Työsuhdepyörä, työnantajan/verottajan lahja liikujalle vai huijaus?

[Rambo8]

Tämähän ei vaan yksinkertaisesti onnistu osalla firmoja vaan se veloitus on aina tasan 100 eur/kk riippumatta pyörän hinnasta.

Tämähän on ihan vain sopimusasia. Jos firma on päättänyt veloittaa 100 €/kk, niin ihan samalla tavalla voi tehdä uuden päätöksen ja veloittaa vaikkapa 200 €/kk. Ei nämä ole mitään kiveenhakattuja asioita, vaan ihan asioita jotka voidaan muuttaa miten halutaan.

Ja jos menet firmalta ottamaan pyörää ja laitat ehdoksi että veloitus on 200 €/kk, niin meinaatko että firma jättää mieluummin kaupat tekemättä kuin kirjaavat kuukausieräksi 200 €/kk?

 

[Harb]

Riippuu ihan yhtiöstä, jossain taitaa liisattu pyörä kuulua kotivakuutukseen, osalla voi vakuuttaa erikseen lisähinnasta ja osalla (useimmilla kai) ei lainkaan.

Siis täähän on täysin kiinni sun kotivakuutuksesta ja siellä yleensä ei korvata muiden omistamaa omaisuutta paitsi vastuuvakuutuksen kautta ja vastuuvakuutuksessa on sitten omat kriteerinsä, jotka eivät yleensä liisaripyörän kanssa täyty.

 

[kjns]

Siis täähän on täysin kiinni sun kotivakuutuksesta ja siellä yleensä ei korvata muiden omistamaa omaisuutta paitsi vastuuvakuutuksen kautta ja vastuuvakuutuksessa on sitten omat kriteerinsä, jotka eivät yleensä liisaripyörän kanssa täyty.

Niinhän mä just sanoin mutta eri sanoilla. Osalla yhtiöistä ei sellaisia optioita löydy joilla etufillari menisi vakuutukseen, jollain ehkä menee suoraan ja jollain menee jos ostaa erikseen option joka sen mahdollistaa mutta täysin vakuutusyhtiöstä kiinni miten asia heidän vakuutuksissaan menee.

Tämähän on ihan vain sopimusasia. Jos firma on päättänyt veloittaa 100 €/kk, niin ihan samalla tavalla voi tehdä uuden päätöksen ja veloittaa vaikkapa 200 €/kk. Ei nämä ole mitään kiveenhakattuja asioita, vaan ihan asioita jotka voidaan muuttaa miten halutaan.

Ja jos menet firmalta ottamaan pyörää ja laitat ehdoksi että veloitus on 200 €/kk, niin meinaatko että firma jättää mieluummin kaupat tekemättä kuin kirjaavat kuukausieräksi 200 €/kk?

Sopia voi varmaan monista asioista ne firmojen päättäjät, mutta käyttäjät ei. Aika yleistä taitaa olla että firmoilla on firman (työnantajan) ja pyöräetukumppanin sopimukseen pohjautuva pyöräetupolitiikka joka määrittelee kuinka homma toimii ja yksittäisen työntekijän mahdollisuudet sopia jotain sen ohi on nolla. Työnantajalla tuskin on suurtakaan intoa lähteä avaamaan sopimuksia tämän muutaman kuukauden siirtymäajan säätämisen takia ainakaan jos kyse on yhtään isommista firmoista. Yrittäjät ja nyrkkipajat ehkä voi tehdä asioita liinisti ja siellä tällainen voi olla mahdollista mutta useimmissa tapauksissa tuskinpa.

 

[kooler]

Sopia voi varmaan monista asioista ne firmojen päättäjät, mutta käyttäjät ei. Aika yleistä taitaa olla että firmoilla on firman (työnantajan) ja pyöräetukumppanin sopimukseen pohjautuva pyöräetupolitiikka joka määrittelee kuinka homma toimii ja yksittäisen työntekijän mahdollisuudet sopia jotain sen ohi on nolla. Työnantajalla tuskin on suurtakaan intoa lähteä avaamaan sopimuksia tämän muutaman kuukauden siirtymäajan säätämisen takia ainakaan jos kyse on yhtään isommista firmoista. Yrittäjät ja nyrkkipajat ehkä voi tehdä asioita liinisti ja siellä tällainen voi olla mahdollista mutta useimmissa tapauksissa tuskinpa.

Tämä - vaikea uskoa, että yleisesti vähääkään isommassa firmassa aletaan säätämään yksittäisten pyöräetujen kanssa vaan mennään tasan vakiokaavalla ja siinä se. Toisena mikä kannattaa huomioida on se, että pyörää ei lyhennetä 100e/kk näiden pyöräetufirmojen kanssa vaan esim vain 60-70e /kk ja loppuosa on palvelua/rahoitusta/vakuutusta, joka on siinä kyljessä otettava mukana. Eli nettona jos tälle vuodelle yrittäisi puristaa jonkun verohyödyn yms niin vaikeaksi menee.

 

[ossid]

Mikään pakkohan firmoille ei ole pyörittää tuota systeemiä operaattoreiden kautta. Täysin sallittua olisi ostaa pyörä firmalle ja lyhentää se työntekijän palkasta.

Tällöin tuo 1200€/vuosi vähennys voisi toimia kertalaakista kun sen saisi sopia firman kanssa vapaasti.

Mutta ymmärrettävästi aika moni firma ymmärrää, että pyörien omistaminen ei ole keskeistä liiketoimintaa vaan ne kannattaa vuokrata, vaikka se maksaisi suhteessa enemmän.

 

[Pate123]

No tuolla ei ihan varmasti se varsinainen pyöräilykärpänen ainaskaan pääse puraisemaan kuntoilu mielessä ihan vaikka geometrian takia.

Off-topic: Vertaat nyt omenoita ja banaaneja.

Nishiki on ihan huippu city-pyöräilyyn. Sillä ajaa rennosti pidemmänkin matkan maantiellä vähällä ylläpidolla.
Vain pari kohtaa pistää silmään: Ketjusuoja on niin minimaalinen, että löysät housut pääsevät ketjujen väliin. Itse valitsisin vaivattomaan ajoon napavaihteet (+ehkä hihnavedon), kun ketjuja ja rattaita harva peruspyöräilijä kuitenkaan huoltaa.

Jos käyttö on jotain muuta, kuten metsässä rymyämistä, kikkailua tms, niin sitten Nishikin geometria on ihan väärä. Siksi monella pyöräilijällä on useampi pyörä eri käyttötarkoitukseen.

 

[iltanen]

Mikään pakkohan firmoille ei ole pyörittää tuota systeemiä operaattoreiden kautta. Täysin sallittua olisi ostaa pyörä firmalle ja lyhentää se työntekijän palkasta.

Tällöin tuo 1200€/vuosi vähennys voisi toimia kertalaakista kun sen saisi sopia firman kanssa vapaasti.

Mutta ymmärrettävästi aika moni firma ymmärrää, että pyörien omistaminen ei ole keskeistä liiketoimintaa vaan ne kannattaa vuokrata, vaikka se maksaisi suhteessa enemmän.

Ei onnistu aivan noin:

Työnantajan omistamasta polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten euromäärästä. Hankintahinnan osan euromäärä lasketaan siten, että hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella.

Täällä oman firman kautta pyörä. Hankintahinta vajaa 500€ eli edun määrä reilu 8 €/kk.

 

[ossid]

Ei onnistu aivan noin:

Täällä oman firman kautta pyörä. Hankintahinta vajaa 500€ eli edun määrä reilu 8 €/kk.

Onkohan tuossa eroa jos on oma firma vs. Olet rivityöntekijä firmassa.

Kun lainsäädäntöhön taitaa oma firma tapauksissa olla aika usein tiukkaa juuri siksi, että pienyrittäjät ei kierrätä kaikkea firman kuluiksi.

 

[iltanen]

Onkohan tuossa eroa jos on oma firma vs. Olet rivityöntekijä firmassa.

Kun lainsäädäntöhön taitaa oma firma tapauksissa olla aika usein tiukkaa juuri siksi, että pienyrittäjät ei kierrätä kaikkea firman kuluiksi.

No siis polkupyöräetu on ihan määritelty verottajan sivuilla:

Polkupyöräetu 27 §​

Verohallinnon päätös vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

www.vero.fi

Varmaan poreallasetukin otetaan heti käyttöön, jos verottaja sen julkaisisi.

 

[jonniv]

Ihme lukuja. Sain juuri helmikuussa maksettua viimeisen, eli 34. erän Intersportissa 2700 € hintalapulla olleesta Tunturin sähköpyörästä. Ulkomuistista 34 x 93 € brutto = 3162 €, netto 34 x 69 € = 2346 €, säästö verrattuna suoraan käteiskauppaan 354 €. Työnantaja ei maksanut muuta kuin sopimuksen hallinnointikulut, tuskin 500 €. Suurin hyöty oli siis maksaa pyörä pätkällä ja silti viitisentoista prosenttia suoraa käteiskauppaa halvemmalla.

Ainakin Gobybikelle firma maksaa hallinnointi kuluja 15 €/kk eli 34 kuukauden ajalta se tekee tuon 500 €. Toki sitten firma saa sosiaalikuluista etuja vähän yli euron eli todellinen kulu vähän alle 14 €/kk.

 

[takomo]

Tämähän ei vaan yksinkertaisesti onnistu osalla firmoja vaan se veloitus on aina tasan 100 eur/kk riippumatta pyörän hinnasta.

Tämähän on ihan vain sopimusasia. Jos firma on päättänyt veloittaa 100 €/kk, niin ihan samalla tavalla voi tehdä uuden päätöksen ja veloittaa vaikkapa 200 €/kk. Ei nämä ole mitään kiveenhakattuja asioita, vaan ihan asioita jotka voidaan muuttaa miten halutaan.

Tämäpä hyvin alleviivaa mikä pyöräedussa on mätää: lainsäätäjä on tarkoittanut sen *käyttöeduksi* ("Jos palkansaajalla on käytettävissä yksityisajoihinsa..."), mutta siitä on tosiasiassa tullut verotuettu osamaksu. Auton käyttöedussa ei makseta autoa omaksi mutta työsuhdepyörän saa lunastaa nimellisellä hinnalla, joka on alle käyvän hinnan. Työsuhdeautoa ei kai yleensä edes voi lunastaa omaksi?

Jos verokarhu sattuu heräämään äreänä, se pistää nämä 5% lunastushinnat verolle, ehkä jopa takautuvasti. Työntekijän saama etu on käyvän arvon ja muodollisen lunastushinnan erotus - eikä tätä ole tietääkseni säädetty verottomaksi. Jos verokarhua ketuttaa urakalla, se kyseenalaistaa onko näissä vakiohintaisissa sopimuksissa ollenkaan kyse leasingsopimuksesta tai edes muusta vastaavasta.

 

[GGoljatti]

Harmi kun tämä ilo loppuu. Itse pyöräilin viimeeksi maastossa muistaakseni -95. Oli laadukasta kamaa ja alpeillakin mentiin, Chamonixissa ja Andorrassa.

No, minä ainakain lunastan sähköpyörän itselle jos etu loppuu. Viime kesänä ajoin 1800km, ehkä 70pinnaa maastossa. On tuo vaan mukavaa touhua, varsinkin sähköllä ja hyvällä pyörällä.

 

[Sommite]

Jos verokarhu sattuu heräämään äreänä, se pistää nämä 5% lunastushinnat verolle, ehkä jopa takautuvasti.

Tuskin takautuvasti voi muuttaa, kun käytäntö on ollut verottajan ohjeessa hyväksytty. Verovelvollinen voi vedota luottamuksensuojaan.

 

[Bogey]

Tuskin takautuvasti voi muuttaa, kun käytäntö on ollut verottajan ohjeessa hyväksytty. Verovelvollinen voi vedota luottamuksensuojaan.

No eikös sama pätisi myös tähän, eikö voisi vedota luottamuksensuojaan

"Polkupyöräetu muodostuu niille kuukausille, joiden aikana pyörä on työntekijän käytettävissä. Jos esimerkiksi leasingsopimus on tehty kahdeksi vuodeksi, polkupyöräetu muodostuu jokaiselle kuukaudelle riippumatta siitä, käyttääkö työntekijä polkupyörää."

Eikös etu sitten muodostu sopimuksen mukaan, vaikka jatkuisi vuoteen 2028? Voiko tuohon ohjeeseen luottaa?

Ja myös esimerkki 32 on samansuuntainen

"Esimerkki 32: Työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun toukokuussa. Työnantaja on tehnyt polkupyörästä kahden vuoden leasingsopimuksen pyörävuokraamon kanssa. Leasingmaksu on 80 euroa kuukaudessa sisältäen huolto- ja korjauskulut. Koska polkupyörä on työntekijän käytettävissä koko ajan, polkupyöräedun määrä on ensimmäisenä vuonna yhteensä 640 euroa (8 kk x 80 euroa) ja toisena vuonna yhteensä 960 euroa (12 kk x 80 euroa). Polkupyöräetu on molempina vuosina verovapaa, koska sen määrä on alle 1 200 euroa vuodessa."

 

[Sommite]

Eikös etu sitten muodostu sopimuksen mukaan, vaikka jatkuisi vuoteen 2028? Voiko tuohon ohjeeseen luottaa?

Jos laki muuttuu, kyse ei ole enää vain luottamuksesta viranomaisohjeeseen. Verotuksen muuttamista arvioidaan muun muassa omaisuudensuojan kannalta. Yleensä ei ole estettä muuttaa sopimuksen verokohtelua tuleville verovuosille. Sopimuksessa voidaan määritellä, miten toimitaan veromuutoksien kanssa.

 

[Bogey]

Jos laki muuttuu, kyse ei ole enää vain luottamuksesta viranomaisohjeeseen. Verotuksen muuttamista arvioidaan muun muassa omaisuudensuojan kannalta. Yleensä ei ole estettä muuttaa sopimuksen verokohtelua tuleville verovuosille. Sopimuksessa voidaan määritellä, miten toimitaan veromuutoksien kanssa.

Eli mites tuo nyt eroaa siihen lunastusohjeeseen, miksi siinä voisi vedota luottamuksensuojaan? Ja tässä toisessa ohjeessa ei?

 

[asentaja142]

Harmi kun tämä ilo loppuu. Itse pyöräilin viimeeksi maastossa muistaakseni -95. Oli laadukasta kamaa ja alpeillakin mentiin, Chamonixissa ja Andorrassa.

No, minä ainakain lunastan sähköpyörän itselle jos etu loppuu. Viime kesänä ajoin 1800km, ehkä 70pinnaa maastossa. On tuo vaan mukavaa touhua, varsinkin sähköllä ja hyvällä pyörällä.

Varsinkin talvella työmatkapyöräily on sähköllä aivan no brainer. Ilman sähköä ei tulisi mieleenkään.

 

[pasi-ipa]

Vaikka sähköpyöräily on taatusti terveydelle hyödyllistä, itselläkin semmoisen hankkiminen lisäsi pyöräilyä äärettömän monta prosenttia, kun nollasta lähdettiin, niin kaikenlainen kohdennettu veronäpertely on lähtökohtaisesti hölmöä. Sen sijaan tuloveroa pitäisi alentaa, jolloin jokainen voisi itse päättää mihin omat rahansa voi käyttää. Oli se sitten fillariin tai rullaluistiimiin.

 

[weetabix]

Valtion osalta se vaan on aika monella eri tavalla hyödyllisempää, että henkilö ostaa sen työsuhdepyörän kuin vaikka kaljaa tai telkkarin. Valtion tehtävä on katsoa sitä kokonaiskuvaa ja vero-ohjausta voi tehdä monella eri tavalla (,joista osaa voi kontrolloida ja ohjata paremmin kuin jotain toista tapaa).

Ja siis itsekin olen suurelta osin sitä mieltä että työsuhde-edut pitäisi vain pääsääntöisesti poistaa ja pienentää tuloverotuksen alapäässä sitä veroprosenttia. Näin kaikki tuloja saavat hyötyvät.

Mutta tämmöisellä käänteisellä haittaverolla on silti paikkansa kyllä.

 

[takomo]

Tuskin takautuvasti voi muuttaa, kun käytäntö on ollut verottajan ohjeessa hyväksytty. Verovelvollinen voi vedota luottamuksensuojaan.

Ainakaan uusimmasta ohjeesta en löytänyt mainintaa, että alihintaiset lunastukset olisivat verovapaita.

Muistan kyllä itsekin jossain nähneeni tämmöisen huomion mutta en muista missä. Olisiko käytäntö jo muuttunut?

 

[Maakuntahimmeli]

Ainakaan uusimmasta ohjeesta en löytänyt mainintaa, että alihintaiset lunastukset olisivat verovapaita.

Muistan kyllä itsekin jossain nähneeni tämmöisen huomion mutta en muista missä. Olisiko käytäntö jo muuttunut?

Kyllä se siellä on mainittu tämän vuoden ohjeessa: "Työntekijällä voi olla mahdollisuus lunastaa leasingyhtiöltä käyttämänsä polkupyörä leasingkauden päätyttyä. Tästä ei muodostu työntekijälle veronalaista etua lunastushinnan määrästä riippumatta."

Voi muuten olla, että tuokin kohta tulisi muuttumaan ensi vuonna ja lunastus onnistuisi vain käypään hintaan ilman veroseuraamuksia.

 

[takomo]

Kyllä se siellä on mainittu tämän vuoden ohjeessa: "Työntekijällä voi olla mahdollisuus lunastaa leasingyhtiöltä käyttämänsä polkupyörä leasingkauden päätyttyä. Tästä ei muodostu työntekijälle veronalaista etua lunastushinnan määrästä riippumatta."

Huomasin tuon juuri itsekin. Siltikin linjaus on mielenkiintoinen, koska se ei näytä perustuvan mihinkään ja se on vain *ohjeessa*. Luontoisetu-*päätöksessä* ei ole tällaista mainintaa ja vielä vähemmän itse laissa:

Luontoisedut verotuksessa

www.vero.fi

vs.
27§

Verohallinnon päätös vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

www.vero.fi

Pääsääntö kuitenkin on "Tuloverolain (1535/1992, TVL) 64 §:n 1 momentin mukaan työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja se arvioidaan käypään arvoon." ja polkupyöräedun verottomuus on poikkeus tästä.

 

[GGoljatti]

Vaikka sähköpyöräily on taatusti terveydelle hyödyllistä, itselläkin semmoisen hankkiminen lisäsi pyöräilyä äärettömän monta prosenttia, kun nollasta lähdettiin, niin kaikenlainen kohdennettu veronäpertely on lähtökohtaisesti hölmöä. Sen sijaan tuloveroa pitäisi alentaa, jolloin jokainen voisi itse päättää mihin omat rahansa voi käyttää. Oli se sitten fillariin tai rullaluistiimiin.

Pointti on juuri siinä, että vero-etu kohdennetaan tiettyyn asiaan, eli tässä tapauksessa pyörän hankintaan. Liikkukaa läskit toisin sanoen.

Jos tuloveroa kevennetään vaikkapa 0.2 prosenttiyksikköä, niin luuletko että porukka ostaa pyöriä sillä rahalla?

 

[takomo]

Pointti on juuri siinä, että vero-etu kohdennetaan tiettyyn asiaan, eli tässä tapauksessa pyörän hankintaan. Liikkukaa läskit toisin sanoen.

Jos/kun halutaan motivoida ihmisiä liikkeelle, valtion kannattaa tietenkin käyttää siihen kustannustehokkaita keinoja. Nyt pyöräetu tulee kalliiksi, kun hankitaan ökykalliita pyöriä, eikä keino edes ole kovin onnistunut: noin 3/5 edunsaajasta on lisännyt pyöräilyään vain vähän tai ei ollenkaan. Joko pyörä jää vähälle käytölle tai sen hankkija pyöräilee muutenkin - ainakin sen verran että ei ole liikkumaton läski. Etu ei kohdennu tehokkaasti.

Hallituksen esityksessä arvioitiin, että 10000 pyöräedun saajaa maksaa noin 4 miljoonaa menetettyinä verotuloina. Näitä on kai mennyt 100000, joten etuun puuttuminen ei ole enää näpertelyä pikkurahoilla.

5.10.2020 | Hallituksen esitykset | Finlex

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

finlex.fi

 

[kolli]

Jos/kun halutaan motivoida ihmisiä liikkeelle, valtion kannattaa tietenkin käyttää siihen kustannustehokkaita keinoja. Nyt pyöräetu tulee kalliiksi, kun hankitaan ökykalliita pyöriä, eikä keino edes ole kovin onnistunut: noin 3/5 edunsaajasta on lisännyt pyöräilyään vain vähän tai ei ollenkaan. Joko pyörä jää vähälle käytölle tai sen hankkija pyöräilee muutenkin - ainakin sen verran että ei ole liikkumaton läski. Etu ei kohdennu tehokkaasti.

Hallituksen esityksessä arvioitiin, että 10000 pyöräedun saajaa maksaa noin 4 miljoonaa menetettyinä verotuloina. Näitä on kai mennyt 100000, joten etuun puuttuminen ei ole enää näpertelyä pikkurahoilla.

5.10.2020 | Hallituksen esitykset | Finlex

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

finlex.fi

Minunkaan pyöräilyä ei työsuhdepyörä lisännyt yhtään. Ennen ajoin maantiepyörällä 6000 -10000 km/vuosi. Nyt työsuhdepyörällä n.3000km.

 

[GGoljatti]

Voisitko kirjoittaa 10000 ja 100000 vaikka eri tavalla.
Uskallan väittää että menetetyt verotulot eivät ole noin isoja, aivan koska ilman vero-etua niitä pyöriä ei osta kukaan. Ei tule veroja jos kukaan ei osta.
Ensi vuonnahan tuon sitten näkee paljon tällä edun poistolla tulee valtion kassaan.

 

[@Pauli]

Vaikka sähköpyöräily on taatusti terveydelle hyödyllistä, itselläkin semmoisen hankkiminen lisäsi pyöräilyä äärettömän monta prosenttia, kun nollasta lähdettiin, niin kaikenlainen kohdennettu veronäpertely on lähtökohtaisesti hölmöä. Sen sijaan tuloveroa pitäisi alentaa, jolloin jokainen voisi itse päättää mihin omat rahansa voi käyttää. Oli se sitten fillariin tai rullaluistiimiin.

Melko kaukana pitää realiteeteista olla, jos kuvittelee ihmisten päätösten olevan rationaalisia ja vaikka veroetu olisi yhtä suuri kuin työsuhdepolkupyörän etu, niin pyörien myynti sakkaa kun se lisäraha menee netflixiin ja kaljaan, mutta jengi valittaa kun juuston hinta nousee.

100k myytyä pyörää on todella kova saavutus, järjestelmä on ollut tehoton ja työnantajalle melkoinen himmeli, pyörien hinnat on nousseet edun verrran ja kauppiaat on ottaneet omansa, mutta myyntiä on silti tullut.
Ensi vuonna pyörät halpenee, kauppiaat tinkii katteistaan, verotus kevenee ja himmelit poistuu, silti tuloksena on pomminvarmasti pyörien myynnin romahtaminen, voisin veikata alkuun ~50%, ehkä enemmänkin.

Ihan yhtä rationaalista on valtion tulojen kanssa, 20m€ tai 100m€ säästöjä tässä tai muussakaan asiassa ei vähennä euroakaan valtion menoista. Valtio törsää vuosi toisensa jälkeen absoluuttista rahaa enemmän kuin edellisinä vuosina. 2026 velanotto ei muutu mihinkään näiden ratkaisujen myötä.
Summa summarum, vaikka etu onkin tulonsiirto, tämä on ollut toimiva sellainen, toinen toimiva on ollut liikunta - ja kulttuuriedut. Teoriassa minimiverot ilman tukia olisi parasta ikinä, todellisuudessa osittainen tulonsiirto toimii paremmin.

 

[Sommite]

Siltikin linjaus on mielenkiintoinen, koska se ei näytä perustuvan mihinkään ja se on vain *ohjeessa*.

Outo tulkinta on ainakin siinä, että verottomana etuna lunastusoikeus on työntekijällä, jolla on ollut pelkkä käyttöoikeus. Normaalisti lunastusoikeus kuuluisi työnantajalle, joka on leasing-maksutkin maksanut, ja työntekijä voisi ostaa käypään hintaan.

 

[pasi-ipa]

Melko kaukana pitää realiteeteista olla, jos kuvittelee ihmisten päätösten olevan rationaalisia ja vaikka veroetu olisi yhtä suuri kuin työsuhdepolkupyörän etu, niin pyörien myynti sakkaa kun se lisäraha menee netflixiin ja kaljaan, mutta jengi valittaa kun juuston hinta nousee.

100k myytyä pyörää on todella kova saavutus, järjestelmä on ollut tehoton ja työnantajalle melkoinen himmeli, pyörien hinnat on nousseet edun verrran ja kauppiaat on ottaneet omansa, mutta myyntiä on silti tullut.
Ensi vuonna pyörät halpenee, kauppiaat tinkii katteistaan, verotus kevenee ja himmelit poistuu, silti tuloksena on pomminvarmasti pyörien myynnin romahtaminen, voisin veikata alkuun ~50%, ehkä enemmänkin.

Ihan yhtä rationaalista on valtion tulojen kanssa, 20m€ tai 100m€ säästöjä tässä tai muussakaan asiassa ei vähennä euroakaan valtion menoista. Valtio törsää vuosi toisensa jälkeen absoluuttista rahaa enemmän kuin edellisinä vuosina. 2026 velanotto ei muutu mihinkään näiden ratkaisujen myötä.
Summa summarum, vaikka etu onkin tulonsiirto, tämä on ollut toimiva sellainen, toinen toimiva on ollut liikunta - ja kulttuuriedut. Teoriassa minimiverot ilman tukia olisi parasta ikinä, todellisuudessa osittainen tulonsiirto toimii paremmin.

En väittänytkään, että pyöräetu olisi ollut huono juttu. Kaikki verovähennykset ovat pelkkää plussaa. Ihmisten pitäisi silti pystyä tekemään kulutuspäätöksensä itse ilman valtiotason ohjausta. Jos haluat ostaa kaljaa fillarin sijaan, niin siihen ei pitäisi kellään olla mitään sanomista. Jos pyörämyynti ei vapailla markkinoilla vedä, niin sitten se on niin.

 

[@Pauli]

En väittänytkään, että pyöräetu olisi ollut huono juttu. Kaikki verovähennykset ovat pelkkää plussaa. Ihmisten pitäisi silti pystyä tekemään kulutuspäätöksensä itse ilman valtiotason ohjausta. Jos haluat ostaa kaljaa fillarin sijaan, niin siihen ei pitäisi kellään olla mitään sanomista. Jos pyörämyynti ei vapailla markkinoilla vedä, niin sitten se on niin.

Ero omassa ja yhteiskunnallisessa ajattelussa on se, että mikä tuntuu yksilöstä parhaalta ratkaisulta ja paperilla viisaalta, niin käytännössä asia ei ole sitä.
Jos kansa haluaa rahansa tilille ja päättää juoda kaljaa, niin sitten pitäisi pystyä myös päättämään ettei kaljan litkijöitä hoideta yhteisillä verovaroilla vaan jokainen hoitakoot nekin itse.

Valtiotason ohjaus kohti terveellisiä tapoja on järkevää, pyöräetu tuo liikunnallisuutta enemmän kuin 100€ palkanlisä ja näkyy myöhemmällä iällä sairaaloiden vaikeiden tapausten peruskuorman laskuna, kun osastoille ei tule elintapojen uhreja.
Jos kysytään ottaisinko 100€ lisää käteen rahaa vai pyöräedun, omaa napaa tuijottaen puhdas raha kuulostaisi järkevimmältä, yhteiskunnan lasien läpi katsottuna pyöräetu kuulostaa järkevämmältä, koska raha menee kotimaiseen kulutuskiertoon ja tuo kerrannaisvaikutuksia.

Siksi kai mandaatteja annetaan 4 vuoden välein, että joku tekisi yhteiskunnan kannalta parhaat ratkaisut eikä omaa napaa tuijottaen.
Jos leikata pitäisi, niin työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstökulut oli viime vuonna 623M€, suhteessa muihin tuottavuudeltaan ei taida ihan linjassa olla menot...
Valtion menot menolajeittain ja tulot tulolajeittain - Tutkihallintoa.fi

 

[takomo]

Ero omassa ja yhteiskunnallisessa ajattelussa on se, että mikä tuntuu yksilöstä parhaalta ratkaisulta ja paperilla viisaalta, niin käytännössä asia ei ole sitä.
Jos kansa haluaa rahansa tilille ja päättää juoda kaljaa, niin sitten pitäisi pystyä myös päättämään ettei kaljan litkijöitä hoideta yhteisillä verovaroilla vaan jokainen hoitakoot nekin itse.

Tällaisella ajattelulla tehdään pohjoimaisesta hyvinvointivaltiosta jonkinlainen fasistinen terveystyrannia. Ei ihmisten vapautta voi rajoittaa siksi, että yhteiskunta ottaa jonkin asian hoitaakseen (esim. terveydenhoito). Palvelua on tarjottava yhtäläisesti kaikille tai oltava tarjoamatta ollenkaan.

Valtiotason ohjaus kohti terveellisiä tapoja on järkevää, pyöräetu tuo liikunnallisuutta enemmän kuin 100€ palkanlisä ja näkyy myöhemmällä iällä sairaaloiden vaikeiden tapausten peruskuorman laskuna, kun osastoille ei tule elintapojen uhreja.

Valtiotason ohjailu tuppaa olemaan tehotonta, minkä pyöräetukin osoittaa. Sehän on johtanut siihen, että arkiliikkumiseen hyvän 500-1000€ city-pyörän sijasta on hankittu keskimäärin yli 3 k€ hintaisia pyöriä, esim. hienoja täysjoustomaastureita, jotka soveltuvat huonosti arkiliikkumiseen. Pyöräetu on myös siitä epäreilu, että sen voi saada vain, jos työnantaja sen haluaa tarjota.