Valtaosalla väestöstä verisuonet tukkeutuvat iän myötä - mikä ratkaisuksi?

[viskiritari]

Pitkä tarina lyhyesti: Suomessa verisuonitautien ehkäisyssä, eli kolesterolitasojen hoidossa, keskitytään lyhytaikaisiin vaikutuksiin. Hoidon yleisenä tavoitteena on saada kokonaiskolesterolin arvo alle 5 mmol:n/l (LDL-kolesteroli alle 3,0). Suomessa aikuisten LDL onkin keskimäärin n. 3 mmol/l. LDL on siis se "paha" kolesteroli, joka kerääntyy sinne verisuonten seinämiin muodostaen plakkia.

Kuitenkin tutkimusten mukaan jo 1,5 mmol/l LDL-kolesterolin pitoisuus veressä mahdollistaa plakin kertymisen verisuonten seinämiin. Eli toisinsanoen, kun lääkäri taputtaa 50-vuotiasta Perttiä olalle: "hyvä sait pahan kolesterolin tavoitearvoon (alle 3)", niin mitä hän oikeasti sanoo on "hyvä nyt et kuolekkaan ihan heti sydänkohtaukseen, vaan plakki jatkaa edelleen kerääntymistä verisuonten seinämiin, mutta nyt vain hitaammalla tahdilla".

Pidän tätä todella huolestuttavana lähestymistapana kansanterveydellisesti. Verisuonten tukkeutuminen on yhdistettyinä erektio-ongelmiin, muistiongelmiin, diabetekseen, kognitiivisten kykyjen heikentymiseen, sepelvaltimotauteihin jne. Ja tottakai, kun on kyseessä on ihmisruumiin keskeisin osa "infrastruktuuria". Kun kudokset saavat heikommin happea ja sydän joutuu tekemään isomman työn puskeakseen tarvittavan määrän verta suoniin, niin ongelmia alkaa näkyä siellä sun täällä. Väitän esimerkiksi, että suurimmalla osalla erektio-ongelmaisista ei ole kyse testosteronin vajauksesta vaan nimenomaan verisuonten tukkeutumisesta.

Tutkimusten mukaan jo yli 1,5 mmol/l LDL-kolesterolin pitoisuus on haitallinen, eli tavallaan epänormaali.

Uudet tulokset osoittavat, että LDL-kolesterolia voidaan turvallisesti alentaa 1,5 millimooliin litrassa. Kun tämä taso saavutetaan, kolesterolia alkaa poistua sepelvaltimoiden seinämistä, Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, professori Petri Kovanen totesi Raision järjestämässä ravitsemusseminaarissa. Kovanen ennusti jo Käypä hoito -suositukseenkin päivitystä. Hänen mukaansa nyt mietitään, voisiko suuren riskin potilailla LDL-kolesterolisuositus kiristyä 1,8 millimooliin litrassa

LDL-kolesterolin tavoitearvot saattavat kiristyä riskipotilailla

Kärjistäen voidaan sanoa, että kolesteroli on ateroskleroosin ainoa todellinen syytekijä (4): se luo pohjan, jolle muut valtimotautien riskitekijät laukaisevat kliinisen taudin. Altistavan syytekijän (LDL-kolesteroli) ja toisaalta edesauttavien ja laukaisevien tekijöiden (tupakointi, verenpainetauti, krooninen matala-asteinen tulehdus, ylipaino, diabetes jne.) sekoittuminen on syy moniin väärinkäsityksiin. Ateroskleroosin ja sen kliinisten komplikaatioiden estoon riittäisi mahdollisimman suuren osan elämästä pienenä pysyttelevä kolesterolipitoisuus.

Hyvinvointiyhteiskunnissa suurimmalla osalla LDL-kolesterolitaso ylittää arvon 1,5 mmol/l, eli altistus on olemassa. Kokonaisriski tietysti auttaa poimimaan ne, joilla on lyhyellä tähtäimellä suurin riski saada kliinisiä kohtauksia. Käytännössä puolet väestöstä saa niitä elämänsä aikana eli absoluuttinen elämäaikainen riski on hyvin suuri

Nykyajan ongelma onkin se, miten pitää kolesterolipitoisuus riittävän pienenä. Tiukalla kasvisruokavaliolla ja liikunnalla se onnistuisi, mutta tuskin enemmistölle (6). Elintapamuutokset ovat epäilemättä ensisijaisia lääkehoitoon nähden (ja myös sen aikana), mutta se ei nykyisin välttämättä onnistu, jos valtaosa ruokailusta tapahtuu muualla kuin kotona. Tässä kohdin amerikkalaissuositus on nahkapäätös: ilman kolesterolitavoitteita ateroskleroosi vääjäämättä etenee, vaikka kokonaisriski huomioimalla kliiniset tapahtumat vähenevätkin ainakin lyhyellä tähtäimellä.

LDL-kolesteroli on ainoa valtimotaudin syytekijä

Statiineista:

http://www.laakarilehti.fi/tieteessa/laaketieteen-maailmasta/statiinit-ovat-hyodyllisia/

'More adults should be taking statins,' says NICE - Health News - NHS Choices

Spoileri: Kolesteroli ja tyydyttyneet rasvat verisuonitautien päätekijöinä (meta-analyysi)

SUBJECTS: 395 dietary experiments (median duration 1 month) among 129 groups of individuals

CONCLUSIONS: In typical British diets replacing 60% of saturated fats by other fats and avoiding 60% of dietary cholesterol would reduce blood total cholesterol by about 0.8 mmol/l (that is, by 10-15%), with four fifths of this reduction being in low density lipoprotein cholesterol.Dietary lipids and blood cholesterol: quantitative meta-analysis of metabolic ward studies.

Suomalaisten kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,3 millimoolia litrassa (mmol/l)

Totuus on, että ateroskleroosi ei pysähdy ennen kuin LDL saadaan alle 1,5 mmol/l. Mikä ratkaisuksi? Kaikki vegaaneiksi vai kaikille statiinit kouraan?

 

[neko]

Kaikki vegaaneiksi, sillä se vähän mitä olen lukenut, statiineilla on liian paljon ja liian vakavia haittavaikutuksia.

Tai sitten vaan elellään ja kuollaan kuten ennenkin, lähtö tulee jokaiselle kuitenkin lopulta.

 

[Resetor]

Tai sitten vaan elellään ja kuollaan kuten ennenkin, lähtö tulee jokaiselle kuitenkin lopulta.

Jos ei halua oman terveytensä eteen tehdä yhtään mitään, niin voi kysyä että onko noiden sairauksien kaatuessa niskaan sitten minkälainen oikeus yhteisiin rahoihin niitä hoidattamaan?

 

[blurris]

Ray KK, Seshasai SRK, Erqou S, et al. Statins and All-Cause Mortality in High-Risk Primary Prevention. A Meta-analysis of 11 Randomized Controlled Trials Involving 65 229 Participants. Arch Intern Med. 2010;170(12):1024-1031.

11 satunnaistetun statiinitutkimuksen meta-analyysi. 65229 henkilöä ja 244000 lääkitysvuotta. Jos luette oikeasti johdantoa pidemmälle, niin meta-analyysin karu tulos on: statiineistä ei ole mitään hyötyä suuren riskin potilaille sydäntapahtumien primaaripreventiona.

 

[neko]

Jos ei halua oman terveytensä eteen tehdä yhtään mitään, niin voi kysyä että onko noiden sairauksien kaatuessa niskaan sitten minkälainen oikeus yhteisiin rahoihin niitä hoidattamaan?

Vaikea sanoa ennen kuin on oikeasti hyviä vaihtoehtoja. Menee melkoiseksi kyttäykseksi kun kaikki tekemäsi otetaan laskuriin painamaan vaa'assa, saako hoitoa vaiko ei. Ainakaan minä en osaa valita jos valittavina on vain aloituspostauksen vaihtoehdot.

Kunhan vastasin, minulla ei ole valmiuksia tässä ketjussa vaihtaa faktaa. Seuraan sivusta.

Edit. Hyvän Scifi-leffan saisi tuosta em. kyttäämisestä. Varmaan tehdäänkin. Parempi ja rikkaampi osa manipuloi tuloksia jne.

 

[James_Potkukelkka]

Jos ei halua oman terveytensä eteen tehdä yhtään mitään, niin voi kysyä että onko noiden sairauksien kaatuessa niskaan sitten minkälainen oikeus yhteisiin rahoihin niitä hoidattamaan?

Miksi ei olisi? Jos elää terveellisesti nautiskelee pari vuoskymmentä pidempään eläkkeistä ja kuolee sitten todennäköisemmin syöpään tai johonkin muuhun kalliiseen tautiin. Kaikki kuitenkin kuolee joskus joka tapauksessa.

Paras ratkuisu erään lääkärin mielestä oli viedä kaikki yli 50-vuotiaat saunan taakse, kuulemma eniten säästöä tulisi sillä

 

[Humanoid]

(poistettu)

 

[Salariff]

Nuo dokut jotka kuolevat niin sanotusti saappaat jalassa työpaikallehan tulevat halvimmaksi veronmaksajan kannalta. Myös tupakan aiheuttamaan syöpään tipahtaa todella nopeasti. On huomattavasti kalliimpaa, että henkilö elelee eläkkeellä sen 20-30 vuotta, kuin dokata/syödä/tupakoida itsensä hengiltä.

 

[viskiritari]

Nuo dokut jotka kuolevat niin sanotusti saappaat jalassa työpaikallehan tulevat halvimmaksi veronmaksajan kannalta. Myös tupakan aiheuttamaan syöpään tipahtaa todella nopeasti. On huomattavasti kalliimpaa, että henkilö elelee eläkkeellä sen 20-30 vuotta, kuin dokata/syödä/tupakoida itsensä hengiltä.

Monesti vain on niin, että nämä elintapasairaat ihmiset eivät kuole työpaikallensa, vaan viettävät viimeiset elinvuotensa valtion hoitolaitoksissa. Perustason hoitokodeissa ainakin iso osa potilaista on siellä vain ja ainoastaan muistiongelmien takia. Oli kyse sitten dementiasta tai alzheimerista. Eivät muista välillä missä ovat, mitä ovat viimeksi tehneet ja mitä pitäisi tehdä. Eivät kykene siis huolehtimaan itsestään ja sitten heidät tuupataan hoitokotiin, kun omaiset eivät kykene olemaan jatkuvasti vahtimassa.

Ja nyt näyttää siltä, että niin alzheimerin tauti kuin muutkin kognitiivisten kykyjen heikkenemiset on vahvasti yhdistettynä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.

Muistisairaudet ovat yleisiä ikääntyvillä; lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on diagnosoitu lievä kognitiivinen heikentyminen tai dementian kriteerit täyttävä muistisairaus. On arvioitu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa määrä saattaa kasvaa jopa nelinkertaiseksi

Monet näistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa (esim. kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus ja diabetes) tai liittyvät elintapoihin (esim. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino).

Monen sydän- ja verisuonisairauksiin perinteisesti yhdistetyn vaaratekijän on todettu altistavan myös muistisairauksille. Korkea verenpaine lisää riskiä sairastua mm. sydänsairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin, ja lisäksi useat seurantatutkimukset ovat osoittaneet erityisesti keski-iän kohonneen verenpaineen altistavan myös dementiaoireyhtymälle ja Alzheimerin taudille myöhemmällä iällä.

Arvioiden mukaan Alzheimerin taudin alun viivästyttäminen viidellä vuodella vähentäisi sairauden esiintyvyyttä 50 prosentilla, jolloin muistisairauksiin liittyvät valtavat taloudelliset kustannukset ja huomattava inhimillinen kärsimyskin vähenisivät merkittävästi.

Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla

Verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin. Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus (n. 20% sairastuneista).

http://www.muistiliitto.fi/fi/muist...udet/verisuoniperainen-muistisairaus/[/QUOTE]

Spoileri: Tutkimuksia alzheimerin ja ateroskleroosin yhteydestä

2006:
Growing evidence supports a strong and likely causal association between cardiovascular disease (CVD), and its risk factors, with incidence of cognitive decline and Alzheimer's disease. Individuals with subclinical CVD are at higher risk for dementia and Alzheimer's. Several cardiovascular risk factors are also risk factors for dementia, including hypertension, high LDL cholesterol, low HDL cholesterol and especially diabetes
Cardiovascular disease and Alzheimer's disease: common links. - PubMed - NCBI

2010:
Our data thus suggest that CVD is not only a risk factor for dementia/AD in that it is associated with stroke but that, even in the absence of stroke, atherosclerotic disease appears to be a risk factor for dementia/AD.
Our study suggests that CVD increases the risk of dementia through the cardiovascular disease per se.
Non-Stroke Cardiovascular Disease and Risk of Alzheimer's Disease and Dementia

2014:
In conclusion, there is abundant and converging evidence showing that CVDs and cardiovascular risk factors play an important role in the etiology of AD. While for some of these factors the mechanisms linking to AD are clear, for others the association with AD is more complex and needs further research to be completely unraveled.
Cardiovascular risk factors and future risk of Alzheimer’s disease

 

[blurris]

Lihan syömisen lopettaminen (ja etenkin veganismi) ovat ainakin tutkitusti toimivia keinoja.

On kait. Ehtivät kuolla erinäisiin puutostauteihin ennen sydäreitä.

Mitä vitun järkeä on dieetissä, josta ei edes teoriassa ihminen voi saada kaikkea tarvitsemaansa? Mulle ainakaan ihan turha luennoida, että sellainen dieetti on jotenkin "luonnonmukainen". Kivikaudella ei taatusti ollut pilleripurkkimyymälöitä.

 

[Humanoid]

(poistettu)

 

[blurris]

Oh boy.. faktat taitavat olla lukematta. Niin tarkennatko mistä on puute, ja erityisesti minkä puute tarvitsee pilleripurkkia? Niin B12:sta ja D-vitamiinia on lisätty nykyään todella useaan tuotteeseen, ja ensimmäisenä mainitun puutostilasta voi kärsiä niin vegaani kuin sekasyöjäkin. Myös tarvittavat aminohappokoostumukset eivät ole mikään ongelma. En ole luennoimassa, mutta suositan päivittämään faktat.

Päivitäppä itse "faktasi". Terveellä sekasyöjällä B12 pula on käytännössä mahdottomuus, sen verta paljon sitä tietyissä animaalituotteissa on. Jos nyt edes joskus on jotain maksaruokia listalla, vaikka edes maksamakkaraa vaikkei se paras lähde olekkaan tai vaikka kalaa listalla, niin vuorokausitarpeet on täytetty viikoiksi eteen. Toisin kuin muut B-ryhmän vitamiinit, B12 varastoituu maksaan tehokkaasti.

Vegaaniravinnosta B12 ei pysty saamaan millään eli puutostila on varma.

Postasin aiemmin toiseen ketjuun asiantuntija-artikkelin mihin muihin puutostiloihin veganismi herkästi johtaa. Varsinainen "luonnonmukainen" dieetti tuokin. Eipä ihme, että sitä harrastavat yleensä eniten ihmiset, jotka ovat kaikkein luonnostavieraantuneimpia.

Vegaani on herkästi puutostilassa niin edellämainittujen vitamiinien lisäksi K2 ja A vitamiinin suhteen. Rautaakin saattaa puuttua ja Omega kolmosia. Kaikki aika vittumaisia puutteita ja johtavat väsähtäneeseen ihmisraunioon. (Mikä ei ole vieras ajatus monia luihunlaihoja vegaaneja kun kattoo)

 

[Humanoid]

(poistettu)

 

[blurris]

Linkkaa toki tännekin tuo juttu Kuulostaa aika kummallisilta puutostiloilta, kun miettii esim. pelkästään jo pinaatin rautapitoisuuksia, puhumattakaan A-vitamiinista.

Ongelma on noiden pinaattien raudoissa, etteivät ne tahdo oikein imeytyä tai toimia kropassa. Animaalisista lähteistä tuleva rauta on valmiiksi metabolisesti paremmassa muodossa, mikä on helppo käsittää.

A-vitamiiniahan kasviksissa ei ole olleskaan. On vain beetakaroteenia, joista sitten kroppa yrittää valmistaa A-vitskua. Jos geenilotossa kävi keppoisesti tai sulla on joku muu metabolinen häikkä eikä beetakaroteeni muunnu A-vitamiiniksi, niin A-vitamiinin puutos on varma. Ihmisellä tuppaa lisäksi vanhemmiten nuo kehon prosessit hidastumaan, joten puutostilat voivat iskeä vasta myöhemmällä iällä, mikä on perin onnetonta.

En tiedä mistä pompautit keskusteluun mukaan tuon "luonnonmukaisen", mutta väliäkö tuolla. Jo normaaliin maitoon on lisätty D-vitamiinia mutta se on sitten kai aivan normaalia.

Vegaaniko muka maitoa juo? Et taida olla kovin hyvin selvillä siitä, mitä on veganismi.

Ketjuun liittyvä kysymys kuuluukin: jatkaisitko verisuonia tukkivalla linjalla vain B12-vitamiinin (ja jonkin muun tähden), vai vaihtaisitko ravintoon jolla vältät ongelman ja otat vaikkapa yhden pillerin päivässä? Moderneja nykypäivän ihmisiä kun ollaan.

No virallisella ruokavaliolla ei tosiaan kannata jatkaa, se tukkii verisuonet. Siitä meillä on näemmä yksimielisyys.

Itse olen enempi tuon LCHF-ruokavalion kannalla, joten jatkan sillä. Se ei myöskään tuki verisuonia ja sopii paremmin tämmöiselle metsästäjä-keräilijän geenit omaavalle kuin veganismi. Eikä tartte vetää B12 tai omega3 pilsua purkista.

 

[viskiritari]

Niin, vegaaniruokavaliossa on ongelmansa. Kuitenkin valtaosa sydän- ja verisuonitaudeista esiintyy sekasyöjillä. Molempia ruokavalioita voi käyttää väärin, mutta tällä hetkellä sekaruokavalion väärinkäyttö on isompi ongelma niin kansanterveydellisesti kuin taloudellisesti. Kasvisruokavaliolla on hyvin vaikea saada verisuonia tukkoon.


Sekaruokavaliotakaan ei voi perustella pelkästään luonnollisuudella:

Atherosclerosis across 4000 years of human history: the Horus study of four ancient populations,” by Randall C. Thompson in the April 6, 2013 issue of the medical journal the Lancet, found that, “Atherosclerosis was common in four pre-industrial populations including pre-agricultural hunter-gatherers. Although commonly assumed to be a modern disease, the presence of atherosclerosis in pre-modern human beings raises the possibility of a more basic predisposition to the disease.”1 The article ends with an erroneous statement: “The presence of atherosclerosis in pre-modern human beings suggests that the disease is an inherent component of human ageing and not characteristic of any specific diet or lifestyle.”

Using high-tech computer technology with x-rays, a method called Computed Tomography (CT) scanning, investigators examined the preserved remains of mummies from Egyptian, Peruvian, Puebloan (from the southwest US), and Unangan (Inuit Eskimos from Aleutian Islands of modern day Alaska) populations. Mummies from all four regions showed disease. Of 137 bodies examined, 47 (34%) had probable or definite atherosclerosis; over an estimated age of 40, half had atherosclerosis.

Atherosclerosis across 4000 years of human history: the Horus study of four ancient populations. - PubMed - NCBI

Tässä nyt vielä kolesterolin roolista ateroskleroosin kehittymisessä:

The normal low-density lipoprotein (LDL) cholesterol range is 50 to 70 mg/dl for native hunter-gatherers, healthy human neonates, free-living primates, and other wild mammals (all of whom do not develop atherosclerosis). Randomized trial data suggest atherosclerosis progression and coronary heart disease events are minimized when LDL is lowered to <70 mg/dl. No major safety concerns have surfaced in studies that lowered LDL to this range of 50 to 70 mg/dl. The current guidelines setting the target LDL at 100 to 115 mg/dl may lead to substantial undertreatment in high-risk individuals.

Optimal low-density lipoprotein is 50 to 70 mg/dl: lower is better and physiologically normal. - PubMed - NCBI

Ateroskleroosi ei kehity kun ldl kolesteroli on alle 70mg/dl eli 1.8mmol/l ja pienempi on parempi

 

[blurris]

Niin, vegaaniruokavaliossa on ongelmansa. Kuitenkin valtaosa sydän- ja verisuonitaudeista esiintyy sekasyöjillä. Molempia ruokavalioita voi käyttää väärin, mutta tällä hetkellä sekaruokavalion väärinkäyttö on isompi ongelma niin kansanterveydellisesti kuin taloudellisesti. Kasvisruokavaliolla on hyvin vaikea saada verisuonia tukkoon.


Sekaruokavaliotakaan ei voi perustella pelkästään luonnollisuudella:


Atherosclerosis across 4000 years of human history: the Horus study of four ancient populations. - PubMed - NCBI

Tässä nyt vielä kolesterolin roolista ateroskleroosin kehittymisessä:


Optimal low-density lipoprotein is 50 to 70 mg/dl: lower is better and physiologically normal. - PubMed - NCBI

Ateroskleroosi ei kehity kun ldl kolesteroli on alle 70mg/dl eli 1.8mmol/l ja pienempi on parempi

Jos haluat viskiritari oikeasti oppia jotain UUTTA LDL-kolestrolista, niin sitten luet hyvin HUOLELLA tämän artikkelin.

Siinä tiedemies, jolta tuo LDL-teoria alunperin tuli, jakaa uusinta tietoa LDL-kolestrolista. Tämä uusin tieto ei valitettavasti ole käytössä lääketieteessä.
Ei ainakaan Suomessa.*

Lääketieteessä mennään sen tiedon varassa, mitä tri Krauss tiimeineen kertoi meille joskus 30 vuotta sitten.

Tässä on nyt kuitenkin päässyt käymään niin, että tri Krauss on työssään edistynyt. Hänen mukaansa LDL-kolestrolista olisi syytä mitata partikkeleiden fraktiot. Kaikki LDL-kolestroli ei olekkaan pahaa.


Esimerkiksi tyydyttynyt rasva johtaa isoihin LDL-palleroihin, jotka eivät ole pahoja. Tämä lienee ollut yksi syistä miksi Krauss tässä muutama vuosi sitten tuli ulos maailmaa - ei toki Suomea - kohahduttaneen lausunnon kanssa, että "läskin syönti ei olekkaan pahasta".

But even if it's not ready for mass production, the information gleaned using technologies like ion mobility means that LDL cholesterol can no longer be identified as the single source of all heart trouble. Those pamphlets adorning your doctor's waiting room may portray LDL as a kind of lone gunman taking a bead on your heart, but they hide a basic fact of science: "Bad cholesterol" is at best a poor shorthand for four major types of independently behaving LDL, each with its own implications for heart disease. We ignore the distinctions at our peril.

Bad cholesterol: It’s not what you think

Tässä myös toinen mielenkiintoinen tri Kraussin haastattelu, joka tapahtui hieman sen jälkeen kun Krauss ilmoitti maailmalle, että suhtautumista LDL-kolestroliin ja tyydyttyneeseen rasvaan olisi syytä vähän korjata.

Voisimmeko pikku hiljaa sopia siitä, että tämän viestin myötä tieto Kraussin uusimmista käänteistä on saavuttanut Suomenkin? Toki 8 vuotta se näyttää ottaneen....mutta sellaista se on kun asuu täällä syrjässä.

Ainakin minun logiikka sanoo, että jos kerran uskotaan Kraussin 80-luvun tutkimuksiin LDL-kolestrolista ja suositellaan toimia sen mukaan, niin jos äijällä on uutta kerrottavaa, niin kyllä se pitäisi jossain näkyä eikä 30 vuotta vanhoilla suosituksilla voi enää ajaa?

* niin paljon kuin Antti Heikkilää halutaankin bashata - niin hän näyttää muuten olevan yksi harvoista, joka puhuu tuosta LDL-partikkelien fraktiokoosta ja sen merkityksestä - ihan kuten huipputiedemies Kraussikin. Antti näkyy tutkimukset lukeneen ja seuranneen maailmanmenoa toisin kuin asemiinsa tyytyväiset laiskanpulskeat kollegat. Joiden uusimmat tiedot tulevat ilmeisesti vain lääketehtaiden sponsoroimilla kosteilla illallisilla istumalla....(jokainen voi arvata paljonko siellä kerrotaan Kraussin uusimmista löydöistä)

 

[Myrkky]

Voihan sitä elää terveellisesti, urheilla ja kaikkea sellaista. Sitten iskee joku slaagi kuin salama taivaalta, ikää +-30v ja soon moro.

Carpe diem.

 

[fei]

Jos ei halua oman terveytensä eteen tehdä yhtään mitään, niin voi kysyä että onko noiden sairauksien kaatuessa niskaan sitten minkälainen oikeus yhteisiin rahoihin niitä hoidattamaan?

Itse olen valmis antamaan läskien ja degeneranttien persestelijöiden kuolla ilman hoitoa.

 

[Panis Takagi]

Itse olen valmis antamaan läskien ja degeneranttien persestelijöiden kuolla ilman hoitoa.

Vinkkinä muille itseni kaltaisille läskeille persestelijöille joille kolesteroli tuottaa ongelmia eikä statiinien käyttö kiinnosta, onnistu tai muuten nappaa, että kaivakaahan apteekista sellainen luontaistuote kuin Armolipid plus. Aika harva lääkäri taitaa tuota kolesterolin hoitoon ehdotella mutta omalla kohdalla neljäs korkeaa kolesteroliani kauhistellut työterveyslääkäri heitti tällaisen vaihtoehdon.

Itsellä korkea kolesteroli tulee puhtaasti sukurasitteena. BMI lähentelee ylipainoa, rasvaprosentti kymppiä enkä muutenkaan koe hirveän epäterveesti eläväni. 7 ja 8 välillä kolesteroli heilunut aiemmin ja nyt muutaman kuukauden armolipid-kuurin jälkeen ollaan viitosen nurkilla.

 

[Humanoid]

(poistettu)

 

[Jumputin]

Tässä on nyt kuitenkin päässyt käymään niin, että tri Krauss on työssään edistynyt. Hänen mukaansa LDL-kolestrolista olisi syytä mitata partikkeleiden fraktiot. Kaikki LDL-kolestroli ei olekkaan pahaa.


Esimerkiksi tyydyttynyt rasva johtaa isoihin LDL-palleroihin, jotka eivät ole pahoja. Tämä lienee ollut yksi syistä miksi Krauss tässä muutama vuosi sitten tuli ulos maailmaa - ei toki Suomea - kohahduttaneen lausunnon kanssa, että "läskin syönti ei olekkaan pahasta".

Kyllä, Kraus on esittänyt tätä teoriaa jo 80-luvulta asti. Se ei vain ole ottanut oikein tuulta alleen tiedeyhteisössä, eikä partikkelikokoa pidetä merkittävänä asiana. Toki asiaa tutkitaan vielä ja tulevaisuudessa sillä voi olla jossain tilanteissa sovelluksia.

Sen sijaan Kraussin tutkimuksissa on paljastunut, että ne jotka syövät enemmän tyydyttynyttä rasvaa kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli ja apoB mene huonompaan suuntaan, näillä arvoilla taas on merkitystä lisäten valtimotaudin riskiä ja tässä asiassa tiedeyhteisöllä on konsensus.

Totuus on, että ateroskleroosi ei pysähdy ennen kuin LDL saadaan alle 1,5 mmol/l. Mikä ratkaisuksi? Kaikki vegaaneiksi vai kaikille statiinit kouraan?

Tulevaisuus näyttää lääkkeen osalta hyvältä, ainakin henkilöille joilla on jo sepelvaltimotauti:
http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1615664#iid=f02

Yksittäinen tutkimus joka keskeytettiin ennen aikaisesti hyvien tuloksien takia. Lisää tulossa tulevaisuudessa ja saattaa olla lupaava lääke LDL -arvojen alentamiseen pistoksella. Voi toki mennä vielä aikaa, vaikka kaikki menisi hyvin.

 

[Jumputin]

Ymmärrän varsin hyvin miksi veganismi on sinulle kirosana En ehkä pitäisi puhtaasti eläinpohjaisen ravinnon pohjalta tapahtuvaa karppaamista kovin hyvänä asiana suolistolle pitkällä tähtäimellä. Onko se myöskään "luonnollista"? Ihminen on historiassaan elänyt suurimmaksi osaksi hiilihydraattien varassa.

Mielenkiintoinen katsaus metsästäjä-keräilijä heimoon jonka ruokavalio koostuu 70% hiilareista.
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)30752-3/fulltext

Poiminta:
lowest reported levels of coronary artery disease of any population recorded to date. These findings suggest that coronary atherosclerosis can be avoided in most people by achieving a lifetime with very low LDL, low blood pressure, low glucose, normal body-mass index, no smoking, and plenty of physical activity.

Yksittäinen tutkimus, mutta olen aikaisemminkin törmännyt vastaaviin, joissa todettu metsästäjä - keräilijöiden elämäntavat ainakin sydän- ja verisuonitautien osalta hyvinkin terveelliseksi.

Tässä tutkittu ylämaan kansaa, joka saa energiansa yli 90% hiilareista (kasviksista).
Epidemiological studies in a total highland population, Tukisenta, New Guinea: Cardiovascular disease and relevant clinical, electrocardiographic, radiological and biochemical findings - ScienceDirect

poiminta:
Carbohydrate provided more than 90 per cent of caloric intake and the consumption of protein and salt were about 25 and 1 g daily, respectively.

Ei ongelmia kolesterolien ja verenpaineiden eikä diabeteksen kanssa.

Meidän täytyisi taantua metsästäjä-keräilijöiden tasolle, niin ainakin sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes vähenisi

 

[Humanoid]

(poistettu)

 

[Joaquin-]

Aika paljon kolesterolia ja "kovia rasvoja" vieläkin demonisoidaan ja käytetään lääketeollisuuden tarkoitusten edistämiseen, vaikka tutkimustietokin alkaa jo olla toista mieltä aiheesta. Ilmeisesti pelkkä kolesteroli ei riitä verisuonten kalkkeutumiseen, vaan ilmiöön tarvitaan myös tulehdustiloja, jotka monilta osin johtuvat nykyajan keskiverrosta elämäntyylistä ja dieetistä. Aiheesta lisää esim. tässä.

Lihan ja kasvisten syönnistä sen verran, että ehkä kaikille aivan absoluuttinen veganismi ei sovi/käy/ole tarpeellista (ainakaan pelkästään terveyssyistä, ympäristösyyt sitten toinen juttu), mutta varmasti on ihmisiä, jotka syövät liikaa lihaa suhteessa kasviksiin, ja tämä voi olla esim. ruuansulatukselle kohtalaisen raskasta. B12-vitamiinia ja rautaa löytyy kasvikunnan tuotteista ilman pillereitäkin, esim. chlorellasta ja spirulinasta. Menee kätevästi aamiaispirtelössä

Toinen ulottuvuus ruuan terveellisyydessä on sitten tietysti prosessoidut elintarvikkeet vs. "luonnollisemmat" ruuat, enkä nyt puhu mistään luomusta vaan ihan perusvihanneksista. Einekset, roskaruoka ja jopa jotkut suht terveellisinäkin pidetyt vaihtoehdot kuten rypsiöljy kun tuppaavat sisältämään liikaa esim. omega-kutosia.

 

[Jumputin]

Toinen ulottuvuus ruuan terveellisyydessä on sitten tietysti prosessoidut elintarvikkeet vs. "luonnollisemmat" ruuat, enkä nyt puhu mistään luomusta vaan ihan perusvihanneksista. Einekset, roskaruoka ja jopa jotkut suht terveellisinäkin pidetyt vaihtoehdot kuten rypsiöljy kun tuppaavat sisältämään liikaa esim. omega-kutosia.

Laitetaan toisenlaista näkemystä omega-6:sta:
Omega-6 linolihappo, pieni paholainen vai pelastaja? - PRONUTRITIONIST

Lainaus:

Linolihapon vaikutuksia sydänterveyteen on tutkittu runsaasti sekä etenevien väestö- että satunnaistettujen sairastuvuustutkimusten valossa. Paljon mielipiteitä kirvoittaneessa Chowdhury’n meta-analyysissä (15), linolihappon runsas saanti oli neutraalia sepelvaltimoterveydelle, mitattiinpa sitä sitten veren linolihappopitoisuutena tai ruokapäiväkirjojen perusteella väestötutkimuksista. Lisäksi satunnaistettujen tutkimusten perusteella linolihappo oli neutraali. Ei siis hyöytyä, ei haittaa. Olen pohtinut tämän analyysin useita puutteita ja vahvuuksia täällä.

Kaikessa mediahiljaisuudessa on ilmestynyt Chowdhury’n jälkeen Farvidin ym. etenenvien väestötutkimusten meta-analyysi, jonka mukaan linolihapon runsas saanti ravinnosta suojaa sepelvaltiomotaudilta (16). Tulos havaittiin sekä ns. itsenäisenä tekijänä riippumatta muista tekijöistä, että myös ns. vaihtokauppa-analyysissä tyydyttyneeseen rasvaan kuin myös hiilihydraattiin. Farvidin ja Chowhury’n analyysien keskeisin ero valittuissa tutkimuksissa, analyysit olivat ”syöneet sisäänsä” eri tutkimuksia. Olen havainnollistanut tätä tutkimusten eroa kirjoituksessani tutkimuskoosteista ja tässä taulukossa.

 

[blurris]

Puhuin "normaalista" ravinnosta, en veganismista. Lähinnä tökin sormella sitä, jos sanotaan epäluonnolliseksi jotain jonka joutuu vetämään purkista. D-vitamiinia ihmiset vetävät niin purkista kuin tuotteista joihin sitä on lisätty. Kumpikaan ei ole "luonnollista".

Ai sä vaihdat lennosta puheenaiheen normaaliin ruokavalioon kun olimme keskustelemassa vegaanidieetistä. Selma.

Ei varmaan kannata ruveta sun kanssa jatkossa juttusille kun metodit on tuollaisia "matto pois alta" tyylisiä.

Se, että joku vetää purkista D-vitamiiniä, ei tee kyllä veganismista yhtään sen hovikelpoisempaa.

 

[blurris]

. Einekset, roskaruoka ja jopa jotkut suht terveellisinäkin pidetyt vaihtoehdot kuten rypsiöljy kun tuppaavat sisältämään liikaa esim. omega-kutosia.

Nyt meni kyllä pieleen rypsiöljyn osalta kommentti. Tsekkaappa Finelistä miten asia oikeasti on ja vertaa vaikka ylistettyyn oliiviöljyyn.

Antti Heikkilää pitää laittaa tänne vähän lisää, siitähän kaikki tykkäs? MIKSI EN KÄYTÄ RYPSIÖLJYÄ | | Blogi | Antti Heikkilä: Terveysklubi

Tuo AH:n kirjoitus rypsiöljystä on muuten asiaa. Ehkä heitto erukahaposta on asiaton, mutta toisaalta saahan sitä epäilläkkin ruokateollisuuden ilmoituksia. Mutta suurinpiirtein kaikki muu tuossa AH:n kirjoituksessa on ainakin faktamielessä oikein.Syventävää läppää noista arakidonihapoista ym. löytyy Yhdysvaltalaisen biokemisti Barry Searsin kirjoituksista ja kirjoista.

 

[blurris]

Mielenkiintoinen katsaus metsästäjä-keräilijä heimoon jonka ruokavalio koostuu 70% hiilareista.
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)30752-3/fulltext

Poiminta:
lowest reported levels of coronary artery disease of any population recorded to date. These findings suggest that coronary atherosclerosis can be avoided in most people by achieving a lifetime with very low LDL, low blood pressure, low glucose, normal body-mass index, no smoking, and plenty of physical activity.

Yksittäinen tutkimus, mutta olen aikaisemminkin törmännyt vastaaviin, joissa todettu metsästäjä - keräilijöiden elämäntavat ainakin sydän- ja verisuonitautien osalta hyvinkin terveelliseksi.

Tässä tutkittu ylämaan kansaa, joka saa energiansa yli 90% hiilareista (kasviksista).
Epidemiological studies in a total highland population, Tukisenta, New Guinea: Cardiovascular disease and relevant clinical, electrocardiographic, radiological and biochemical findings - ScienceDirect

poiminta:
Carbohydrate provided more than 90 per cent of caloric intake and the consumption of protein and salt were about 25 and 1 g daily, respectively.

Ei ongelmia kolesterolien ja verenpaineiden eikä diabeteksen kanssa.

Meidän täytyisi taantua metsästäjä-keräilijöiden tasolle, niin ainakin sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes vähenisi

Kyllähän näitä esimerkkejä löytyy, jos keskustelu halutaan kerran tällaisena ping-pong-hippana pitää.

Voi sitä ruveta vaikka maasaiksi:

Maasait ei syö mitään muuta kuin lehmän lihaa ja maitoa (ja voita ja kermaa). Siis niitä hirveimpiä asioita maailmassa. Lehmän lihakin kun on kuulemma sitä epäterveellisintä mahdollisinta maailmasta löytyy. Kasviksia Maasait ei syö. Maasaiden sydän-verisuonitaudit ovat myös nolla.

http://www.atherosclerosis-journal.com/article/S0368-1319(64)80041-7/abstract


Inuiitit ei myöskään syö mitään kasviksia, ei edes merilevää (liekö arktisilla vesillä sellaista edes saatavilla?)

Pelkkää hyljettä ja valaan ihraa syövät päivät pitkät. Sydän-verisuonitaudit ovat liki tuntemattomia. Sen sijaan länsimaista ruokaa maistaneet inuiitit sairastuvat kuten mekin.

Low incidence of cardiovascular disease among the Inuit--what is the evidence? - PubMed - NCBI

 

[STech]

Teollisesti prosessoitu ruoka (sokeri) aiheuttaa kehossa tulehdustilan joka kerää kolesterolin suonten seinämiin

"Lyhyesti sanottuna tulehduksen aiheuttaa elimistön ylikuormittaminen teollisesti käsitellyillä sokereilla (keinomakeutusaineet ja tärkkelykset) ja omega-6 kasviöljyillä, kuten soijaöljy, maissiöljy ja auringonkukkaöljy, joita löytyy kaikista teollisista eineksistä. "

Tunnettu lääkäri paljastaa sydän- ja verisuonitautien todellisen syyn | [elinvoima.fi] hyvä olo

 

[viskiritari]

Ei varmaan kellekkään ole epäselvää, että tulehdus on osasyyllinen. En kuitenkaan osta väitettä, että prosessoidut aineososat ovat se pääsyyllinen ateroskleroosin syntyyn. Ihmisillä on ollut valtimonkovettumia historian saatossa jo ennen teollista aikaa. Joten siihen tuo selitys ei päde.

Muutenkin vaikka se tulehdus olisikin alkuperäinen syy, niin en näe miten se muuttaa sitä, että ilman kohonneita LDL-arvoja ateroskleroosia ei esiinny. Data puhuu puolestan: vegaaneilla on kaikista parhaat kolesteroliarvot ja vähiten verisuonitauteja. Toisekseen tulehdusta on vaikea havaita. Ateroskleroosin esivaiheessa valtimoiden tukkeutuminen ei käsittääkseni näy tulehdusarvoissa. Eli jos ei olla täysin varmoja mikä tulehdusta aiheuttaa tai on voinut aiheuttaa, niin mahdollisesti alkaneen ateroskleroosin havaitseminen on kaikista selkeintä kolesteroliarvoista. Eli silloin on turvallisinta yksinkertaisesti välttää kaikkea mikä sitä kolesterolia nostaa. Ja tyydyttyneet rasvat kiistattomasti nostavat sitä, kun taas monityydyttymättömät laskevat.

 

[blurris]

Data puhuu puolestan: vegaaneilla on kaikista parhaat kolesteroliarvot ja vähiten verisuonitauteja. Toisekseen tulehdusta on vaikea havaita. Ateroskleroosin esivaiheessa valtimoiden tukkeutuminen ei käsittääkseni näy tulehdusarvoissa.

Olisiko mahdollista nähdä tuota dataa, mikä "puhuu puolestaan"?

Eikös tulehdus näy high sensitive-CRP:ssä? Tarkoitatko , ettei esivaihe näy siinä? (mitä pidät esivaiheena?)

 

[Humanoid]

(poistettu)

 

[blurris]

Meidän ravitsemussuositustemme isä, prof Matti Uusitalo istui siis kahdella pallilla: toisaalta oli luomassa aivopesijöiden ammattikunnan tähän maahan professorin virassa (viralliselta nimeltään 'ravitsemusterapeutit'), toisaalta nautti palkkaa ylikansalliselta sokerifirmalta. Tai on oikeastaan kolmaskin palli: lääketeollisuuden sponssipaikat Diabetes-liitossa. Tällainen mies loi siis meidän ravintosuosituksemme.

The Guardianhan on maailman paras lehti? Ei kait siitä ole epäilystä. Edward Snowdenkin luotti kaikista maailman medioista vain The Guardianin reporttereihin.

The Guardianissa oli 2012 juttu siitä mitenkä ruokasuositukset saatiin Englannissa voimaan. Yllättäen sielläkin tulee sokerifirmat esiin tarinassa.

But another health issue was on the radar: heart disease, and in the mid-70s, a fierce debate was raging behind the closed doors of academia over what was causing it. An American nutritionist called Ancel Keys blamed fat, while a British researcher at the University of London Professor John Yudkin, blamed sugar. But Yudkin's work was rubbished by what many believe, including Professor Robert Lustig, one of the world's leading endocrinologists, was a concerted campaign to discredit Yudkin. Much of the criticism came from fellow academics, whose research was aligning far more closely with the direction the food industry was intending to take. Yudkin's colleague at the time, Dr Richard Bruckdorfer at UCL says: "There was a huge lobby from [the food] industry, particularly from the sugar industry, and Yudkin complained bitterly that they were subverting some of his ideas." Yudkin was, Lustig says simply, "thrown under the bus", because there was a huge financial gain to be made by fingering fat, not sugar, as the culprit of heart disease.

Spoileri: Koko stoori

Why our food is making us fat

Up a rickety staircase at the Newarke Houses Museum in Leicester, England hangs a portrait of Britain's first obese man, painted in 1806. Daniel Lambert weighed 53st (335kg) and was considered a medical oddity. Too heavy to work, Lambert came up with an ingenious idea: he would charge people a shilling to see him. Lambert made a fortune, and his portrait shows him at the end of his life: affluent and respected – a celebrated son of Leicester.

Two hundred years on, I'm in a bariatric ambulance (an alternative term for obese, favoured by the medical world because it's less shaming to patients) investigating why the UK is in the midst of an obesity crisis. The crew pick up a dozen Daniel Lamberts every week. Fifty-three stone is nothing special, it's at the lower end of the weight spectrum, with only the 80st patients worthy of mention when a shift finishes. The specially designed ambulance carries an array of bariatric gizmos including a "spatula" to help with people who have fallen out of bed or, on a recent occasion, an obese man jammed between the two walls in his hallway. As well as the ambulance, there's a convoy of support vehicles including a winch to lift patients onto a reinforced stretcher. In extreme cases, the cost of removing a patient to hospital can be up to £100,000, as seen in the recent case of 63st teenager Georgia Davis.

But these people are not where the heartland of the obesity crisis lies. On average, in the UK, we are all – every man, woman and child – three stone heavier than we were in the mid-60s. We haven't noticed it happening, but this glacial shift has been mapped by bigger car seats, swimming cubicles, XL trousers dropped to L (L dropped to M). An elasticated nation with an ever-expanding sense of normality.

Why are we so fat? We have not become greedier as a race. We are not, contrary to popular wisdom, less active – a 12-year study, which began in 2000 at Plymouth hospital, measured children's physical activity and found it the same as 50 years ago. But something has changed: and that something is very simple. It's the food we eat. More specifically, the sheer amount of sugar in that food, sugar we're often unaware of.

The story begins in 1971. Richard Nixon was facing re-election. The Vietnam war was threatening his popularity at home, but just as big an issue with voters was the soaring cost of food. If Nixon was to survive, he needed food prices to go down, and that required getting a very powerful lobby on board – the farmers. Nixon appointed Earl Butz, an academic from the farming heartland of Indiana, to broker a compromise. Butz, an agriculture expert, had a radical plan that would transform the food we eat, and in doing so, the shape of the human race.

Butz pushed farmers into a new, industrial scale of production, and into farming one crop in particular: corn. US cattle were fattened by the immense increases in corn production. Burgers became bigger. Fries, fried in corn oil, became fattier. Corn became the engine for the massive surge in the quantities of cheaper food being supplied to American supermarkets: everything from cereals, to biscuits and flour found new uses for corn. As a result of Butz's free-market reforms, American farmers, almost overnight, went from parochial small-holders to multimillionaire businessmen with a global market. One Indiana farmer believes that America could have won the cold war by simply starving the Russians of corn. But instead they chose to make money.

By the mid-70s, there was a surplus of corn. Butz flew to Japan to look into a scientific innovation that would change everything: the mass development of high fructose corn syrup (HFCS), or glucose-fructose syrup as it's often referred to in the UK, a highly sweet, gloppy syrup, produced from surplus corn, that was also incredibly cheap. HFCS had been discovered in the 50s, but it was only in the 70s that a process had been found to harness it for mass production. HFCS was soon pumped into every conceivable food: pizzas, coleslaw, meat. It provided that "just baked" sheen on bread and cakes, made everything sweeter, and extended shelf life from days to years. A silent revolution of the amount of sugar that was going into our bodies was taking place. In Britain, the food on our plates became pure science – each processed milligram tweaked and sweetened for maximum palatability. And the general public were clueless that these changes were taking place.

There was one product in particular that it had a dramatic effect on – soft drinks. Hank Cardello, the former head of marketing at Coca-Cola, tells me that in 1984, Coke in the US swapped from sugar to HFCS (In the UK, it continued to use sugar). As a market leader, Coke's decision sent a message of endorsement to the rest of the industry, which quickly followed suit. There was "no downside" to HFCS, Cardello says. It was two-thirds the price of sugar, and even the risk of messing with the taste was a risk worth taking when you looked at the margin, especially as there were no apparent health risks. At that time, "obesity wasn't even on the radar" says Cardello.

But another health issue was on the radar: heart disease, and in the mid-70s, a fierce debate was raging behind the closed doors of academia over what was causing it. An American nutritionist called Ancel Keys blamed fat, while a British researcher at the University of London Professor John Yudkin, blamed sugar. But Yudkin's work was rubbished by what many believe, including Professor Robert Lustig, one of the world's leading endocrinologists, was a concerted campaign to discredit Yudkin. Much of the criticism came from fellow academics, whose research was aligning far more closely with the direction the food industry was intending to take. Yudkin's colleague at the time, Dr Richard Bruckdorfer at UCL says: "There was a huge lobby from [the food] industry, particularly from the sugar industry, and Yudkin complained bitterly that they were subverting some of his ideas." Yudkin was, Lustig says simply, "thrown under the bus", because there was a huge financial gain to be made by fingering fat, not sugar, as the culprit of heart disease.

The food industry had its eyes on the creation of a new genre of food, something they knew the public would embrace with huge enthusiasm, believing it to be better for their health – "low fat". It promised an immense business opportunity forged from the potential disaster of heart disease. But, says Lustig, there was a problem. "When you take the fat out of a recipe, food tastes like cardboard, and you need to replace it with something – that something being sugar."

Overnight, new products arrived on the shelves that seemed too good to be true. Low-fat yoghurts, spreads, even desserts and biscuits. All with the fat taken out, and replaced with sugar. Britain was one of the most enthusiastic adopters of what food writer Gary Taubes, author of Why We Get Fat, calls "the low-fat dogma", with sales rocketing.

By the mid-80s, health experts such as Professor Philip James, a world-renowned British scientist who was one of the first to identify obesity as an issue, were noticing that people were getting fatter and no one could explain why. The food industry was keen to point out that individuals must be responsible for their own calorie consumption, but even those who exercised and ate low-fat products were gaining weight. In 1966 the proportion of people with a BMI of over 30 (classified as obese) was just 1.2% for men and 1.8% for women. By 1989 the figures had risen to 10.6% for men and 14.0% for women. And no one was joining the dots between HFCS and fat.

Moreover, there was something else going on. The more sugar we ate, the more we wanted, and the hungrier we became. At New York University, Professor Anthony Sclafani, a nutritionist studying appetite and weight gain, noticed something strange about his lab rats. When they ate rat food, they put on weight normally. But when they ate processed food from a supermarket, they ballooned in a matter of days. Their appetite for sugary foods was insatiable: they just carried on eating.

According to Professor Jean-Marc Schwarz of San Francisco hospital, who is currently studying the precise way in which the major organs of the body metabolise sugar, this momentum creates "a tsunami" of sugar. The effect this has on different organs in the body is only now being understood by scientists. Around the liver, it coalesces as fat, leading to diseases such as type-2 diabetes. Other studies have found that sugar may even coat semen and result in obese men becoming less fertile. One researcher told me that, ultimately, perhaps nothing needs to be done about obesity, as obese people will wipe themselves out.

The organ of most interest, however, is the gut. According to Schwarz and Sclafani, the gut is a highly complex nervous system. It is the body's "second brain", and this second brain becomes conditioned to wanting more sugar, sending messages back to the brain that are impossible to fight.

The Sugar Association is keen to point out that sugar intake alone "is not linked to any lifestyle disease". But evidence to the contrary appears to be emerging. In February, Lustig, Laura Schmidt and Claire Brindis of the University of California wrote an opinion article for the journal Nature citing the growing body of scientific evidence showing that fructose can trigger processes that lead to liver toxicity and a host of other chronic diseases, and in March, the New York Times reported a study that had been published in the journal Circulation, which found that men who drank sweetened beverages most often were 20% more likely to have had a heart attack than those who drank the least. David Kessler, the former head of the US government's most powerful food agency, the FDA, and the person responsible for introducing warnings on cigarette packets in the early 90s, believes that sugar, through its metabolisation by the gut and hence the brain, is extremely addictive, just like cigarettes or alcohol. He believes that sugar is hedonic – eating it is "highly pleasurable. It gives you this momentary bliss. When you're eating food that is highly hedonic, it sort of takes over your brain."

In London, Dr Tony Goldstone is mapping out the specific parts of the brain that are stimulated by this process. According to Goldstone, one of the by-products of obesity is that a hormone called leptin ceases to work properly. Normally, leptin is produced by the body to tell you that you are full. However, in obese people, it becomes severely depleted, and it is thought that a high intake of sugar is a key reason. When the leptin doesn't work, your body simply doesn't realise you should stop eating.

Leptin raises a big question: did the food industry knowingly create foods that were addictive, that would make you feel as though you were never satisfied and always wanted more? Kessler is cautious in his response: "Did they understand the neuroscience? No. But they learned experientially what worked." This is highly controversial. If it could be proved that at that some point the food industry became aware of the long-term, detrimental effects their products were having on the public, and continued to develop and sell them, the scandal would rival that of what happened to the tobacco industry.

The food industry's defence has always been that the science doesn't prove its culpability. Susan Neely, president of the American Beverage Association, a lobby group for the soft-drinks industry, says: "there's a lot of work to try to establish causality, and I don't know that I've seen any study that does that." But it looks as though things might be changing. According to Professor Kelly Brownell at Yale University, one of the world's foremost experts on obesity and its causes, the science will soon be irrefutable and we may then be just a few years away from the first successful lawsuit.

The relationship between the food industry and the scientists conducting research into obesity is also complicated by the issue of funding. There is not a great deal of money set aside for this work and so the food industry has become a vital source of income. But this means that the very same science going into combating obesity could also be used to hone the products that are making us obese. Many of the scientists I spoke to are wary about going on the record because they fear their funding will be taken away if they speak out.

The relationship between government and the food industry is also far from straightforward. Health secretary Andrew Lansley worked, until 2009, as a non-executive director of Profero, a marketing agency whose clients have included Pizza Hut, Mars and PepsiCo. In opposition, Lansley asked public health expert Professor Simon Capewell to contribute to future policy on obesity. Capewell was amazed at the degree to which the food industry was also being consulted: the equivalent, he says, "of putting Dracula in charge of the blood bank". Lansley has made no secret of his work for Profero, and denies a conflict of interest, saying that he did not work directly with the company's clients. And the government argues, not unreasonably, that it's essential to have the industry on board to get anything done. But the relationships are not always kept at arms length. Professor James was part of a WHO committee to recommend global limits on sugar in 1990. As the report was being drafted, something extraordinary happened: the US secretary of state for health Tommy Thompson flew to Geneva to lobby on behalf of the sugar industry. "Those recommendations were never made," says James.

In New York, Mayor Bloomberg is currently planning to reduce soft drink super-sizing while last week, a former executive at Coca-Cola Todd Putman spoke publicly about the need for soft drink companies to move their focus to "healthy products". But it's not going to be easy to bring about change. A previous attempt to bring in a soda tax was stopped by intense lobbying on Capitol Hill. The soft-drinks industry paid for a new ward at Philadelphia Children's Hospital, and the tax went away. It was a children's obesity ward.

Why has Kessler, when he has had such success with his warnings on cigarette packets, not done the same thing for processed foods high in sugar? Because, he tells me, when the warnings came in on cigarettes, the game was already up in the west for the tobacco industry. Their new markets were the far east, India and China. It was no concession at all. The food industry is a different matter. For one thing, the food lobby is more powerful than the tobacco lobby. The industry is tied into a complex matrix of other interests: drugs, chemicals, even dieting products. The panoply of satellite industries that make money from obesity means the food industry's relationship to obesity is an incredibly complex one.

Anne Milton, the minister for public health, tells me that legislation against the food industry isn't being ruled out, because of the escalating costs to the NHS. Previous governments have always taken the route of partnership. Why? Because the food industry provides hundreds of thousands of jobs and billions in revenue. It is immensely powerful, and any politician who takes it on does so at their peril. "Let's get one thing straight," Milton tells me, however. "I am not scared of the food industry."

And I believe her, because now, there is something far bigger to be frightened of. Eventually, the point will be reached when the cost to the NHS of obesity, which is now £5bn a year, outweighs the revenue from the UK snacks and confectionery market, which is currently approximately £8bn a year. Then the solution to obesity will become very simple.

Why our food is making us fat

 

[Jumputin]

Kyllähän näitä esimerkkejä löytyy, jos keskustelu halutaan kerran tällaisena ping-pong-hippana pitää.

Voi sitä ruveta vaikka maasaiksi:

Maasait ei syö mitään muuta kuin lehmän lihaa ja maitoa (ja voita ja kermaa). Siis niitä hirveimpiä asioita maailmassa. Lehmän lihakin kun on kuulemma sitä epäterveellisintä mahdollisinta maailmasta löytyy. Kasviksia Maasait ei syö. Maasaiden sydän-verisuonitaudit ovat myös nolla.

http://www.atherosclerosis-journal.com/article/S0368-1319(64)80041-7/abstract


Inuiitit ei myöskään syö mitään kasviksia, ei edes merilevää (liekö arktisilla vesillä sellaista edes saatavilla?)

Pelkkää hyljettä ja valaan ihraa syövät päivät pitkät. Sydän-verisuonitaudit ovat liki tuntemattomia. Sen sijaan länsimaista ruokaa maistaneet inuiitit sairastuvat kuten mekin.

Low incidence of cardiovascular disease among the Inuit--what is the evidence? - PubMed - NCBI

Kyllä, yksittäisiä tutkimuksia eikä läheskään täydellisiä. Täytyy muistaa että pitkään eristyksissä asuvilla heimoilla tietyissä olosuhteissa on tapahtunut geneettistä sopeutumista.

Mielenkiintoista luettavaa esim inuiiteistä:
The Secret To The Inuit High-Fat Diet May Be Good Genes

Myös Suomalaista luentoa aiheesta:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605261995.pdf

 

[blurris]

Miksi Intiassa ei ole maailman tervein väestö diabeteksen suhteen?

Siellähän syödään hyvin paljon lihaa ja moni ihminen on defacto vähintään vegetariaani ellei hyvin lähellä jopa vegaaniakin.

Intiassa diabetes on räjähtämässä käsiin - ja sen myötä tulee muuten sydän-verisuonitauditkin.

Kyllä, yksittäisiä tutkimuksia eikä läheskään täydellisiä. Täytyy muistaa että pitkään eristyksissä asuvilla heimoilla tietyissä olosuhteissa on tapahtunut geneettistä sopeutumista.

Kas että et muistanut sitä sanoa kun nostit jonkin sademetsässä elävän 100% vegaaniporukan, 0% rasvaprosentilla esiin?

Useimmille länkkäreille, mutta varsinkin meille suomalaisille, jotka lopetimme METSÄSTYS-keräilyn vasta 1000 vuotta sitten, tuollainen täyskasvisruokavalio on tapporuokavalio!

 

[Raskolnikov]

Miksi Intiassa ei ole maailman tervein väestö diabeteksen suhteen?

Siellähän syödään hyvin paljon lihaa ja moni ihminen on defacto vähintään vegetariaani ellei hyvin lähellä jopa vegaaniakin.

Intiassa diabetes on räjähtämässä käsiin - ja sen myötä tulee muuten sydän-verisuonitauditkin.

Koska länsimaiset elintavat ovat rantautuneet sinnekin, ja sitä myötä myös länsimaiset elintasosairaudet.

 

[blurris]

Koska länsimaiset elintavat ovat rantautuneet sinnekin, ja sitä myötä myös länsimaiset elintasosairaudet.

Ei ne silti lihaa syö eli ei voi pitää paikkaansa.

Länsimainen elämäntapa on nimenomaan punaisen lihan syönti.

 

[Raskolnikov]

Ei ne silti lihaa syö eli ei voi pitää paikkaansa.

Länsimainen elämäntapa on nimenomaan punaisen lihan syönti.

Totta. Reilu 5 kiloa vuodessa henkilöä kohden, siinä missä suomalainen kuluttaa 80 kiloa lihaa vuodessa.

Ja tossa on iso ongelma, kun yleinen suositus on 500 grammaa viikossa, ja sitä kulutetaan yli kilon verran, kasviksien loistaessa poissaolollaan.

Äärimmäisen tiukaksi vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä, mutta pääpaino pitäisi olla kasvikunnan tuotteissa (vihannekset, hedelmät, palkokasvit, täysjyvätuotteet).

 

[ttjm]

Aika monella ennuste paranisi ihan painoa pudottamalla. Itsellä on nyt lähteny muutama kilo vuoden alusta. Tähän vaadittiin vain limpparien ym. vaihtaminen veteen.

 

[Jumputin]

Useimmille länkkäreille, mutta varsinkin meille suomalaisille, jotka lopetimme METSÄSTYS-keräilyn vasta 1000 vuotta sitten, tuollainen täyskasvisruokavalio on tapporuokavalio!

Hyvä ruokavalio olisi yksi tutkituimmista ruokavalioista, eli välimeren ruokavalio, josta suomalainenkin voi koostaa itselleen sopivan, vaikka vähemmän hiilareita, jos siltä tuntuu.

Hyvä siksi, että sillä voi saada sellaisen dieetin itselleen, jota pystyy ylipäätään noudattamaan.

Tai sitten voi katsoa vaikka tätä:
Etiologic effects and optimal intakes of foods and nutrients for risk of cardiovascular diseases and diabetes: Systematic reviews and meta-analyses from the Nutrition and Chronic Diseases Expert Group

Tuosta 17 kohdan terveyttä lisäävistä tekijöistä voisi lyhyesti kommentoida kuten Raskolnikov ylempänä totesi: vihannekset, hedelmät, palkokasvit, täysjyvätuotteet ja lisäksi voisi pistää mukaan kalaa ja jugurttia.

Vähemmän punaistalihaa eikä yhtään prosessoitua lihaa, ei höttöhiilareita ja vähemmän suolaa.

 

[viskiritari]

Olisiko mahdollista nähdä tuota dataa, mikä "puhuu puolestaan"?

Eikös tulehdus näy high sensitive-CRP:ssä? Tarkoitatko , ettei esivaihe näy siinä? (mitä pidät esivaiheena?)

hsCRP:ssa todennäköisesti näkyy ainakin jossain vaiheessa, mutta en lähde spekuloimaan sitä sen enempää yleisellä tasolla, koska väitteeni perustui lähinnä mutuun ja muutamiin kokemuksiin. Lisään nyt vielä sen, että jos puolet väestöstä kokee kliinisiä tapahtumia ateroskleroosiin liittyen, niin loogisesti ajatellen suurimmalla osalla ihmisistä pitäisi olla tulehdusarvot koholla jo parikymppisenä, kun kerran ateroskleroosi lähtee käyntiin jo nuorena. Eli kerran kyseessä on koko elämän kestävä tulehdustila, niin on vähän outoa, että asiaan ei kiinnitetä sen enempää huomiota.

Olisiko mahdollista nähdä tuota dataa, mikä "puhuu puolestaan"?

Tässä Yhdysvaltojen Sydänliiton julkaisemassa meta-analyysissä tältä vuodelta on käsitelty satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa tutkittiin LDL:n ja ateroskleroosin (CVD) yhteyttä:

Clinical trials that used polyunsaturated fat to replace saturated fat reduced the incidence of CVD. In contrast, trials that used mainly carbohydrates to replace saturated fat did not reduce CVD. However, the types of carbohydrate-containing foods were often unspecified and typically included sugar and other refined carbohydrates to maintain energy balance. Evidence from prospective observational studies indicates that carbohydrates from whole grains reduce CVD when they replace saturated fat.

http://circ.ahajournals.org/content/circulationaha/early/2017/06/15/CIR.0000000000000510.full.pdf

Tuloksena sille, kun tyydyttyneitä rasvoja korvattiin monityydyttämättömillä: verisuonitaudit väheni 30%,

Tässä toinen satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysi vuodelta 2012:

METHODS:
We conducted a series of meta-analyses to estimate the effect of long-term exposure to lower LDL-C on the risk of CHD mediated by 9 polymorphisms in 6 different genes. We then combined these Mendelian randomization studies in a meta-analysis to obtain a more precise estimate of the effect of long-term exposure to lower LDL-C and compared it with the clinical benefit associated with the same magnitude of LDL-C reduction during treatment with a statin.

CONCLUSIONS:
Prolonged exposure to lower LDL-C beginning early in life is associated with a substantially greater reduction in the risk of CHD than the current practice of lowering LDL-C beginning later in life.

Effect of long-term exposure to lower low-density lipoprotein cholesterol beginning early in life on the risk of coronary heart disease: a Mendelia... - PubMed - NCBI


Ja tässä vielä Yhdysvaltojen lääkärikomiten tiivistelmä vuodelta 2014:

A diet to lower cholesterol based on plant foods—grains, beans, vegetables, and fruits—is the best way to keep saturated fat intake low and to avoid cholesterol completely. A vegan diet is free of all animal products and yields the lowest risk of heart disease.

Two large cohort studies and one meta-analysis found that vegetarians had a much lower risk of dying from heart disease than nonvegetarians.11

Cholesterol and Heart Disease



Eli siis mitä aikaisemmin aletaan välttelemään LDL:ää ja mitä enemmän sitä vältellään, niin sitä pienemmäksi verisuonitautiriski muuttuu. Se välttäminen onnistuu parhaiten korvaamalla tyydyttyneet rasvat monityydyttämättömillä, joita saa parhaiten kasvisruokavaliosta.

Aiheesta lisää esim. tässä.

Tunnettu lääkäri paljastaa sydän- ja verisuonitautien todellisen syyn | [elinvoima.fi] hyvä olo

Mitä tulee herraan joita tuo artikkeli käsittelee, niin hän on menettänyt lääkärinlupansa 2008 toistuvien laiminlyöntien ja hoitovirheiden vuoksi.

Yhdysvaltain kardiologien liiton johtajalla ei muuten ole kovin hyvää sanottavaa ko. henkilöstä. Lääkärin lupiensa menettämisen lisäksi. niin tyypillä on ollut ongelmia lain kanssa ja hän on osana yrityksissä ja hankkeissa jotka suoraan hyötyy taloudellisesti noista kannoista joita hän on esittänyt. En pidä henkilöä kovin luotettavana auktoriteettina asian suhteen.

 

[blurris]

Tuloksena sille, kun tyydyttyneitä rasvoja korvattiin monityydyttämättömillä: verisuonitaudit väheni 30%,
......
Eli siis mitä aikaisemmin aletaan välttelemään LDL:ää ja mitä enemmän sitä vältellään, niin sitä pienemmäksi verisuonitautiriski muuttuu. Se välttäminen onnistuu parhaiten korvaamalla tyydyttyneet rasvat monityydyttämättömillä, joita saa parhaiten kasvisruokavaliosta.

En nyt ehdi syvemmin paneutumaan noihin koska tuossa oli aika lailla materiaalia. Tuo vaan tarttui silmään heti äkkiseltään eli tekstissäsi/johtopäätöksissäsi on pieni ristiriita tai ainakin se vaatii selittämistä.

Huomaa, että hiilareiden määrä ei saa muuttua eli rasvan määrä pitää pysyä ruokavaliossa samana, jotta voit tuon johtopäätöksen tehdä (jos tutkimukset tosiaan laadukkaita ja vahvistavat hypoteesisi)

Tyydyttyneiden rasvojen lähteissä ei tyypillisesti ole yhtään hiilareita joten niiden korvaaminen jollain "kasvisruokavaliolla" johtaa väistämättä hiilareiden määrän kasvuun eli ollaan heti sivussa tutkimusten kontekstistä.

Elikkä neuvosi on toteuttamiskelvoton?

 

[blurris]

Aika monella ennuste paranisi ihan painoa pudottamalla. Itsellä on nyt lähteny muutama kilo vuoden alusta. Tähän vaadittiin vain limpparien ym. vaihtaminen veteen.

En ole 20 vuoteen juonut limonaadia. Ei ole mitään mitä vaihtaa. Näin on varmasti monella muullakin vaikka varmasti niitä limsahirmujakin Db2:sta löytyy. Veikkaan, että tässä iässä - jos ovat vielä hengissä, paino heillä alkaa kakkosella. Sokerin kanssa olen heti nuoruusvuosien jälkeen ollut nuiva ja tarkka. Ei kahveihin mitään sokereita eikä mihinään muuhunkaan. Jogurtit miellään jotain naturellia ja itse marjat sinne joukkoon. Sekin mahd. vähän sokeria.

Ainoa moka, että uskon tota perkeleen virallisterveellistä ropakandaa, että muka täysjyväleipä on jotenkin hyvää ja muuta paskaa. Leipä = sokeria. Pottu = sokeria. Kaikki imeytyvä, kuumennettu tärkkelys = sokeria. Siinä se syy ainakin mulla on. Ei missään limsojen sokereissa. Niin ja karkkia olen joskus syönyt. En siinäkään varmasti ole ollut mikään korttelin nohevin. Työpaikalta osaan välittömästi sanoa useamman karkkihiiren, jolla on vähän väliä joku kaupan pussi ja sitä vedetään naamaan. Kun ovat saaneet läpipaskon geenit, niin ovat langanlaihoja (mutta luultavasti myös sairaalloisia)

En ole edes vichyvesiä juonut. Pelkkää kraanavettä. Nyt otin kokeeksi Lidlin vichyvesiä kun joku tipsas, että auttaus suonenvetoihin. Saattaa muuten auttaakkin, nesteyttää paremmin rehkimisen jälkeen/aikana kuin kraanavesi.

Edit. Puuroakin olen syönyt. Lähinnä vain kaurapuuroa, koska kaikkea muuta olen pitänyt paskana. Kaurapuuroa on oikeasti vähän ikäväkin, samoin kuin 100% kauraleipää. Ne oli hyviä settejä.

Mutta sokeria nekin ovat kropan kannalta. Joten saavat jäädä.

Tilaan jatkossa beetaglukaanit tabuina Yhdysvalloista ja se siitä kaurapuuron hyödyllisyydestä

Spoileri: VOIMASANA

Saatana.

 

[ttjm]

Tuo sokerin välttäminen on muuten aika hankalaa, kun oikein alkaa lukemaan tuotepakkauksia. Parhaiten tuntuu menevän niin että tekee itse raaka-aineista.

 

[viskiritari]

En nyt ehdi syvemmin paneutumaan noihin koska tuossa oli aika lailla materiaalia. Tuo vaan tarttui silmään heti äkkiseltään eli tekstissäsi/johtopäätöksissäsi on pieni ristiriita tai ainakin se vaatii selittämistä.

Huomaa, että hiilareiden määrä ei saa muuttua eli rasvan määrä pitää pysyä ruokavaliossa samana, jotta voit tuon johtopäätöksen tehdä (jos tutkimukset tosiaan laadukkaita ja vahvistavat hypoteesisi)

Tyydyttyneiden rasvojen lähteissä ei tyypillisesti ole yhtään hiilareita joten niiden korvaaminen jollain "kasvisruokavaliolla" johtaa väistämättä hiilareiden määrän kasvuun eli ollaan heti sivussa tutkimusten kontekstistä.

Elikkä neuvosi on toteuttamiskelvoton?

Siis mä en tiedä miten sen voin selvemminen toteen näyttää, että kasvissyöjillä on alhaisimmat kolesterolit ja pienin riski sairastua verisuonitauteihin. Sitä voi sitten pyöritellä miten haluaa, mutta näin se vaan menee. Eli mitä enemmän tyydyttyneitä korvataan tyydyttymättömillä, niin sitä parempi. Mitä vähemmän LDL:ää, niin sen parempi. Mä en tiedä miksi keskityt hiilihydraatteihin sillä se ei tässä ole olennaista. Esimerkiksi meta-analyyseissa on havaittu, että kun tyydyttyneitä rasvoja on korvattu hiilareilla, niin vaikutus on ollut neutraali. Kunhan keskittyy monityydyttämättömiin, niin kaikki ok.

Jos nyt haluaa kiistää tämän kaiken, niin mä ehdotan, että silloin esittää dataa verisuoniongelmista ihmisillä, joilla on alhaiset kolesterolit. Etenkin ihmisillä joilla on LDL alle 1,5mmol/l.

 

[Humanoid]

(poistettu)

 

[blurris]

Siis mä en tiedä miten sen voin selvemminen toteen näyttää, että kasvissyöjillä on alhaisimmat kolesterolit ja pienin riski sairastua verisuonitauteihin. Sitä voi sitten pyöritellä miten haluaa, mutta näin se vaan menee. Eli mitä enemmän tyydyttyneitä korvataan tyydyttymättömillä, niin sitä parempi. Mitä vähemmän LDL:ää, niin sen parempi. Mä en tiedä miksi keskityt hiilihydraatteihin sillä se ei tässä ole olennaista. Esimerkiksi meta-analyyseissa on havaittu, että kun tyydyttyneitä rasvoja on korvattu hiilareilla, niin vaikutus on ollut neutraali. Kunhan keskittyy monityydyttämättömiin, niin kaikki ok.

En minä ole mitään kiistänyt (vielä). Kerrot nyt vain mikä se semmoinen kasvis on, jossa hiilareiden määrä on nolla ja rasvat tyydyttymättömiä?

Jos sellaista kasvista ei löydy, niin eihän se sitten se sinun ehdottamasi tyydyttyneiden vaihto tyydyttymättömiin + kasvisruokavalio yhtälö onnistu. Comprendo?

Hyvin simppeli asia, mutta ilmiselvästi jää sulta kiimassasi huomaamatta. Ilmiselvästi et itse ainakaan tuota noudata, koska olisit osannut vastata suoralta käsin muuten.

 

[viskiritari]

En minä ole mitään kiistänyt (vielä). Kerrot nyt vain mikä se semmoinen kasvis on, jossa hiilareiden määrä on nolla ja rasvat tyydyttymättömiä?

En ole kertaakaan väittänyt, että hiilareiden määrä pitäisi olla nollissa ja kaikkien rasvojen tyydyttämättömiä. Kannattaa lukea ne viestit uudestaan.

 

[HarhaanJohtaja]

Tähän väliin sellainen kysymys, että onko korkeasta HDL-arvosta hyötyä? Sehän nostaa kokonaiskolesterolia. HDL-arvonhan saa kai tippumaan, kun lopettaa liikunnan, lihottaa itsensä ja alkaa polttamaan tupakkaa.

Itsellä tuo HDL-arvo oli viimeksi 2,8.

 

[blurris]

En ole kertaakaan väittänyt, että hiilareiden määrä pitäisi olla nollissa ja kaikkien rasvojen tyydyttämättömiä. Kannattaa lukea ne viestit uudestaan.

Näköjään ymmärrät yksinkertaisenkin kysymyksen täysin pieleen. Keskustelu kanssasi on mahdotonta. Hyvää vuodenjatkoa vaan!