Valmistalopaketit

[Pete88]

Sitten muutama jälkiviisaus rakentamisen suunnitteluun. Voin näitä täydennellä vielä myöhemmin lisää, kun talo saadaan ns. valmiiksi:

- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.

 

[phetu]

Sitten muutama jälkiviisaus rakentamisen suunnitteluun. Voin näitä täydennellä vielä myöhemmin lisää, kun talo saadaan ns. valmiiksi:

- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.

Tässä onkin hienosti listattuna, miksi kannattaisi olla projektissa mukana joku, kenelle rakentaminen on arkipäivää ja osaa asiansa niin suunnittelunohjauksessa kuin rakentamisessakin. Kaikki kohdat olisivat olleet ennakoitavissa loistavasti ja lähtökohtaisesti ei tuollaisia suunnitelmia edes olisi pitänyt alunperin hyväksyä missä näihin ei ole otettu kantaa.

Toki näin ulkopuolelta on aina helppo sanoa ja onhan se projektinvetäjä kustannus, mistä kaikki aina ensimmäisenä tinkivät nolliin, mutta suosittelisin silti tarkastuttamaan suunnitelmat muullakin kuin sillä suunnittelijalla, omia virheitään kun eivät oikein tunnu huomaavan.

 

[PCB]

Sitten muutama jälkiviisaus rakentamisen suunnitteluun. Voin näitä täydennellä vielä myöhemmin lisää, kun talo saadaan ns. valmiiksi:

- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.

Kyllä ne tuuletusputket ja jakotukit kuuluu LVI-suunnitelmissa olla. On aivan selvä puute suunnitelmissa, jos näin ei ole.

En pääse kiinni, mitä tuolla kalusteisiin liittyvällä asialla tarkoitetaan? Tietysti kalusteet on "standardimitoilla" lähtökohtaisesti. Toki eri valmistajilla on esim. korkeuksissa vaihtelua, mutta pituussuunnassa 1M moduulimotitus on mitoituksen pohjana. Tällä arkkitehti ne suunnittelee, ja kalustesuunnittelija jatkaa. Kyllähän silloin kaikki tilantarpeet on näkyvissä. Ennen valmistusta otetaan tarkistusmitat, jolloin on mahdollista että pitää muuttaa jotain. Useinkaan ei silti rikota "standardia", vaan vaihdetaan johonkin pienempi moduulimittainen kaappi, aina ei tietenkään voi.

 

[Pete88]

Tässä onkin hienosti listattuna, miksi kannattaisi olla projektissa mukana joku, kenelle rakentaminen on arkipäivää ja osaa asiansa niin suunnittelunohjauksessa kuin rakentamisessakin. Kaikki kohdat olisivat olleet ennakoitavissa loistavasti ja lähtökohtaisesti ei tuollaisia suunnitelmia edes olisi pitänyt alunperin hyväksyä missä näihin ei ole otettu kantaa.

Toki näin ulkopuolelta on aina helppo sanoa ja onhan se projektinvetäjä kustannus, mistä kaikki aina ensimmäisenä tinkivät nolliin, mutta suosittelisin silti tarkastuttamaan suunnitelmat muullakin kuin sillä suunnittelijalla, omia virheitään kun eivät oikein tunnu huomaavan.

Kaikki esitetyt asiat eivät meille realisoituneet, mutta ajattelin tuoda niitä ilmi, kun ovat suht yleisiä asioita, missä voi mennä pieleen.

Talopakettitaloissa nämä seikat voivat olla pienemmässä painoarvossa, koska ainakin osa noista asioista lienee mietitty jo talotehtaan toimesta. Mutta meidän tapauksessamme rakennettiin ns. pitkästä tavarasta ja taloon tuli useita yksilöllisiä ratkaisuja, eikä suunnitelmatkaan tulleet mistään valmiista pohjasta. Ei säästetty suunnittelussa, vaan käytettiin laajasti eri ammattilaisia arkkitehdista, kalustesuunnittelusta yms. lähtien. Vaikka ammattilaiset ovat ammattilaisia, eivät hekään kaikkea huomaa, kertarakentajasta puhumattakaan. Varsinkin yksilöllisen talon rakentamisvaiheessa on niin lukematon määrä selvitettäviä ja päätettäviä asioita, että nostan hattua sille, joka osaa kaiken huomioida riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi eteen tulee yleensä asioita, joita ei ole osattu suunnittelupöydällä ottaa huomioon. Ja kun yksi asia vaihtaa paikkaa, voi se vaikuttaa moneen muuhun asiaan samalla.

Mittatilauksena tehdyn talon ominaispiirteenä on yleensä myös, etteivät kaikki suunnitelmat ole valmiina samaan aikaan, vaan kun esim. lupakuvat on tehty, niin sitten siihen tulee perään lattialämmityssuunnitelmat yms. Eli suunnitelmat seuraavat toisiaan. Arkkitehtikaan ei välttämättä osaa yksilöllisen talon kohdalla huomioida kaikkia asioita. Ja kuten todettua, esim. tuo käsisuihkun toteutus tuntuu puuttuvan järjestäen suunnitelmista, huolimatta kuinka hyvin ne on tehty.

 

[Pete88]

Kyllä ne tuuletusputket ja jakotukit kuuluu LVI-suunnitelmissa olla. On aivan selvä puute suunnitelmissa, jos näin ei ole.

En pääse kiinni, mitä tuolla kalusteisiin liittyvällä asialla tarkoitetaan? Tietysti kalusteet on "standardimitoilla" lähtökohtaisesti. Toki eri valmistajilla on esim. korkeuksissa vaihtelua, mutta pituussuunnassa 1M moduulimotitus on mitoituksen pohjana. Tällä arkkitehti ne suunnittelee, ja kalustesuunnittelija jatkaa. Kyllähän silloin kaikki tilantarpeet on näkyvissä. Ennen valmistusta otetaan tarkistusmitat, jolloin on mahdollista että pitää muuttaa jotain. Useinkaan ei silti rikota "standardia", vaan vaihdetaan johonkin pienempi moduulimittainen kaappi, aina ei tietenkään voi.

Kyllä nuo oli suunnitelmissa, mutta lvi-suunnitelma ei välttämättä pidä sisällään esim. lattialämmityssuunnitelmaa. Se tulee yleensä aina lämmitysjärjestelmän toimittajalta. Se, mihin lvi-suunnitelmassa on jakotukkien paikat suunniteltu, ei välttämättä toteudu sitten lattialämmityssuunnitelmassa.

Mutta kuten edellä totesin, nämä "haasteet" ovat todennäköisemmin yksilöllisen talon suunnitelmissa kuin talopakettitaloissa (olettaen, ettei pohjaa ryhdytä oikein urakalla muuttamaan).

EDIT:

Täydennän vielä:

- Meillä oli käytössä ns. pakollisten suunnittelijoiden lisäksi arkkitehti, sisustussuunnittelija ja valaistussuunnittelija (jos en nyt vielä unohda jotakuta)
- Loppupeleissä ns. yllätyksiä on tullut todella vähän, vaikka talo on tehty pitkästä tavarasta ja sisältää useita tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja
- Kun talo tehdään ns. asiakkaan toiveiden mukaan, on huomioitavia asioita kertaluokkaa enemmän kuin valmiissa talotoimittajien pohjissa --> vaikka meillä on ollut erittäin hyvät suunnittelijat käytössä, on kuitenkin meille itselle jäänyt paljon läpikäytäviä ja tarkistettavia asioita. Lisäksi kun taloa fyysisesti rakennetaan, aina kaikki ei toteudu täsmälleen suunnitelmien mukaan ja silloin rakennuttajan läpikäynti korostuu (vastaavan ohella) ja joskus on vaan pakko muuttaa toteutusta, jos tulee asioita eteen, jota ei voinut suunnittelupöydällä huomioida
- Käytimme suunnitteluun aikaa 2+ vuotta, joten siitä tämä ei sinänsä ole ollut kiinni
- Kun talo on räätälöidyillä mitoilla, keittiö ja khh ja tietyt muut tilat ovat lähtökohtaisesti ns. standardimitoilla kalusteita ajatellen, mutta makuuhuoneet, eteiset yms. tilat eivät välttämättä. Jos kaiken haluaa toimivan saumattomasti, jokainen tila on tarkistusmitattava erikseen. Lisäksi kalustesuunnittelu auttaa tässä paljon

 

[Pete88]

Tuli tubessa vastaan ajankohtainen video rakennuskustannuksista pakettitalon kanssa, kun ilmeisesti on ollut piikki auki ja haluttu saada "avaimet käteen" -periaatteella talo valmiiksi... olisiko sitten vaihtoehto rakentaa hitaasti kuukausipalkalla maksaen tarvikkeita, kun saa rungon sateelta suojaan? Siinä voi kyllä jäädä urakka kesken ja kusta koko homma jos ei ole osaamista ja tekijöitä / tulee yllätyksiä. YouTube - Mitä omakotitalon rakennuttaminen maksoi?

Lainattu asuntolaina -ketjusta.

Vilkaisin tuon videon äkkiseltään läpi, mutta en nyt ihan saanut kiinni punaisesta langasta, jota tuossa kirjoitit. Käsittääkseni tuossa videossa valitsivat avaimet käteen toimituksen ja kommentoijan perusteella kustannuksia tuli suunnilleen indeksitalon verran. Oliko siellä sitten jossain mainittu, että olisi mennyt pahasti pitkäksi?

 

[Cumbo]

Itsellä omassa projektissa vähän häiritsi se, että itse - ensimmäistä taloa rakentavana - joutui sovittelemaan suunnitelmia yhteen sillä tavalla, että mm. huomasin, että maalämpökaivo oli päätymässä tulevaan, kiinteään, korotettuun, kukkapenkkiin. LVI-suunnittelijalta kysyin, että: "Sinä olet ilmeisesti tuon MLK:n merkinnyt asemakuvaan." Niin vastaus oli, että oli vain kopioinut arkkitehtikuvasta. Eli ei ollut päätään viitsinyt tuollaisella vaivata. Loppujen lopuksi itse etsin (photoshopissa) maalämpökaivolle paremman paikan, joka oli lähempänä teknistä tilaa (energiatehokkuus, rakennuskustannukset) sekä silti riittävän kaukana tontin rajasta, jolloin naapuria ei tarvinnut kuulla uudestaan. Soitin sen jälkeen kaupungin LVI-insinöörille, joka sanoi että on ok ja laita vielä hänelle kuva sähköpostiin.

Lisäksi yksi seinävalo ulkoseinällä päätyi talotikkaiden kohdalle (tämän huomasin vasta, kun lumiesteet ja kulkusillat oli asennettu, joten lumiesteiden ja siltojen muokkaamisesta sekä tikkaiden siirrosta aiheutui muutaman satasen kulu. Maatyövaiheessa huomasin, että pari kaivonkantta oli päätymässä pihasuunnitelmassa näkyville laatoitetuille kulkuväylille ja nekin vielä ehdin siirrättämään. Jotain muutakin oli, mikä olisi vältetty, jos joku olisi laittanut kuvat cadissä päällekkäin.

Onko muiden pääsuunnittelijat tällaisia käynyt läpi? Hänellehän kuuluisi suunnitelmien yhteensovittaminen. Itse en ole tehnyt tuota tarkastelua edes cadissä, vaan Photoshopissa. Jonkinlainen homma siinä aina on ollut, kun nurkkia on pitänyt sovitella kohdakkain.

 

[Pete88]

Itsellä omassa projektissa vähän häiritsi se, että itse - ensimmäistä taloa rakentavana - joutui sovittelemaan suunnitelmia yhteen sillä tavalla, että mm. huomasin, että maalämpökaivo oli päätymässä tulevaan, kiinteään, korotettuun, kukkapenkkiin. LVI-suunnittelijalta kysyin, että: "Sinä olet ilmeisesti tuon MLK:n merkinnyt asemakuvaan." Niin vastaus oli, että oli vain kopioinut arkkitehtikuvasta. Eli ei ollut päätään viitsinyt tuollaisella vaivata. Loppujen lopuksi itse etsin (photoshopissa) maalämpökaivolle paremman paikan, joka oli lähempänä teknistä tilaa (energiatehokkuus, rakennuskustannukset) sekä silti riittävän kaukana tontin rajasta, jolloin naapuria ei tarvinnut kuulla uudestaan. Soitin sen jälkeen kaupungin LVI-insinöörille, joka sanoi että on ok ja laita vielä hänelle kuva sähköpostiin.

Lisäksi yksi seinävalo ulkoseinällä päätyi talotikkaiden kohdalle (tämän huomasin vasta, kun lumiesteet ja kulkusillat oli asennettu, joten lumiesteiden ja siltojen muokkaamisesta sekä tikkaiden siirrosta aiheutui muutaman satasen kulu. Maatyövaiheessa huomasin, että pari kaivonkantta oli päätymässä pihasuunnitelmassa näkyville laatoitetuille kulkuväylille ja nekin vielä ehdin siirrättämään. Jotain muutakin oli, mikä olisi vältetty, jos joku olisi laittanut kuvat cadissä päällekkäin.

Onko muiden pääsuunnittelijat tällaisia käynyt läpi? Hänellehän kuuluisi suunnitelmien yhteensovittaminen. Itse en ole tehnyt tuota tarkastelua edes cadissä, vaan Photoshopissa. Jonkinlainen homma siinä aina on ollut, kun nurkkia on pitänyt sovitella kohdakkain.

Meillä kyllä pääsuunnittelija on aktiivisesti käynyt suunnitelmia läpi, mutta ne meille realisoituneet asiat ovat olleet esim.:

- Maalämpöurakoitsija meinasi meillä porata kaivon eri kohtaan kuin mitä se oli suunnitelmissa --> onneksi huomattiin ajoissa, koska olisi tullut liian lähelle naapurin rajaa
- Sähkö- ja lvi-suunnitelmissa oli KHH kohdalla ristiriita, joka huomattiin vasta rakennusvaiheessa, eli KHH tuloilmakanava seinässä oli piirretty kohtaan, jossa oli katkaisijoiden pystyporaus hirressä. --> käytännössä piti vain siirtää tuloilmakanavan kohtaa hieman sivummalle
- WC:n käsisuihkun putkitusta ei tosiaan tehty seinän sisään, koska ei tajuttu sitä ajoissa ja selvitimme näitä toteutusvaihtoehtoja jälkikäteen mm. Etuoven myynti-ilmoituksia läpikäymällä uusista kohteista ja näytti hyvin tyypilliseltä, ettei sitä putkitusta kyllä useimmitenkaan tehdä seinän sisään --> eli mitä todennäköisimmin ei ole huomioitu suunnitelmissa
- Jotkut väliovien paikat meinasivat siirtyä suunnitelmista poiketen eri kohtaan, joka ehdittiin ajoissa korjata --> olisi vaikuttanut kalustettavuuteen joissakin huoneissa
- LVI-suunnitelmassa molemmat jakotukit oli piirretty KHH tekniseen tilaan, mutta lattialämmityssuunnittelija hyvien argumenttien saattelemana suositteli sen sijoittamaan eri paikkaan, jotta toteutus on järkevämpi. Näin tehtiin ja jakotukki piilotettiin eteisen liukuovellisen vaatesäilytystilan sisään.
- Finnlamellin ja arkkitehdin kuvissa ei tosiaan näkynyt viemärituuletuksen paikkaa, siitä oli toki ehdotus lvi-suunnitelmassa ja lopullinen toteutus käytiin yhdessä läpi vastaavan ja kvv-vastaavan kanssa --> ainoa vaikutus oli KHH kalusteiden osalta, koska putki ja sen kotelointi tuli samalle seinälle kuin mihin KHH kiintokalusteet tulevat
- Sitten oli lukuinen määrä asioita, jotka olivat suunnitelmissa kunnossa, mutta sitten tarkastusmittaamisen jälkeen kävi ilmi, että toteutus meinasi sijoittaa asioita eri paikkaan kuin suunnitelmissa. Nämä saatiin aina ajoissa kiinni ja tarvittaessa korjattiin. Jos kyse oli rakenteellisesta tai muusta erityisestä syystä, miksi piti poiketa suunnitelmasta, niin tehtiin (esim. upotettava kiintovalaisin olisi osunut juuri koolauksen kohdalle).

 

[PCB]

Kyllä nuo oli suunnitelmissa, mutta lvi-suunnitelma ei välttämättä pidä sisällään esim. lattialämmityssuunnitelmaa. Se tulee yleensä aina lämmitysjärjestelmän toimittajalta. Se, mihin lvi-suunnitelmassa on jakotukkien paikat suunniteltu, ei välttämättä toteudu sitten lattialämmityssuunnitelmassa.

Mutta kuten edellä totesin, nämä "haasteet" ovat todennäköisemmin yksilöllisen talon suunnitelmissa kuin talopakettitaloissa (olettaen, ettei pohjaa ryhdytä oikein urakalla muuttamaan).

EDIT:

Täydennän vielä:
- Kun talo on räätälöidyillä mitoilla, keittiö ja khh ja tietyt muut tilat ovat lähtökohtaisesti ns. standardimitoilla kalusteita ajatellen, mutta makuuhuoneet, eteiset yms. tilat eivät välttämättä. Jos kaiken haluaa toimivan saumattomasti, jokainen tila on tarkistusmitattava erikseen. Lisäksi kalustesuunnittelu auttaa tässä paljon

Tuossa ensimmäisessä on siis kyse vain siitä, että suunnitelmien yhteensovittamisessa on jäänyt tämä tekemättä. Suunnitteluprosessin keskeisin osa, mutta toki noin voi käydä.

Tämä kalusteasia on minulle edelleen mysteeri. Lähes jokainen talo Suomessa on tehty yksilöllisillä mitoilla, oli sitten talopaketti tai "pitkästä tavarasta". Ei sillä ole mitään merkitystä kalusteisiin, lähtökohtaisesti mennään 95%:sti vakiomitoilla. Ja suunnitelmista voi tarkistaa, mikä on tarvittava tila, joskus jopa mallissa liikkuen. Ja eteinen ja makuuhuone ovat yleensä ne ns. helpot tilat, joissa vakiomittaisuus toteutuu helpoiten.

 

[Pete88]

Tuossa ensimmäisessä on siis kyse vain siitä, että suunnitelmien yhteensovittamisessa on jäänyt tämä tekemättä. Suunnitteluprosessin keskeisin osa, mutta toki noin voi käydä.

Tämä kalusteasia on minulle edelleen mysteeri. Lähes jokainen talo Suomessa on tehty yksilöllisillä mitoilla, oli sitten talopaketti tai "pitkästä tavarasta". Ei sillä ole mitään merkitystä kalusteisiin, lähtökohtaisesti mennään 95%:sti vakiomitoilla. Ja suunnitelmista voi tarkistaa, mikä on tarvittava tila, joskus jopa mallissa liikkuen. Ja eteinen ja makuuhuone ovat yleensä ne ns. helpot tilat, joissa vakiomittaisuus toteutuu helpoiten.

Osittain toki suunnitelmien yhteensovittamista on jäänyt myös meidän harteille, koska esim. talon alapohjaratkaisu on täysin tuulettuva pilariperustus puisella alapohjarakenteella. Taloa oltiin jo rakentamassa, kun tehtiin täsmälliset lattialämmityssuunnitelmat. Toki se yhteensovittaminen tässä eräällä tavalla tapahtui, olin vaan siinä itse osallisena ja kuten todettua, olisihan se jollain kikalla saatu toteutettua alkuperäisen suunnitelman mukaan sinne KHH tekniseen tilaan, mutta erinäisistä seikoista johtuen, kuten se, että kosteissa tiloissa on kelluva valettu betonilaatta ja kuivissa tiloissa harvalaudoitus ja lämmönluovutuslevyt, oli järkevintä vetää lattiapiirit siten, etteivät ne sotke tuota laatan lämmitystä, vaan laatan lämmitys toteutuu omalla jakotukilla ja erillisillä piireillä ja kuivien tilojen erilaisesta totetuksesta johtuen omalla tukilla siten, että tukki on toteutuksen kannalta optimaalisimmassa paikassa. Tämä saatiin tehtyä ja ongelmaa ei saatu tästä aikaiseksi.

Me on käyty taloa läpi varmaan sentti sentiltä, joten luulisin tämän kalustehomman olevan ehkä selkeä, mutta en osaa sitä varmaan nyt itse ilmaista. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat.

EDIT: En hämmennä teitä enempää tuolla kalusteasialla. Meillä on kyllä kuvissa ihan standardimitoilla kalustus, mutta meillä on ollut omia erityistoiveita joidenkin asioiden suhteen ja olen niitä nyt sotkenut tähän mukaan, kun tajunnanvirtana olen näitä juttuja kirjoitellut. Ajatus vaan tuoda ilmi kaikelaisia näkökulmia ja ajatuksia mahdollisille muille rakentajille. Pyrin olemaan selkeämpi jatkossa näiden suhteen.

 

[Cumbo]

- Sitten oli lukuinen määrä asioita, jotka olivat suunnitelmissa kunnossa, mutta sitten tarkastusmittaamisen jälkeen kävi ilmi, että toteutus meinasi sijoittaa asioita eri paikkaan kuin suunnitelmissa. Nämä saatiin aina ajoissa kiinni ja tarvittaessa korjattiin. Jos kyse oli rakenteellisesta tai muusta erityisestä syystä, miksi piti poiketa suunnitelmasta, niin tehtiin (esim. upotettava kiintovalaisin olisi osunut juuri koolauksen kohdalle).

Meillä onneksi ollut hyvät timpurit (PS/VTJ tiesi aiemmilta työmailta ja suositteli valitulta urakoitsijalta toivomaan näitä kavereita ja ovat olleen kyllä vimosen päälle ammattimiehiä). Ainostaan yhden huoneen seinäsyvyyden huomasin 10cm liian pieneksi satunnaisella tarkistusmittauskierroksella. Tämä olisi kuitenkin johtanut siihen, että ko. tilaan ei kalusteiden takia olisi mahtunut enää huoneen kytkimet seinään. Onneksi tilaa ei oltu vielä tasoiteltu tai maalailtu taikka kalusteita oltu asentamassa, niin korjaus oli pienempi homma. Tässä oli käynyt niin, että urakoitsijan suunnittelupuolelta tuosta oviaukon 10cm siirrosta soitettiin minulle aikanaan ja kysyttiin onko ok, kuvat päivitettiin, mutta päivitys ei mennyt työmaalle heidän omille timpureilleen. Viikon vanhemmat kuvat oli työmaalla. Eli itsekin kyllä suosittelen tuota, että laserin tai mittanauhan kanssa levytyksen jälkeen - tai jo sitä ennen - työmaalle tarkistelemaan ja pohjakuvaa merkkailemaan mittoja.

Jos urakoitsija suunnittelee myös edes jossain määrin, niin työmaalla kannattaa käydä myös tekevän portaan kanssa keskustelemassa, mitä on sovittu ja mitä tulossa, jotta pysyvät kartalla. Itse huomannut, että ei kannata luottaa siihen, että joku sitten sinne vie viestiä, vaan aktiivisesti keskustelee, niin hyvin pysyy itsekin kartalla missä mennään. Meillä ainakin timpurit aikatauluttavat työmaata tilaten kaikki aliurakoitsijat sopivalla hetkellä. Ennen aloitusta luulin, että heidän työnjohtonsa on tästä vastuussa.

Meillä PS/VTJ ehdotti, että tehdään yhdessä katselmus sähköjen osalta, mikä oli tosi hyvä juttu. Tuli samalla huomattua, että muutama pistorasia olisi jäänyt huonoon paikkaan, kun kalustesuunnitelmia on tehty tai päivitetty sähkösuunnitelmien jälkeen. Valaisimet olivat kaikki oikeassa paikassa ja pistorasioista siirrätettiin neljää-viittä.

 

[Pete88]

Meillä onneksi ollut hyvät timpurit (PS/VTJ tiesi aiemmilta työmailta ja suositteli valitulta urakoitsijalta toivomaan näitä kavereita ja ovat olleen kyllä vimosen päälle ammattimiehiä). Ainostaan yhden huoneen seinäsyvyyden huomasin 10cm liian pieneksi satunnaisella tarkistusmittauskierroksella. Tämä olisi kuitenkin johtanut siihen, että ko. tilaan ei kalusteiden takia olisi mahtunut enää huoneen kytkimet seinään. Onneksi tilaa ei oltu vielä tasoiteltu tai maalailtu taikka kalusteita oltu asentamassa, niin korjaus oli pienempi homma. Tässä oli käynyt niin, että urakoitsijan suunnittelupuolelta tuosta oviaukon 10cm siirrosta soitettiin minulle aikanaan ja kysyttiin onko ok, kuvat päivitettiin, mutta päivitys ei mennyt työmaalle heidän omille timpureilleen. Viikon vanhemmat kuvat oli työmaalla. Eli itsekin kyllä suosittelen tuota, että laserin tai mittanauhan kanssa levytyksen jälkeen - tai jo sitä ennen - työmaalle tarkistelemaan ja pohjakuvaa merkkailemaan mittoja.

Jos urakoitsija suunnittelee myös edes jossain määrin, niin työmaalla kannattaa käydä myös tekevän portaan kanssa keskustelemassa, mitä on sovittu ja mitä tulossa, jotta pysyvät kartalla. Itse huomannut, että ei kannata luottaa siihen, että joku sitten sinne vie viestiä, vaan aktiivisesti keskustelee, niin hyvin pysyy itsekin kartalla missä mennään. Meillä ainakin timpurit aikatauluttavat työmaata tilaten kaikki aliurakoitsijat sopivalla hetkellä. Ennen aloitusta luulin, että heidän työnjohtonsa on tästä vastuussa.

Meillä PS/VTJ ehdotti, että tehdään yhdessä katselmus sähköjen osalta, mikä oli tosi hyvä juttu. Tuli samalla huomattua, että muutama pistorasia olisi jäänyt huonoon paikkaan, kun kalustesuunnitelmia on tehty tai päivitetty sähkösuunnitelmien jälkeen. Valaisimet olivat kaikki oikeassa paikassa ja pistorasioista siirrätettiin neljää-viittä.

Joo, kuulostaa oikein hyvältä!

Meillä toteutus on tehty maalämpöurakkaa lukuun ottamatta käytännössä tuntitöinä. Omaakin työn osuutta on ollut varsin riittävästi mukana. Hyvä puoli tässä on ollut se, että on oikeastaan pitkälti ollut itsestä kiinni, mitä on aikatauluttanut mihinkin kohtaan. Ainoa harmitus on ollut se, että timpurit ovat välillä viihtyneet vähän turhankin hyvin muilla työmailla, joten hommat eivät ole aina edenneet ihan toivotulla nopeudella. Toisaalta hyvin vähäisillä muutoksilla tai yllätyksiltä on säästytty. Yleensä on aina ehditty käydä läpi kaikkia asioita ennen kuin ns. seuraava työvaihe on alkanut. Kuvia on tullut otettua ahkerasti ja oikeastaan kaikista eri rakennekerroksista. Jopa käytetyt materiaalit ruuveja myöten on kirjattu mahdollisuuksien mukaan ylös. Jotta sitten tulevaisuuden varalta asiat olisivat mahdollisimman selkeitä.

Sähkösuunnitelmat tehtiin huolella ja sähköasentajan kanssa käytiin vielä katselmus läpi, että mitä tulee mihinkin ja ollaanko tyytyväisiä. Muutoksia tehtiin vähäisissä määrin, esim. CAT-kaapelointia lisättiin jonkin verran kun sitä jäi sen verran paljon yli, että sama oli lisätä kaapelia pariin extra paikkaan. Lisäksi joitakin yksittäispistorasioita muutettiin tuplarasioiksi jne. Isossa kuvassa muutokset sähkösuunnitelmaan olivat vähäisiä.

LVI-suunnitelmat on myös isossa kuvassa toteutettu suunnitelmien mukaan. Joitakin poikkeamia on ollut, kuten esim. kuivan tilan jakotukin paikka ja sitten KVV-vastaavan suosituksesta lisättiin maalämpöpumpun viereen puskurivaraaja, joka vähentää lattian lämpötilavaihteluja ja parantaa pumpun hyötysuhdetta. Itse lattialämmitys toteutettiin lähtökohtaisesti suunnitelman mukaan, mutta käytännön toteutus vaati improvisointia, koska ilmeisesti suunnittelijoilta ei saa valmista suunnitelmaa, miten lattialämmityspiirit asennetaan harvalaudoitettuun lattiaan, vaan ne piti itse suunnitella, kun lattiarakenne oli riittävässä valmiusasteessa. Suunnitelmat kun on tehty ikään kuin lattia olisi valettu, mutta tässä tapauksessa se päti vain kosteisiin tiloihin. Tiedustelin asiaa useammasta paikasta ja keskustelin asiasta myös suunnittelijan kanssa, mutta näissä toteutuksissa se lienee ainoa vaihtoehto. Lopputulos vastasi kuitenkin suunniteltua muilta osin.

Rakentamisvaiheen mittapoikkeamat johtuivat pääasiassa siitä, että aina ei ollut hoksattu tarkistaa ihan jokaista asiaa suunnitelmista ja yleensä nämä poikkeamat olivat pieniä. Me kuitenkin lähtökohtaisesti halusimme, ettei suunnitelmista poiketa muuta kuin perustellusta syystä. Tätä varten tehtiin niitä tarkistusmittauksia. Hyvä apuväline on kunnollinen vatupassi, rullamitta, etäisyyslaser ja ristilaser, timpurin kulma ja kenties myös kulmamittari.

 

[_Tee]

Voin lohduttaa että ei se suunnitelmien yhteensovitus toteudu sataprosenttisesti täällä ammattipiireissäkään, vaikka siihen osallistuisi iso ryhmä kalliita ukkoja ja akkoja. Se vaan on sellainen prosessi, että 95% virheistä jää kiinni ja se 5% jää työmaalle. Työmaalla olevista tuntuu että 95% jää työmaan harteille, kun eivät tiedä mitä on jo korjattu. Se on kuitenkin varmaa, että jos vastaava työnjohtaja on pätevä ja aiheesta kiinnostunut ja käyttää vaikka kaksi päivää laskutettavaa aikaa suunnitelmien tarkastamiseen ja kehittämiseen, niin laskun maksaja säästää kymmenkertaisen kustannuksen.

 

[Cumbo]

Voin lohduttaa että ei se suunnitelmien yhteensovitus toteudu sataprosenttisesti täällä ammattipiireissäkään, vaikka siihen osallistuisi iso ryhmä kalliita ukkoja ja akkoja. Se vaan on sellainen prosessi, että 95% virheistä jää kiinni ja se 5% jää työmaalle. Työmaalla olevista tuntuu että 95% jää työmaan harteille, kun eivät tiedä mitä on jo korjattu. Se on kuitenkin varmaa, että jos vastaava työnjohtaja on pätevä ja aiheesta kiinnostunut ja käyttää vaikka kaksi päivää laskutettavaa aikaa suunnitelmien tarkastamiseen ja kehittämiseen, niin laskun maksaja säästää kymmenkertaisen kustannuksen.

Niin, tiedän itsekin tuon, kun vähän isommista rakennusprojekeista on kokemusta tietynlaisessa roolissa. Silti, se yhteensovituvastuu on yleensä aina jollain taholla.

 

[_Tee]

Niin, tiedän itsekin tuon, kun vähän isommista rakennusprojekeista on kokemusta tietynlaisessa roolissa. Silti, se yhteensovituvastuu on yleensä aina jollain taholla.

Ja se vastuu on jo laissa määritelty. En ole vielä kertaakaan todistanut sen lainpykälän toteutumista itsenäisesti ja automaattisesti. Se vastuullinen taho löytyy yleensä sieltä joka suunnittelun on tilannut. Edit: siis ammattilais"tasolla". Kertarakentajalta ei pitäisi voida vaatia yhteensovitusta, mutta koska hänen lompakostaan kyse, niin kiinnostus on suurin.