vain 35% hyotysuhteeseen. Itseanikin tuo on hiukan ihmettanyt kun polttiksissa on jo jonkun aikaa paasty yli 40% hyotysuhteisiin jos olen ymmartanyt asiat oikein.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 245
Viestejä
4 490 770
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom