Lihasta saa kaiken tarpeellisen. Siinä on C-vitamiiniakin. Se tiedettiin jo Napoleonin aikoina.
Pelkästä lihasta ei kyllä saa kaikkea tarpeellista, mutta jos sen elukan syö kokonaan sisäelimiä myöten (mitä harva "karnivori" tekee), niin tilanne on eri. Voin luvata, että nuo hepat on kyllä kaluttu täysin luita myöten, todennäköisesti ne luutkin on vähintään keitetty, jotta saataisiin luuytimenkin ravintoaineet talteen.
---
Noin muuten tälleen sivusta keskustelua katsomalla tuntuu, että tässä puhutaan vähän eri asioista. Korkean LDL:n ja sydän-verisuonisairauksien välillä on varsin selvä ja tieteellisesti robusti yhteys. Sitten taa se mikä sitä korkeaa LDL:ää oikeasti aiheuttaa ja miksi kaikilla ihmisillä korkea LDL ei aiheuta ongelmia, ei olekaan enää ihan yhtä selvää. Varsin ilmeistä on, että ymmärryksessä on jonkin sortin aukko on, mutta varsin tyypilliseen tapaan "ortodoksiaa" edustavat tutkijat eivät oikein halua myöntää sellaisen olemassaoloa, vaikka se heistä vähän huonoja tiedemiehiä tekeekin.
En ole lääkäri tai edes ravintotieteilijä, vaan peruskoulutukseltani (enemmän tai vähemmän) biologi, joten minulla ei sinänsä ole natsoja aiheesta alkaa hirveästi meuhkaamaan suuntaan tai toiseen, mutta ihan silleen "ensimmäisten periaatteiden" ajattelun pohjalta pitäisin aika helvetin epätodennäköisenä, että "kova rasva ruoassa == korkea LDL ja sydäntauti" selittäisi kaiken, kun huomioidaan miten järjettömän monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus ihmiskeho noin muuten on.
Se on ihan selvää, että hiilareita saadaan nykyään ihan vitusti liikaa (ja, että sokeriin/hiilareihin liittyy kaikenlaista fuckeryä teollisuus-tieteellisen kompleksin puolella) ja sillä on hyvin todennäköisesti kaikenlaisia negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, varsinkin kun se yhdistetään liikkumattomuuteen. Henkilökohtaisesti syyllistyn molempiin, vaikka yritänkin noudattaa "kohtuus kaikessa" - periaatetta ruokavalioni kanssa. Herkulliset asiat on vaan liian herkullisia ja lapsiarki tarjoaa liikaa käteviä tekosyitä liikkumattomuudelle...