Tyrimiset raudan kanssa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raxama
  • Aloitettu Aloitettu
Muistuu mieleen oma kokemus 80486-ajalta 1990-luvulta. Olin ostanut nopeamman uuden prosessorin ja ajattelin ihan vähän kokeilla, että toimiiko se ennen kuin laitan vaivalloisesti asenntettavan jäähdytyssiilin siihen päälle. No kytkin virran ja sitten äkkiä tajusin, että sehän voi ylikuumentua ilman jäähdytystä. Tökkäsin alle sekunnissa etusormen prosessoriin kiinni jäähdyttääkseni prosessoria. Mutta prosessoripa kuumeni äkkiä tulikuumaksi. Oli pakko nostaa sormi pois älähdyksen jälkeen. No, prosessori kärähti. Sormenpäähän tuli komea iso palorakkula.
 
Joskus vuoden 96 kieppeillä mulla oli mielettömän nopea datansiirto kahden tietokoneen välillä. Ei mikään kämänen nollamodeemikaapeli, vaan ristiinkytketty rinnakkaiskaapeli. Ja pitkä sellainen. Ja ihan itse tehty.

Tuossa pituudessa oli vaan se huono että se yltti viereiseen huoneeseen asti, joka ei itsessään ole huono asia, mutta kun sen olin tehnyt itse, oli kaapeli maadoittamaton, joka ei sekään vielä ole ongelma, mutta kun viereisessä huoneessa oleva tietokone oli kytketty maadoittamattomaan pistorasiaan (tai johonkin maadoittamattomaan roikkaan, en enää muista) - eli koneen runko oli 115V, ja se oli huono asia.

Se maadoittamattomassa rasiassa ollut vanha patarauta IBM ei tietenkään ollut moksiskaan, vaan se uudempi kone tykkäsi huonoa. Sieltä hajosi sen rinnakkaisportin lisäksi myös floppy kontrolleri. Jonkinaikaa näytti siltä että menee emo vaihtoon, mutta luokkakaveri joka oli vähän enemmän nörtti kuin mä, ehdotti että hankkisin vanhemmissa koneissa käytetyn IO-kortin ISA väylään, joka itseasiasa lopulta tuon korjasikin, vain ne emon liittimet jäivät tarpeettomiksi.

Mitään kunnollisia tuhoja en ole saanut koskaan aikaan niin että peilistä olisi voinut käydä 100% syypäätä moikkaamassa.
 
1990-luvun alkupuolella korjasin kahvinkeitintä. Ei siis tietokonetta. Siitä oli virtapainike mennyt puoliksi toimimattomaksi. Olin irroittanut sen virtakytkimen. Pidin johtoja yhdellä kädellä kiinni tinatakseni siinä sitten ne johdot 3 kpl kiinni. Yhtäkkiä tärskähti kunnolla. Ja kahvinkeiti tipahti kädestä johtojensa varaan. Silloin verkossa oli 220 volttia. Onneksi ei tpahtunut mitään vakavampaa. Eikä johtojen varassa roikkuva kahvinkeittimeen tullut mitään oikosulkua. Sen jälkeen muistin pitää erossa aika monta vuotta verkovirran ja sormeni!
 
Joskus vuoden 96 kieppeillä mulla oli mielettömän nopea datansiirto kahden tietokoneen välillä. Ei mikään kämänen nollamodeemikaapeli, vaan ristiinkytketty rinnakkaiskaapeli. Ja pitkä sellainen. Ja ihan itse tehty.

Tuossa pituudessa oli vaan se huono että se yltti viereiseen huoneeseen asti, joka ei itsessään ole huono asia, mutta kun sen olin tehnyt itse, oli kaapeli maadoittamaton, joka ei sekään vielä ole ongelma, mutta kun viereisessä huoneessa oleva tietokone oli kytketty maadoittamattomaan pistorasiaan (tai johonkin maadoittamattomaan roikkaan, en enää muista) - eli koneen runko oli 115V, ja se oli huono asia.

Se maadoittamattomassa rasiassa ollut vanha patarauta IBM ei tietenkään ollut moksiskaan, vaan se uudempi kone tykkäsi huonoa. Sieltä hajosi sen rinnakkaisportin lisäksi myös floppy kontrolleri. Jonkinaikaa näytti siltä että menee emo vaihtoon, mutta luokkakaveri joka oli vähän enemmän nörtti kuin mä, ehdotti että hankkisin vanhemmissa koneissa käytetyn IO-kortin ISA väylään, joka itseasiasa lopulta tuon korjasikin, vain ne emon liittimet jäivät tarpeettomiksi.

Mitään kunnollisia tuhoja en ole saanut koskaan aikaan niin että peilistä olisi voinut käydä 100% syypäätä moikkaamassa.
Kyllähän tuon ajan, varsinkin AT vehkeet, olivat maadoittomassa rasiassa joskus sellaisia, että kun kotelon pintaan koski, niin tuntui kuin silittäisi sähköverkkoon kytkettyä kissaa :). Tuntui kädessä staattisena ja melkein kehräyksen kuuli mielessään.
 
Oma laiskuus kostautui viimesimmän rautapäivityksen yhteydessä, kun meinasin päästä helpolla ja jättää kakkoskoneen virtalähteen vaihdon yhteydessä kaikki piuhat entiselleen ja vaihtaa vain tuon powerin uuteen.
Noh, eihän se taaskaan mennyt kuin suunnitelmissa, vaan uuden ja vanhan virtalähteen ATX-virtaliitin oli fyysisesti erilainen virtalähteen päässä eikä toivoakaan saada niitä sopimaan keskenään yhteen, joten ATX piuha vaihtoon. Tämän vaihdon jälkeen ajattelin, että nyt on kaikki hyvin ja loput piuhat kii, kunnes huomasin, ettei uudessa powerissa ollut kuin yksi kappale prossun lisävirtaliittimiä ja emolla paikka kahdelle.
Tovin ihmettelyä, kokeilua, kone ei käynnisty ja uudelleen kokeilua. Ei käynnisty. Kaikki ylimääräset johdot irti ja kokeilua, ei käynnisty. Tarvitaan siis tuo lisävirta, päättelin. Jimmssistä kyselyä ja adapterilla PCI-E virrasta lisävirtaa prossulle. Piuhat kiinni ja ei, ei vieläkään käynnisty. On se nyt kumma...
Taas kaikki piuhat irti ja ihmettelyä, että mikä tässä oikein mättää... Powerin päässä näyttää kaikki olevan ok ja emollekin saan kaikki virrat kiinni ja kovalevyille piisaa johtoja, ei ymmärrä. Lopulta otin PCI-E piuhat irti ja vertasin uuden ja vanhan powerin johtoja keskenään. Ulkoisesti kaikki näyttää samalta, muoto sama ja yksi pinnin reikä on tyhjänä. Kah, tyhjän pinnin paikka ei olekaan samassa kohtaa eri merkkisten virtalähteitten johdoissa. Seuraavaksi meni vaihtoon kaikki muutkin virtajohdot ja nyt suostui kone käynnistymään samoin tein ihan työpöydälle asti.
Ei pitäisi oikoa ja olettaa... Onneksi ei noussut savua mistään, mutta oma tyhmyys ja laiskuus pistää välillä harmittamaan. :D
 
Oma laiskuus kostautui viimesimmän rautapäivityksen yhteydessä, kun meinasin päästä helpolla ja jättää kakkoskoneen virtalähteen vaihdon yhteydessä kaikki piuhat entiselleen ja vaihtaa vain tuon powerin uuteen.
Noh, eihän se taaskaan mennyt kuin suunnitelmissa, vaan uuden ja vanhan virtalähteen ATX-virtaliitin oli fyysisesti erilainen virtalähteen päässä eikä toivoakaan saada niitä sopimaan keskenään yhteen, joten ATX piuha vaihtoon. Tämän vaihdon jälkeen ajattelin, että nyt on kaikki hyvin ja loput piuhat kii, kunnes huomasin, ettei uudessa powerissa ollut kuin yksi kappale prossun lisävirtaliittimiä ja emolla paikka kahdelle.
Tovin ihmettelyä, kokeilua, kone ei käynnisty ja uudelleen kokeilua. Ei käynnisty. Kaikki ylimääräset johdot irti ja kokeilua, ei käynnisty. Tarvitaan siis tuo lisävirta, päättelin. Jimmssistä kyselyä ja adapterilla PCI-E virrasta lisävirtaa prossulle. Piuhat kiinni ja ei, ei vieläkään käynnisty. On se nyt kumma...
Taas kaikki piuhat irti ja ihmettelyä, että mikä tässä oikein mättää... Powerin päässä näyttää kaikki olevan ok ja emollekin saan kaikki virrat kiinni ja kovalevyille piisaa johtoja, ei ymmärrä. Lopulta otin PCI-E piuhat irti ja vertasin uuden ja vanhan powerin johtoja keskenään. Ulkoisesti kaikki näyttää samalta, muoto sama ja yksi pinnin reikä on tyhjänä. Kah, tyhjän pinnin paikka ei olekaan samassa kohtaa eri merkkisten virtalähteitten johdoissa. Seuraavaksi meni vaihtoon kaikki muutkin virtajohdot ja nyt suostui kone käynnistymään samoin tein ihan työpöydälle asti.
Ei pitäisi oikoa ja olettaa... Onneksi ei noussut savua mistään, mutta oma tyhmyys ja laiskuus pistää välillä harmittamaan. :D

Hämmentää, miten ATX liitin voi olla erilainen, luulin että AT muutoksen jälkeen se olisi pysynyt samanlaisena?
 
Oma laiskuus kostautui viimesimmän rautapäivityksen yhteydessä, kun meinasin päästä helpolla ja jättää kakkoskoneen virtalähteen vaihdon yhteydessä kaikki piuhat entiselleen ja vaihtaa vain tuon powerin uuteen.
Noh, eihän se taaskaan mennyt kuin suunnitelmissa, vaan uuden ja vanhan virtalähteen ATX-virtaliitin oli fyysisesti erilainen virtalähteen päässä eikä toivoakaan saada niitä sopimaan keskenään yhteen, joten ATX piuha vaihtoon. Tämän vaihdon jälkeen ajattelin, että nyt on kaikki hyvin ja loput piuhat kii, kunnes huomasin, ettei uudessa powerissa ollut kuin yksi kappale prossun lisävirtaliittimiä ja emolla paikka kahdelle.
Tovin ihmettelyä, kokeilua, kone ei käynnisty ja uudelleen kokeilua. Ei käynnisty. Kaikki ylimääräset johdot irti ja kokeilua, ei käynnisty. Tarvitaan siis tuo lisävirta, päättelin. Jimmssistä kyselyä ja adapterilla PCI-E virrasta lisävirtaa prossulle. Piuhat kiinni ja ei, ei vieläkään käynnisty. On se nyt kumma...
Taas kaikki piuhat irti ja ihmettelyä, että mikä tässä oikein mättää... Powerin päässä näyttää kaikki olevan ok ja emollekin saan kaikki virrat kiinni ja kovalevyille piisaa johtoja, ei ymmärrä. Lopulta otin PCI-E piuhat irti ja vertasin uuden ja vanhan powerin johtoja keskenään. Ulkoisesti kaikki näyttää samalta, muoto sama ja yksi pinnin reikä on tyhjänä. Kah, tyhjän pinnin paikka ei olekaan samassa kohtaa eri merkkisten virtalähteitten johdoissa. Seuraavaksi meni vaihtoon kaikki muutkin virtajohdot ja nyt suostui kone käynnistymään samoin tein ihan työpöydälle asti.
Ei pitäisi oikoa ja olettaa... Onneksi ei noussut savua mistään, mutta oma tyhmyys ja laiskuus pistää välillä harmittamaan. :D
Lucky F Y :), kyllä sulla on olleet Wanhat ATK jumalat puolellassi.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikki johdot pitää vaihtaa aina! Ellei kyseessä ole saman valmistajan ja mallisarjan laitepäivitys (esim. Corsair RM650x -> RM850x jne.)
Hämmentää, miten ATX liitin voi olla erilainen, luulin että AT muutoksen jälkeen se olisi pysynyt samanlaisena?
Virtalähteen päässä moduulaarisissa kaapeleissa on eroja.
 
Kaikki johdot pitää vaihtaa aina! Ellei kyseessä ole saman valmistajan ja mallisarjan laitepäivitys (esim. Corsair RM650x -> RM850x jne.)

Juu, tämä tuli nyt todettua ja huomattua itsekin. Vaihtoon vain suosiolla kaikki, niin ei tule yllätyksiä. Ihmettelen vain, miksi vaihtaa pinnien järjestystä virtalähteen päästä, kun emolla ja kovoissa pinnit on kuitenkin aina samoin päin. Kaippa tällekin on joku tosi järkevä selitys, ettei standardi toimi kaapelien molemmissa päissä. :hmm:
 
Juu, tämä tuli nyt todettua ja huomattua itsekin. Vaihtoon vain suosiolla kaikki, niin ei tule yllätyksiä. Ihmettelen vain, miksi vaihtaa pinnien järjestystä virtalähteen päästä, kun emolla ja kovoissa pinnit on kuitenkin aina samoin päin. Kaippa tällekin on joku tosi järkevä selitys, ettei standardi toimi kaapelien molemmissa päissä. :hmm:
No kun se toinen pää nimenomaan ei ole mikään standardi, vaan jokaisen valmistajan oma sätös.. Liian helppoahan se olisikin :D
 
No kun se toinen pää nimenomaan ei ole mikään standardi, vaan jokaisen valmistajan oma sätös.. Liian helppoahan se olisikin :D
Kun miettelee, että samalla lattialla on myöskin ollut sekä Seasonicin, Että Corsairin piuhoja, sama Modulaarinen pää :cautious: virtalähteen puolella. Nyt täytyy tarkistaa lukeeko noissa mitään.

Tyriminen omassa päässä on Tyhmyyttä, mutta jos nuo myy...:facepalm:
 
Kaikki johdot pitää vaihtaa aina! Ellei kyseessä ole saman valmistajan ja mallisarjan laitepäivitys (esim. Corsair RM650x -> RM850x jne.)

Valitan vanhaan viestiin vastaamista, mutta Seasonicilla on sarja, olisiko FX tai G, jossa 450W mallissa yksi johdoista oli erilainen. Eli ei toimi välttämättä edes saman valmistajan saman sarjan virtalähteissä..
 
Tulipahan yksi töppi lisää omaan tyrimis epistolaan....

Tuolla toisaalla oli kotelokeskustelujen puolella juttuakin, kun ihmettelin omassa Fractalin Meshify 2 S kotelon emolevykiinnitystä. Mielestäni olin valkannut oikeat ruuvit reikiin nähden, mutta eipä se nyt iha niin mennytkään. Olin epähuomiossa ottanut 2,5" kiintolevyjen kiinnikeruuvit pussista ja sovittanut niitä paikoilleen. Kierteet ei ole sinnepäinkään samat, niin ruuvit sai menemään sovinnolla noin puolen kierrosta kiinnipäin, mutta ei enempää. Kummastelin tovin, mutta annoin asian olla ja kiiruusti loput romut läjään ja kone tulille.

Pari viikkoa myöhemmin ihmettelin siivouksen yhteydessä irtonaista ruuvia kotelon lattialla, mutta emon ruuvi se oli, joka oli pudonnut omia aikojaan pois paikaltaan. Nyt näyttiksen vaihdon yhteydessä päätin käydä ruuvit läpi ja totta tosiaan, kyllä kotelon mukana tuli ihan oikeatkin ruuvit, mutta olin ne sivuuttanut ensimmäisen kasauksen yhteydessä ja asiaa järkeilin lähinnä sillä, että nuo oikeat emon ruuvit (kuten kuvassa hiukan näkyykin) on huomattavasti pienemmällä kannalla varustettu kuin 2,5" kiintolevyjen ruuvit. Emolevyssä on melko reilut reijät, niin nuo oikeat ruuvit tuntuivat vähän hölmön väljiltä, mutta kaippa nuo ajavat asiansa. Kierteet ovat sen verran paljon erilaiset, ettei noita ihan vahingossa "vääriin" paikkoihin saa tungettua.

20220417_110303.jpg
 
Töpeksintää aika tasan 3 vuoden takaa...

10 vuotta ehti mennä vesijäähyjen kanssa ennen ensimmäistä tapaturmaa. En edelleenkään ole ihan varma, mitä tässä tapahtui. Työpäivän jälkeen tulin kotiin, pistin koneen käyntiin. Selainta käyntiin ym. ja kone vaan jäätyi eikä mikään reagoi. Resettiä... ja kone jäätyi heti työpöydällä. Seuraavan resetin jälkeen homma jumahti jo käyttistä ladatessa. Mitäs kettua? BIOSiin ihmettelemään... kellotetun prossun (i5 Haswell) lämmöt ihan tapissa. Syyksi paljastui hajonnut vesipumppu, ei pyöri enää. Pumppu oli semmoisen 5,25" dual-bay säiliön sisässä ja palvellut jo pienen ikuisuuden. Työt potutti ja väsytti aika pahasti eikä kiinnostanut pätkääkään alkaa purkamaan konetta, joten kokelin laiskinta mahdollista oikoreittiä. Pistin prossun toimimaan pienellä alivoltituksella 1,6GHz tjsp, reilut alikellot. Nätisti toimi kone siedettävillä lämmöillä vaikkei vesi kiertänyt, pelatakaan ei jaksanut joten prossu ja näyttis minimaalisella kuormalla. Käytellään näin, kunnes jaksaa perehtyä.

Parin päivän päästä olin illalla käynyt koneella lukemassa uutiset ja meilit. Jätin koneen idlaamaan ja lähdin pyöräilemään. Kotia tullessa ovella nenään pisti erikoinen tuoksu. En osannut yhdistää sitä mihinkään siinä kohtaa. Menen koneelle, heilautan hiirtä. Ei mitään. Ai niin, taisin sammuttaa koneen. Painan virtanappia. Ei mitään. Sitten vasta huomaan märän maton ja lammikon koneen alla. En muista mitä tököttiä olin sotkenut jäähynesteeseen mikrobeja listimään, mutta siinä aineessa oli sellainen jännä tuoksu, minkä havaitsin ovella kotiin tullessani. Koneen nestesäiliö oli ihan kirjaimellisesti räjähtänyt. Koko pohja oli revennyt irti ja etuosa haljennut ja pullahtanut ulos niin, että etupuolen alumiininen peitelevy oli mutkalla.

1651522020145.png

Nestettä oli koneen sisällä roiskahtanut aika moneenkin paikkaan, mutta vain näyttis (Radeon R9 290) kuoli. Sen takaosa ja virransyöttö oli uinut ihan kunnolla. Olisi pitänyt hoitaa asiat kunnolla heti alkuunsa. Tai edes kytkeä pumpusta virrat pois. Oma teoriani on siis se, että pumppu ei ollut kuollut, vaan jumissa, ja se vähitellen kuumensi säiliön veden huomattavan kuumaksi. Lopulta säiliö possahti.
 
Töpeksintää aika tasan 3 vuoden takaa...

10 vuotta ehti mennä vesijäähyjen kanssa ennen ensimmäistä tapaturmaa. En edelleenkään ole ihan varma, mitä tässä tapahtui. Työpäivän jälkeen tulin kotiin, pistin koneen käyntiin. Selainta käyntiin ym. ja kone vaan jäätyi eikä mikään reagoi. Resettiä... ja kone jäätyi heti työpöydällä. Seuraavan resetin jälkeen homma jumahti jo käyttistä ladatessa. Mitäs kettua? BIOSiin ihmettelemään... kellotetun prossun (i5 Haswell) lämmöt ihan tapissa. Syyksi paljastui hajonnut vesipumppu, ei pyöri enää. Pumppu oli semmoisen 5,25" dual-bay säiliön sisässä ja palvellut jo pienen ikuisuuden. Työt potutti ja väsytti aika pahasti eikä kiinnostanut pätkääkään alkaa purkamaan konetta, joten kokelin laiskinta mahdollista oikoreittiä. Pistin prossun toimimaan pienellä alivoltituksella 1,6GHz tjsp, reilut alikellot. Nätisti toimi kone siedettävillä lämmöillä vaikkei vesi kiertänyt, pelatakaan ei jaksanut joten prossu ja näyttis minimaalisella kuormalla. Käytellään näin, kunnes jaksaa perehtyä.

Parin päivän päästä olin illalla käynyt koneella lukemassa uutiset ja meilit. Jätin koneen idlaamaan ja lähdin pyöräilemään. Kotia tullessa ovella nenään pisti erikoinen tuoksu. En osannut yhdistää sitä mihinkään siinä kohtaa. Menen koneelle, heilautan hiirtä. Ei mitään. Ai niin, taisin sammuttaa koneen. Painan virtanappia. Ei mitään. Sitten vasta huomaan märän maton ja lammikon koneen alla. En muista mitä tököttiä olin sotkenut jäähynesteeseen mikrobeja listimään, mutta siinä aineessa oli sellainen jännä tuoksu, minkä havaitsin ovella kotiin tullessani. Koneen nestesäiliö oli ihan kirjaimellisesti räjähtänyt. Koko pohja oli revennyt irti ja etuosa haljennut ja pullahtanut ulos niin, että etupuolen alumiininen peitelevy oli mutkalla.

1651522020145.png

Nestettä oli koneen sisällä roiskahtanut aika moneenkin paikkaan, mutta vain näyttis (Radeon R9 290) kuoli. Sen takaosa ja virransyöttö oli uinut ihan kunnolla. Olisi pitänyt hoitaa asiat kunnolla heti alkuunsa. Tai edes kytkeä pumpusta virrat pois. Oma teoriani on siis se, että pumppu ei ollut kuollut, vaan jumissa, ja se vähitellen kuumensi säiliön veden huomattavan kuumaksi. Lopulta säiliö possahti.
Anteeksi, en tahdo loukata mitenkään vaan jopa myötäelää kanssasi syyllistyessäni laiskuuksiin tuon tuosta itsekin, mutta huvittavaa aina lukea näitä tarinoita kun säästetään pieni vaiva ja lopulta homma leviää tuhat kertaa pahempana käsiin :D
 
Yli 20 vuotta kasannut omat koneet, vaimon koneet ja paljon muita. Tiedostan riskit, joita esiintyy, kun käsittelee komponentteja. Koskaan en ole mitään onnistunut rikkomaan kasatessa.

Pari vuotta sitten päivitin vaimon koneeseen muisteja. Otin koneesta 2 x 8 GB kammat irti ja pistin 2 x 16 GB kammat takaisin. Tämä 32 GB setti oli käytetty, mutta toimiva.

Kone postasi ja näytti vain 16 GB muistia. Sammutin koneen ja painelin kampoja tiukemmin kiinni, jos olisi jäänyt löysälle. Ei apuja. Irrottelin kampoja vuorotellen ja selvisi, että toinen kampa oli rikki.

Huomasin, että minulla oli villasukat jalassa. Oli kylmä talvi.
 
Kyllähän tuon ajan, varsinkin AT vehkeet, olivat maadoittomassa rasiassa joskus sellaisia, että kun kotelon pintaan koski, niin tuntui kuin silittäisi sähköverkkoon kytkettyä kissaa :).

Joo ja oppi hyvin sen, että AT powerin virtanapille tulee suoraan verkkovirta. Joskus testasin pöydällä komponentteja, powerin virtanappi kädessä. Varmaan iho pääsi kosketuksiin virtanapin liittimien kanssa ja sormet veti iskussa nyrkkiin, enkä saanut irrotettua ennen kuin kaaduin lattialle.
Siinä mielessä ATX powerit ovat paljon turvallisempia. Jälkeenpäin ajatellen outoa, ettei AT powereissa ollut pienvirtaohjausta käynnistykseen. Ehkä silloin laitteet piti olla täysin irti verkosta sammutettuna.
 
Viimeksi muokattu:
Joo ja oppi hyvin sen, että AT powerin virtanapille tulee suoraan verkkovirta. Joskus testasin pöydällä komponentteja, powerin virtanappi kädessä. Varmaan iho pääsi kosketuksiin virtanapin liittimien kanssa ja sormet veti iskussa nyrkkiin, enkä saanut irrotettua ennen kuin kaaduin lattialle.
Siinä mielessä ATX powerit ovat paljon turvallisempia. Jälkeenpäin ajatellen outoa, ettei AT powereissa ollut pienvirtaohjausta käynnistykseen. Ehkä silloin laitteet piti olla täysin irti verkosta sammutettuna.
Ai ***tana, itse myös Nyrkinlyötävänä ihmettelin kanssa samaa, kun mökillä Ensimmäistä omaa konetta kasasin ja liittimät roikkuu ilmassa. Luojan kiitos, Isällä oli jo silloin se "Kenkäpuhelin" ja sai setvittyä asiat myyjäliikkeen kanssa, muuten olis kyllä 13V Miehestä tullut 230 Voltikas :mad:
 
Viimeksi muokattu:
Pitääkin miettiä mitä tyrimisiä, ei mitään isompia mutta jotain "läheltä piti-juttua" tulee mieleen tässä pian 20v harrastelleena:

Amd x4 955be prossua laittelin myyntikuntoon, jäähy ei oikein meinannut lähteä irti ja käytin pikkaisen enemmän voimaa niin se nousi prossuineen niin vauhdilla paukahtaen että pelkäsin pinnien vääntyneen.
Prossu oli napakasti kiinni vielä jäähyssä. Ei onneksi hajonnut, tämän jälkeen aina hoitanut irroittelut että käytetty konetta "lämpimänä", irtoaa jäähykin helpommin. Melkein maksoi harrastuksen alkuaikoina tietämättömyys, mutta prossu jäi kuntoon ja uudelle omistajalle. Eli jäähy irtoaa käytön jälkeen helpommin, ja lempeällä kääntelyllä kumpaankin kellonsuuntan kun nostaa samalla. Voimaa ei tarvita, kunhan antaa aikaa hieman.

Joskus vuosia sitten koneen kasailun jälkeen koneessa oli outoja ääniongelmia ja häiriöitä audion kanssa. Ajureiden ynm tsekkaus ei auttanut, kun viimein katsoin koneen sisälle: äänipiuha oli emolevyn ruuvin kanssa kontaktissa ja puristuksissa emon sekä kotelon kannan välissä, jotenkin oli lipsahtanut asennusvaiheessa se sinne. Ongelma hävisi johdon vapautuksella. Taisin useamman viikon tosin tuskastella äänien paskuutta.

Harrastuksen alkuaikoina piitahnalla liioittelu, ylimääräisiä valumia sitten putsaillut prossun vierestä pumpulipuikolla.

Ei nyt suoraan rautaan liittyvää, mutta vanhaan kunnon cd-romppu aikaan asensin vahingossa win 7:sta 32 bittisen version, taisin huomata pelailua yrittäessäni että nyt jossain mättää...
Kotelossa oli 64bit ja 32bit (muistaakseni eri levyillä)- versiot, jotain tuossa kohtaa kämmäsin.

Eli ei mitään kriittistä mutta jotain jännitystä kuitenkin :comp:
 
Pallit meinaa aina nousta kurkkuun asti kun kuuluu odottamaton "NAPS" jostain kun ruuvaa/vääntää jotain kiinni emolevyyn. Esim prossujäähyä ruuvatessa. Niin kävi nykyisen pääemon kanssa. Mutta mitään ei vielä ole hajonnut tuolla tavalla. Ihmeen hyvä tuuri ollut koneiden kanssa räplätessä (tämän viestin takia varmasti seuraavalla kerralla hajoaa jotain).
 
Pidin jalkoja pöytäkoneen päällä tietokonetuolissa istuessa, tönäisin sitten vahingossa konetta lähemmäs seinään ja näytönohjaimessä kiinni oleva hdmi-liitin painautui seinään, taittui ja murtui. Pihdeillä värkkiessä liitinosaa ulos vetäsin vahingossa sisuskalut pihalle ja näyttis oli sen jälkeen entinen. Sama oli käynyt myös koneen kopan ulkopuolella olevalle usb-liittimelle joten virheistä ei tullut opittua.
 
Kyllähän tuon ajan, varsinkin AT vehkeet, olivat maadoittomassa rasiassa joskus sellaisia, että kun kotelon pintaan koski, niin tuntui kuin silittäisi sähköverkkoon kytkettyä kissaa :). Tuntui kädessä staattisena ja melkein kehräyksen kuuli mielessään.

Joskus vuoden 98 nurkilla olin exän porukoilla jotain säätämässä koneen kanssa, silloin taisi myös olla kuuma kesä ja itsellä ainakin hiki. On meinaan jäänyt muistiin se kun ison kirjoituspöydän alla ryömiessäni pistin virtajohdon seinään.... zzap. Kostea kainalo kosketti koneen takakulmaan, hiukset puolestaan oli kiinni patterissa. Eka tärsky oli aikamoinen ja toinen tärsky tuli siitä kun sätkähdin ja löin pääni pöydän pohjaan.

Joo ja oppi hyvin sen, että AT powerin virtanapille tulee suoraan verkkovirta. Joskus testasin pöydällä komponentteja, powerin virtanappi kädessä. Varmaan iho pääsi kosketuksiin virtanapin liittimien kanssa ja sormet veti iskussa nyrkkiin, enkä saanut irrotettua ennen kuin kaaduin lattialle.
Siinä mielessä ATX powerit ovat paljon turvallisempia. Jälkeenpäin ajatellen outoa, ettei AT powereissa ollut pienvirtaohjausta käynnistykseen. Ehkä silloin laitteet piti olla täysin irti verkosta sammutettuna.

Mulla oli joskus käsillä AT kotelo, jonka virtanapin takaosassa oli liittimet suojaamattomana. Jostain syystä se nappi piti irroittaa kotelosta ja testailun yhteydessä ei sellainen nappi mennytkään pohjaan painamalla ellei sieltä takaa paina vastaan. zzap.

Onneksi ei käynyt mitään, muistiin kyllä on jäänyt molemmat shokit. Kuten myös se, kun ala-asteella unenpöpperössä ojensin käden yövaloa kohti josta olin edellisenä päivänä ottanut lampun pois. zzap.
 
Unohdin että pojan koneessa oli vasenkätinen kiinnitys ja pizzalaatikko kotelo :D Melkoinen dementia päällä. Peltiä pois niin mahtui tuoreampi edullinen näytönohjain farmingia varten. Hyvin silti 220w virtalähteellä toimii raskaassa käytössä kone. Lisävirta jaettu yhdestä sataliittimestä. Prossuna joku i3 tai i5.
 

Liitteet

  • 8C560420-A25D-43EC-868E-92D363DA817A.jpeg
    8C560420-A25D-43EC-868E-92D363DA817A.jpeg
    755,2 KB · Luettu: 475
Yli 20 vuotta kasannut omat koneet, vaimon koneet ja paljon muita. Tiedostan riskit, joita esiintyy, kun käsittelee komponentteja. Koskaan en ole mitään onnistunut rikkomaan kasatessa.

Pari vuotta sitten päivitin vaimon koneeseen muisteja. Otin koneesta 2 x 8 GB kammat irti ja pistin 2 x 16 GB kammat takaisin. Tämä 32 GB setti oli käytetty, mutta toimiva.

Kone postasi ja näytti vain 16 GB muistia. Sammutin koneen ja painelin kampoja tiukemmin kiinni, jos olisi jäänyt löysälle. Ei apuja. Irrottelin kampoja vuorotellen ja selvisi, että toinen kampa oli rikki.

Huomasin, että minulla oli villasukat jalassa. Oli kylmä talvi.
todettu toimivaksi missä? omassa koneessa ennen asennusta vai vain myyjän sanojen mukaan? mitä tulee villasukkiin niin onhan se nyt talvella kylmällä säällä mukavaa kun jalat on lämpiminä :rolleyes: en tosin usko että villasukkista aiheutuva staattinen sähkö (iso EHKÄ) olisisen muistikamman rikkonut
 
Villasukat eivät yksinään haittaa mitään. Mutta jos niiden seurana on esimerkiksi sopivaa materiaalia oleva matto niin haittaa.
Samoin osa muista vaatteista voi kerätä reilusti varausta.
 
Koneita on tullut kasattua 90-luvulta, mutta erittäin mielekäs kämmi kävi, kun kesällä kokoisin ensimmäisen mini-itx-buildin.

Ensinnäkin, osat jotka valitsin eivät olleet yhteensopivia kotelon kanssa, jonka tiesin etukäteen. Kaipasin haastetta, ja halusin myös AIO:n koteloon. Koteloa piti muokata, eli dremelöidä ja hieman muutenkin muuntaa. Kyllä kaikki sitten onnistui n. kahdessa päivässä, mutta koska tilaa oli erittäin vähän, jouduin muutaman kerran purkamaan kaiken koska osat ja johdot mahtuvat sisään vain tietyissä järjestyksessä. Lopussa piti jo käyttää pinsettejä.

En ole se kaveri, joka testaa koneen osat pöydällä ensin. Kasaan koneen, ja murehdin sitten. Aina on toiminut ensimmäisellä.

Nyt ei toiminut. Musta ruutu. Nakersi, koska nyt ongelman etsiminen olisi melko haastavaa ja hidasta. Ensin purin, ja kasasin koneen uudelleen pari kertaa, ja jätin osia pois. Tyypillinen eliminaatioratkonta.

Mikään ei auttanut. Päivitin Biosin ruutu mustana sieltä emon takaa ohjeiden mukaisesti. Ei mitään eloa.

Olin jo luovuttamassa, kunnes tajusin että olin ottanut näytön johdon näytöstä irti ja laittanut tähän uuteen koneeseen. Eli HDMI meni vanhasta koneesta uuteen ja ihmettelin kun ei kuvaa tullut ainakin 12 tuntia.

Tulipahan Bios päivitettyä. Ei muuten, mutta aika mukavaa oli sormet verillä purkaa mini-itx:ää.
 
Commodore 64:n onnistuin joskus tappamaan kun virtalähteen johto sujahti varsin mainiosti johonkin väärään reikään koneen takana, jonka sitten huomasin kun ei enää käynnistynyt. Raato lienee edelleen jossain vanhempien ullakolla.
 
Jonnena kun olin opiskelemassa amiksessa elektroniikka-asentajaksi, saatiin hommaksi verkottaa samaan koulutuskuntayhtymään kuuluvan koulun pari luokkaa. Ei siinä mitään, jokainen rakennekaapeli ja laitekaapeli saatiin aikaan hujauksessa, sekä jopa menemään läpi setifiointi testeristä.

Ongelma (siis itselle) alkoi kun olin liittämässä viimeisiä koneita, jotka oli luokkakohtaisen kytkimen vieressä, jonka vuoksi keksin tarkastaa kytkimen (joku D-Linkin 10/100/1000Mbps hinnat alkaen 19" -kytkin) status valot.

Jokainen kone oli merkattu numerolla 1-14 ja jokaisen koneen laitekaapeli meni numeroaan vastaavaan porttiin kytkimessä. Kone jonka kimpussa olin ja päätin tarkastaa oli nro. 14. Kun kytkin kaapelin kiinni koneeseen (rakennekaapelit oli jo kytketty ja testattu) ja tarkastin kytkimen portin 14 statusvalon, se oli pimeä. Irroitin kaapelin kytkimen päästä ja pistin takaisin, sama homma statusvalo pimeni heti kaapelin kytkemisen jälkeen. Koitin samaa koneen päässä, kaapeli irti = valo palaa, kaapeli kiinni = valo sammuu. Tätä rumpaa jatkui varmaan kymmenisen kertaa, kunnes keksin kokeilla samalla kaapelilla ja tulos oli sama, valo sammui kone kohtaisessa portissa. Kokeilin takana olevan koneen omaa laitekaapelia ja sama tulos. No prkl sen täytyy sitten olla joku oikkari kytkimessä, tai koneen verkkokortissa kun serttitesteri ei valita mistään.

Tuon jälkeen pyysin luokkakaveria, joka oli myös kanssani tuota kaapeliprojektia tekemässä, että irroittaa kaapli koneelta, jonka ääressä hän silloin oli ja jonka portin statusvalo näytti vihreää jo ennen piuhan irroitusta. Kaapelin irroituksen jälkeen portin statusvalo vilahti ja jatkoi vihreän valon näyttämistä. Kun kaapeli kytkettiin takaisin paikoilleen, sama homma, statusvalo vilahti ja jatkoi palamista.

Sitten (vasta) tajuisin, että about puolet statusvaloista, joiden siis oman sen hetkisen käsityksen mukaan kuuluisi olla vihreänä, oli pimeänä. Seuraavaksi koitettiin luokkakaverin kanssa haarukoida ongelmaa irroittelemalla kaapeleita eri koneista ja seuraamalla kytkimen statusvalojen muutosta. Tulos oli, että niiden koneiden portin statusvalo paloi jo ennen testiä, jatkoi palamistaan ja koneiden joiden valo oli pimeä kytkettynä ja vihreä piuha irti.

Tulos oli itselle ja luokkakavereille sen verran sekava, että päätin soittaa opettajalle, että kytkin on paskana.

Opettaja tuli paikalle kiroten "On se ny helvetti! Tätä sitä saa kun halvalla ostaa!" ja kävin läpi saman vianhaun prosessin kuin mitä jo mainitsin. Paitsi, jotain unohtu (haukansilmät jo varmaan huomasi jotain puuttuvan). Se mitä en tajunnut tehdä oli kokeilla, että toimiiko se yhteys, vai ei.

Noh, toimihan se, kunhan oli vaan kaapeli kytkettynä... PRKL! Veetun D-Link statusvalot :rage:!

Sen jälkeen tajusin, miten niitä statusvaloja luetaan: Vihreä = Portti toimii/Porttiin kytketty 10/100Mbps -laite, Pimeä = Porttiin kytketty 1000Mbps -laite/(ehkä myös, jos portti ei toimi?).

Toi aiheutti sen verran vitutusta, että meni about 5-vuotta, ennekuin pystyin hyväksymään D-Linkin -laitteita kenellekään... Ja ihan vain vihreän valon vuoksi...
 
Hitto, sen siitä saa kun kasaa koneen kerran viiteen vuoteen tai harvemmin. Unohtuu mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Purin yhdestä kotelosta täysin toimivat komponentit ja siirsin toiseen. Virtajohto kiinni ja no mitäs nyt. Ei edes postaa vaan jää looppiin kun virtalähde käynnistyy mutta sammuu sitten. Toisella powerilla sama juttu eli emossa jotain häikkää. Ihmetys suuri kun en omasta mielestäni emoa mihinkään kolhinut. Siinä sitten kaikki asiat tarkastettuani olin jo aikeissa laittaa emon SER-läjään mutta katselinpa kuitenkin sen taustapuolta hetken. Yksi 6-jalkainen fetti tai vastaava irronnut paikaltaan. Oli onneksi vielä osasta jalkojaan kiinni niin sai käännettyä paikalleen. Mikroskooppia ei ole eikä Wellerin Magnastatistakaan kovin pientä kärkeä löytynyt, mutta fluxin kanssa, ~15 vuoden takaisia Nokian korjaamoaikoja muistellen ja lopuksi suurennuslasilla lopputulos tarkastaen sainpa takaisin paikalleen ja taas postaa. Noh pitänee kuitenkin hetki seurailla ja testailla että uskaltaako tuon "tuotantokäyttöön" ottaa.

Ongelman aiheuttajaksi paljastui uudessa (käytetyssä) kotelossa yksi väärässä reiässä ollut emon tukiruuvi joka sitten osui ilmeisesti tuon fetin viereen ja työnsi sen irti kun työnsin emon paikoilleen.
 
Viimeksi muokattu:
Kesällä 2002 tjsp. Kasailin ihan ekaa kertaa kokonaan uutta konetta. Sitä ennen olin kyllä vaihtanut aika paljon osia itse, kuten näyttiksiä, prossuja yms.

No kaikki tuntui menevän ihan mukavasti, kunnes tuli korppuaseman lattakaapelin kiinnityksen vuoro. HDD levyjä oli tullut paljon vaihdettua ja kytkettyä, mutta korppuasemaa ei. Korppuaseman pinnijärjestys ei sitten ollutkaan sama, vaan kaapeli olisi pitänyt kytkeä toisin päin kun HDD:n kanssa, eli punainen johdin sisäreunaan. Siinä korppuaseman johdossa ei ollut mitään "haittoja" mitkä olisi estäneet väärin päin asennuksen.

Kone ei muistaakseni inahtanutkaan ja alkoi tulla heti pieni palaneen käry.Tai sitten se korppuaseman ei vaan toiminut. En nyt tarkasti enää muista. Hetken aikaa ihmettelin kytkentöjä yms. Mutta kaikki oli omasta mielestä oikein. Ei muuta kun nöyränä koneen kanssa tietokoneliikkeeseen. Onneksi ei hajonnut mitään muuta, kun korppusema.

Muita mokia ei ole onneksi käynyt.
 
Ite en oo vielä mitään "fyysisesti" särkenyt, mutta tovi sitten tässä syksyllä kun tein bios päivityksen koneeseeni ja sen suositellessa laittaa RAID-tila päälle. Sen kummemmin asiaa tutkittua pistin raidit päälle ja klikkailin kaikkien varoitusten läpi, onnistuin tyhjentämään kaksi M.2 SSD:tä kahteen kertaan. Ensin asennettua windows tikulta uudelleen toosaan RAID-tilassa ja sitten kun otin RAID:in pois päältä windowssin uudelleen asennettua niin pitihän se windows vielä kerran asentaa uudelleen.

Paras juttu tässä oli se, että otin bios päivityksen ajaksi kovon irti piuhoista johon olin tallentanut tärkeät jutut. Niin sen suurempaa vahinkoa ei tullut, muuten kuin ajan haaskausta ja homma meni aamuyöhön asti.

Kohta puoliin pitäisi kasata suhteellisen järeä toosa ja se tulee olemaan ensimmäinen itse kasaamani kone, joten saa nähdä onnistunko munaamaan siinä jotain kauttaaltaan.
 
En ole onnistunut hajottamaan mitään, mutta suurin kuumotus tuli kun aikanaan kasasin i7 950 konetta Silverstone FT02B koteloon joskus vuonna 2010. Piuhat kiinni, kone tulille ja heti alkoi kuulua jotain ritisevää ääntä. Mietin että mitäs hittoa tämä on, sitten katsoin konetta lähemmin niin jostain prossukannan kohdilta emon takapuolelta iski kipinää. Tuli melko kiire sammutella konetta...

Yksi vapaa molexi oli jäänyt kanittamaan johonkin takapuolen ruuvinkantaan :zoom: Mitään ei hajonnut, mutta siitä lähtien olen aina jesaroinut kaikki käyttämättömät powerikaapelien liitännät.

Mahtaako olla kiellettyä näin vanhoihin edes vastailla, mutta mulla on sama koppa ja sama tarina. Kumpikin aika harvinaisia. Tuuria vai kotelon ominaisuus?
 
Laitetaas omat kämmit vaikka en wintoosan lisäksi rikki mitään saanutkaan..

Noh, kaveri pyyteli win10 asennus mediaa usb-tikulle joten tuumasta toimeen.
Tein kyseisen tikun omalla win11 koneella ja jossain kohti meni täppä väärään kohtaan tms..
Kaveri kyllä sai tikkunsa, mutta siitä lähtien oman koneen käynnistäessä tämä alkoi kyselemään että kumpaa käyttistä haluan startata, win10 vai win11.
Samalla alkoi koneen jäätyilyt, jumitukset, BSOD:it ja kaatuilut niin että kone oli melkein käyttökelvoton..

Lopputulos: tyytyväinen kaveri ja itsellä taas hetken päästä pc puhtaalla winukalla, uusilla ajureilla, puhtailla peleillä ja kiintolevyillä taas turhaa tilaa!
 
Onko jotenkin mahdollista samalla kertaa tehdä w10 asennustikku ja ladata se omalle koneelle?
Tuollaisiin hommiin kun ryhtyy ei kannata hätäillä, koska kaikki tietää mitä siitä seuraa ja kannattaa luoda myös palautuspiste jos joku menee läskiksi.
 
En minä, mutta muut..

Sukulaiseni ovat tänä vuonna tuhonneet kaksi (2) USB3-liitintä. Toisessa autoin hieman.

Ensin veljeni kirjaimellisesti potki konettaan, kun oli sille vihainen. Jotain irtosi ja hän yritti korjata itse. Jotenkin kotelon etupaneelin USB-liitin oli saanut pinnit oikosulkuun ja toi sen minulle korjattavaksi. Tulin siihen tulokseen, että saan tästä 0 euroa, kärsivällisyys loppui ensimmäisen pinnin katkeamiseen ja vedin ruuvimeisselillä oikosulun pois niin, että tuhosin kaikki pinnit. Jokaisen. Sitten eivät menneet ristiin. Tämä emolevy tulee joskus SER-osastolle myyntiin kilpailukykyiseen hintaan, kun saan veljeni ostamaan uuden ja paremman. Mutta se oli oikosulussa ja ei käynnistynyt kun tuli tänne ja lähti vain yhdellä risalla liittimellä.

Toinen kone tuli tänne eri sukulaiselta ja siinä oli USB-paikka vääntynyt rikki. Siis olivat saaneet koko USB3-liittimen irti emolevystä. En tiedä, miten tämä oli saatu aikaiseksi ja siinä oli muitakin vikoja. Hoidin asian niin, että eristin sen liittimen rikkomasta mitään ja myin sen koneen disclaimerilla, että USB-paikka ei toimi. Tässä oli kysymys 80€ koneesta, jolla olisi vielä voinut pelata minecraftiä. Silti, ärsyttää, kun ihmiset ei yhtään kunnioita tekniikkaa, kun se on niiden mielestä tarpeeksi halpaa uhrattavaksi. Se oli hieno kone ja pyysin siitä alunperin yli 100€, mutta sillä niinkuin 80% eläkeläisistä olisi tehnyt yhdellä toimivalla USB-paikalla ihan kaikki päivittäiset askareet (verkkopankki, facebook, netflix). Tämä siis jäi minulle, kun ehkä vähän avauduin sinnekin suuntaan, mitä mieltä olen tämmöisestä.

Juu, ja ei kannata tuoda minulle koneita korjattavaksi, voi käydä näin :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 658
Viestejä
4 495 226
Jäsenet
74 267
Uusin jäsen
Midwinter

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom