Vetyauto

[pulatunnus]

Siis mitä tolkkua siinä kalliissa polttokennossa on, jos jokseenkin samaan hyötysuhteeseen pääsisi käyttämällä vaan tavallista ja halpaa polttomoottoriin perustuvaa tekniikkaa sen vedyn muuttamiseksi eteenpäin liikuttavaksi voimaksi?

.... Puhuvat etta vety polttomoottorit paasevat vain 35% hyotysuhteeseen. Itseanikin tuo on hiukan ihmettanyt kun polttiksissa on jo jonkun aikaa paasty yli 40% hyotysuhteisiin jos olen ymmartanyt asiat oikein.

Käytän tätä aasinsiltana tuohon Toyotaan.
Se Toytota kai polttokenno + akku toteutus ja sen "kulutus" luokkaa 30kwh/100km (ynnätty vety säiliönkoosta ja kerrotusta "ajomatkasta"), jos akkusähkiksillä menee sen 20kwh/100km, niin ei tuo polttokenno aivan onneton ole.

Eri nettiartikkeleissa polttokennon hyötysuhteeksi mainitaan 50% ja siitä ylöspäin, joillain tekniikoilla mainostetaan 80% pintaan ja siitä ylikin. Kumpaan laitaan tuota mainitsemaasi 40% sitten pitää verrata, vai olisko jokin 30% vs 50% ? Isostin varmaan riippuu millaisesta käytöstä puhutaa, jos ei ha autosta.

Vedynkilpailyky HA käytössä ei tuohon romahda, vaan siihen puhtaan vedyn valmistamisen "hyötysuhteeseen", vs suora-akkusähkö.

Mutta jos kilpaillaan sen vedystä jalostetun polttoaineen kanssa, niin sittten lähdetään jos ei ihan samalta viivalta, niin paljon lähempää, ja jos käytetään polttis 30% vs 50%, niin jälkimmäinen on jo yli 60 pinnaa etumatkalla. Jos harpataan ladattavaan sarjahybridiin, niin siitä ajatus sitten modulimalliin, tarviiko sen polttokennon säiliöineen olla aina mukana.

Latausasemilla polttokennon kilpailia on myös akut, niin ei aina edes sitä tila, paino haastetta, ja polttokenno tarvisi harppauksia myös niissä pienvedyntuotanto yksiköissä. Siis se että vetyä voisi tuottaa suoraan niillä asemilla.

Vetyautossa ei ole akkua, jonka kapasiteetti hiipuu pakkasella ja palautuu lämpimällä. Toki lämmitys esim ottaa energiaa talvella ja auto muutenkin "jäykempi" niin väite ei täysin pidä paikkansa. Lähinnä kulutuksen kasvu ehkä verrattavissa polttisauton kesä vs talvikulutus.

Olen ymmärtänyt että polttokenno tarvitsee kaveriksi akkun, mutta toki ajatuksesi on ihan tontilla, se on kooltaan pieni, ja sen enemmän hybritoteutuksiin verrattava, eikä sen varaston varassa ajalla.

Mutta pohjoisuomalaisessa talvessa kulutusta lisää sähkiksissä lämmitys, miten se on toteutettu Toytotalla tai tuolla aiemmin linkatulla Hyndailla , syntyykö niin paljon hukkalämpöä että sillä aidosti lämittää kopin. No jos vety auto kuluttaa 50% enemmän, niin ehkä kilowatin parin sähkö ILP ei tunnu samalla tavalla kilometreissä kuin akkusähkiksellä.

 

[eurokeitai]

Tässä on nyt sekoitetty eri hyötysuhde-numeroita.

Polttokenno -> sähkö -> pyörät hyötysuhde on 60%
Sähkö -> elektrolyysi -> vety -> polttokenno -> sähkö -> pyörät hyötysuhde on 30%

Ja tosiaan, talvella sekä polttokennon että elektrolyysin hyötysuhde paranee, jos prosessin hukkalämpö saadaan talteen.Yksi syy miksi suomessa ollaan innoissaan vetytaloudesta on juurikin se, että elektrolyysin hukkalämpö voidaan myydä kaupunkien kaukolämpäverkkoon.

Ennenkuin liikaa innostuu vetyautojen talviominaisuuksista, on syytä muistaa että talvi on kolmisen kuukautta, ja siitäkin harvoin kovin montaa viikkoa kovia pakkasia. (Bio)diesel-käyttöinen webaston lisälämmitin onko aika paljon edukkaampi ratkaisu lämmittää autoa talvella kuin polttokennon hukkalämpö.

 

[pulatunnus]

Tässä on nyt sekoitetty eri hyötysuhde-numeroita.

Polttokenno -> sähkö -> pyörät hyötysuhde on 60%
Sähkö -> elektrolyysi -> vety -> polttokenno -> sähkö -> pyörät hyötysuhde on 30%

En tiedä mihin kirjoitukseen viittasit.
Mutta ainakin osassa viestejä on kirjoitettu / arvioitu auton hyötysuhdetta. ja verrattusiihen että jos sen vety jatkojalosteen polttaisi suoraan polttomoottorilla.

Mutta ehdottomasti ole siinä asianytimessä että jos sähköä varastoidaan vetyyn vs akkuun, niin sen hyötysuhde ero auttaa kompensoimaan akkuvaraston kustannusta.

Ja tosiaan, talvella sekä polttokennon että elektrolyysin hyötysuhde paranee, jos prosessin hukkalämpö saadaan talteen.Yksi syy miksi suomessa ollaan innoissaan vetytaloudesta on juurikin se, että elektrolyysin hukkalämpö voidaan myydä kaupunkien kaukolämpäverkkoon.

Ennenkuin liikaa innostuu vetyautojen talviominaisuuksista, on syytä muistaa että talvi on kolmisen kuukautta, ja siitäkin harvoin kovin montaa viikkoa kovia pakkasia. (Bio)diesel-käyttöinen webaston lisälämmitin onko aika paljon edukkaampi ratkaisu lämmittää autoa talvella kuin polttokennon hukkalämpö.

Jos tuossa kommentoit sen lehtijutun talvikäyttöä, niin hienoa jos siinä autossa pystytään hyödyntää polttokennon hukkalämpöä, veikkaan että osa pienestä erosta tulee myös siitä että kun sitä energiaa kuluu enemmän kuin sähkiksellä, niin kopin lämmittämiseen suhteellisesti menee sähköäkin vähemmän, niin ei tunnut niin pahasta ajomatkassa.

 

[Svesnon]

The Clean Hydrogen Ladder [Now updated to V4.1]

The Clean Hydrogen Ladder is my attempt to put use cases for clean hydrogen into some sort of merit order. OK my lovelies, here by popular demand is Version 4.

www.linkedin.com

Hyvää tekstiä vetytaloudesta ja sen mahdollisesta kehityskulusta. Vetyautot tärkeysjärjestyksessä alimpana.

 

[blastermaster]

Olisiko vety tulevaisuuden aine harrasteautoissa?

 

[eurokeitai]

Harrasteautoihin sopinee synteettiset polttoaineet paremmin.

 

[eurokeitai]

Tanskan kaikki vetyasemat suljetaan:

All hydrogen stations in Denmark will close

”We can’t justify throwing more money at subsidizing hydrogen alone,” states Everfuel’s CEO, who doesn’t want to kill off hydrogen’s future in passenger cars.

energywatch.com

Yritksen oman tiedotteen perusteella everfuel siirtyy kannattamattomasta jakelubisneksestä vihreän vedyn tuotantoon, ja tulevaisuudessa raskaan liikeenteen vedyn jakeluun.

 

[eurokeitai]

HeLen ja Vireon suunnitelee Tankkausasemaa vuosaareen. Vedyn akilleen kantapää eli huonohyötysuhde paikataan ajamalla elektrolyysin hukkalämpö kaukolämpöverkkoon. Asema valmisttuisi 2027.

Helen ja Vireon yhteistyöhön vetytankkausaseman rakentamiseksi Helsinkiin

Helen teki aiemmin huhtikuussa investointipäätöksen Helsingin ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta Vuosaareen. Nyt Helen ja Vireon ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa raskaalle liikenteelle tarkoitetun vetytankkausaseman rakentaminen...

www.helen.fi

Vireon näyttää olevan sama lafka (yrityskaupan kautta) kuin hydren, joka on saanut infratukea kolmen vetyaseman rakentamiseksi tän vuoden aikana. Niiden rakentamisesta ei ole kuitenkaan kuulunut mitään uutta sitten viime vuoden.

ps. ei käyttövoimaväittelyä tähän ketjuun, siihen löytyy oma ketjunsa.

 

[pulatunnus]

HeLen ja Vireon suunnitelee Tankkausasemaa vuosaareen. Vedyn akilleen kantapää eli huonohyötysuhde paikataan ajamalla elektrolyysin hukkalämpö kaukolämpöverkkoon. Asema valmisttuisi 2027.

Helen ja Vireon yhteistyöhön vetytankkausaseman rakentamiseksi Helsinkiin

Helen teki aiemmin huhtikuussa investointipäätöksen Helsingin ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta Vuosaareen. Nyt Helen ja Vireon ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa raskaalle liikenteelle tarkoitetun vetytankkausaseman rakentaminen...

www.helen.fi

Vireon näyttää olevan sama lafka (yrityskaupan kautta) kuin hydren, joka on saanut infratukea kolmen vetyaseman rakentamiseksi tän vuoden aikana. Niiden rakentamisesta ei ole kuitenkaan kuulunut mitään uutta sitten viime vuoden.

ps. ei käyttövoimaväittelyä tähän ketjuun, siihen löytyy oma ketjunsa.

Linkissä kerrotaan myös siitä että Helen investoin vihreän vedyn tuotantolaitokseen (tuo tankkaus aseman sen yhteyteen). Eli tuolla ilmeisesti nimenomaan kaupataan vihreätä vetyä.

 

[eurokeitai]

Jyväskylään ollaan avaamassa vetyasemaa busseille ensi kesänä. Kaupungille pitäisi tulla 5 vetybussia. Maksajana Jyväskylän ja Toyotan yhteisprojekti Cefmof.

Jyväskylään tulee tankkausasema polttoaineelle, jota käyttää Suomessa vasta yksi auto

Ensimmäiset vetybussit aloittavat liikennöinnin Jyväskylässä ensi vuonna. Norjalainen Vireon aikoo rakentaa Suomeen yhteensä neljä vetytankkausasemaa.

yle.fi

Cefmof – Creating a CN future

cefmof.org

 

[eurokeitai]

2022 tammikuussa jaettiin 1.5 Miljoonaa infratukea kolmen vetyasema rakentamiseksi. Hydre Oy:lle Lietoon, ja P2X solutionsille Vantaalle ja järvenpäähän. Tukiehdoissa oli käyttöönotto viimeistään 20kk tukipäätöjsen jälkeen, ja se on mennyt nyt. Menee siis vähintään ensi vuodelle, ennkuin vetyä saa suomesta mistään.