VALOO valokuitu

Oli kyllä positiivinen yllätys, että valoon verkot toteutetaan Nokian laitteilla. Eikös tuo nykyinenkin Nokian XS-010X-Q pitäisi riittää sinne lähemmäs 10G yhteyksiä? On myös seinällä paljon siistimpi purkki kuin monen kilpailijan tekele.
Missä vaiheessa Valoo alkoi rakentaa Nokia 25G-PON yhteyksiä, vuosi sitten tiedote oli palveluiden osalta luenteeltaa heti saataville.
Ei, juuri toi noksu meillä teknisessä Valoolta.
Näissä tosiaan luulis että samalta toimittajalta molemmat päät, kuitenkin PON jutuissa tavallista oleellisempaa.
 
Eikös Valoo mainosta 25Gbps yhteyttä? Tulisiko toi laite silloin. Itsellä asennettiin jo Valoon kuitumodeemi ja siinä ei lue mitään merkkiä.
 
Ok, no se oli sitten ilmeisesti joku valoon tarjoama mesh laite joka oli lähempänä sitä peruskauraa.
Valoolta tuli joku Huawei wifi6 purkki, jonka vaihdoin deco m4:een jota tarjosivat oletuksena aiemmin. Decoon vaihto siksi kun ennestään deco m5 mesh systeemi talossa.
 
Eikös Valoo mainosta 25Gbps yhteyttä? Tulisiko toi laite silloin. Itsellä asennettiin jo Valoon kuitumodeemi ja siinä ei lue mitään merkkiä.
Markkinoi 20Gbit liittymiä, (Valoo XXL) 25G-PON kestää sen kuluttajakäytössä, vaikka sieltä joku sille keksisi kuormittavaa käyttöä.
2026, loppuun menessä ilmeisesti tavoite päivittää suunnitellut vanhat alueet, en muista onko kukaan postaillut omaa saatavuutta. Tarviiihan se sen korttelituen lisäksi riittävää putkea ainakin lähimmälle Speedtest palvelimelle.
 
Oli kyllä positiivinen yllätys, että valoon verkot toteutetaan Nokian laitteilla. Eikös tuo nykyinenkin Nokian XS-010X-Q pitäisi riittää sinne lähemmäs 10G yhteyksiä? On myös seinällä paljon siistimpi purkki kuin monen kilpailijan tekele.


Nuohan tukee 10 gigaista symmetristä yhteyttä ja ethernet-liitäntäkin on 10 gigaan saakka.

En oikein ymmärrä mikä kiire noita on vaihdella operaattorilla 25 tai 50 Gbit malleihin. Riittää nimittäin aika isolle osalle kuluttajista se tuotteistettu 2 Gbit/s symmetrinen yhteys kotikäyttöön.

Hyvin harvalla kotona sisäverkko ethernetillä ja/tai wifillä yltää edes siihen reiluun 1 Gbit nopeuteen mitä 1 Gbit/s Valoon nettiyhteys tarjoaa kyytejä.
 

Nuohan tukee 10 gigaista symmetristä yhteyttä ja ethernet-liitäntäkin on 10 gigaan saakka.

En oikein ymmärrä mikä kiire noita on vaihdella operaattorilla 25 tai 50 Gbit malleihin. Riittää nimittäin aika isolle osalle kuluttajista se tuotteistettu 2 Gbit/s symmetrinen yhteys kotikäyttöön.

Hyvin harvalla kotona sisäverkko ethernetillä ja/tai wifillä yltää edes siihen reiluun 1 Gbit nopeuteen mitä 1 Gbit/s Valoon nettiyhteys tarjoaa kyytejä.
Jos suhteuttaa siihen mitä taloyhtiöihin vedetään, saa olla jo aika iso asuntoyhtiö että kymppigiganen alkaa ahdistaa, vaikka niitä gigasen tilanneita olisi paljon. Jos sinne myy kymppigigasen liittymän, niin ehkä vähän yliampuva , mutta hyvin voisi pysyä vaihteluvälissä ja jos ihan ruuhkassa jää alle, niin sekään ei vielä tarkoita että tuotteessa olisi virhe.

Sitä en tiedä millainen kytkentä vanhoissa Valoon kohteissa, mutta samassa PON haarassa ei taida olla kuin jonkun rivarin verran tilaajia. Siis jos ajatuksesi se että siellä voisi myydä yhdelle kymppigigasena, tosin onko siinä järkevä, asiakkalle, enemmin vaikka 2,5 giganen, tai 5 giganen.
 
Jos suhteuttaa siihen mitä taloyhtiöihin vedetään, saa olla jo aika iso asuntoyhtiö että kymppigiganen alkaa ahdistaa, vaikka niitä gigasen tilanneita olisi paljon. Jos sinne myy kymppigigasen liittymän, niin ehkä vähän yliampuva , mutta hyvin voisi pysyä vaihteluvälissä ja jos ihan ruuhkassa jää alle, niin sekään ei vielä tarkoita että tuotteessa olisi virhe.

Sitä en tiedä millainen kytkentä vanhoissa Valoon kohteissa, mutta samassa PON haarassa ei taida olla kuin jonkun rivarin verran tilaajia. Siis jos ajatuksesi se että siellä voisi myydä yhdelle kymppigigasena, tosin onko siinä järkevä, asiakkalle, enemmin vaikka 2,5 giganen, tai 5 giganen.

Voihan se olla, että joku keksii sille 10 gigaiselle käyttöä koko kaistan edestä 24/7/365.

Sen vuoksi järkevämpi minusta myydä 10 gigaiseen PON letkuun vaikka maksimissaan 2 gigan yhteyksiä. Silloin sitä ei saa yksi "ware-petteri" tukittua putkea millään muilta.

Kymmenessä vuodessa nettiliikenne noin kymmenkertaistuu ja alle 15 vuodessa kaksikymmenkertaistuu. Mahdollisesti nuo 10 gigan PON vehkeet kannattaa sitten 12-15 vuoden päästä vaihtaa kerralla terabittisiin. 15 vuoden päästä teraiset vehkeet alkavat olla samaa hintaluokkaa kuin nykyään 10 gigaiset PON vehkeet. Ainakin jos kehitys jatkuu samaa latua kuin viime vuosikymmeninä. Sillä teraisella mennään taas seuraavat 15 vuotta.
 
Onhan tuosta ollut vääntöä ennenkin, mutta ei sitä nopeutta käytännössä vaan kokoajan lisää tarvitse.
 
Se on sitten jossain vaiheessa vaihdettava sisäverkonkin kaapelointi valokuituun. Onneksi tuli kaikki putkitettua aikanaan.
 
Kyllä sille nopeudelle käyttöä keksitään. En yhtään edes epäile.
Pakanaa vähän komppaan, nopeuden kaipuu kotiliittymissä ehkä vähän hiipunut, gigasia liittymiä on ollut pitkään, ja vieläkin ne on aika väljiä.
Kyllä toki keksitään skenaarioita missä tarvii, joskus jossain ketjussa ideoita, yksi on se että jos kotisisältöpalvelimet tulisi suosioon, niin joku tubettaja voisikin itse pitää videostreampalvelinta yllä, mutta siinä tarvittaisiin sitä tukevaa putkea mailmallekkin. Suoratoistopalvelut, pilvipalvelut noin muuten melkeimpä vähentänyt nopeiden yhteyksien tarvetta.

Sitten, kanssasi samaa mieltä.
Tiedostojen siirtelyssä käyttökokemus voisi parantua, kyllä isojen tiedostojen siirto pilvestä aina voisi nopeutua
ainakin siihen asti ettei viivettä huomaa, siinä toistaiseksi tökkinyt enemmänkin ne palvelimet ja ne yhteydet mailmalle. Tässä kyllä tapahtunut vuosien aikana näkyvää harppomista, ja miksei harppoisi jatkossakin.

Kyllä siitä vähän voisi maksaa että pakastaotettu läppäri, puhelin, niin pilvestä saisi palautettu teran kopsun , sinäaikana kun opettaa biometriset tunnisteet. X86 pelaajat ilman muuta arvostaa että sen peli tiedostot saisi ladattua samalla nopeus kokemuksella kuin megasen jpgin paikallisesta asemasta.
 
Pakanaa vähän komppaan, nopeuden kaipuu kotiliittymissä ehkä vähän hiipunut, gigasia liittymiä on ollut pitkään, ja vieläkin ne on aika väljiä.
Kyllä toki keksitään skenaarioita missä tarvii, joskus jossain ketjussa ideoita, yksi on se että jos kotisisältöpalvelimet tulisi suosioon, niin joku tubettaja voisikin itse pitää videostreampalvelinta yllä, mutta siinä tarvittaisiin sitä tukevaa putkea mailmallekkin. Suoratoistopalvelut, pilvipalvelut noin muuten melkeimpä vähentänyt nopeiden yhteyksien tarvetta.

Pakkaamaton 50/60 Hz 4k kuva vie jo 12 gigabittiä sekunnissa. 8K kuva sitten neljä kertaa enemmän. Hertzejä jos laittaa vielä lisää, niin samassa suhteessa kasvaa taas kaistan kulutus.

Tekoälyjuttuja jos haluaa pyörittää paikallisesti, niin ylärajaa tuskin on mitä se voi imeä jatkuvasti tietoa lisää netistä.

Varmaan sitä 15 vuoden päästä ollaan viisaampia ja nähdään miten kaistaa kotona LANissa ja internetin suuntaan tarvitaan vuonna 2039. Veikkaisin että osa tämän palstan kohderyhmästä virittelee jo kotiin innolla teraista lähiverkkoa ja itkee tihrustaa kun oma operaattori ei tarjoa kuin alle 10 gigabitin nettiyhteyttä kotiin. Toki veikkaus voi mennä ihan mönkäänkin.
 
Pakkamatton videokuvan kaistanleveydellä ei ole mitään merkitystä, koska sitä ei ole kenelläkään, eikä myöskään siirretä missään verkoissa.

Eikä se pakkattukaan videokuva ihan lineaarisesti kaipaa lisää kaistaa resoluution kasvaessa, mutta kaikkein merkittävin tekijä on kyllä siellä lähetyspäässä. Kuluttajat maksavat ainakin suomessa nettiyhteyden nopeuden mukaan, mutta isot operoijat maksavat siirretyn datamäärän mukaan, ja striimauspalvelun pyörittäminen on kallista juurikin isojen datamäärien takia, ei kaistan niinkään kaistan leveyden.. Ovat tietysti sidoksissa toisiinsa.

Käytännössä kuitenkin se takavuosien liian hidas nettikaista on jo pitkään ollut "riittävä", eikä nopeasta kaistasta ole merkittävää hyötyä kuin jossain pelien latauksissa tms. Ja niissäkin voi nykyään öullonkaula olla tietokone eikä nettiyhteys.
 
Pakkamatton videokuvan kaistanleveydellä ei ole mitään merkitystä, koska sitä ei ole kenelläkään, eikä myöskään siirretä missään verkoissa.

Kyllähän se siellä studiolla on se pakkaamaton kuva ja valmiista leffastakin pakkaamaton tai todella vähän pakattu "masteri".

Se ettei kuluttajille eikä edes elokuvateattereille toimiteta pakkaamatonta versiota johtuu siitä, että siihen ei ole nykyään vielä mitään kustannustehokasta tapaa. Kun kodeissa alkaa olla yleisesti terabittisiä ja petabittisiä nettiyhteyksiä, niin en ymmärrä miksi leffatkin pitäisi pakata paskaksi kun kaistaa riittää hyvin pakkaamattoman versionkin jakeluun ja katseluun.

Myydäänhän musiikin suoratoistopalveluissa nykyään lisämaksusta pakkaamatonta mahdollisuutta kuunnella musaa 16 tai 24 bittisinäkin versioina jonkun mp3/AAC/ogvorbis pakatun sijasta.

Ero pakatun videokuvan ja pakatun äänen laadussa on todella iso ero. Saa olla todellinen kultakorva jos kuulee eron vaikka 320kbit/s AAC pakatun äänen ja pakkaamattoman 1411 kbit/s "CD-äänen"välillä. Tosin eihän tuossa pakkaussuhde olekkaan kuin alle 1:5. Videossa taas puusilmäkin erottaa paljon eri suuntaista ja epäsäännöllistä liikettä sisältävässä kuvassa sen pakatun kuvan pakkaamattomasta. Tosin siinähän videossa se pakkaussuhde on usein luokkaa 1:500 tai 1:1000. Siis pakkaamaton 12 Gbit/s 4k kuva pakataan jossain Netflixissä johonkin 18 Mbit/s putkeen HEVC tai AV1 pakkauksella.

Valoo nettioperaattorista keskustelu menee nyt aika kauas. Jotta ei mene tämä viesti täysin ohi ketjun aiheen, niin ilmeisesti Valoo on liittynyt esimerkiksi Oulussa sijaitsevaan FICIX pisteeseen, jossa nettiliikenne siirretään operaattorien välillä. Tämän seurauksena jos Valoon yhteydellä Oulussa pelaa vaikka verkkopelejä Oulussa asuvien DNA:n asiakkaiden kanssa, niin nettiliikenne kulkee niiden välillä suoraan Oulussa olevan solmun kautta eikä koukkaa enää Uudenmaan FICIX pisteen kautta 1200 kilometrin mutkaa. Tämä näkyy sitten murto-osaan tippuvana viiveenä. Ilmeisesti tämä muutos on tapahtunut joskus kuukausi sitten. Sitä ennen kaikki liikenne Valoon nettiverkosta avoimeen nettiin tuli Uudenmaan FICIX pisteen kautta.

 
Kyllähän se siellä studiolla on se pakkaamaton kuva ja valmiista leffastakin pakkaamaton tai todella vähän pakattu "masteri".

Se ettei kuluttajille eikä edes elokuvateattereille toimiteta pakkaamatonta versiota johtuu siitä, että siihen ei ole nykyään vielä mitään kustannustehokasta tapaa. Kun kodeissa alkaa olla yleisesti terabittisiä ja petabittisiä nettiyhteyksiä, niin en ymmärrä miksi leffatkin pitäisi pakata paskaksi kun kaistaa riittää hyvin pakkaamattoman versionkin jakeluun ja katseluun.
Siis pakkamattomana se video kulkee kuvasensorilta kameran prosessorille. Edes studion leikkaamaton raakamateriaali ei ole pakkaamatonta, ja samalla voi kysyä, miksi olisi? Ei se pakkaamattomuus itsessään mitään etua tuo, sen sijaan hidastaa kaikkea kaikkea käsittelyä ja siirtelyä.

Syy siihen ettei teattereille tai kuluttajille tarjota pakkaamatonta on se ettei sille ole mitään tarvetta, eikä varsinkaan kuluttajalaitteet edes pysyisi sitä kösittelemäänkään.

Se että leffat pakataan "paskaksi" ei tapahdu siksi että kuluttajien kaista olisi ongelma, vaan siksi että se bitti maksaa sille lähettäjälle. Mitä vähemmän dataa tarvitsee lähettää sen edullisempaa se on.
 
Siis pakkamattomana se video kulkee kuvasensorilta kameran prosessorille. Edes studion leikkaamaton raakamateriaali ei ole pakkaamatonta, ja samalla voi kysyä, miksi olisi? Ei se pakkaamattomuus itsessään mitään etua tuo, sen sijaan hidastaa kaikkea kaikkea käsittelyä ja siirtelyä.

Syy siihen ettei teattereille tai kuluttajille tarjota pakkaamatonta on se ettei sille ole mitään tarvetta, eikä varsinkaan kuluttajalaitteet edes pysyisi sitä kösittelemäänkään.

Se että leffat pakataan "paskaksi" ei tapahdu siksi että kuluttajien kaista olisi ongelma, vaan siksi että se bitti maksaa sille lähettäjälle. Mitä vähemmän dataa tarvitsee lähettää sen edullisempaa se on.
Tosiaan aika harva paikka missä pakkaamatonta siirretään, siis edes paikallisesti, laitteiden välillä, ei välttämättä edes komponenttien välillä.

Jos pakkaaminen on energiatehokkaampaa, niin jos yksinään tarvisi jotain syytä miksi ei pakattaisi, viiveet, mutta näissä esimerkeissä ei tainnut olla sellaisesta kyse, ja pakettiliikenteessä niitä paketti käsittelyä jokatapauksessa. Jos matalanviiveen sovelluksia/palveluita tulee, niin aika näyttää mihin ja onko ne millaisia kaistarohmuja.

Illan elokuvan kohdalla, jos miettii suoratoisto kaistavaateita, niin joku tegnologia harppaus voisi pompauttaa kaistantarpeen, jossain vaiheessa virtuaalilaseja ja muita sen tapaisia hypetettiin, ehkä ne siitä. Mutta jos kuluttaja niin ei siinä tekniikassa tarvi koko pallo maisemaan tuoda, vaan vain se mitä nähdään, pitkää viivettä voisi ehkä paikata ylimääräisellä sisällöllä. Tosin miksi jotain pikselikuvaa siirtää verkon yli. Jo ihan puhtaan videonkin osalta tainnut se kaistan tarve per pikseli tehostunu vuosikymmennissä, vaikka ns laatuparantunut.

Jos nyt puhe valokuituoperaattorista, jos tämä puhe on kritiikkiä PON verkkoja kohtaan, niin joo, onhan se rajoittavatekiä, mutta on se myös matikkaa, jos nyt käy niin että 20v päästä joutuisi kaivamaan uudet kuidut tilaajille, niin ei se PON toteutusta huonoksi valinnaksi tee. Päätöstä tehdessä miettii riskit, ja en tuota nyt pahimpana pidä. Jos 20v päästä joku tilaaja tarvii enemmän kuin silloin tarjolla oleva PON tekniikat, niin operaattori voi kuitekin olla kisassa mukana, sitten hitsaillaan päästä päähän kiutu hänelle, jos valmismaksamaan.

Ja uskon kyllä että PON toteutukset pystyy kyllä vastaamaan siihen mitä kortteli tasolla tarvitaan, sieltä taajamasta eteenpäin mennään kuitekin samassa valoputkessa.
 
Viimeksi muokattu:
Menee kyllä jo ot puolelle :D
Kuvanlaatuahan nykyään jopa huononnetaan, ihan siksi rttä liian terävä kuva on ihmissilmälle luonnoton ja sitä myöden katselukokemus on huonompi.
 
Se on sitten jossain vaiheessa vaihdettava sisäverkonkin kaapelointi valokuituun. Onneksi tuli kaikki putkitettua aikanaan.

Ensin pitäisi vaan saada kaikki vehkeet päivitettyä valokuitu versioihin. Siis ne sisäverkon clientit.
Kyllä kuparistakin tullaan vielä puristamaan paljon enemmän kuin tällä hetkellä, imo.
 
Niin, se kylmä tosiasia vaan on, että suomessa on edelleen varsin paljon kotejakin ilman kunnollista nettiyhteyttä.
Tämän johdosta tarjolla on käytännössä vain kuralle pakattua mosaiikkikuvaa, kun kuvassa on vähänkin reilummin liikettä.
On kyllä markkinointitermejä fullhoodee, 4k jne, mutta unohtuu että bitrateakin tarvitaan.

Nyt kun suomea kuidutetaan vauhdilla, toivotaan että tarjolla olisi tulevaisuudessa myös kunnollista liikkuvaa kuvaa.
 
Jatkoin kodin yleiskaapelointi ketjuun
Se on sitten jossain vaiheessa vaihdettava sisäverkonkin kaapelointi valokuituun. Onneksi tuli kaikki putkitettua aikanaan.
Ensin pitäisi vaan saada kaikki vehkeet päivitettyä valokuitu versioihin. Siis ne sisäverkon clientit.
Kyllä kuparistakin tullaan vielä puristamaan paljon enemmän kuin tällä hetkellä, imo.

Mutuilen, kuitu yleistyy kodin sisäverkossa siinä vaiheessa kun kodin laitteen sitä tukevat. Se ollut vähän sellaista 10v päästä, eli ehkä joskus 10v -20v sitten. No silti uskon että tulee jossain vaiheessa, mutta uskon myös langattomuuteen, se kupariethernet ei ole pärjännyt kisassa langattomien kanssa. Ei kunnolla edes uusissa kohteissa missä sisäverkko valmiina. (kärjistys). Ei kuitu korvaa langattomia, elli sille synny joku juttu mihin langattomat ei pärjää.

Kierrettyparikaapeli on ollut menestys, halpa, suorituskykyinen, ja ei haittaa sekään että sen ylivoidaan poweroida verkkolaitteet. Kuitu-uskoni odottaa kupari+kuitu yleistymistä, joku sellainen versio missä kuitupäät sietää kuluttaja sähläyksen. ja ketjutus mahdollisusu voisi vauhdittaa.
En välttämättä odota sitä että niihin kytkettäisiin kuluttajan "client" laitteet, ne jatkossakin langattomia, mutta ne langottomat tukarit voi alkaa tukemaan, ehkä jotain kiinteitä laitteita, mitä sitten tuleekin.

Ja sillä ei ole väliä mikä se netti on, jos tänään giganen, tai kympigiganen netti ei tarkoita sitä että koko sitäverkon pitäisi olla vähintään netin nimellisnopeus, entistä harvempi laite(%) kotiverkossa tarvii mitään nopeaa (* sisäverkko, saati nopeaa nettiä. (**


(*
Satameganen riittää mainiosti, ja vielä tänäpäivänäkin moni RJ ethernet verkkolaita kättelee satamegasena,
(**
Nopea netti on tänäpäivänä niin halpaa, että giganen netti on enemmänkin halpakonsti tarjota laadukas nettikokemus, sekalaisessa perhekäytössä, vs se että hankkii ja säätää reittimen. (eli netti suorituskkyisempi kuin sisäverkko)
Vielä vuosituhannen alussa sisäverkko oli suorituskykyisempi kuin netti, ja kuluttaja gigaset tuli niin netin palvelut tahmas sen verran että hitaampaakaan saanut tukkoon kuin vertasijakamisella.
 
Niin, se kylmä tosiasia vaan on, että suomessa on edelleen varsin paljon kotejakin ilman kunnollista nettiyhteyttä.
Tämän johdosta tarjolla on käytännössä vain kuralle pakattua mosaiikkikuvaa, kun kuvassa on vähänkin reilummin liikettä.
On kyllä markkinointitermejä fullhoodee, 4k jne, mutta unohtuu että bitrateakin tarvitaan.

Nyt kun suomea kuidutetaan vauhdilla, toivotaan että tarjolla olisi tulevaisuudessa myös kunnollista liikkuvaa kuvaa.
En tiedä mitä palveluita tarkoitat. Internetissä on palvelua moneen lähtöön ja sisältöä vielä enemmän.
- Surkeimmat videot ovat toki viimevuosituhannan kuraa, jotka toki aikanaan olivat hämmästyttäviä saavutuksia
- Monet merkittävät video palvelut tarjoavat kilpailuykyistä, tai jopa teknisesti laadukkaampaa kuvaa kuin tavanomaiset lineaarilähetykset, jos vertaa taasen lineaarilähetysten laatu helmiin, niin eiköhän sieltä TCP/IP yli myös löydy.

-Suurimmat kansaiväliset video ja striimauspalvelut tyypillisesti sopeutuvat enemmän tai paremmin streemin laadulta asiakaskohtaisesti, toki ei siellä kaikkea PAL tasoista AIllä yliskaalata.
- Vaikka kyse suoratoistapalveluista niin osa palveluntarjoajista mahdollistaa myös laadukkaan sisällön lataamisen hitailla yhteydellä, menee enemmän tilausvideo puolelle, ihan puhtaissa tilaus(lataus)videoissa yhteyden suorituskyky ei rajoita laatua, jos nyt sen verran että käyttökelpoisessa ajassa voi ladata.

Tilauslatausvideon käyttökokemusta toki parantaa että sen voi ladata sekunnissa, mutta vastahan ne alkaa kykeneen syöttään Gigasta putkea, Toki ärsyttävää jos taksi odottaa tilanteessa pitäisi ladata 10 leffaa läppäriin.
 
Se nyt ei liity Valoon mutta mitä operaattorit alkaisiva Netflixiltä karhuamaan jos se alkaisi tarjoamaan pakkaamatonta 8k:ta kun nyt jo valitetaan että pitäisi maksaa enemmän kun kuormittaa verkkoa niin paljon.
 
Se nyt ei liity Valoon mutta mitä operaattorit alkaisiva Netflixiltä karhuamaan jos se alkaisi tarjoamaan pakkaamatonta 8k:ta kun nyt jo valitetaan että pitäisi maksaa enemmän kun kuormittaa verkkoa niin paljon.
Suomessa, EUssa ei mitään. Jos Netflix tuo omia palvelimia operaattorin verkkoon, niin se sitten normaalin kaupallisen sopimisen kautta, tosin Neflixin markkina-asema sellainen että sillä neuvotteluvoimaa pienempiä enemmän.
 
Jos nyt puhe valokuituoperaattorista, jos tämä puhe on kritiikkiä PON verkkoja kohtaan, niin joo, onhan se rajoittavatekiä, mutta on se myös matikkaa, jos nyt käy niin että 20v päästä joutuisi kaivamaan uudet kuidut tilaajille, niin ei se PON toteutusta huonoksi valinnaksi tee. Päätöstä tehdessä miettii riskit, ja en tuota nyt pahimpana pidä. Jos 20v päästä joku tilaaja tarvii enemmän kuin silloin tarjolla oleva PON tekniikat, niin operaattori voi kuitekin olla kisassa mukana, sitten hitsaillaan päästä päähän kiutu hänelle, jos valmismaksamaan.

Ja uskon kyllä että PON toteutukset pystyy kyllä vastaamaan siihen mitä kortteli tasolla tarvitaan, sieltä taajamasta eteenpäin mennään kuitekin samassa valoputkessa.

Ei siinä PON verkossa ole mitään ongelmaa tiedonsiirrron nopeuksiin vastata nyt eikä meidän elinaikana. PON verkossa yhdellä kuidun haaralla tuodaan netti esimerkiksi muutamalle sadalle tilaajataloudelle. Perinteisessä systeemissä jokaiselle tilaajalle vedetään oma kuitu keskuksesta saakka.

Tällä hetkellä valokuidun tiedonsiirtonopeus ennätys taitaa olla 22,9 petabittiä sekunnissa:


Tuohan on "kohtuulliset" 22,9 miljoonaa gigabittiä sekunnissa. Siinä riittää jaettavaa muutamalle sadalle naapurillekkin.

Eikä tuokaan ole mikään teoreettinen maksimi eikä edes lähellä sitä eikä sitä teoreettista maksimi kukaan edes osaa vielä laskea.

Toki siihen menee vielä vuosikymmeniä aikaa ennen kuin PON verkkojen päätelaitteissa on petabittiluokan nopeudet tarjolla. Mutta itse kuidun puolesta se ei ole ongelma.
 
Meille kolmen asunnon rivitaloyhtiöön on tulossa Valoon taloyhtiönetti. Onko jollain tietoa millaiset laitteet lämmönjakohuoneeseen tulee? Ajatuksena on ottaa kaapelitv heidän kautta. Nettiyhteys asuntoihin on suunnitelmissa toimittaa itsevedettyjen ethernetkaapeleiden kautta.
 
Ei kokemusta taloyhtiökohteista mutta muuten kai myyvät IPTV:tä eli boksi tai uudehko TV joka tukee tarvittavia verkon yli, ei ktv.

Lienee paras että kysyt operaattorilta itseltään faktat.
 
Ei kokemusta taloyhtiökohteista mutta muuten kai myyvät IPTV:tä eli boksi tai uudehko TV joka tukee tarvittavia verkon yli, ei ktv.

Lienee paras että kysyt operaattorilta itseltään faktat.

Kyllä ne näköjään taloyhtiöön myö kaapeli-telkkaria.
 
Meille kolmen asunnon rivitaloyhtiöön on tulossa Valoon taloyhtiönetti. Onko jollain tietoa millaiset laitteet lämmönjakohuoneeseen tulee? Ajatuksena on ottaa kaapelitv heidän kautta. Nettiyhteys asuntoihin on suunnitelmissa toimittaa itsevedettyjen ethernetkaapeleiden kautta.
Kannattaisiko kuitenkin vetää jokaiseen asuntoon heti se valokuitu, jos siis kaapeleiden veto edelleen suunnitelmatasolla. Riittäisi kerralla koko talon käyttöiäksi.
 
Kannattaisiko kuitenkin vetää jokaiseen asuntoon heti se valokuitu, jos siis kaapeleiden veto edelleen suunnitelmatasolla. Riittäisi kerralla koko talon käyttöiäksi.
Kyllä se todennäköisesti riittää se 10Gbps kupariethernetkin koko lopuiäksi. Jos taloyhtiössä kaikki ei ole ihan tumpeloita, niin se kuitu maksaa kuitenkin luokkaa 20x enemmän, eikä siitä suurella todennäköisyydellä saa ikinä mitään vastinetta.
 
Kyllä se todennäköisesti riittää se 10Gbps kupariethernetkin koko lopuiäksi. Jos taloyhtiössä kaikki ei ole ihan tumpeloita, niin se kuitu maksaa kuitenkin luokkaa 20x enemmän, eikä siitä suurella todennäköisyydellä saa ikinä mitään vastinetta.
Voihan se olla, toisaalta 20 vuotta sitten tehtiin cat6 verkkoja ajatuksella, että on vähän ylimitoitettua. Omakotitaloihin laitettiin cat5 kaapeleita.
Elisa ei uskonut kuluttajien kuituihin ja veti uusille asuinalueille kuparia ilman varaputkia vielä vuosia.
Tiedä sitten kuinka tekniikka kehittyy tai miten pitkään kukin elää.
 
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden mutta suurin kapasiteetin viejä tilassa ja kaistassa on ollut videokuva. Nyt kun on saavutettu taso jolla pystytään varastoimaan ja siirtämään 99% ikinä tallennetustsa videomateriaalista, eli 4k niin tarve kaistan kasvulle tulee hidastumaan. En keksi oikein muuta tilannetta kuin että joku onnistuu popularisoimaan 8k tai 16k video- ja konfferenssipuhelut että kotona tulee oikeaa tarvetta gigaista nopeammalle kuidulle.
 
Valoo nettioperaattorista keskustelu menee nyt aika kauas. Jotta ei mene tämä viesti täysin ohi ketjun aiheen, niin ilmeisesti Valoo on liittynyt esimerkiksi Oulussa sijaitsevaan FICIX pisteeseen, jossa nettiliikenne siirretään operaattorien välillä. Tämän seurauksena jos Valoon yhteydellä Oulussa pelaa vaikka verkkopelejä Oulussa asuvien DNA:n asiakkaiden kanssa, niin nettiliikenne kulkee niiden välillä suoraan Oulussa olevan solmun kautta eikä koukkaa enää Uudenmaan FICIX pisteen kautta 1200 kilometrin mutkaa. Tämä näkyy sitten murto-osaan tippuvana viiveenä. Ilmeisesti tämä muutos on tapahtunut joskus kuukausi sitten. Sitä ennen kaikki liikenne Valoon nettiverkosta avoimeen nettiin tuli Uudenmaan FICIX pisteen kautta.


Ei kuukausi vaan 13. maaliskuuta Pohjois-Suomi - Valokuituverkossa huoltotöitä keskiviikkona 13.3. klo 0.00-06.00 - Valoo

Tuosta tuli sähköposti ja mukava oli huomata että viiveet tippui

Testattu Ookla CLI:llä komento: speedtest -s 2138

Ennen:
Speedtest by Ookla

Server: Cinia Oy - Oulu (id: 2138)
ISP: Valoo Oy
Idle Latency: 22.01 ms (jitter: 0.46ms, low: 21.57ms, high: 22.36ms)
Download: 949.69 Mbps (data used: 1.2 GB)
90.95 ms (jitter: 19.54ms, low: 21.30ms, high: 137.14ms)
Upload: 941.44 Mbps (data used: 1.1 GB)
22.92 ms (jitter: 0.41ms, low: 21.23ms, high: 26.68ms)
Packet Loss: 0.0%
Result URL: Speedtest by Ookla - The Global Broadband Speed Test

Nyt:

Speedtest by Ookla

Server: Cinia Oy - Oulu (id: 2138)
ISP: Valoo Oy
Idle Latency: 1.46 ms (jitter: 0.63ms, low: 1.10ms, high: 2.20ms)
Download: 938.37 Mbps (data used: 925.1 MB)
6.73 ms (jitter: 1.15ms, low: 1.70ms, high: 14.41ms)
Upload: 778.49 Mbps (data used: 664.6 MB)
10.26 ms (jitter: 1.47ms, low: 2.11ms, high: 15.56ms)
Packet Loss: 0.0%
Result URL: Speedtest by Ookla - The Global Broadband Speed Test
 
GlobalConnect ketjussa Valoo postaus.
Aiheeseen liittyen "Valoo-erityisehdot-kuluttajille_1.12.23.pdf" löytyy seuraava kohta:

"6. Tilauksen muutos ja peruutus
[...]
Toimittajalla on oikeus purkaa sopimus tai perua tehty rakentamispäätös, mikäli se päätyy olemaan rakentamatta tietoliikenneverkkoa tai liittymää teknisesti tai taloudellisesti poikkeuksellisista syistä tai olosuhteista tai kolmansista osapuolista johtuvista perustelluista syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi kunnan viranomaislupien edellyttämät ennalta odottamattomat vaatimukset tai niiden aiheuttamat kohtuuttomat viivästykset, yhteisrakentamisen vaade viranomaistaholta, kilpailijan päällekkäinen rakentaminen alueella, rakentamisen edellytyksien heikentyminen alueella olevien arvokkaiden puiden, rakennuksien tai muun vastaavan alueella olevan infrastruktuurin tai esteen takia, taikka kohtuuton paikallinen vastustus rakentamishanketta vastaan. Tällaisessa tilanteessa kuluttaja- asiakkaan tilaus peruuntuu automaattisesti veloituksetta, ja asiakasta tiedotetaan tilauksen peruuntumisesta sähköpostitse, kirjeitse, tekstiviestillä tai sähköisen palvelukanavan kautta."

Eli kyllä toimittavalla osapuolella on aika monta syytä olla toimittamatta nettiä, jos ei vain nappaa, vaikka kuinka monta rakentamispäätöstäkin olisi tehty.
(kuluttaja) viranomaiset ovat puuttuneet kuituoperaattorien markkinointiin, ja muistelen että puuttuivat myös rakentamispäätöksiin ja niiden sitovuuteen.
Jos operaattori ei voi rakentaa, tai rakentamisen kustannukset pomsahtaa oikeasti yllättävistä syistä, niin sen ymmärtää ja sitten keskustelu haitoista.

Mutta kilpailijan tuleminen alueelle, niin alkaa menemään aika kohtuuttomaksi ehdoksi jos asiakas kuitenkin sodittu sopimuksella samassa tilanteessa. Yhteisrakentaminen menee vähän samaan nippuun. Toki tuo kuvaa sitä että homman idea rakentaa alueellista monopolia.

En muista onko tähän tai tuonne yleisketjuun postattu millä perusteella rakentamispäätös on peruttu. Mutta ilmeisesti varsin harvinaisia olleet tähän mennessä.
 
Kyllä se todennäköisesti riittää se 10Gbps kupariethernetkin koko lopuiäksi. Jos taloyhtiössä kaikki ei ole ihan tumpeloita, niin se kuitu maksaa kuitenkin luokkaa 20x enemmän, eikä siitä suurella todennäköisyydellä saa ikinä mitään vastinetta.
Vaikka taloyhtiö kohteissa kannatan ehdottomasti kuidun vetämistä silloin kun lähdetään yleiskaapelointia tekemään. Mutta tässä (oliko kolmen asunnon yhtiö), missä vedetään kuparit itse, niin kuidun voi vetää sitten joskus kun tarve, jos 20v pärjää ilman, niin iso säästö. Kuparireittejä tehdessä huomio sen kuidun vetämisen, ja ilmeisesti tuolla ei mitään palokatko jumppaa, jos ajatukseen sopii ja sitä kuparikaapelia menossa ostaan, niin samalla kai voi hankkia myös ne kuitukaapelit, jos päättämättömät niin vetää niin metrikaupalla reilusti molempiin päihin, (katsoo jostain ohjeet, mutta idea se että riittää reilusti hitsarin työtävarten, ei nyt pakettiautoon asti, mutta kärjistäen, paikkaa mihin saa hyvän työpisteen ja yltää reilusti jouhevin kaarin.


Jos työn teettää, niin sitten kuidun vetää samalla kertaa.

Edit, onko tämä nyt yeliskaapelointi ketjun aihe, vai taloythiölaajakaista, operaattori ja hinnat, äänestä yleiskaapelointi ketjua.
 
GlobalConnect ketjussa Valoo postaus.

(kuluttaja) viranomaiset ovat puuttuneet kuituoperaattorien markkinointiin, ja muistelen että puuttuivat myös rakentamispäätöksiin ja niiden sitovuuteen.
Jos operaattori ei voi rakentaa, tai rakentamisen kustannukset pomsahtaa oikeasti yllättävistä syistä, niin sen ymmärtää ja sitten keskustelu haitoista.

Mutta kilpailijan tuleminen alueelle, niin alkaa menemään aika kohtuuttomaksi ehdoksi jos asiakas kuitenkin sodittu sopimuksella samassa tilanteessa. Yhteisrakentaminen menee vähän samaan nippuun. Toki tuo kuvaa sitä että homman idea rakentaa alueellista monopolia.

En muista onko tähän tai tuonne yleisketjuun postattu millä perusteella rakentamispäätös on peruttu. Mutta ilmeisesti varsin harvinaisia olleet tähän mennessä.

Onko tollanen yhteisrakentaminen yleistäkin ?
Meillä samalle kadulle on myyty GC:n ja Valoon liittymiä, ja molemmat mainostaa että rakentamispäätös on saatu.
 
Onko tollanen yhteisrakentaminen yleistäkin ?
En tiedä, mutta mm nämä halpakuitufirmat ovat sitä harastaneet (kuitu ketjuissa postauksia**), se ei ihan selvää mikä kulloinkin ollut tausta.

Vapaaehtoinen on aina vähän riskialtis, ja voi vaatii hyväksyntää (*, viranomaista "määrämä" on osapuolille



(*
En kaivellut onko asiasta jotain linjauksia ohjeistuksia, mutta tilanteessa missä operaattorien myyntitykit vihjailee kartellista, niin siihen nippuun yhteisrakentamiseen päätyminen vaatii hienotunteisuutta, jos viranomaiset "Määrää", niin sitten riskitön tapaus.
(**
Yhteisrakentamisella tarkoitan että osa urakoinnista yhteisiä, esim kaivuu. Kuidut omia, mutta termin tarkkaa määriltemää en kaivanut.
 
Mikä ihme on halpakuitufirma? :D
Ihan uusi termi mulle.
Viittaan näihin kuituoperaattoreihin jotka tarjoavat halpoja(* markkinaehtoisia kuituliittymiä tässä muutamavuosi sitten alkaneessa kamppis kisassa. mm. Valoo/Täyskuitu/Adola, GlobalConnect/Onefiber, Lounea, Valokuitunen.


(*
Jopa alle tonnilla siis 24kk määräaikeinen netti, kuumimmillaan reilusti halvemmallakkin. Joo on niitä ilmaisiakin markkinoitu vuosia sitten, mutta nyt tähän boomiissa näkvyvimpiin. Enkä viittaa tukihankkeisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä ihme on halpakuitufirma? :D
Ihan uusi termi mulle.

Kaikki jotka maksaa alle 20k. Eihän täällä massikeisarit viitsi myöntää, että on menny ilmaista ottamaan. Kelatkaa nyt, jos joku naapuri tulee kysyy, että "mitä maksoit kuidusta?", ja sit kerrot, että et mitään. Sen jälkeen jutellaan ilmaisista lounaista ja kenelläkään ei ole kivaa.
 
Viittaan näihin kuituoperaattoreihin jotka tarjoavat halpoja(* markkinaehtoisia kuituliittymiä tässä muutamavuosi sitten alkaneessa kamppis kisassa. mm. Valoo/Täyskuitu/Adola, GlobalConnect/Onefiber, Lounea, Valokuitunen.


(*
Jopa alle tonnilla siis 24kk määräaikeinen netti, kuumimmillaan reilusti halvemmallakkin. Joo on niitä ilmaisiakin markkinoitu vuosia sitten, mutta nyt tähän boomiissa näkvyvimpiin. Enkä viittaa tukihankkeisiin.
Näin Valoo ketjussa kun ollaan, niin taisi Täyskuidun nimellä tulla ensimmäisenä se asennus 0€ (kevät 22). Samaan aikaan postilaatikossa oli Valokuitusen mainos, joka ei kyllä mitenkään ollut halpa, ehkä 1490€ tai 990€ vähän vaihteli. En ensin niin innostunut, kun firmatkin olivat vieraita. Jos Elisa olisi sillon tarjonnut 490€, niin olisin varmaan tilannut heti.
Kesän aikana Täyskuidulta tuli 1 puhelu, jossa kerrottiin mikä juttu, jäin miettimään.
Valokuitusella kiersivät myyjät ympäri kaupunkia ja joka paikkaan ilmestyi mainoskylttejä, puheluita tuli useampi.
Syksyllä päädyin tilaamaan täyskuidulta, seuraavalla viikolla tuli rakennuspäätös ja perään brändin uudistus.
Lopputulos näyttäisi siltä, että Elisa ja valoo rakentavat koko kaupungin, osin myös päällekkäin.
Voisin kuvitella, että valokuitunen käyttää huomattavasti enemmän rahaa asiakashankintaan, kuin Valoo tai Elisa (kuidun osalta). Näin pitkäikäisissä järjestelmissä raha tehdään kuitenkin pitkässä juoksussa kk maksuilla, niin selvästi tuo voittava malli on ennemmin myydä halvalla monille ja rakentaa kaikki kerralla. Elisakin lähetti yhden kirjeen 0€ kuidusta ja soitti kerran perään, taisi saada aika hyvän vastaanoton.

Myöhemmin kun koneet ja ukot ovat poistuneet nurkista, niin saa sitten näiltäkin sitä kallista kuitua. Kun tullaan rakentamaan vaan sitä yhtä liittymää.
Ehkä tulee vielä jotain kampanjoita myöhemminkin, että pääsisivät kerralla tekemään useampia samalle kylälle. Tuskin asennuksen hinta kuitenkaan tippuu alle 0€.
 
Valoo on näemmä nostanut liitymiensä miniminopeuksia. Aiemmin oli esim. 1000M liittymän minimi 400M, nyt se on 700M uusimman tuotekuvauksen mukaan. Ihmeen alhainen tuo neljäsataa olikin, joten aiheellinen nosto.

Mites muuten on, onko Valoolla mitään määräaikaa mihin mennessä liittymän pitää olla käyttövalmiina? En ainakaan löytänyt muuta tietoa kuin että asiakkaalla on oikeus perua sopimus jos Valoo ei tee rakennuspäätöstä 12kk sisällä tilausvahvistuksen vastaanottamisesta. Mutta entäs tuo rakennuspäätöksen jälkeen? Onko mitään määräaikaa mihin mennessä liitymän pitää olla toimintakuntoinen?
 
Valoo on näemmä nostanut liitymiensä miniminopeuksia. Aiemmin oli esim. 1000M liittymän minimi 400M, nyt se on 700M uusimman tuotekuvauksen mukaan. Ihmeen alhainen tuo neljäsataa olikin, joten aiheellinen nosto.

Mites muuten on, onko Valoolla mitään määräaikaa mihin mennessä liittymän pitää olla käyttövalmiina? En ainakaan löytänyt muuta tietoa kuin että asiakkaalla on oikeus perua sopimus jos Valoo ei tee rakennuspäätöstä 12kk sisällä tilausvahvistuksen vastaanottamisesta. Mutta entäs tuo rakennuspäätöksen jälkeen? Onko mitään määräaikaa mihin mennessä liitymän pitää olla toimintakuntoinen?

” Toimittaja sitoutuu aloittamaan verkon rakentamistoimenpiteet 12 kuukauden sisällä aluetta koskevasta rakentamispäätöksestä. Toimittaja tekee kuluttaja-asiakkaan tilaamaa liittymää koskevan rakentamispäätöksen viipymättä sen jälkeen, kun se on arvioinut rakentamisen edellytyksiä kyseisellä alueella, ja joka tapauksessa kuitenkin viimeistään, kun 12 kuukautta on kulunut siitä, kun Toimittaja on julkistanut aluetta koskevan rakentamispäätöksen.
Valoo Netti -liittymä on kytketty ja asiakkaan käytettävissä viimeistään 24 kuukauden kuluessa siitä, kun Toimittaja on julkistanut aluetta koskevan rakentamispäätöksen. Edellyttäen että toimittaja on saanut tarvittavat viranomaisluvat verkon rakentamiselle kohtuullisessa ajassa, eikä myöskään ole ilmaantunut muita odottamattomia tai poikkeuksellisia esteitä, joihin Toimittaja ei ole kohtuudella arvioiden voinut ennakolta varautua.
Asiakas voi aktivoida Valoo Netti -liittymän käyttöönsä haluttuna ajankohtana, mutta kuitenkin viimeistään 12 kuukauden sisällä siitä, kun Valoo Netti -liittymä on asiakkaan käytettävissä.”
 
Kiitos edelliselle. Jostain syystä en löytänyt tuota tietoa kun selasin toimitusehtoja. Eli periaatteessa rakennuspäätöksen jälkeen voi mennä reilustikin yli 2v ennenkuin asiakas saa liittymän käyttöönsä. Ainahan näissä tuppaa tapahtumaan jotain "odottamatonta" ennenkuin tuo 24kk tulee täyteen. Joten tarkkaa aikaa ei ole olemassakaan, milloin asiakas on oikeutettu perumaan sopimuksen, kunhan rakennuspäätös vain on tehty.
 
Kiitos edelliselle. Jostain syystä en löytänyt tuota tietoa kun selasin toimitusehtoja. Eli periaatteessa rakennuspäätöksen jälkeen voi mennä reilustikin yli 2v ennenkuin asiakas saa liittymän käyttöönsä. Ainahan näissä tuppaa tapahtumaan jotain "odottamatonta" ennenkuin tuo 24kk tulee täyteen. Joten tarkkaa aikaa ei ole olemassakaan, milloin asiakas on oikeutettu perumaan sopimuksen, kunhan rakennuspäätös vain on tehty.
Näinhän se on, aina rakennushommissa tuppaa menemään aikansa. Tuskin sitä kuitua kuitenkaan sen nopeammin keneltäkään uudelta rakennuspäätöksen tekijältä saa. Eli on vaan odotettava, kuitenkin lyhyt aika jos toimii seuraavat 100 vuotta.

Meidän lähettyvillä näyttää nyt ukot ja kaivurit vääntävän 20kV kaapeleita juuri samoihin kohtiin mihin Valoo upotti syksyllä kuiturungot ja viimeisteli nurmikot yms. Saa nähdä aiheutuuko lisää viivästyksiä, ainakin jonkun kaapeli TV rungon olivat saaneet katki.
Itse odottelen vielä kuidun puhallusta taloon.
 
Täällä Valoo ja Valokuitunen vetivät runkolinjan yhteiskaivuuna. En tiedä kuinka yleistä tuo on, mutta tuntuu järkevältä ratkaisulta, ja luulisi että tuota tapahtuu yleisemminkin.

Valoon edustaja "lupasi" puhelimessa että koko Kemi on valmis tänä vuonna. Siis puhalluksineen kaikkineen. Rohkenen epäillä..
 
Valoon kuitu tulossa alueelle ja asentaja kävi tänään kylässä kartoittamassa laitteiden paikkaa jne. ja mietin tässä olenko tulossa vanhaksi kun oma "tietämys" ei nyt oikein täsmää asentajan puheiden kanssa.

- Eikö tuo ulkopäätekotelo ole siis käytännössä pelkkä muovirasia suojaamaan kuidun päätä, eli se ei sisällä mitään "älyä"? Onko se siis lainkaan pakollinen mikäli kuitu tuotaisiin olemassa olevalla putkituksella tontin rajalta taloon sisälle. Ja tähän kytkettäisiin sitten tuo ONT.
- Optinen verkkopääte eli ONT on siis laite, joka "muuntaa" kuituliikenteen niin, että siitä eteenpäin saa bitin liikkumaan RJ45-liittimen kautta? Asentajan mukaan tämä laite (Nokia XS-010X-Q) asennetaan aina seinäkoteloon, joka sijaitsee tuon ulkopääkotelon vastakkaisella sisäseinällä. Onko tähän mitään oikeaa syytä? Miksi putkesta tulevaa kuitua ei voisi suoraan kytkeä laitteen sisääntuloon mikäli se saadaan talon sisälle muuta kautta kuin seinään tehdyllä reiällä?
- Kuidun tuonti kadulta taloon: mikäli kaivavat montun, eikö tuonne laiteta alussa vain suojaputki johon sitten itse valokuitu puhalletaan myöhemmässä vaiheessa? Jos näin, ei pitäisi olla mitään ongelmaa käyttää tuota valmista putkitusta

Tilanne on siis se, että rakennusvaiheessa on vedetty talon ATK-keskukselta putkitus alapohjaan, josta menee 100mm putki tontin rajalle kadun varteen. Sähkäri laittoi vielä putkeen valmiiksi valokuitumaakaapelinkin ja 15m on molemmissa päässä kiepillä extraa liittämistä varten, joten luonnollisesti haluaisin tätä käytettävän ja välttää ruman asennuksen sokkeliin, turhan läpiviennin poraamisen rakennuksen ulkovaippaan sekä saada kaikki laitteet piiloon tuonne keskukselle, josta voin sitten ohjata valitsemaani huoneeseen netin ja kytkeä sinne oman reitittimen ja viritykset kiinni.

Asentajan mukaan he eivät voi käyttää muuta kuitua kuin omaansa ja vetävät ehdottomasti oman ja mutisi jotain, että maksaa tähtitieteellisiä summia "hitsata" tuo kuitu kiinni heidän kuituunsa sekä että samassa putkessa ei saa kulkea mitään muuta. Mikäli näin on, niin se lienee ok hyväksyä protektionismin kyynel silmässä..

Mutta en ymmärrä miksi haluaa kaivaa oman kaivantonsa, näin maalaisjärjellä ajateltuna se työllistää enemmän heitä, helpompaa olisi asentaa se oma suojaputkensa tuonne valmiiseen putkeen ja hoitaa sisähommat ehdotukseni mukaan.

Eli enkö ymmärrä jotain kuitutekniikan perusperiaatetta vai toimisko tuo ehdottamani vaihtoehto Valoon tekniikalla?
 
Hyvin harvalla kotona sisäverkko ethernetillä ja/tai wifillä yltää edes siihen reiluun 1 Gbit nopeuteen mitä 1 Gbit/s Valoon nettiyhteys tarjoaa kyytejä.
Siis eikös tuo giganen ole lähes kaikilla sisäverkko. Toki wifin yli voi tulla jotain muuta, mutta kaapelilla kyllä giganen pitäisi löytyä. 2,5G ja 10 G onkin sitten aika harvinaisia.

Vai missasinko nyt jotain?
 
Valoon kuitu tulossa alueelle ja asentaja kävi tänään kylässä kartoittamassa laitteiden paikkaa jne. ja mietin tässä olenko tulossa vanhaksi kun oma "tietämys" ei nyt oikein täsmää asentajan puheiden kanssa.

- Eikö tuo ulkopäätekotelo ole siis käytännössä pelkkä muovirasia suojaamaan kuidun päätä, eli se ei sisällä mitään "älyä"? Onko se siis lainkaan pakollinen mikäli kuitu tuotaisiin olemassa olevalla putkituksella tontin rajalta taloon sisälle. Ja tähän kytkettäisiin sitten tuo ONT.
- Optinen verkkopääte eli ONT on siis laite, joka "muuntaa" kuituliikenteen niin, että siitä eteenpäin saa bitin liikkumaan RJ45-liittimen kautta? Asentajan mukaan tämä laite (Nokia XS-010X-Q) asennetaan aina seinäkoteloon, joka sijaitsee tuon ulkopääkotelon vastakkaisella sisäseinällä. Onko tähän mitään oikeaa syytä? Miksi putkesta tulevaa kuitua ei voisi suoraan kytkeä laitteen sisääntuloon mikäli se saadaan talon sisälle muuta kautta kuin seinään tehdyllä reiällä?
- Kuidun tuonti kadulta taloon: mikäli kaivavat montun, eikö tuonne laiteta alussa vain suojaputki johon sitten itse valokuitu puhalletaan myöhemmässä vaiheessa? Jos näin, ei pitäisi olla mitään ongelmaa käyttää tuota valmista putkitusta

Tilanne on siis se, että rakennusvaiheessa on vedetty talon ATK-keskukselta putkitus alapohjaan, josta menee 100mm putki tontin rajalle kadun varteen. Sähkäri laittoi vielä putkeen valmiiksi valokuitumaakaapelinkin ja 15m on molemmissa päässä kiepillä extraa liittämistä varten, joten luonnollisesti haluaisin tätä käytettävän ja välttää ruman asennuksen sokkeliin, turhan läpiviennin poraamisen rakennuksen ulkovaippaan sekä saada kaikki laitteet piiloon tuonne keskukselle, josta voin sitten ohjata valitsemaani huoneeseen netin ja kytkeä sinne oman reitittimen ja viritykset kiinni.

Asentajan mukaan he eivät voi käyttää muuta kuitua kuin omaansa ja vetävät ehdottomasti oman ja mutisi jotain, että maksaa tähtitieteellisiä summia "hitsata" tuo kuitu kiinni heidän kuituunsa sekä että samassa putkessa ei saa kulkea mitään muuta. Mikäli näin on, niin se lienee ok hyväksyä protektionismin kyynel silmässä..

Mutta en ymmärrä miksi haluaa kaivaa oman kaivantonsa, näin maalaisjärjellä ajateltuna se työllistää enemmän heitä, helpompaa olisi asentaa se oma suojaputkensa tuonne valmiiseen putkeen ja hoitaa sisähommat ehdotukseni mukaan.

Eli enkö ymmärrä jotain kuitutekniikan perusperiaatetta vai toimisko tuo ehdottamani vaihtoehto Valoon tekniikalla?

Lähes kaikki pystyttäisiin toteuttamaan kuten olet suunnitellut. Tuleva kuitu tarvii päättää jonkinlaiseen seinärasiaan/paneeliin ja siitä vasta kytkeä kytkentäkuidulla kuitumuuntimeen. Ja omaa kuitua ei pysty käyttämään koska Valoo käyttää ilmeisesti mikrokanavaa johon puhalletaan kuitu erikseen. Mikrokanavan ja "normaalin" kuidun yhdistäminen kaivannossa ei ole mikään perusjuttu eli siihen eivät varmasti suostu.

Mutta siis: omaa suojaputkea pitkin Valoon mikrokanavaputki suoraan talon sisälle ja kuitu päätettynä rasiaan, josta kytkentäkuidulla ONT:Iin sopivaan paikkaan -> en näe ongelmaa miksei voisi toteuttaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
263 007
Viestejä
4 563 477
Jäsenet
75 074
Uusin jäsen
jylppy62

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom