Sitten muutama jälkiviisaus rakentamisen suunnitteluun. Voin näitä täydennellä vielä myöhemmin lisää, kun talo saadaan ns. valmiiksi:
- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.
- LVI-suunnitelmissa on harvemmin esitettynä, mihin viemärituuletuksen putki tulee. Se kannattaa vähintään itse miettiä etukäteen tai sopia vastaavan kanssa. Se kun ei näy kuvissa, niin putkarit saattavat päätyä laittamaan sen luovasti juuri siihen kohtaan, mihin et sitä kaipaa.
- Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, niin kostean tilan jakotukki ja kuivan tilan jakotukki saattaa päätyä eri paikkoihin (ei aina ja riippuu useista seikoista). Jos tämä on todennäköistä sinun hankkeessasi, kannattaa etukäteen miettiä, mihin se kuivan tilan jakotukki kannattaisi sijoittaa
- Tämä kävi meille ja mm. monien asuntomessutalojen kohdalla myös: Vaikka LVI-suunnitelmat olisi laadittu huolella, niin yksi asia niistä usein puuttuu ja se on käsisuihkun (bidee) toteutus. Meillä WC:ssä pönttö on allastasoa vastapäätä, josta käsisuihku lähtee. Jälkiviisaana olisin asennuttanut väliseinän sisään jäykän putken hanalta ja seinään olisi tullut kulmaliitin, johon käsisuihkun letku olisi tullut kiinni. Näin lopputulos olisi ollut siistimpi. Näyttäisi siltä, että tämä puute on varsin yleinen, eli se käsisuihkun joustava letku risteilee siellä lattialla kohti WC-pönttöä.
- Jos hankit hanat itse, niin opin tässä vastikaan, ettei suomalainen STF-sertifiointi välttämättä kuitenkaan tarkoita, että hana täyttäisi vaatimukset uudiskohteessa. Ostin kaksi Primy-merkkistä hanaa keittiöön ja kodariin. Molemmat olivat hyväksyttyä mallia, mutta vasta putkarin niitä asentaessa tajuttiin, että hanojen juoksuputken kääntösädettä ei ole niistä ainakaan helposti rajoitettavissa. Tässä voi tulla ongelma käyttöönottotarkastuksessa. Se mitä hanoja käytät käyttöönoton jälkeen on sitten ihan artistin oma juttu (kukaan ei tule niitä jälkikäteen arvostelemaan).
- Kiintokalusteet ovat yleensä standardimitoilla. Niissä tiloissa mihin aiot sellaisia asentaa, kannattaa varmistaa, että tilat riittävät kalusteille, eikä tule hölmöjä mittoja.
- Sähköasennusten kannalta kannattaa huolella miettiä, että mihin haluaa mitäkin. Tympeintä on asentaa läjä jatkojohtoja ja jakorasioita jälkikäteen kun ei tullut mietittyä, että missä sitä sähkö tarvitaan. Ei toki kannata välttämättä vetää toimistosähköiksikään, jossa niitä pistokkeita on seinä täysi. Ei se ole ilmaista, ulkonäöstä puhumattakaan.
- Jos ja kun suunnittelukuvat saa oikeassa mittakaavassa, niin tarkistusmittoja ei voi koskaan tehdä liikaa.
