Vertailussa ultrakevyet langalliset pelihiiret

[Juha Kokkonen]

io-techin tuoreimmassa testiartikkelissa sukelletaan pelihiirien maailmaan uuden kirjoittajan voimin. Artikkelissa tutustutaan neljän valmistajan ultrakevyisiin langallisiin pelihiiriin teknisen ominaisuuksien, käytännön pelikokemusten sekä synteettisten testien avulla.

Anna artikkelin kommentteihin palautetta haluaisitko nähdä vastaavia pelihiiritestejä myös tulevaisuudessa minkälaisia viilauksia voisimme vielä tehdä konseptiin?

Lue artikkeli: Vertailussa ultrakevyet langalliset pelihiiret

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä

 

[Joona Säkkinen]

Otetaan mielellään vastaan palautetta, kehitysideoita ja omakohtaisia kokemuksia artikkelin hiiristä. Varsinkin Razerin valokytkimillä varusteltujen hiirien toiminnasta olisi mukava kuulla useampien hiiriyksilöiden osalta, ohjeita näppäinviiveen testaamiseen löytyy artikkelista ja tietenkin googlettamalla.

 

[Outrider]

Jaksaa hämmentää, miten pitkälle mennään painon vähentämiseksi, mutta sitten kuitenkin lätkäistään hiireen kasa rgb-himmeleitä, jolloin ainakin osa työstä menee "hukkaan". Mitenhän paljon esim xtrfyn rgb-hilut painaa?

 

[Juha Kokkonen]

Jaksaa hämmentää, miten pitkälle mennään painon vähentämiseksi, mutta sitten kuitenkin lätkäistään hiireen kasa rgb-himmeleitä, jolloin ainakin osa työstä menee "hukkaan". Mitenhän paljon esim xtrfyn rgb-hilut painaa?

Cooler Masterin mallistosta voi ainakin vertailla suuntaa-antavasti. Valoton MM710 painaa 53 grammaa ja valaistu mm711 60 grammaa. Eli varmaankin jotain 2-10 gramman haarukassa riippuen valaistuksen toteutuksesta.

 

[Outrider]

Cooler Masterin mallistosta voi ainakin vertailla suuntaa-antavasti. Valoton MM710 painaa 53 grammaa ja valaistu mm711 60 grammaa. Eli varmaankin jotain 2-10 gramman haarukassa riippuen valaistuksen toteutuksesta.

Varsin vähän, mutta prosentuaalisesti aika kova lisäys, 13%.

 

[MSJD]

Itselle hiiriasiat eivät ole kovin tuttuja ja tärkeintä onkin ollut, että hiiri sopii hyvin käteen. Myöskään kilpapelaaminen ei hirveästi kiinnosta. Tästä huolimatta artikkeli oli kiinnostava ja yllätyinkin kuinka kattavasti hiiriä voi testata. Tekstistä huomaa, että asia on hallussa ja kiinnostusta alaan riittää.

 

[Joona Säkkinen]

Jaksaa hämmentää, miten pitkälle mennään painon vähentämiseksi, mutta sitten kuitenkin lätkäistään hiireen kasa rgb-himmeleitä, jolloin ainakin osa työstä menee "hukkaan". Mitenhän paljon esim xtrfyn rgb-hilut painaa?

Ilmeisesti osa asiakaskunnasta arvostaa valaistusta siinä määrin, että se on valmistajan mielestä kannattava uhraus painoa ajatellen. Hyvä pointti kyllä, olen samaa miettinyt itsekkin ja useamman kerran niitä omista hiiristä irroitellut kevennystarkoitukessa.

Toki valmistajat ovat myös koittaneet optimoida valaistusta kevyemmäksi, ylimääräisiä liittimiä ja johtimia vältellään, suoraa piirilevyssä kiinni oleva ledi on varmaan se kaikkein kevein ratkaisu.

Itse piirilevyäkin varmaan pyritään pienentämään ja keventämään tulevaisuudessa. Se mahdollistais helpomman sovittamisen erilaisiin muotoratkaisuihin ja modaukseen, mikä tuntuis kannattavalta kustannussyistä. Useimmiten piirilevy myös pakottaa hiiren rullan tiettyyn kohtaan. Rullan eriyttäminen piirilevystä helpottais yhteensopivuutta ja modausta. Tosin johtimet on varmaan alttiimpia vioille sekä suojauksien ja paksuuden vuoksi myös painavampia kuin piirilevyn vedot.

 

[jonesky12345]

"Hiiren liukupintojen koko on kompromissi kahdesta ilmiöstä. Isompi pinta-ala vähentää alalle kohdistuvaa painetta ja teoriassa vähentää sitä kautta kitkan määrää. Toisaalta jos hiirtä nostaa sormien varaan tähdätessä, paineen määrä on jo valmiiksi olematon. Tällöin kitka syntyy lähinnä hankausalasta, jolloin pienempi pinta-ala on eduksi."

Haluaisin huomauttaa, että fysiikan näkökulmasta kitka on voima kertaa kitkakerroin eikä pinta-alalla ole mitään merkitystä tuossa, sillä pinta-alan kasvaessa voima pinta-alayksikköa kohden laskee samassa suhteessa. Mitäs väliä sillä on jos tähtäys on sormenpäiden varassa kun kitka johtuu silti vain ja ainoastaan voimasta eikä pinta-ala vaikuta sen enempää.

Sen sijaan noilla hieman kimmoisilla kangaspintaisilla hiirimatoilla isommat tassut saattavat antaa selkeää etua siinä, kun hiirellä on enemmän painoa, koska silloin tassut eivät painu yhtä syvälle hiirimattoon

 

[Norwood]

Ihan teoriassa olen aina miettinyt, eikö nykyään hiiret olet kaikki about maksimissaan 1000 hz polling rate - eli ne ei voi päivittyä nopeammin kuin 1 ms viiveellä. Joten siltä kantilta olen aina noita latency mittauksia yrittänyt ymmärtää. Eli onko 0 taso siis niin sanotusti tämä oletettu polling raten mittainen 1ms, ja kaikki siihen päälle on enemmän?

 

[Joona Säkkinen]

Ihan teoriassa olen aina miettinyt, eikö nykyään hiiret olet kaikki about maksimissaan 1000 hz polling rate - eli ne ei voi päivittyä nopeammin kuin 1 ms viiveellä. Joten siltä kantilta olen aina noita latency mittauksia yrittänyt ymmärtää. Eli onko 0 taso siis niin sanotusti tämä oletettu polling raten mittainen 1ms, ja kaikki siihen päälle on enemmän?

Kyllä, tieto päivittyy tuolla 1000 hz taajuudella. Jos kuitenkin sensorin tieto on vielä päivityshetkellä käsiteltävänä, se päivitty vasta seuraavassa tai sitä seuraavassa päivityksessä koneelle. Jos ero on vaikkapa puoli millisekunttia sensorin liikkeessä toiseen hiireen verrattuna, ehtii tieto joskus verrattavan hiiren kanssa samaan aikaan tietokoneeseen mutta noin puolet ajasta hitaamman hiiren liiketieto ehtii vasta seuraavaan päivitykseen nopeampaan hiireen verrattuna. Mitatut sensorin viiveet ovat nimenomaan keskimääräisiä eroja suurelta määrää päivityksiä.

 

[Joona Säkkinen]

"Hiiren liukupintojen koko on kompromissi kahdesta ilmiöstä. Isompi pinta-ala vähentää alalle kohdistuvaa painetta ja teoriassa vähentää sitä kautta kitkan määrää. Toisaalta jos hiirtä nostaa sormien varaan tähdätessä, paineen määrä on jo valmiiksi olematon. Tällöin kitka syntyy lähinnä hankausalasta, jolloin pienempi pinta-ala on eduksi."

Haluaisin huomauttaa, että fysiikan näkökulmasta kitka on voima kertaa kitkakerroin eikä pinta-alalla ole mitään merkitystä tuossa, sillä pinta-alan kasvaessa voima pinta-alayksikköa kohden laskee samassa suhteessa. Mitäs väliä sillä on jos tähtäys on sormenpäiden varassa kun kitka johtuu silti vain ja ainoastaan voimasta eikä pinta-ala vaikuta sen enempää.

Sen sijaan noilla hieman kimmoisilla kangaspintaisilla hiirimatoilla isommat tassut saattavat antaa selkeää etua siinä, kun hiirellä on enemmän painoa, koska silloin tassut eivät painu yhtä syvälle hiirimattoon

Vaikka ilmiö vaikuttaa kokemuspohjaisesti todelliselta, pitäisi syyn varmistamiseksi tehdä lisää tutkimuksia.

Voit kokeilla itse liikuttaa hiirtä keventämällä hiiri sormenpäiden varaan, mutta niin että hiiren liukupinnat/tassut ovat kiinni matossa. Tee pieniä, alle sentin mittaisia liikkeitä ja monimutkaisia kuvioita hiirellä. Sitten kokeile nostaa hiiren toinen laita ilmaan niin että vain toinen puoli hiirestä koskee mattoon, toista sama testi uudelleen. Huomaat että liikuttaminen helpottuu kun vain toinen puoli hiirestä koskee mattoa. Varsinkin tarvittava voima liikkeen aloittamiseen tuntuu pienemmältä kun pienempi pinta-ala hiirestä koskee mattoon.

Ilmiön taustalla voi olla monia syitä. Yksi selitys on että kangaspintaisen hiirimaton pinta on täynnä pieniä ohuita haituvia/langan pätkiä joita vasten liukupintaa liikuttamalla saattaa syntyä helposti hankaussähköä, varausero vetäisi maton haituvia kiinni liukupintoihin aiheuttaen vastusta liikkeelle. Tässä tapauksessa suurempi pinta-ala lisäisi hankaussähkön määrää ja myös liukupintoihin osuvien haituvien määrää.

Myös hankaussähkön tuottaminen vaatii työtä ja voima joka tuottaa työn hiiren matkan aikana on vastavoima liikkeelle.

On totta, että tuo isomman pinta-alan positiivinen vaikutus perustuu siihen että pehmeä pinta painuu vähemmän. Painumista ei kuitenkaan kuvatussa tilanteessa tapahdu merkittävästi kevyellä hiirellä ja kohtuullisen kokoisilla liukupinnoilla, varsinkaan sitten, jos hiirtä kevennetään sormin.

Asian muotoilua pitää vielä korjata artikkeliin.

 

[Jugi]

Tuosta Model O:sta on markkinoilla päivitetyllä kaapelin pakkaustavalla ja kaapelilla oleva versio. Hieman hämäävästi myyvät rinnakkain lähes samalla tuotekoodilla. Tuota arvostelussa ollutta ohuempi ja omasta mielestä ainakin huomattavasti parempi molempia verranneena vierekkäin.

 

[hardys]

KIITOS hyvästä artikkelista! Tästä voisi aloittaa sellaisen isommankin pelihiiri vertailu taulokon tekemisen! Tämä oikeasti loistava testi kun on oikeasti mitattua dataa mitä harvemmin noissa hiiri vertailuissa näkee! olisi kiva nähdä miten esim suositut finalmouset pärjäävät!

 

[Pohjanmaalta]

Itsellä on myös Model O ja olen kyllä eri mieltä sen sopimisesta isompaankin käteen.

 

[Juha Kokkonen]

Itsellä on myös Model O ja olen kyllä eri mieltä sen sopimisesta isompaankin käteen.

Niin, riippuu varmasti täysin siitä mikä on iso käsi. Nämä hiirethän on arvioitu keskikokoisella kädellä varustetun testaajan toimesta, joten kyse oli luonnollisesti vain arviosta. Tästä syystä nämä eri käyttäjien käyttökokemukset ja huomiot onkin erittäin tervetulleita artikkelien kommentteihin

 

[hardys]

Voisiko Endgame Gear XM1hiiren sensorin viiveen testata uusimmalla firmwarella. XM1 Firmware
Version: V2.0 (Windows) on näköjään ilmestynyt! Onko siinä päästy sensorin viiveestä eroon?

 

[JesseR]

@Juha Kokkonen jos teidän on mahdollista jättää näitä käyttöön niin olisi kiva kuulla kuinka kestävät aikaa, alkaako likaa kertymään tai alkaako esim. razerin painikkeet pätkimään.

 

[Juha Kokkonen]

@Juha Kokkonen jos teidän on mahdollista jättää näitä käyttöön niin olisi kiva kuulla kuinka kestävät aikaa, alkaako likaa kertymään tai alkaako esim. razerin painikkeet pätkimään.

Taitaa olla vähän hankala jättää niin pitkäksi aikaa käyttöön, että vikoja alkaisi oikeasti ilmestymään.

 

[hardys]

Endgame Gear XM1 mallistakin tullut näköjään 2020 versio jossa punottu johto!

 

[Weega666]

Vähän offtopikkia mutta näitä hiiriä ja näppiksiä on nyt testaitu täällä jo aika mukavasti. Olisko jo aika ottaa testiin x570 emot? Viimeisin emolevytesti on vuodelta 2018! Onko tämä nyt sitten enää mikään rautasivusto kun kännykät ja muu hömppä on etusijalla

 

[KLF]

Itsellä on myös Model O ja olen kyllä eri mieltä sen sopimisesta isompaankin käteen.

Myös ote hiirestä määrittää todella paljon miten se sopii käteen. Omakin käpälä on tuota keskikokoa (18x9) mutta Model O oli liian iso, O- puolestaan on just sopiva. Suurin osa hiiristä on pirun pitkiä, sivunapit jää sormien ulottumattomille. (Sivuhuomautuksena kiitos jimmssin myyjille kun sain testata molempia paikanpäällä, mukaan tarttui 2kpl O-ta.)

 

[P701]

Nyt oli kyllä hienosti tehty testejä itse toiminnasta perusteellisesti, eikä vaan ns pinnan päältä. Hienoa!

 

[Manager2k]

Maku asioita vähän nää hiiret mikä sopii ja tuntuu hyvältä omaan räpylään sillä mennään. Itselläni on suht leveä käsi niin ei noista kyllä mikään kivuitta tulis käyttöön. Oisko seuraavaksi jonkilaista rounduppia langattomista hiiristä?

 

[Jani_ik]

Tämä on varmaan tosi urpo kysymys, mutta mitkä kaikki näistä hiiristä soveltuu myös vasenkätiselle? Minä kun satun olemaan sitä outoa porukkaa jotka heiluttelee nettiä ja pelejä vasemmalla kädellä. Tein Control +F haun "vasen" mutta en löytäny oikein mitään järkevää koko laajasta ja ansiokkaasta artikkelista.

 

[Marti77]

Suuret kiitokset todella kattavasta artikkelista.
Ei jäänyt mitään epäselvää ehkä oli jopa hiema liikaa tietoja mutta joku lukija varman niitä hyödylliseksi näkee.
Rima asetettiin kertaheitolla todella korkeaksi.
Kysymys onko tulossa myös langattomista hiiristä arvostelu jossain vaihessa kun se ainakin olisi itselle mielenkiintoinen arvostelu kun käytän ulosvedettävä hyllyä ja johdollinen hiiriratkaisu ei ole siinä paras mahdollinen ratkaisu.

 

[FlyingAntero]

Mielenkiinnolla tuli luettua artikkeli, vaikka en aiheesta sen syvällisemmin ymmäräkään. Asiantuntevaa sisältöä on mukava lukea ja oppia samalla jotain uutta. Kiitokset!

 

[Anatoli]

Hyvä artikkeli, mutta olisin vielä kaivannut tarkempaa analyysiä johdoista (voi olla että tämä oli hiirikohtaisissa videoissa, niitä en katsonut). Sensorin liikeratavideot vaikutti aika vahvasti turhilta.

Myös näppäinviiveet esitetään artikkelissa absoluuttisina, vaikka mielestäni tuolla tavalla saadaan mitattua vain kahden eri näppäimen(hiiren) välinen suhteellinen viive?

Vaikka ilmiö vaikuttaa kokemuspohjaisesti todelliselta, pitäisi syyn varmistamiseksi tehdä lisää tutkimuksia.

Voit kokeilla itse liikuttaa hiirtä keventämällä hiiri sormenpäiden varaan, mutta niin että hiiren liukupinnat/tassut ovat kiinni matossa. Tee pieniä, alle sentin mittaisia liikkeitä ja monimutkaisia kuvioita hiirellä. Sitten kokeile nostaa hiiren toinen laita ilmaan niin että vain toinen puoli hiirestä koskee mattoon, toista sama testi uudelleen. Huomaat että liikuttaminen helpottuu kun vain toinen puoli hiirestä koskee mattoa. Varsinkin tarvittava voima liikkeen aloittamiseen tuntuu pienemmältä kun pienempi pinta-ala hiirestä koskee mattoon.

Tuolla metodilla asiaa ei ainakaan kannata tutkia, subjektiivinen tapa ja ihan liikaa testaajakohtaisia muuttujia. Itse jos yritän testata kuvailemaasi tapaa, tuntuu kitka yhtä suurelta tai ennemminkin pienemmältä, kun hiiren antaa saada tasaisen kontaktin.

Ilmiön taustalla voi olla monia syitä. Yksi selitys on että kangaspintaisen hiirimaton pinta on täynnä pieniä ohuita haituvia/langan pätkiä joita vasten liukupintaa liikuttamalla saattaa syntyä helposti hankaussähköä, varausero vetäisi maton haituvia kiinni liukupintoihin aiheuttaen vastusta liikkeelle. Tässä tapauksessa suurempi pinta-ala lisäisi hankaussähkön määrää ja myös liukupintoihin osuvien haituvien määrää.

Myös hankaussähkön tuottaminen vaatii työtä ja voima joka tuottaa työn hiiren matkan aikana on vastavoima liikkeelle.

On totta, että tuo isomman pinta-alan positiivinen vaikutus perustuu siihen että pehmeä pinta painuu vähemmän. Painumista ei kuitenkaan kuvatussa tilanteessa tapahdu merkittävästi kevyellä hiirellä ja kohtuullisen kokoisilla liukupinnoilla, varsinkaan sitten, jos hiirtä kevennetään sormin.

Staattinen varaus on ihan söpö hypoteesi, mutta sille tasolle se taitaa jäädä. Sanoisin että kyse on ennemminkin tassujen tasaisuudesta&tasalaatuisuudesta, tassujen reunojen muotoilusta, maton pinnasta, tasaisuudesta ja upottavuudesta.

 

[Joona Säkkinen]

Voisiko Endgame Gear XM1hiiren sensorin viiveen testata uusimmalla firmwarella. XM1 Firmware
Version: V2.0 (Windows) on näköjään ilmestynyt! Onko siinä päästy sensorin viiveestä eroon?

Testasin viiveet uusimmalla 2.0 firmwarella. Eipä siinä vaikuttanut olevan eroa 1.88 beta-firmwareen verrattuna.
Myös näppäinviiveet näyttivät olevan puolisen millisekunttia hitaammat noilla 2.0 ja 1.88 firmwareilla.
On ihan järkeen käypää että hiiren päivitykseen vaikuttavat muutokset koskevat kaikkea hiiren tuottamaa dataa.

 

[Joona Säkkinen]

Tämä on varmaan tosi urpo kysymys, mutta mitkä kaikki näistä hiiristä soveltuu myös vasenkätiselle? Minä kun satun olemaan sitä outoa porukkaa jotka heiluttelee nettiä ja pelejä vasemmalla kädellä. Tein Control +F haun "vasen" mutta en löytäny oikein mitään järkevää koko laajasta ja ansiokkaasta artikkelista.

Ihan hyvä kysymys. Tuolla Razer Viperin kohdalla lukee Hyvien puolien listauksessa "Sopii myös vasemmalla kädellä pelaaville".

 

[Joona Säkkinen]

Hyvä artikkeli, mutta olisin vielä kaivannut tarkempaa analyysiä johdoista (voi olla että tämä oli hiirikohtaisissa videoissa, niitä en katsonut). Sensorin liikeratavideot vaikutti aika vahvasti turhilta.

Myös näppäinviiveet esitetään artikkelissa absoluuttisina, vaikka mielestäni tuolla tavalla saadaan mitattua vain kahden eri näppäimen(hiiren) välinen suhteellinen viive?

Vaikka ilmiö vaikuttaa kokemuspohjaisesti todelliselta, pitäisi syyn varmistamiseksi tehdä lisää tutkimuksia.

Voit kokeilla itse liikuttaa hiirtä keventämällä hiiri sormenpäiden varaan, mutta niin että hiiren liukupinnat/tassut ovat kiinni matossa. Tee pieniä, alle sentin mittaisia liikkeitä ja monimutkaisia kuvioita hiirellä. Sitten kokeile nostaa hiiren toinen laita ilmaan niin että vain toinen puoli hiirestä koskee mattoon, toista sama testi uudelleen. Huomaat että liikuttaminen helpottuu kun vain toinen puoli hiirestä koskee mattoa. Varsinkin tarvittava voima liikkeen aloittamiseen tuntuu pienemmältä kun pienempi pinta-ala hiirestä koskee mattoon.

Tuolla metodilla asiaa ei ainakaan kannata tutkia, subjektiivinen tapa ja ihan liikaa testaajakohtaisia muuttujia. Itse jos yritän testata kuvailemaasi tapaa, tuntuu kitka yhtä suurelta tai ennemminkin pienemmältä, kun hiiren antaa saada tasaisen kontaktin.

Ilmiön taustalla voi olla monia syitä. Yksi selitys on että kangaspintaisen hiirimaton pinta on täynnä pieniä ohuita haituvia/langan pätkiä joita vasten liukupintaa liikuttamalla saattaa syntyä helposti hankaussähköä, varausero vetäisi maton haituvia kiinni liukupintoihin aiheuttaen vastusta liikkeelle. Tässä tapauksessa suurempi pinta-ala lisäisi hankaussähkön määrää ja myös liukupintoihin osuvien haituvien määrää.

Myös hankaussähkön tuottaminen vaatii työtä ja voima joka tuottaa työn hiiren matkan aikana on vastavoima liikkeelle.

On totta, että tuo isomman pinta-alan positiivinen vaikutus perustuu siihen että pehmeä pinta painuu vähemmän. Painumista ei kuitenkaan kuvatussa tilanteessa tapahdu merkittävästi kevyellä hiirellä ja kohtuullisen kokoisilla liukupinnoilla, varsinkaan sitten, jos hiirtä kevennetään sormin.

Staattinen varaus on ihan söpö hypoteesi, mutta sille tasolle se taitaa jäädä. Sanoisin että kyse on ennemminkin tassujen tasaisuudesta&tasalaatuisuudesta, tassujen reunojen muotoilusta, maton pinnasta, tasaisuudesta ja upottavuudesta.

Kiitos palautteesta! Tarkoitus olikin kokeilla kaikkea mahdollista tässä ensimmäisessä artikkelissa. Tuleviin artikkeleihin voidaan karsia asioita oman harkinnan ja palautteen perusteella.

Tein näppäinviiveiden suhteellisen vertaamisen selväksi artikkelissa:

"XM1:n ollessa testin nopein ja hyvin lähellä 0 ms viivettä, otan sen vertailupisteeksi ja siihen vertaan kaikkia muita hiiriä tässä mittauksessa."

Näppäinviiveen päälle tulee aina 0-1 ms viivettä päivitystaajuuden ollessa 1000hz.

Hypoteesihan se toki vain on. Vaihtoehtona on joko jättää asia kokonaan käsittelemättä tai esittää kokemuspohjainen arvio.

Huomasin kuitenkin että tuota hankaussähköä todellakin syntyy ainakin ajoittain liukupintojen ja kangasmaton välille. Hiirtä voimakkaasti liikuttaessa ja ylös nostaessa kuului tyypillisiä varauseron purkautumisen ääniä.

Se että kuinka paljon tämä ilmiö todellisuudessa vaikuttaa, jää sitten arvailun varaan.

Mieleen tuli myös toinenkin liukumiseen vaikuttava ilmiö. Mitä isommat liukupinnat hiiressä on, sitä helpommin liukupinnan ja maton väliin jää roskia pyörimään. Pienempien liukupintojen kohdalla roska ajautuu nopeammin alta pois.

Periaatteessa isompiin liukupintoihin mahtuu enemmän naarmuja, mutta toisaalta paineen jakautuessa isommalle alalle yksittäisten naarmujen vaikutus pienenee.

Toki voisin laskea hiirien lepo- ja liikekitkaa jos omistaisin tarkan vetopuntarin. Erot liukumisessa hiirien välillä tuntuivat kuitenkin olemattomilta.

Miltä osin johtojen ominaisuudet jäivät mietityttämään? Yritin kyllä jonkin verran analysoida myös johtoa käytännön näkökulmasta jokaisen hiiren kohdalla
"Hiiren ensituntumat, rakenne ja ulkonäkö" -kohdassa. Johdon merkitys kasvaa suuremmissa hiiren liikkeissä ja erittäin pienellä senssillä pelatessa.

 

[gouca]

Omakohtainen kokemus noista rei'itetyistä hiiristä on se, että ne väliköt keräävät paskaa aivan järkyttävästä ja se siivilä on vaikea pitää puhtaana.

 

[DarkkiFIN]

Eipä tuu ihan heti mieleen että näin kattavaa settiä olisin lukenu hiiristä,etenkään suomeksi.

 

[djtob]

Olipa erikoinen hiirivertailu mutta hyvä arvostelu! En ole kyllä samanlaista ennen nähnyt muissa sivustoissa. Miten sinä mittaat kämmenesi pituuden, herneluusta lähtien keskisormeen asti? Jos näin on, niin minulla on n. 20 cm ja 10,5 cm. varsinainen lapiokäsi. Toisilla vielä suurempi lapio.

 

[Juha Kokkonen]

Vähän offtopikkia mutta näitä hiiriä ja näppiksiä on nyt testaitu täällä jo aika mukavasti. Olisko jo aika ottaa testiin x570 emot? Viimeisin emolevytesti on vuodelta 2018! Onko tämä nyt sitten enää mikään rautasivusto kun kännykät ja muu hömppä on etusijalla

Jos nyt kuitenkin tarkkoja ollaan, niin tämä oli ensimmäinen io-techin kirjoitettu pelihiiritesti kolmen vuoden aikana. Videoita ja kokeiluja on ollut, mutta niillä ei ole suoranaisesti mitään tekemistä tämän jutun kanssa.

 

[Saarinen_]

Omakohtainen kokemus noista rei'itetyistä hiiristä on se, että ne väliköt keräävät paskaa aivan järkyttävästä ja se siivilä on vaikea pitää puhtaana.

4kk model O:ta käyttäneenä ei oo ongelma. PESE KÄDET useammin jos irtoo kuollutta ihoo tai muuta vastaavaa paskaa käsist

 

[Joona Säkkinen]

Olipa erikoinen hiirivertailu mutta hyvä arvostelu! En ole kyllä samanlaista ennen nähnyt muissa sivustoissa. Miten sinä mittaat kämmenesi pituuden, herneluusta lähtien keskisormeen asti? Jos näin on, niin minulla on n. 20 cm ja 10,5 cm. varsinainen lapiokäsi. Toisilla vielä suurempi lapio.

Mittasin kämmenen pituuden keskisormen päästä kämmenen perään peukalolihaksen taakse, etäisyys on kuitenkin suunnilleen sama herneluuhun mitattuna.

 

[nahka]

Loistava artikkeli! Taisin itse joskus antaa palautetta hiiriartikkeleista edellisellä sivustolla, joten hienoa nähä et io-tech on saanut asiantuntevan kirjoittajan puikkoihin!

Yhtenä parannuksena olisi pieni speksilistaus hiiren esittelyosion alkuun josta tulisi heti selville hiiren paino, sensori, kytkimet, johdon pituus ja tyyppi, ja ynnä muut.
Olisi myös mukava nähdä hiiren sisukset, mutta jos kyseessä on väliaikaiset arvostelukappaleet niin näiden aukominen ei tulee varmaankaan kysymykseen.

Laaja-alaisempi sensori vertailu olisi mielenkiintoinen. Esimerkiksi G pro:n sensori näytti päivitystaajuuksien perusteella paljon vakaammalta mitä muut.

 

[Joona Säkkinen]

Loistava artikkeli! Taisin itse joskus antaa palautetta hiiriartikkeleista edellisellä sivustolla, joten hienoa nähä et io-tech on saanut asiantuntevan kirjoittajan puikkoihin!

Yhtenä parannuksena olisi pieni speksilistaus hiiren esittelyosion alkuun josta tulisi heti selville hiiren paino, sensori, kytkimet, johdon pituus ja tyyppi, ja ynnä muut.
Oli myös mukava nähdä hiiren sisukset, mutta jos kyseessä on väliaikaiset arvostelukappaleet niin näiden aukominen ei tulee varmaankaan kysymykseen.

Laaja-alaisempi sensori vertailu olisi mielenkiintoinen. Esimerkiksi G pro:n sensori näytti päivitystaajuuksien perusteella paljon vakaammalta mitä muut.

Kiitos palautteesta ja ehdotuksista! Otan huomioon seuraavia artikkeleita kirjoittaessa.

Noita ideoita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Avaamisessa on omat ongelmansa, mm. liukupintojen kärsiminen avaamisen seurauksena, vaikka tekisi vain reiät ruuvien kohdalle. Kaikkien hiirien mukana ei tule extratassuja.

Valitsin G pro:n vertailuhiireksi juuri siksi koska se tunnetusti edustaa sensorin toteutuksen parhaimmistoa sekä raudan että firmwaren osalta.

 

[Jani_ik]

Niin olihan täällä sanottu tietysti spekseissä että symmetrinen rakenne tai näin, mutta eikö olisi selvempää laittaa vaan kohtaan "Kätisyys: oikea ja vasen, vain oikea, soveltuu vain avaruusolennon mutanttikädelle"

 

[Joona Säkkinen]

Niin olihan täällä sanottu tietysti spekseissä että symmetrinen rakenne tai näin, mutta eikö olisi selvempää laittaa vaan kohtaan "Kätisyys: oikea ja vasen, vain oikea, soveltuu vain avaruusolennon mutanttikädelle"

Nyt on asia lisätty myös Viperin esittelyyn siten, että löytyy järkevämmin hakusanalla.

 

[nahka]

Avaamisessa on omat ongelmansa, mm. liukupintojen kärsiminen avaamisen seurauksena, vaikka tekisi vain reiät ruuvien kohdalle. Kaikkien hiirien mukana ei tule extratassuja.

Luonnollisestiha hiiri avattaisiin testien jälkeen, mutta ymmärrän pointin. Lisätassut on verrattain kalliita.
Mutta itse joskus käytin hiustenkuivaaja tassujen siistiin poistamiseen, mutta ne piti sitten liimata uudestaan kiinni.

 

[Juha Kokkonen]

Olisi myös mukava nähdä hiiren sisukset, mutta jos kyseessä on väliaikaiset arvostelukappaleet niin näiden aukominen ei tulee varmaankaan kysymykseen.

Täytyy pohtia tätä vaihtoehtoa tulevissa artikkeleissa. Riippuu paljolti myös siitä mistä testikappaleet tulevat ja esim. täytyykö ne palauttaa ehjänä takaisin.

 

[jukkis2000]

Haluaisin nähdä pelihiiritestin niin että vastassa olisi saman valmistajan peruskäyttöön tehty hiiri ja miten ne eroaa toisistaan pelaamisessa ja normaalissa käytössä. Sitten voisi olla myös langattomat ja langalliset pelihiiret vastakkain samalla tavalla.

 

[Anatoli]

Kiitos palautteesta! Tarkoitus olikin kokeilla kaikkea mahdollista tässä ensimmäisessä artikkelissa. Tuleviin artikkeleihin voidaan karsia asioita oman harkinnan ja palautteen perusteella.

Oikea meininki.

Tein näppäinviiveiden suhteellisen vertaamisen selväksi artikkelissa:

Okei missasin tämän ilmeisesti, mutta se ei muuta sitä, että esimerkiksi grafiikassa tämä ei tule mitenkään ilmi.

Huomasin kuitenkin että tuota hankaussähköä todellakin syntyy ainakin ajoittain liukupintojen ja kangasmaton välille. Hiirtä voimakkaasti liikuttaessa ja ylös nostaessa kuului tyypillisiä varauseron purkautumisen ääniä.

....

Mieleen tuli myös toinenkin liukumiseen vaikuttava ilmiö. Mitä isommat liukupinnat hiiressä on, sitä helpommin liukupinnan ja maton väliin jää roskia pyörimään. Pienempien liukupintojen kohdalla roska ajautuu nopeammin alta pois.

Olen nyt varmaan heilutellut erilaisia hiiriä erilaisilla matoilla yli pari vuosikymmentä, enkä kertaakaan ole tietääkseni saanut mitään tuntuvaa "varausimua" aikaan, puhumattakaan siitä, että se menisi kipinöintiin asti. Staattisen varauksen syntyminen vaatii oikeastaan aika tarkat olosuhteet. Ilmankosteus? Tuoli/tuolin alusta? Hinkkaako synteettisen paidan hiha mattoon tai tuoliin? Mikä pädi muuten käytössä?

Jos roskat tai likaisuus aiheuttaa ylimääräistä kitkaa tai epämääräisyyttä liikkeessä, se ei ole enää varsinaisesti hiiren tai maton ominaisuus.

Miltä osin johtojen ominaisuudet jäivät mietityttämään? Yritin kyllä jonkin verran analysoida myös johtoa käytännön näkökulmasta jokaisen hiiren kohdalla
"Hiiren ensituntumat, rakenne ja ulkonäkö" -kohdassa. Johdon merkitys kasvaa suuremmissa hiiren liikkeissä ja erittäin pienellä senssillä pelatessa.

Johto on yksi tärkeimmistä yksityiskohdista, siksi nykyinen paracord-trendi. Esimerkiksi M4:sta on johdosta mainittu ainoastaan "hieman taipumaton". Se ei riitä. Yksityiskohtia, kuvailua ja käyttökokemuksia.

 

[nahka]

Haluaisin nähdä pelihiiritestin niin että vastassa olisi saman valmistajan peruskäyttöön tehty hiiri ja miten ne eroaa toisistaan pelaamisessa ja normaalissa käytössä. Sitten voisi olla myös langattomat ja langalliset pelihiiret vastakkain samalla tavalla.

Kaikista suurin ero pelihiirien ja toimistohiirien välillä on sensori. Esimerkiksi, Logitech MX Masterissa on Darkfield -laser sensori joka ei sovellu pelaamiseen kovinkaan hyvin, sensorissa on siis rankasti kiihtyvyyttä (acceleration) ja eikä sensori pysy nopeiden liikkeiden perässä. Mutta tätä hiirtä pystyy tosin käyttämään vaikka minkälaisella pinnalla tahansa, eritote lasipinnoilla.
Toinen merkittävä ero on sitten ergonomia. Monissa toimistohiirissä on hemmetin hyvä ergonomia pidempää käyttöä ajatellen ja MX Masterissa on erittäin kätevä peukalorullakin. Pelaamisen suhteen tämä ero on sitten subjektiivinen. Itse en pysty MX Masterilla pelaamaan koska pelaan matalalla senssillä ja fingertips otteella (Logitech G305 siis käytössä).

Järjestään hiiret tuntuvat olevan ainut tuotekategoria missä itse pelaamista varten markkinoidut mallit toimivat (pelaamisessa) paremmin mitä nämä karvalakki versiot tai muut "normaalit" hiiret.

 

[Joona Säkkinen]

Okei missasin tämän ilmeisesti, mutta se ei muuta sitä, että esimerkiksi grafiikassa tämä ei tule mitenkään ilmi.

Aivan. Gafiikkaa pitää kehittää niin että suhteellisuus tulee paremmin ilmi.

Olen nyt varmaan heilutellut erilaisia hiiriä erilaisilla matoilla yli pari vuosikymmentä, enkä kertaakaan ole tietääkseni saanut mitään tuntuvaa "varausimua" aikaan, puhumattakaan siitä, että se menisi kipinöintiin asti. Staattisen varauksen syntyminen vaatii oikeastaan aika tarkat olosuhteet. Ilmankosteus? Tuoli/tuolin alusta? Hinkkaako synteettisen paidan hiha mattoon tai tuoliin? Mikä pädi muuten käytössä?

Jos roskat tai likaisuus aiheuttaa ylimääräistä kitkaa tai epämääräisyyttä liikkeessä, se ei ole enää varsinaisesti hiiren tai maton ominaisuus.

Tämä hankaussähköilmiö ja varauden purkautuminen kipinöimällä on selvää ja jatkuvaa ainakin tällä XM1 - GP1 -yhdistelmällä. Erilaisilla matoilla ja ilman kosteuksilla on suuri merkitys varauseron syntymisessä. Tämän ilmiön vaikutuksista hiiren liikkeeseen ei ole kuitenkaan konkreettisia todisteita, jokainen voi itse tutkia asiaa empiirisesti omalla kohdallaan.

Nostan hihan ylös pelatessa, käytän tavallista pelituolia laminaattilattialla. Varaus purkautuu kokonaan kun hiirtä nostaa pari kertaa.

Roskia päätyy väistämättä matolle kesken pelitilanteiden. Voin kokemuksesta kertoa että kovapintainen hiirimatto korostaa roskien vaikutusta pehmeäpintaiseen mattoon verrattuna. Pehmeäpintaisella matolla roska pääsee väistämään hiiren liukupintoja painumalla pehmeään maton pintaan ja pyörimään liikkeen vaikutuksesta. Liukupintojen muoto ja koko vaikuttaa roskien liikkeisiin.

Johto on yksi tärkeimmistä yksityiskohdista, siksi nykyinen paracord-trendi. Esimerkiksi M4:sta on johdosta mainittu ainoastaan "hieman taipumaton". Se ei riitä. Yksityiskohtia, kuvailua ja käyttökokemuksia.

Paras tapa mitä keksin kuvaamaan johtoa on videokuvasta näkyvä johdon heiluttelu, sen antaa katsojalle konkreettisen kuvan siitä paljonko johto taipuu ja kuinka painava se on liikkeissä. Ehkä johtoa voisi vielä monimutkaisimmin taivutella ja liikuttaa videolla. Kaikenlainen yksityiskohtainen sanallinen kuvailu on aina vajaavaista konkreettisien mittauksien puuttuessa. Johdoista pitäisi mitata paino per pituus, ja taivutukseen tarvittava voima tietyillä parametreilla. Pitäisi mitata taipuvan osan pituus, taitteen säde ja kulma.

 

[Juha Kokkonen]

Haluaisin nähdä pelihiiritestin niin että vastassa olisi saman valmistajan peruskäyttöön tehty hiiri ja miten ne eroaa toisistaan pelaamisessa ja normaalissa käytössä. Sitten voisi olla myös langattomat ja langalliset pelihiiret vastakkain samalla tavalla.

Ihan hyvä idea, pistetään harkintaan. Videomuodossakin tämä voisi olla ihan toimiva aihe

Paras tapa mitä keksin kuvaamaan johtoa on videokuvasta näkyvä johdon heiluttelu, sen antaa katsojalle konkreettisen kuvan siitä paljonko johto taipuu ja kuinka painava se on liikkeissä. Ehkä johtoa voisi vielä monimutkaisimmin taivutella ja liikuttaa videolla. Kaikenlainen yksityiskohtainen sanallinen kuvailu on aina vajaavaista konkreettisien mittauksien puuttuessa. Johdoista pitäisi mitata paino per pituus, ja taivutukseen tarvittava voima tietyillä parametreilla. Pitäisi mitata taipuvan osan pituus, taitteen säde ja kulma.

Tuo videolla esittely on minusta ihan hyvä ja havainnollinen lisä, eikä nyt mielestäni ole tarpeellista mennä mihinkään tieteellisiin taivutusmittauksiin asti Johdon kuvailussa voisi myös auttaa ainakin varsin simppelissä muodossaan myös testin muihin hiiriin vertaaminen. Siitä saa heti jo jonkinlaista kuvaa, kun tietää miten toteutus suhteutuu kilpakumppaneihin. Ja tietysti sitten kun kokemusta on laajemmalti markkinoilla olevista hiiristä, voi vertailua tehdä myös yleisellä tasolla, tyyliin "hiiren paino on markkinoilla keskitasoa ja taipuvuus parhaimmistoa".

 

[Mstk]

Tällaisia ehdottomasti lisää, erittäin kattava artikkeli!

Seuraavaan testiin voisi ottaa Gloriousin Model D:n, Cooler Masterin MM710 ja jonkun Finalmousen hiiren.

 

[Juha Kokkonen]

Tällaisia ehdottomasti lisää, erittäin kattava artikkeli!

Seuraavaan testiin voisi ottaa Gloriousin Model D:n, Cooler Masterin MM710 ja jonkun Finalmousen hiiren.

Kiitos, konseptia tullaan varmasti viilaamaan vieläkin paremmaksi tuleviin juttuihin.

Seuraavissa vertailuissa mennään varmasti eri teemalla kuin tässä, eli vuoroon tulee todennäköisesti langattomat hiiret jonkinlaisella rajauksella. MM710piä koitettiin saada mukaan tähän vertailuun, mutta valmistaja ei sitä toimittanut.

 

[EmDzei]

Kattava hyvä artikkeli.

Itse hiirtä valittaessa kiinnitän myös rullaan ja sen painallusjäykkyyteen suhteessa vasempaan ja oikeaan painikkeeseen. Kuin myös rullan tilt-ominaisuuteen (kallistumiset vasempaan ja oikeaan eli tavallisimmin nurkan taakse kurkkaamiseen). Samoin pyöriikö rulla portaattomasti ja saako sen pyörimään porrastetusti.

Kiinnitän myös hiiren peukalopainikkeisiin ja niiden sijantiin.

Oikeakätisenä kiinnitän myös muotoiluun. Hiiren tulee suosia ergonimiaa ja saippuapuilula ei käy eikä liukas pinta.

Kiinnitän myös hiiren pohjan luistoalustoihin.

Ohjelmistopuolelta toivon säätömahdollisuuksia hiirimaton suhteen. On yllättävän isoja eroja miten hiiri reagoi ja toimii milläkin alustalla.

Testaaja antoi kuvan e-pelaamisesta ja hiiren keveyden tärkeydestä, mutta ei mielestäni perustellut miksi hiirtä ylipäätään nostetaan. Itseäni olisi tyydyttänyt esim. vertaus squashista, jossa lyöjä hakeutuu pallon lyömisen jälkeen aina optimaaliseen T-pisteeseen pelikentällä. Näin myös hiiren kanssa: ensin tulee liike johonkin suuntaan ja tämän jälkeen palautus optimaaliseen keskipisteeseen. Jos hiirtä liikutettaisiin liikkeen jälkeen vastakkaiseen suuntaan hiirimatolla/pinnalla, niin hiiri rekisteröisi liikkeen ja tämä olisi se ei-toivottu liike. Siksi hiirtä käytetään ilmassa jotta tätä palauttavaa liikettä ei rekisteröitäisi. Siksi hiiren tulee olla kevyt.

Hiiren keveyttä ei siis ymmärrä monikaan langattoman hiiren käyttäjä, jonka hiiren sisällä on painoa lisäävät paristot.