Diplomatiaa. Osoitetaan kunnioitusta Trumppia kohtaan ja samalla kuullaan mitä Trump on keskustellut toisen osapuolen kanssa. Toisin sanoen annetaan Trumpille ja USA:lle vähemmän panoksia anti-Ukraina retoriikassa ja tekosyitä syyllistää Zelenskyitä siinä ettei hän olisi neuvotteluissa mukana hyvätahtoisesti.
Vaikka vaikuttaa siltä että Trump olisi niin retardi että automaattisesti toistaisi viimeiseksi hänen kanssaan keskustelleen henkilön propagandaa niin todennäköisesti hän on vain sosiopaatti joka yrittää pitää molempia osapuolia varpaillaan ettei kukaan luota häneen 100%, mutta ei uskalla myöskään kääntyä häntä vastaan täysin koska hän välillä antaa köyttä molempiin suuntiin.
Trumpille Ukrainan tai Venäjän maarajojen siirtyminen kumpaan tahansa suuntaan on todennäköisesti täysin merkityksetöntä. Hän vain haluaa mahdollisimman nopeasti minkä tahansa rauhan millä tahansa ehdoilla jotta saa lyötyä oman brändinsä siihen ja kerättyä poliittiset pisteet.
Pitkän tähtäimen muutokset USA:n globaalissa asemassa demokratioiden ja vapauden turvaajana sekä liittolaisten kumppanina ja ylipäätään Venäjän uhassa on hänelle joko merkityksettömiä (koska joku toinen presidentti joutuu niistä ottamaan kopin) tai sitten hän ei ymmärrä niitä.
Omasta mielestäni Trumpin kanssa on vain pidettävä pää kylmänä, oltava täysin periksiantamattomia ainakin sen suhteen ettei Ukraina _IKINÄ_ luovuta Venäjälle virallisesti mitään maa-alueitaan. Jos USA ei ota selvää muuttumatonta pro-Ukraina linjaa ja näytä sitä asellisella tuella niin sitten pitää pyrkiä saamaan väliaikainen tulitauko rintamalinjoihin tai jatkaa sotaa nykyisellä kitukasvuisella tavalla.
Muuten täysin samaa mieltä ihan loppuun asti, mutta jääräpäisesti aluerajojen koskemattomuudella hakkaa vaan päätä seinään, vaikka puhuttaisiinkin sellaisesta skenaariosta, että käytännössä Venäjä hallitsee alueita ja Ukraina ei sitä tunnusta. Sillä viestittää ainoastaan, ettei Ukrainakaan ole valmis rauhaan, koska on täysin epärealistista odottaa säilyttävänsä kaikki vanhat alueensa. Toki siinä on pointti, että sen pitäisi olla neuvottelun lähtökohta, mutta huono taktiikka tässä vaiheessa imho.
Musta tuntuu, että globaalisti kaikkialla ihmiset ovat hyväksyneet, että alueluovutuksia tulee tapahtumaan. Pitkästä aikaa luin tätä threadia ja ihmettelen miten täällä usealla on yhä vaatimuslistalla kaikkien alueiden säilyminen.
Trumpilla tuntuu olevan pakkomielteenä Nobelin rauhanpalkinnon saaminen (kun kerran Obamakin sai - tekemättä mitään).
Hän varmaan ajattelee, että jos hän saa järjestettyä rauhan Venäjän ja Ukrainan välille, niin aivan varmasti hänelle kuuluu Nobelin rauhanpalkinto.
En usko, että hän tuota Nobelia saisi ellei saisi järjestettyä sellaista rauhaa, jossa Ukraina ei menetä maa-alueitaan.
Mihin taas Putin ei suostu.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tuo Obaman rauhannobeli aika lailla romutti tämän palkinnon arvovaltaa.
Ei Obama mielestäni mikään huonoin presidentti ollut (häntä on seurannut ainakin yksi huonompi), mutta tuossa tilanteessa Nobel -komitea kyllä teki päätöksen vähän turhan herkistellen.
Nobel komitea tuskin välittää maarajoista. Trumpille on toki jo vaikea lähtökohtaisesti mitään palkintoa antaa kun komitea muodostuu lähinnä eurooppalaisista, jotka pitävät häntä lähinnä huonona vitsinä, mutta aika toki näyttää. Se, että Trump pakottaa itsensä mukaan rauhan allekirjoitustilaisuuteen tuskin riittää. Ja tosiaan selvästi Trump sitä hamuaa, jota on toki vaikea nähdä huonoksi asiaksi.
Obama sai nobelin jo presidenttikautensa alkuun samana vuonna kun ensimmäinen alkoi, joten hänen presidenttiys ei ollut edes arvioitavana, ainoastaan sen saavuttaminen ensimmäisenä afroamerikkalaisena (vaikka se nyt ei virallinen selitys ollutkaan). Jonkinlainen tsempparipalkinto siitä, että pystyi rikkomaan mahdottomana pidettyjä rajoja ja toimimaan esikuvana USA:n vähemmistöille ja miksei globaalistikin kun tummaihoinen pystyy olemaan maailman tärkeimpänä pidetyssä virassa, mikä on kyllä hieno saavutus ja omasta mielestä nobelin arvoinen asia, mutta ymmärrän hyvin kritiikin sitä kohtaan ja monella tapaa nobelin antokriteereissä joustettiin tuossa kohtaa.
Samalla sillä haluttiin ohjata häntä toimimaan entistä enemmän presidenttinä rauhan ja tasa-arvon puolustajana, mutta maailma harvoin on niin musta-valkoinen ja Obamallakin syntyi oma syntilistansa. En tiedä oliko kaukaa viisasta, jos nyt haluttiin palkita viran saamisesta edellä mainituista syistä, niin antaa se palkinto ennen kuin hän ehtii oikeastaan tehdä mitään ja jonka jälkeen sitä olisi vaikeampi antaa.