Työsuhdepyörä, työnantajan/verottajan lahja liikujalle vai huijaus?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jamboa
  • Aloitettu Aloitettu
Tässä pitää vaan huomioida se että firman omaisuus pitää myydä työntekijälle käypään hintaan, eikä kirjanpitoarvolla, jotta verottaja ei katso hyötyä palkaksi. Ja näin ollen kustannus saattaa olla korkeampi kuin kolmatta osapuolta käyttäen, joka voi myydä sen mihin hintaan tahansa ilman veroseuraamuksia.
Jos lähtökohta on 400€ pyörä, sen markkina-arvo 5v ikäisenä ei liene kovin suuri, etenkin jos ei ole vuoteen tai pariin muistettu huoltaa. Ainahan voi pyytää tarjouksen joltain käytettyjen pyörien liikkeeltä. :)

Verokohtelu on kyllä säädetty ihan tappiin suosimaan näitä "liisari"-välittäjiä. Ei oikein voi puhua leasingista vaan pikemminkin osamaksusta, jos pyörä on maksettu pois muutamassa kuukaudessa 100€/kk erillä. Esim. 600€ pyörä tulisi maksettua 6-7 kk:ssa + 5% lunastus 30€. Vrt:
"Työntekijällä voi olla mahdollisuus lunastaa leasingyhtiöltä käyttämänsä polkupyörä leasingkauden päätyttyä. Tästä ei muodostu työntekijälle veronalaista etua lunastushinnan määrästä riippumatta. Jos taas työntekijä lunastaa työnantajalta tämän omistuksessa olevan polkupyörän, työntekijälle ei muodostu veronalaista etua, jos pyörä lunastetaan käypään arvoon."

Omalle firmalle ostettu, vähän parempi pyörä saattaa kyllä olla oikeasti hyvä etu. Silloin ei tarvitse alentaa palkkaa (jos ei halua) vaan 1200 € saakka pyöräetu on *veroton*. 5v-poistoajalla tuolla rahalla saisi kyllä melkoisen hippipyörän. Pyörän lisäksi sen huollot voivat kuulua etuun ja huolloksi lasketaan max 20€/kk = 240 €/v vaikka maksaisi enemmän. Etuun tosin lasketaan laskennallinen rahoituskustannus (mitä rahoitus maksaisi firmalle). 5v kuoletuksen jälkeen etu on enää todelliset huoltokustannukset. Omaksi ei kannata lunastaa ennen kuin on aika vaihtaa pyörää.

Tässä ajantasaiset ohjeet:

Jos sattuu olemaan useampi firma itsellä tai kavereilla, niin onkohan estettä sille, että toinen firma toimisi "liisari-firmana" toiselle? Silloin pyörän saisi kuitattua tuolla 100 €/kk vauhdilla ja lunastettua lopuksi muodollisella hinnalla.
Erityisen ikävää olisi, jos kokemattomalle tarjouslaskijalle sattuisi virhe ja vaikka 2 k€ pyörän saisi lunastaa 8 kk jälkeen 100 €:llä. :whistling:
 
Kävi ilmi että olis mahdollisuus pyöräetuun gobybiken kautta ja listalla näytti olevan mm. bikediscount, tuolta kun fillareita kattelin niin jos nyt valkkaan esim tollasen 2599e + 30e toimitus hintasen tarjouspyörän niin tuleeko tohon päälle vielä jotain Alv erotuksia tai muuta lisäkulua?
 
Kävi ilmi että olis mahdollisuus pyöräetuun gobybiken kautta ja listalla näytti olevan mm. bikediscount, tuolta kun fillareita kattelin niin jos nyt valkkaan esim tollasen 2599e + 30e toimitus hintasen tarjouspyörän niin tuleeko tohon päälle vielä jotain Alv erotuksia tai muuta lisäkulua?

Operaattoreilla voi olla jotain toimistokuluja ja vähän sopimuksesta riippuen ne saatetaan veloittaa joko työnantajalta, tai työntekijältä. Kai teillä on jossain ne ehdot saatavilla luettavaksi etukäteen. Siellä on mm. sellainen oleellinen juttu kuin lunastushinta, mikä kannattaa selvittää etukäteen ennen kuin päättää ottaa pyörän. Ja kuinka toimitaan työsopimuksen purkutilanteessa, eli jos irtisanoudut.

Bike-discountista pitää laittaa toimitusmaaksi suomi, niin näyttää alvit oikein, ja myös toimituskulut. Tuo 30e ei kuulosta oikealta, mielestäni bike-discountissa on kokonaiselle pyörälle toimituskulut lähes satasen.
 
Operaattoreilla voi olla jotain toimistokuluja ja vähän sopimuksesta riippuen ne saatetaan veloittaa joko työnantajalta, tai työntekijältä. Kai teillä on jossain ne ehdot saatavilla luettavaksi etukäteen. Siellä on mm. sellainen oleellinen juttu kuin lunastushinta, mikä kannattaa selvittää etukäteen ennen kuin päättää ottaa pyörän. Ja kuinka toimitaan työsopimuksen purkutilanteessa, eli jos irtisanoudut.

Bike-discountista pitää laittaa toimitusmaaksi suomi, niin näyttää alvit oikein, ja myös toimituskulut. Tuo 30e ei kuulosta oikealta, mielestäni bike-discountissa on kokonaiselle pyörälle toimituskulut lähes satasen.

Joo katos vaa joo nyt näkyy oikein kun laitto Suomen toimitusmaaksi:thumbsup: Mutta joo siis ~15e toimistokuluja menee työnantajalta ja lunastushinta on 5% pyörän hinnasta joten ton hintasesta se olis vajaa 150e. Ei tää vissiin huono diili oo?
 
Jos lähtökohta on 400€ pyörä, sen markkina-arvo 5v ikäisenä ei liene kovin suuri, etenkin jos ei ole vuoteen tai pariin muistettu huoltaa. Ainahan voi pyytää tarjouksen joltain käytettyjen pyörien liikkeeltä. :)

Verokohtelu on kyllä säädetty ihan tappiin suosimaan näitä "liisari"-välittäjiä. Ei oikein voi puhua leasingista vaan pikemminkin osamaksusta, jos pyörä on maksettu pois muutamassa kuukaudessa 100€/kk erillä. Esim. 600€ pyörä tulisi maksettua 6-7 kk:ssa + 5% lunastus 30€. Vrt:
"Työntekijällä voi olla mahdollisuus lunastaa leasingyhtiöltä käyttämänsä polkupyörä leasingkauden päätyttyä. Tästä ei muodostu työntekijälle veronalaista etua lunastushinnan määrästä riippumatta. Jos taas työntekijä lunastaa työnantajalta tämän omistuksessa olevan polkupyörän, työntekijälle ei muodostu veronalaista etua, jos pyörä lunastetaan käypään arvoon."

Omalle firmalle ostettu, vähän parempi pyörä saattaa kyllä olla oikeasti hyvä etu. Silloin ei tarvitse alentaa palkkaa (jos ei halua) vaan 1200 € saakka pyöräetu on *veroton*. 5v-poistoajalla tuolla rahalla saisi kyllä melkoisen hippipyörän. Pyörän lisäksi sen huollot voivat kuulua etuun ja huolloksi lasketaan max 20€/kk = 240 €/v vaikka maksaisi enemmän. Etuun tosin lasketaan laskennallinen rahoituskustannus (mitä rahoitus maksaisi firmalle). 5v kuoletuksen jälkeen etu on enää todelliset huoltokustannukset. Omaksi ei kannata lunastaa ennen kuin on aika vaihtaa pyörää.

Tässä ajantasaiset ohjeet:

Jos sattuu olemaan useampi firma itsellä tai kavereilla, niin onkohan estettä sille, että toinen firma toimisi "liisari-firmana" toiselle? Silloin pyörän saisi kuitattua tuolla 100 €/kk vauhdilla ja lunastettua lopuksi muodollisella hinnalla.
Erityisen ikävää olisi, jos kokemattomalle tarjouslaskijalle sattuisi virhe ja vaikka 2 k€ pyörän saisi lunastaa 8 kk jälkeen 100 €:llä. :whistling:

Omalle firmalle ostettua pyörää ei tosiaan omaksi kannata lunastaa vaan ajaa sen "loppuun" asti ja heivaa sitten "kaatopaikalle". Minkäs sille voi jos se pyörä on 5vuoden päästä niin huonossa kunnossa että sitä ei kannata enää nurkissa säilyttää.
 
Joo katos vaa joo nyt näkyy oikein kun laitto Suomen toimitusmaaksi:thumbsup: Mutta joo siis ~15e toimistokuluja menee työnantajalta ja lunastushinta on 5% pyörän hinnasta joten ton hintasesta se olis vajaa 150e. Ei tää vissiin huono diili oo?

Kyllä tämä GBB:n hinnastolla työntekijälle halvemmaksi tulee kuin ostaa suoraan, ja etenkin jos haluat "rahoituksella" niin siihen tämä on kätevä.

En tiedä miten tarkasti olet näitä jo katsonut, mutta kannattaa huomata, että 2800 euron pyörästä pidätetään sulta palkasta 34kk x 100 euroa ja sitten maksat vielä tuon 140 euron lunastuksen kauden lopuksi. Sun säästö muodostuu siitä että tuo pyörän liisausajan 100 eur/kk vähentää sun verotettavaa ansiotuloa seuraavat n. 2,5 vuotta ja sitä kautta saatava säästö veroissa on joitain satasia suurempi kuin palkasta pidätettävä 3400 euroa, säästön määrä on riippuvainen palkasta, isompituloisella säästö on tyypillisesti suurempi kuin pienempituloisella.

Toinen huomionarvoinen asia on vakuutusturva. Monet kotivakuutukset ei kata pyöräetupyöriä koska ne on sopimusajan liisareita, ei omia. GBB:llä on tätä varten pyörissä vakuutus, mutta se kattaa korvaavan pyörän hankinnan, ei suoraan korvaa sulle menetetyn pyörän arvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti sitä että GBB:n vakuutus huolehtii siitä ettet menetä jo maksamaasi rahaa pyörästä jos hankit tilalle uuden pyöräetupyörän. Laskuttavat toki vakuutuskeissien käsittelystä 200 euroa ja se on sitten työnantajasta kiinni laskuttavatko sen työntekijältä vai maksavatko puolesta.

Kannattaa lukea tuo infosivu heidän vakuutuksestaan läpi myös ennen tilausta:
 
Omalle firmalle ostettua pyörää ei tosiaan omaksi kannata lunastaa vaan ajaa sen "loppuun" asti ja heivaa sitten "kaatopaikalle". Minkäs sille voi jos se pyörä on 5vuoden päästä niin huonossa kunnossa että sitä ei kannata enää nurkissa säilyttää.
Tässäkin voi halutessaan hienosäätää ja optimoida. Kun pyörä on käytössä, omistusta ei kannata vaihtaa, koska kaikki huollot ja korjaukset saa firman piikkiin - tosin aika moni osaa öljytä ketjut ja säätää jarrut itsekin. Jos pyörällä on vielä jotain arvoa, kun haluaa vaihtaa pyörän, voi olla kannattavaa lunastaa pyörä omaksi ja myydä se itse.

Kyllä tämä GBB:n hinnastolla työntekijälle halvemmaksi tulee kuin ostaa suoraan, ja etenkin jos haluat "rahoituksella" niin siihen tämä on kätevä.
Totta, jos hankkii sellaisen pyörän, jonka muutenkin olisi hankkimassa. Jos taas mopo keulii pyöräkaupassa, ei välttämättä tule ollenkaan halvaksi.
Toinen huomionarvoinen asia on vakuutusturva. Monet kotivakuutukset ei kata pyöräetupyöriä koska ne on sopimusajan liisareita, ei omia.
Lisäksi kuluttajakaupan takuut ja kuluttajansuoja ei välttämättä päde ollenkaan, koska pyörän osto on yritysten välistä kauppaa, ja "kuluttaja" saa vain käyttöedun.

Pyörän voi kai saada rikottua myös tavalla, joka ei mene vakuutukseen. Esim. hankkii hienon hiilikuituisen maantiepyörän, jonka ajaa rikki pyöräteiden reunakiviin ja routavaurioihin?
Laskuttavat toki vakuutuskeissien käsittelystä 200 euroa ja se on sitten työnantajasta kiinni laskuttavatko sen työntekijältä vai maksavatko puolesta.
Jos firma maksaa, siitä tulee käsittääkseni verollinen etu.
 
Kyllä tämä GBB:n hinnastolla työntekijälle halvemmaksi tulee kuin ostaa suoraan, ja etenkin jos haluat "rahoituksella" niin siihen tämä on kätevä.

En tiedä miten tarkasti olet näitä jo katsonut, mutta kannattaa huomata, että 2800 euron pyörästä pidätetään sulta palkasta 34kk x 100 euroa ja sitten maksat vielä tuon 140 euron lunastuksen kauden lopuksi. Sun säästö muodostuu siitä että tuo pyörän liisausajan 100 eur/kk vähentää sun verotettavaa ansiotuloa seuraavat n. 2,5 vuotta ja sitä kautta saatava säästö veroissa on joitain satasia suurempi kuin palkasta pidätettävä 3400 euroa, säästön määrä on riippuvainen palkasta, isompituloisella säästö on tyypillisesti suurempi kuin pienempituloisella.

Toinen huomionarvoinen asia on vakuutusturva. Monet kotivakuutukset ei kata pyöräetupyöriä koska ne on sopimusajan liisareita, ei omia. GBB:llä on tätä varten pyörissä vakuutus, mutta se kattaa korvaavan pyörän hankinnan, ei suoraan korvaa sulle menetetyn pyörän arvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti sitä että GBB:n vakuutus huolehtii siitä ettet menetä jo maksamaasi rahaa pyörästä jos hankit tilalle uuden pyöräetupyörän. Laskuttavat toki vakuutuskeissien käsittelystä 200 euroa ja se on sitten työnantajasta kiinni laskuttavatko sen työntekijältä vai maksavatko puolesta.

Kannattaa lukea tuo infosivu heidän vakuutuksestaan läpi myös ennen tilausta:
Täällä saatiin juuri helmikuun lopussa maksettua Etufillarin kautta hankittu 2800 € fillari. 34 kuukautta oli tuon sopparin pituus, palkasta lähti kuukausittain muistaakseni 92,50 € ja loppulunastushinta oli yhden kuukauden maksuerä. Säästöä siis noin 1/3 verrattuna suoraan kauppaan.
 
Täällä saatiin juuri helmikuun lopussa maksettua Etufillarin kautta hankittu 2800 € fillari. 34 kuukautta oli tuon sopparin pituus, palkasta lähti kuukausittain muistaakseni 92,50 € ja loppulunastushinta oli yhden kuukauden maksuerä. Säästöä siis noin 1/3 verrattuna suoraan kauppaan.
Siis bruttopalkasta lähti 92,50€/kk? Eli nettona sitten aika paljon vähemmän?

Noilla sunnluvuillahannei voi mitenkään päätellä muuta kuin, että jos noi 33% säästit, eli maksoit n. 1850€ (0,66*2800€), ja sun maksut n. 3240€ (35*92,50€), niin sun marginaaliveroprossa n. 43% (koska maksoit n. 57% nettona bruttovähennyksistä) Menikö näin?
 
Tulipa muuten huomattua EPassin osalta, miten tässä joillakin hintaportailla hyötyä aletaan entistä isommissa määrin ohjaamaan EPassin tilille eikä pyörän maksajan hyödyksi.

Eli näin:
- 3000€ pyörä, maksuaika 36 kuukautta (3600€) ja verohyödyn jälkeen 2138€
- 3250€ pyörä, maksuaika 41 kuukautta (4100€) ja verohyödyn jälkeen 2427€

250 euroa kalliimpi pyörä niin maksat 500 euroa enemmän EPassille, halvemmassa pyörässä säästö 862 ja ja kalliimmassa pyörässä 823. Mikä järki tässä oikein on, verottaja häviää n. 250 euroa ja silti minä en siitä hyödystä saa mitään käteen tuon hintaportaan kohdalla vaan EPassi ottaa koko hyödyn ja sen päälle vielä vähän lisää minulta itselleen?

Otetaan vielä toiseksi esimerkiksi 3850€ maksava pyörä, tuota joutuu maksamaan 48 kuukautta ja hyöty 1006 euroa. Kun pyörän hinta nousee 3000 eurosta 3850 euroon, maksat itse erotuksesta 84% ja verottajan 45% osuudesta 3/4 osaa menee Epassin katteeksi.
 
Siis bruttopalkasta lähti 92,50€/kk? Eli nettona sitten aika paljon vähemmän?

Noilla sunnluvuillahannei voi mitenkään päätellä muuta kuin, että jos noi 33% säästit, eli maksoit n. 1850€ (0,66*2800€), ja sun maksut n. 3240€ (35*92,50€), niin sun marginaaliveroprossa n. 43% (koska maksoit n. 57% nettona bruttovähennyksistä) Menikö näin?
Piti ihan tarkistaa ja aika lailla muistin luvut väärin. Ehkä aika on vaan kullannut muistot tai sitten olen aikanani laskenut homman ihan persiilleen.

Helmikuussa -25 siis viimeinen maksuerä 93,61 € bruttopalkasta (ensimmäinen maksuerä 92,49 € (05/2022)). Nettovaikutus palkkaan keskimäärin 69 €/kk.
Eli n. 2800 € pyörän ja varusteiden kokonaishinnaksi tulikin 34 x 69 € eli 2346 €. Ei siis ollut 1/3 se säästö vaan puolet siitä. Sitäkään en tosin ymmärrä, että kun pyörän hintalapussa oli 2699 ja siihen lukot ja kypärät päälle, mutta sopimuksessa lukee pyörän hintana 2523,80 €.

Mutta joka tapauksessa A) säästin vaikka B) maksoin osarilla. Ilman tätä mahdollisuutta tuskin olisin päätynyt sähköavusteiseen tai noin kalliiseen, vaan olisin jatkanut vanhalla. Eikä olisi kolmessa kaudessa tullut mittariin 7500 kilometriä vaan ehkä 3000.
 
Saa nähdä mitä tapahtuu työsuhdepyöräeduille jatkossa kun verovähennysoikeus loppuu hallituksen päätöksen mukaisesti. Ikävä isku erityisesti niille, jotka ovat vasta työsuhdepyörän hankkineet.
 
Saa nähdä mitä tapahtuu työsuhdepyöräeduille jatkossa kun verovähennysoikeus loppuu hallituksen päätöksen mukaisesti. Ikävä isku erityisesti niille, jotka ovat vasta työsuhdepyörän hankkineet.

On kyllä märkä rätti monen naamalle. Nämä palveluita tarjoavat firmat varmaan katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin ja kalliiden pyörien myynti kokee varmasti massiivisen kolauksen.

Tunnen useita jotka ovat tässä vuoden kahden sisään hankkineet 4-5k€ pyörän jollaista ei taatusti olisi tullut ilman veroetua. No saa nähdä miten tuo toteutuu. Koskeeko vain uusia tilauksia ja vanhat jäävät verovapaiksi? Vähän epäilen, mutta tuntuisi reilulta.
 
Saa nähdä mitä tapahtuu työsuhdepyöräeduille jatkossa kun verovähennysoikeus loppuu hallituksen päätöksen mukaisesti. Ikävä isku erityisesti niille, jotka ovat vasta työsuhdepyörän hankkineet.
Nähdäkseni huonoin vaihtoehto olisi se, että veroetu lakkautettaisiin esim. 2026 alkaen siten, että se koskee kaikkia työsuhdepyöriä. Silloin rätti tosiaan osuisi kaikkien liisaripyörien omistajille ja myös yrittäjille, jotka pyöriä kauppaavat. Käytännössä pyöräilijöiden olisi joko pakko lunastaa pyörä itselle ja mahdollinen oletettu säästö olisi siinä samalla ainakin loppukauden osalta menetetty. Toinen vaihtoehto olisi palauttaa pyörä liisarifirmalle, minkä varmasti riittävän moni tekisi ja firmat olisivat liemessä kaikkien käytettyjen pyörien kanssa, mitä alkaisi kerralla tulvia sisään ovista ja ikkunoista.

Jos kerran tämä piti jättää tällaiseksi muutaman vuoden kokeiluksi, niin reiluinta olisi, että verovapauden poisto koskisi vain uusia pyöriä ja vanhat saisivat elää liisarikauden loppuun asti. Ehtisi kuluttajat ja yrittäjät jollain tavalla sopeutumaan tilanteeseen.

Itselläkin tässä siinä mielessä lehmä ojassa, että maaliskuussa 2024 sain liisaripyörän, joka tietysti oli sen maksimihinnan ja vähän päälle. Nyt laskennallisesti maksettu n. reilu viidesosa pyörästä pois ja jos menisi siihen, että esim. 2026 alusta pitäisi pyörä lunastaa itselle, olisi tuota verovähennystä alle kahden vuoden verran. Kuvittelisin, että pyörä tulee maksamaan siinä tapauksessa minulle enemmän kuin että olisin ostanut sen suoralla kaupalla... Eli otsikon kysymykseen vastaten, jos tällä mennään, niin kyllähän tämä huijaukseksi meni. :poop:

EDIT: Onhan tällainen uutinen joka tapauksessa todella kova isku pyöräkaupalle, vaikka sitten hallitus pyörtäisikin päätöksensä veroedun lakkauttamisesta. Oletettavasti kaikki jotka ennättävät nyt keväällä kuulla tästä ennen liisarisopimuksen tekemistä, varmaan ottavat asian suhteen aikalisän. Jonkinlainen pomppu voi tilauksiin tietysti tulla, jos tämä tullaan käsittelemään siten, että on jonkinlainen siirtymäkausi, mutta jos sen sijaan etu poistuu myös vanhoilta sopimuksilta, niin pyöräkauppa lienee täysin seis, kun otetaan vielä huomioon hankala taloussuhdannekin.
 
Viimeksi muokattu:
Aika kovaa iskee hallituksen esitys myös fillarikauppoihin, jos toteutuu. Kevät ja varastot täynnä fillareita, että olipa ”mainio” ajoitus hallitukselta.

Luulisin, että jo hankittua työsuhdefillaria ei tarvitse palauttaa tai lunastaa. Jatkossa siitä maksetaan verot.
 
Luulisin, että jo hankittua työsuhdefillaria ei tarvitse palauttaa tai lunastaa. Jatkossa siitä maksetaan verot.
Juu, ei veroedun lakkauttaminen käsitykseni mukaan pakota pyörää palauttamaan tai lunastamaan. Käytännössä rahallisesti se voi olla kuitenkin ainoa vaihtoehto, koska koko konsepti työsuhdepyöräedun hyödyllisyydestä on perustunut nimenomaan siihen liittyvään verovapauteen. Jos tuo poistuu, niin joudut maksamaan sekä verot, että kulut liisarisopimuksesta. Jos sopimusta on paljon jäljellä, tuskin on taloudellisesti mitään järkeä roikottaa pyörää liisarisopimuksella. Ainoa perustelu tähän olisi, ettei halua pyörästä luopua ja on valmis kärsimään nahoissaan korkeammat kulut, mutta ei halua lunastaa pyörää kerralla pois, jolloin tästä tulisi tavallaan korollinen osamaksujärjestely. Todellinen vuosikorko on sitten mitä on.
 
Aika kovaa iskee hallituksen esitys myös fillarikauppoihin, jos toteutuu. Kevät ja varastot täynnä fillareita, että olipa ”mainio” ajoitus hallitukselta.

Luulisin, että jo hankittua työsuhdefillaria ei tarvitse palauttaa tai lunastaa. Jatkossa siitä maksetaan verot.

Omassa tapauksessa ainakin nimenomaan haluaisin palauttaa ennemmin, ei kovin hyvä diili enään kun verotkin maksaa. Täytyykö selvitellä saako pyörän palauttaa välittömästi kun vaan Saksasta saapuu.
 
Jos työsuhdepyörän verovapaus poistuu niin pyörän leasing-hinnan voinee laittaa työmatkavähennyksiin jatkossa?
 
Ei ainakaan vapauden sopparissa ole sopimuksesta muuta ulospääsyä kuin lunastus kesken sopimuskauden. Onhan tää tietenkin asiakkaan roolissa ikävää, mutta veroedun katoaminen saattaa jättää markkinoille vain sellaisia kauppiaita joiden tuotteet ovat hinnaltaan kohtuulisempia kuin nyt. Tarkoitan sitl, että mun ymmärryksen mukaan jälleenmyyjällä on ollut melko korkeat katteet ja hintojen laskuun voi tulla pakottava syy.
Toki ne kenellä ei ole mahdollisuutta ostaa kertamaksulla pyörää itselle, eivät varmasti hyödy tilanteesta kun hankintahinnat kuitenkin melko isohkoja. Kyseessä kuitenkin pyörä.

Aina se edun poisto sattuu, mutta mulla kyllä riittää tähän vielä ymmärrystä. Tiedän pahempiakin kohderyhmiä keneltä etuja voisi poistaa ja ne poistot sattuisi ikävämmin.
 
Jos työsuhdepyörän verovapaus poistuu niin pyörän leasing-hinnan voinee laittaa työmatkavähennyksiin jatkossa?

Halvin matkustustapa on yleensä julkinen liikenne​

Matkakulujesi määrään vaikuttavat kulkuneuvo, lippuhinnat ja työskentelyaika.

  • Laske kulut halvimman käytettävissä olleen lippuhinnan mukaan, vaikka olisit ostanut muunlaisen lipun tai tehnyt matkat esimerkiksi omalla autolla.
 
Mielenkiintoista, juuri viimeviikolla möin etupyöräni ja maksoin loppuvelan. Mielessä oli ostaa uusi pyörä, tuli pähkäiltyä sähköllä vai ilman mutta nyt hallituksen sekoilun jälkeen valinta on selvä, ilman sähköä. Ensin hallitus saa ihmiset innostumaan pyöräilystä mutta nyt katsotaan laskeeko mielenkiinto samanlaisella käyrällä alaspäin. Jos jostain ei pitäisi säästää niin mistään liikunnallisesta mikä vähänkään aktivoi ihmisiä liikkumaan.
 
Ei ainakaan vapauden sopparissa ole sopimuksesta muuta ulospääsyä kuin lunastus kesken sopimuskauden. Onhan tää tietenkin asiakkaan roolissa ikävää, mutta veroedun katoaminen saattaa jättää markkinoille vain sellaisia kauppiaita joiden tuotteet ovat hinnaltaan kohtuulisempia kuin nyt. Tarkoitan sitl, että mun ymmärryksen mukaan jälleenmyyjällä on ollut melko korkeat katteet ja hintojen laskuun voi tulla pakottava syy.
Toki ne kenellä ei ole mahdollisuutta ostaa kertamaksulla pyörää itselle, eivät varmasti hyödy tilanteesta kun hankintahinnat kuitenkin melko isohkoja. Kyseessä kuitenkin pyörä.

Aina se edun poisto sattuu, mutta mulla kyllä riittää tähän vielä ymmärrystä. Tiedän pahempiakin kohderyhmiä keneltä etuja voisi poistaa ja ne poistot sattuisi ikävämmin.

Joo ymmärrän itekkin kyllä että tämmönen etu poistuu mutta se että siitä ilmotetaan nyt ja tulee jo vuoden vaihteessa voimaan niin on kyllä just sopparin tehneille keskisormen näyttö.
 
Saa nähdä miten käy sitten liisarifirmojen kanssa, kun käytännössä tässä syödään heiltä liiketoiminnan perusta ja uusia sopimuksia tuskin tehdään. Kaikki loppu raha on tehtävä olemassa olevilla sopimuksilla ja mikäli liisaripyöräilijät alkavat sankoin joukoin palauttamaan pyöriä, niin tuskin nämä firmat kovin innokkaasti alkavat käytettyjen pyörien kauppiaiksi vieläpä markkinassa, missä pyöristä on hetkellisesti kova ylitarjonta.

Mietin tätä omalta kannaltakin, koska sopimusta tosiaan vielä aika kauan jäljellä ja varmastikin lunastan pyörän pois, jos siihen mennään, mutta pitääkö tässä potentiaalisesti irtisanoa sopimus jo ennen veroedun päättymistä, jos firmojen toiminta uhkaa kaatua sitä ennen. Konkurssipesän kanssa asiointi ei liene helppoa sekään. Itsellä vieläpä tilanne, jossa olen hankkinut veroetua kalliimman pyörän, josta olen hankintahetkellä maksanut erotuksen siitä, mikä on ylittänyt verovapaan edun määrän. Ei siis olisi mitään järkeä palauttaa pyörää.
 
Mielenkiintoista, juuri viimeviikolla möin etupyöräni ja maksoin loppuvelan. Mielessä oli ostaa uusi pyörä, tuli pähkäiltyä sähköllä vai ilman mutta nyt hallituksen sekoilun jälkeen valinta on selvä, ilman sähköä. Ensin hallitus saa ihmiset innostumaan pyöräilystä mutta nyt katsotaan laskeeko mielenkiinto samanlaisella käyrällä alaspäin. Jos jostain ei pitäisi säästää niin mistään liikunnallisesta mikä vähänkään aktivoi ihmisiä liikkumaan.

Varsinkin kun kaikki liikuntaa edistävät asiat voisi kuvitella hyödyttävän säästöinä pitkässä juoksussa terveydenhoitomenoissa.

Ja aiheesta:
Jos on jo maksanut leasingin loppulunastusmaksun fillarista(tai vaikka ei olisi) niin mitenköhän kesken kauden näistä edes pääsee irti? Lunastusmaksua tuskin saanee takaisin?
 
Varsinkin kun kaikki liikuntaa edistävät asiat voisi kuvitella hyödyttävän säästöinä pitkässä juoksussa terveydenhoitomenoissa.

Ja aiheesta:
Jos on jo maksanut leasingin loppulunastusmaksun fillarista(tai vaikka ei olisi) niin mitenköhän kesken kauden näistä edes pääsee irti? Lunastusmaksua tuskin saanee takaisin?
Kesken kauden sopparin päättämisen maksu lienee sopparissa. Mulla loppui työt 6kk pyörän hankinnan jälkeen ja firma joutui maksamaan 30% jäljelläolevasta summasta. 3500€ pyörästä oli 2900€ jäljellä ja firma siis maksoi noin 900€ purusta. Itsehän olin sitten kärppänä paikalla ja ostin pyörän itselleni liikkeestä 2000€ hintaan.
 
Onpas ikävä uutinen. Itse otin 2/2024 maastopyörän työsuhdepyöräksi Vapauden kautta. Leasingsopimuksen kokonaishinta on 3671€ ja näköjään tämän hetken lunastushinta on 1977€. Jos etu jatkuu vaikka vielä tämän vuoden, on lunastushinta vielä yli tonnin.

Parasta olisi, että nykyiset sopimukset jatkavat sellaisenaan. Aion kyllä lunastaa pyörän itselleni, vaikka etu loppuisi nykyisilläkin sopimuksilla. Harrastusväline kyseessä ja ostohetkellä oli vielä tonnin tarjouksessa. Kahdella tonnilla ei saisi mitään vastaavaa. Toki en tiedä, mität tapahtuu, jos koko Vapaus menee konkurssiin. Luulisi konkurssipesän haluavan ennemmin rahaa kuin kasan kuraisia ja käytettyjä pyöriä.
 
Viimeksi muokattu:
Katsotaan, millaiseksi tämä saaga kehkeytyy. Itsellä voi olla sopimuksen purku herkässä, jos tämä etuus poistetaan myös ko. päätöstä aiemmin tehdyistä työsuhdefillareista. Meillä fillarit tulevat Fleetin kautta, ja niistä pääsee halutessaan eroon kesken sopimuskauden maksamalla 3kk sopimusmaksut.
 
Ei kai tuolla sopimuksen purulla tässä enää mitään voita, saman maksat joka tapauksessa ja purkukulut todennäköisesti vielä päälle. Samahan se on antaa sopimuksen jatkua ja maksu menee sitten vain palkasta edelleen samalla tavalla, ainoastaan veroetu jää saamatta.

Toki jos epäilee noita konkursseja ja haluaa tämän mahdollisuuden välttää, mutta kai siinäkin tapauksessa pyörät ensimmäiseksi yritettäisiin myydä nykyisille käyttäjille. Lunastaa sen sitten silloin ja tuskin lunastushinta ainakaan korkeampi on, voisi kuvitella jopa olevan ns. normaalia lunastusta halvempi, että pääsevät eroon pyöristä helpolla.
 
Riippuu yrityksen ja työsuhdepyöräfirman sopimuksesta. Osalla on ostettuna mahdollisuus purkaa sopimus kesken sopimuskauden maksamalla pienen sopimussakon (esimerkiksi yllä mainittu 3kk).
 
Toki en tiedä, mität tapahtuu, jos koko Vapaus menee konkurssiin. Luulisi konkurssipesän haluavan ennemmin rahaa kuin kasan ja kuraisia käytettyjä pyöriä.
Hyvä pointti. Pyöräthän ovat leasing yhtiön omaisuutta, joten menevät konkurssipesälle. Ei konkurssipesää lähtökohtaisesti kiinnosta tuotteiden kunto, vaan se, että ne kuuluvat heille -> Viimevaiheessa menevät yhteen kasaan ja roudataan huutokaupattavaksi. Oleellista on ymmärtää, että pesänhoitaja näkee pyörät omaisuutena, joista se haluaa mahdollisimman hyvän korvauksen
Toki jos epäilee noita konkursseja ja haluaa tämän mahdollisuuden välttää, mutta kai siinäkin tapauksessa pyörät ensimmäiseksi yritettäisiin myydä nykyisille käyttäjille. Lunastaa sen sitten silloin ja tuskin lunastushinta ainakaan korkeampi on, voisi kuvitella jopa olevan ns. normaalia lunastusta halvempi, että pääsevät eroon pyöristä helpolla.
Tuo olisi toki järkevää ja toivottavaa olisi, että yrittävät myydä pyörät niiden käyttäjille, mutta vaikkapa 5k€ pyörästä jos on 1000e lunastushintaa jäljellä, niin konkurssipesähän voi hinnoitella pyörälle vaikkapa 2k€ hintaa. Niitä ei velvoita mitkään aiemmat kuukausimaksut tai sopimukset, koska konkurssipesä on eri toimija kuin alkuperäinen leasing sopimuksen tekijä
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä pointti. Pyöräthän ovat leasing yhtiön omaisuutta, joten menevät konkurssipesälle. Ei konkurssipesää lähtökohtaisesti kiinnosta tuotteiden kunto, vaan se, että kun ne kuuluvat heille -> Viimevaiheessa menevät sitten yhteen kasaan ja roudataan huutokaupattavaksi.

Tuo olisi toki järkevää ja toivottavaa olisi, että yrittävät myydä pyörät niiden käyttäjille, mutta vaikkapa 5k€ pyörästä jos on 1000e lunastushintaa jäljellä, niin konkurssipesähän voi hinnoitella pyörälle vaikkapa 2k€ hintaa. Niitä ei velvoita mitkään aiemmat kuukausimaksut tai sopimukset, koska konkurssipesä on eri toimija kuin alkuperäinen leasing sopimuksen tekijä
Joku paremmin asiasta tietävä voi varmistaa, mutta minä olin siinä käsityksessä, että konkurssi itsessään ei suoraan vaikuta olemassa oleviin sopimuksiin. Nopea googlaus ainakin palautti seuraavan lakimiehen tekstin: "Lähtökohtana kuitenkin on, ettei konkurssi itsessään lakkauta tai muuta velallisen sopimussuhteita. Konkurssi ei myöskään ole hyväksyttävä syy jo olemassa olevan sopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen.".

Käytännön kokemusta ei kyllä ole, voihan se olla, että käytännössä kaikki olemassa olevat sopimukset revitään heti konkurssin tapahtuessa ja konkurssipesä sitten tekee uudet (jos tekee).
 
Eihän verottaja mihinkään sopimuksiin työntekijän ja leasingyhtiön välillä ota kantaa eikä ne sopimukset ansiotuloverotukseen. Turha kuvitella, että vanhoilla soppareilla veroetu säilyisi :srofl:

Joku paremmin asiasta tietävä voi varmistaa, mutta minä olin siinä käsityksessä, että konkurssi itsessään ei suoraan vaikuta olemassa oleviin sopimuksiin. Nopea googlaus ainakin palautti seuraavan lakimiehen tekstin: "Lähtökohtana kuitenkin on, ettei konkurssi itsessään lakkauta tai muuta velallisen sopimussuhteita. Konkurssi ei myöskään ole hyväksyttävä syy jo olemassa olevan sopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen.".

Käytännön kokemusta ei kyllä ole, voihan se olla, että käytännössä kaikki olemassa olevat sopimukset revitään heti konkurssin tapahtuessa ja konkurssipesä sitten tekee uudet (jos tekee).
Niin toki se on niinkin, että leasing-sopimus ei ole velkaa vaan vuokrasuhde.
 
Mahtaako sopimusehdoissa olla pykäliä, että ehdot pätevät vain nykyisillä verosäännöillä. Ns. poliittinen force majeure.

Oma veikkaus on, että firmat vedetään konkkaan ja sopimukset revitään. Lunastusarvo on todellisuutta vastaava arvo eikä esim. 5%. Esim. reilun kolmen tonnin pyörää ei saa kolmen vuoden päästä lunastettua 200 eurolla.
 
Hyvä pointti. Pyöräthän ovat leasing yhtiön omaisuutta, joten menevät konkurssipesälle. Ei konkurssipesää lähtökohtaisesti kiinnosta tuotteiden kunto, vaan se, että kun ne kuuluvat heille -> Viimevaiheessa menevät sitten yhteen kasaan ja roudataan huutokaupattavaksi.

Tuo olisi toki järkevää ja toivottavaa olisi, että yrittävät myydä pyörät niiden käyttäjille, mutta vaikkapa 5k€ pyörästä jos on 1000e lunastushintaa jäljellä, niin konkurssipesähän voi hinnoitella pyörälle vaikkapa 2k€ hintaa. Niitä ei velvoita mitkään aiemmat kuukausimaksut tai sopimukset, koska konkurssipesä on eri toimija kuin alkuperäinen leasing sopimuksen tekijä
En näkisi tällaisessa toimintatavassa mitään järkeä konkurssipesän taikka sen velkojien kannalta. Teoriassa lienee mahdollista, että kun toinen sopimuskumppani lakkaa olemasta, niin uusi voi ryhtyä muuttamaan ehtoja, mutta kyllä väistämättä edullisin tilanne olisi saattaa sopimukset päätökseen alkuperäisillä hinnoilla, eikä ottaa riskiä siitä, että loputkin pyörät palautetaan konkurssipesälle (osa oletettavasti heikossa hapessa, mikäli tällaiseen koplaukseen lähdettäisiin) ja mikä mahdollisuus konkurssipesällä olisi myydä isoa kasaa pyöriä markkinoilla, joista lienee sillä hetkellä kova ylitarjonta pyöristä.

Tällainen menettely tulisi mieleen vain siinä tilanteessa, että haluttaisiin aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa kaikille. Yleensä konkurssipesänhoitajalla ei ole tällaista tavoitetta, kun yleensä ei edes ole konkurssipesään liittyen sidonnainenkaan.
 
Mitä tää konkurssipuhe on? Miksi ne liisarifirmat konkkaan olisi menossa? Kai ne sopparit sellaiset on, että saavat kyllä rahansa tavalla tai toisella?

Liikevaihto kyllä tippuu ja yt:tä pukkaa, mutta ihan hallitusti nuo saa ajettua alas.
 
Mahtaako sopimusehdoissa olla pykäliä, että ehdot pätevät vain nykyisillä verosäännöillä. Ns. poliittinen force majeure.

Oma veikkaus on, että firmat vedetään konkkaan ja sopimukset revitään. Lunastusarvo on todellisuutta vastaava arvo eikä esim. 5%. Esim. reilun kolmen tonnin pyörää ei saa kolmen vuoden päästä lunastettua 200 eurolla.
Johtaisi edelleen siihen, että nekin, jotka olisivat pyörän lunastaneet, eivät sitä tee. Tämä taas johtaisi entistä isompaan kasaan käytettyjä pyöriä konkurssipesän varastoon ja sittenpä se käypä arvo on jotain ihan muuta, jos sitä lähdetään määrittämään markkinatilanteessa, jossa pyöriä on reilusti tarjolla.
 
Mitä tää konkurssipuhe on? Miksi ne liisarifirmat konkkaan olisi menossa? Kai ne sopparit sellaiset on, että saavat kyllä rahansa tavalla tai toisella?

Liikevaihto kyllä tippuu ja yt:tä pukkaa, mutta ihan hallitusti nuo saa ajettua alas.
Potentiaalinen ongelma on siinä, jos sopimuksia ryhdytään purkamaan isolla joukolla, jolloin liisarifirmalle palautuu suuri määrä vaihto-omaisuutta, jonka käypä arvo putoaa kuin lehmän häntä, kun markkinoille tulee kova ylitarjonta käytetyistä pyöristä. Liisarifirmojen liiketoiminta on perustunut työsuhdepyörien liisaamiseen, ei käytettyjen pyörien myyntiin.

Sitä en osaa sanoa, voiko liisarifirmoilla olla jonkinlaista pyöräkauppiaiden välistä sopimusta näiden käytettyjen suhteen, mutta tuskin kuitenkaan sellaista, joka ottaisi tällaisen tilanteen huomioon, että bisnes sulaa kokonaan alta.
 
Tietämättä yhtään tarkemmin niin arvaan että nämä liisariyhtiöt ovat isoja rahoitusalan firmoja joille pyöräliikkeet ovat myyneet tämän sopparin eli kun asiakas pistää nimen paperiin niin pyöräliike kiikuttaa sopparin liisausfirmalle joka antaa könttäsumman pyöräfirmalle vastineeksi ja sitten asiakas maksaa kk-maksuja tälle liisariyhtiölle.

Jos näin on niin pyöräfirmat ovat saaneet rahansa jo etukäteen jo tehdyistä diileistä mutta nyt ollaan tilanteessa että heidän varastoissa on kasa kalliita pyöriä joiden kysyntä tod.näk. pysähtyy kun seinään.

Liisarifirmat ei mene konkkaan joten kk-laskutus jatkuu normaalisti ja tod.näk. lunastusehdot ei muutu. Ainostaan veroetu poistuu.

Tämä siis vain arvaus.
 
En näkisi tällaisessa toimintatavassa mitään järkeä konkurssipesän taikka sen velkojien kannalta. Teoriassa lienee mahdollista, että kun toinen sopimuskumppani lakkaa olemasta, niin uusi voi ryhtyä muuttamaan ehtoja, mutta kyllä väistämättä edullisin tilanne olisi saattaa sopimukset päätökseen alkuperäisillä hinnoilla, eikä ottaa riskiä siitä, että loputkin pyörät palautetaan konkurssipesälle (osa oletettavasti heikossa hapessa, mikäli tällaiseen koplaukseen lähdettäisiin) ja mikä mahdollisuus konkurssipesällä olisi myydä isoa kasaa pyöriä markkinoilla, joista lienee sillä hetkellä kova ylitarjonta pyöristä.

Tällainen menettely tulisi mieleen vain siinä tilanteessa, että haluttaisiin aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa kaikille. Yleensä konkurssipesänhoitajalla ei ole tällaista tavoitetta, kun yleensä ei edes ole konkurssipesään liittyen sidonnainenkaan.
Itse en näe minkäänlaista mahdollisuutta siitä, että leasingia voisi jatkaa kuukausimaksulla. Mikäli se olisi toimiva konsepti, ei alkuperäinen yritys olisi edes ajautunut konkurssiin. Mutta toki konkurssipesästä voi tulla tarjous lunastaa pyörä myös jäljellä olevan sopimushinnan+lunastuskulujen mukaisesti (normaalin sopimuksen lunastusta vastaavasti). Pahoin pelkään kuitenkin, että ahneus voittaa ja pyörästä halutaan "käypä arvo", eli vaikka puolet uuden pyörän hinnasta. Tuossa toki voittaa ne, jotka on uuden työsuhdepyörän vasta ottanut itselleen ja muut häviävät (olettaen että pyörän on aikonut lunastaa sopimuksen päätteeksi)
Potentiaalinen ongelma on siinä, jos sopimuksia ryhdytään purkamaan isolla joukolla, jolloin liisarifirmalle palautuu suuri määrä vaihto-omaisuutta, jonka käypä arvo putoaa kuin lehmän häntä, kun markkinoille tulee kova ylitarjonta käytetyistä pyöristä. Liisarifirmojen liiketoiminta on perustunut työsuhdepyörien liisaamiseen, ei käytettyjen pyörien myyntiin.

Sitä en osaa sanoa, voiko liisarifirmoilla olla jonkinlaista pyöräkauppiaiden välistä sopimusta näiden käytettyjen suhteen, mutta tuskin kuitenkaan sellaista, joka ottaisi tällaisen tilanteen huomioon, että bisnes sulaa kokonaan alta.
Kyllä leasing firmat näyttää myyvät pyöriä itse, eikä pyöräliikkeiden kautta.

Varmasti aallossa, jossa työsuhdepyörien myynti putoaa nollaan, stoppaa pyöräliikkeissä uusien pyörien myynti kuin seinään. Samalla liikkeiden halu ostaa käytettyjä pyöriä mitenkään kohtuullisella hinnalla putoaa olemattomaksi. 5000e pyörän ostavat kyllä varmaankin 100eurolla, jotta heidän takapuoli kestää myydä sitä sitten vaikka 1000e ulos. Mutta järkevää businesta tuosta ei saa mitenkään, eli sellaiseksi joka pelastaisi leasing yhtiön selkänahan
 
En usko että liisariyhtiöillä on varsinaista konkurssi uhkaa juuri tällä sekunnilla, mutta jos uusien sopparien määrä putoaa vaikka 0-5% nykytasosta niin parissa vuodessa tilanne on kestämätön.
 
Viimeksi muokattu:
Tietämättä yhtään tarkemmin niin arvaan että nämä liisariyhtiöt ovat isoja rahoitusalan firmoja joille pyöräliikkeet ovat myyneet tämän sopparin eli kun asiakas pistää nimen paperiin niin pyöräliike kiikuttaa sopparin liisausfirmalle joka antaa könttäsumman pyöräfirmalle vastineeksi ja sitten asiakas maksaa kk-maksuja tälle liisariyhtiölle.

Jos näin on niin pyöräfirmat ovat saaneet rahansa jo etukäteen jo tehdyistä diileistä mutta nyt ollaan tilanteessa että heidän varastoissa on kasa kalliita pyöriä joiden kysyntä tod.näk. pysähtyy kun seinään.

Liisarifirmat ei mene konkkaan joten kk-laskutus jatkuu normaalisti ja tod.näk. lunastusehdot ei muutu. Ainostaan veroetu poistuu.

Tämä siis vain arvaus.
En ole pyöräkauppias, mutta todennäköisin skenaario on seuraava:

- Työnantajasi on tehnyt sopimuksen liisarifirman kanssa työsuhdepyöräedun tarjoamisesta henkilöstölle
- Liisarifirma on ensisijainen sopimuskumppani työntekijän kanssa ja esimerkiksi Vapauden kohdalla aiemmin oli tilanne, että pyöräliikkeen sai valita suht isosta valikoimista myyjiä. Todennäköisesti siis varsinainen pyöräliike ei ole suorassa sopimussuhteessa liisattuihin pyöriin, mutta on ollut toimija tässä yhtälössä, jota kautta pyörä on hankittu.
- Liisaripyörä on ensisijaisesti liisarifirman omaisuutta, ei pyöräliikkeen, mistä se on aikanaan ostettu
- Pyöräliikkeillä voi olla jonkinlaisia sopimuksia liisarifirmojen kanssa, mutta tuskin sellaista, että ottaisivat suoraa vastuuta palautetuista pyöristä, riski olisi aika iso pyöräliikkeelle
- Jos siis liisaripyörien sopimuksia alettaisiin purkamaan isolla joukolla kesken kauden, jonkun riesaksi ne käytetyt pyörät silloin menevät ja oletettavasti tämä taho olisi liisarifirma. Sen etu ei ole kaupata käytettyjä pyöriä, vaan myydä uusia leasing-sopimuksia

Helpoin tilanne liisariifirmoille tässä tilanteessa olisi, jos ihmiset eivät alkaisi isolla joukolla purkamaan sopimuksia, vaan maksaisivat ne alkuperäisen sopimuskauden mukaisesti. Uusia tuskin myydään lainkaan, koska taloudellista etua ei ostaja siitä saa, päinvastoin kustannus voi tulla korkeammaksi kuin mahdollinen suora osamaksusopimus pyöräkauppiaan kanssa tai suora käteiskauppa.

Sitä on vaikea arvoida ulkopuolisen näkökulmasta, millä toimintalogiikalla liisarifirmojen toimintaedellytykset on turvattu ja missä määrin on huomioitu se, että pystyykö firma tulemaan toimeen pelkillä olemassa olevilla sopimuksilla, vai onko yhtälöön laskettu mukaan ns. tulevaisuuden tuottoja uusista sopimuksista, mitä ei nyt välttämättä tulekaan.

Joka tapauksessa tämän saagan lopputulos lienee se, että työsuhdepyörien markkina tekee hetkellisen äkkipysähdyksen ja vaikka veroetua koskeva päätös pyörrettäisiin, ei markkina palaa välttämättä enää ennalleen, koska tähän liittyy selvä poliittinen riski, joka voi realisoitua rehellisenä rahan menetyksenä kuluttajalle.
 
Itse en näe minkäänlaista mahdollisuutta siitä, että leasingia voisi jatkaa kuukausimaksulla. Mikäli se olisi toimiva konsepti, ei alkuperäinen yritys olisi edes ajautunut konkurssiin. Mutta toki konkurssipesästä voi tulla tarjous lunastaa pyörä myös jäljellä olevan sopimushinnan+lunastuskulujen mukaisesti (normaalin sopimuksen lunastusta vastaavasti). Pahoin pelkään kuitenkin, että ahneus voittaa ja pyörästä halutaan "käypä arvo", eli vaikka puolet uuden pyörän hinnasta. Tuossa toki voittaa ne, jotka on uuden työsuhdepyörän vasta ottanut itselleen ja muut häviävät (olettaen että pyörän on aikonut lunastaa sopimuksen päätteeksi)
Se on totta, että mikäli kyse on konkurssipesästä, niin ei konkurssipesää pyöritetä vuosikausia sen vuoksi, että asiakkaat saavat maksettua sopimuskautensa loppuun alkuperäisen suunnitelman mukaan. Käytännössä vaihtoehto olisi, että asiakkaille tarjottaisiin vaihtoehtona lunastaa pyörä omaksi alkuperäisten ehtojen mukaisesti tai palautaa pyörä liisarifirmalle. Käytännössä kuitenkin tässä tilanteessa, jossa riski palautuvista pyöristä olisi hyvin suuri, voisi konkurssipesän kannalta olla jopa järkevää yrittää kannustaa ihmisiä nimenomaan lunastamisen vaihtoehtoon, eikä alkaa kikkailla jollain arvioiduilla käyvillä arvoilla. Helpoin kauppa todennäköisesti on kuitenkin alkuperäisen asiakkaan kanssa, eikä ottaa riskiä entistä suuremmasta tappiosta myymällä pyörää jotenkin muuten.

Käyvän arvon määrittäminen olisi joka tapauksessa hankalaa ja tuottaisi isoja haasteita myös konkurssipesälle. Syynä erityisesti se, että todennäköisimmät pyörien palauttajat olisivat niitä, joilla sopimuskausi on vasta alussa ja jossa pyörän käyvän arvon pudotus on suurinta. Sopimuskauden loppupuolen asiakkailla sen sijaan todennäköisimmin olisi halukkuutta ostaa pyörä itselle, mutta jos heidän kanssaan ryhdytään kikkailemaan, voi tulla tilanne, että konkurssipesällä on iso läjä sekä uusia että vanhoja pyöriä varastossa. Käypä arvo määritettäisiin päivän hinnan mukaan ja kun huomioidaan, että pyöriä olisi samaan aikaan poikkeuksellisen paljon myytävänä, käyvät arvot putoaisivat vastaavasti.
 
Sitä on vaikea arvoida ulkopuolisen näkökulmasta, millä toimintalogiikalla liisarifirmojen toimintaedellytykset on turvattu ja missä määrin on huomioitu se, että pystyykö firma tulemaan toimeen pelkillä olemassa olevilla sopimuksilla, vai onko yhtälöön laskettu mukaan ns. tulevaisuuden tuottoja uusista sopimuksista, mitä ei nyt välttämättä tulekaan.

Yleensä nämä liisarifirmat ovat isoja rahoituslaitoksia jotka rahoittavat kaikkea maan ja taivaan välillä, en usko että yksikään liisarifirma menee konkkaan tämän takia. Tappioita voi toki tulla.

Pyöräkaupat voivat kaatua jos varastot on täynnä kalliita pyöriä joita kukaan ei enään osta, yleensä nämä pyörät ostetaan velkarahalla koska ei haluta sitoa omaa pääomaa varastoon.

Syksyllä voi muuten olla aika herkullinen paikka ostaa pyörä jos pyöräfirmoja kaatuu ja niiden varastot tulee konkurssipesien kautta huutokauppaan.
 
Se on totta, että mikäli kyse on konkurssipesästä, niin ei konkurssipesää pyöritetä vuosikausia sen vuoksi, että asiakkaat saavat maksettua sopimuskautensa loppuun alkuperäisen suunnitelman mukaan. Käytännössä vaihtoehto olisi, että asiakkaille tarjottaisiin vaihtoehtona lunastaa pyörä omaksi alkuperäisten ehtojen mukaisesti tai palautaa pyörä liisarifirmalle. Käytännössä kuitenkin tässä tilanteessa, jossa riski palautuvista pyöristä olisi hyvin suuri, voisi konkurssipesän kannalta olla jopa järkevää yrittää kannustaa ihmisiä nimenomaan lunastamisen vaihtoehtoon, eikä alkaa kikkailla jollain arvioiduilla käyvillä arvoilla. Helpoin kauppa todennäköisesti on kuitenkin alkuperäisen asiakkaan kanssa, eikä ottaa riskiä entistä suuremmasta tappiosta myymällä pyörää jotenkin muuten.

Käyvän arvon määrittäminen olisi joka tapauksessa hankalaa ja tuottaisi isoja haasteita myös konkurssipesälle. Syynä erityisesti se, että todennäköisimmät pyörien palauttajat olisivat niitä, joilla sopimuskausi on vasta alussa ja jossa pyörän käyvän arvon pudotus on suurinta. Sopimuskauden loppupuolen asiakkailla sen sijaan todennäköisimmin olisi halukkuutta ostaa pyörä itselle, mutta jos heidän kanssaan ryhdytään kikkailemaan, voi tulla tilanne, että konkurssipesällä on iso läjä sekä uusia että vanhoja pyöriä varastossa. Käypä arvo määritettäisiin päivän hinnan mukaan ja kun huomioidaan, että pyöriä olisi samaan aikaan poikkeuksellisen paljon myytävänä, käyvät arvot putoaisivat vastaavasti.
Ongelma muodostuu juurikin siitä, että valtaosalla suomalaisista ei ole rahaa ja monella se on ollut juuri se syy, että pyörä on otettu leasingilla. Ja sitten taas kun on otettu leasingilla, niin on vedetty maksuaika tappiin, koska miksikäs ei
->Kuinka monella todellisuudessa on varaa lunastaa pyörä, edes sillä sopimuksenmukaisella lunastushinnalla?
IO-techissä varmaan aika monella, mutta keskimääräisellä suomalaisella tuskin, josta tullaan siihen että konkurssipesälle tulee pyöriä paljon.

Hattuvakiolla jos arvaa, niin olisiko 5%:lla pyörien käyttäjistä realistiset mahdollisuudet lunastaa pyörä itselleen kesken sopimuskauden? Pyörien lunastushinta on kuitenkin tässä vaiheessa varmasti lähempänä puoltaväliä kuin loppupäätä. Ja sitten noistakin maksukykyisistä, moniko heistäkään lopulta pyörää haluaa lunastaa, jos pyörien hinnat vaikka muutenkin romahtaa. Siinähän voi olla ostopaikka ihan julkisilla markkinoillakin tai sitten on huomattu, ettei pyörälle ole oikeasti tarvetta kun voi jatkaa ajelua Teslalla

Tämä on kuitenkin jo niin pitkälle vietyä teorisointia, ettei meistä kukaan voi kuin arvailla miten tässä tulee käymään. Itse en kyllä tiedä yhtään miten jatkan:
-palautanko pyörän nyt. Miksi? Lunastus tässä kohtaa on +-0 vastaavan pyörän ostamisen kanssa, joten ei ole järkeä lunastaa
-yritänkö lunastaa vuodenvaihteessa, jotta pyöräedusta olisi saanut maksimihyödyt ja pyörä olisi "kohtuuhintainen" omaan arvonalenemaansa nähden
-vai odotanko että leasing firma kippaa ja katson mitä sieltä tarjotaan. Toivoen että pyörän saisi sieltä lunastettua minimimaalisella summalla
 
Ongelma muodostuu juurikin siitä, että valtaosalla suomalaisista ei ole rahaa ja monella se on ollut juuri se syy, että pyörä on otettu leasingilla. Ja sitten taas kun on otettu leasingilla, niin on vedetty maksuaika tappiin, koska miksikäs ei
->Kuinka monella todellisuudessa on varaa lunastaa pyörä, edes sillä sopimuksenmukaisella lunastushinnalla?
IO-techissä varmaan aika monella, mutta keskimääräisellä suomalaisella tuskin, josta tullaan siihen että konkurssipesälle tulee pyöriä paljon.

Hattuvakiolla jos arvaa, niin olisiko 5%:lla pyörien käyttäjistä realistiset mahdollisuudet lunastaa pyörä itselleen kesken sopimuskauden? Pyörien lunastushinta on kuitenkin tässä vaiheessa varmasti lähempänä puoltaväliä kuin loppupäätä. Ja sitten noistakin maksukykyisistä, moniko heistäkään lopulta pyörää haluaa lunastaa, jos pyörien hinnat vaikka muutenkin romahtaa. Siinähän voi olla ostopaikka ihan julkisilla markkinoillakin tai sitten on huomattu, ettei pyörälle ole oikeasti tarvetta kun voi jatkaa ajelua Teslalla
Kuten todettu, niin tuskin noi firmat nyt heti mihinkään konkurssiin menee. Maksut jatkuvat pääosin ennallaan, nyt vaan menee se satku kuussa nettona. Eli keskimäärin varmaan n. 50€/kk nousee pyöräilijän kulut.

Aika harva lunastaa tai päättää sopparia, koska ehdot pääosin aika huonot. Ton 50€ korotuksen taas varmaan liki kaikki pystyy maksamaan, joten loppuerät muuttuvat vain vähän kalliimmaksi osariksi. No lopussa sitten se 5% lunastushinta lohduttanee.
 
Ongelma muodostuu juurikin siitä, että valtaosalla suomalaisista ei ole rahaa ja monella se on ollut juuri se syy, että pyörä on otettu leasingilla. Ja sitten taas kun on otettu leasingilla, niin on vedetty maksuaika tappiin, koska miksikäs ei
->Kuinka monella todellisuudessa on varaa lunastaa pyörä, edes sillä sopimuksenmukaisella lunastushinnalla?
IO-techissä varmaan aika monella, mutta keskimääräisellä suomalaisella tuskin, josta tullaan siihen että konkurssipesälle tulee pyöriä paljon.
Toisaalta tas sillä keskimääräisellä suomalaisella ole edes koko työsuhdepyörää, aika harvojen saatavilla ollut koko etu.
 
Työsuhdepyörät on todella merkittävä osa suomalaisten kivijalkamyymälöiden pyörämyynnistä. Ihmiset myös ostavat ns. parempaa seppälää, pyörien keskihinnat ovat nousseet. Kyllä tämä on valtava isku nimenomaan pienille pyöräliikkeille, sana kun leviää niin uusien sopparien tekeminen varmaan käytännössä pysähtyy.

Sopimusteknisesti taitaa mennä jotakuinkin näin:

1. Leasingfirma ostaa asiakkaan valitseman pyörän asiakkaan valitsemasta liikkeestä (käytännössä kaikki kaupat ovat yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa). Rahat siirtyvät ja kaupat on tehty.
2. Leasingfirma vuokraa pyörän etua tarjoavalle yritykselle
3. Yritys luovuttaa pyörän työntekijänsä käyttöön

Pyörän omistaja on siis leasingfirma joka vuokraa sitä asiaksyritykselle joka antaa sen työntekijänsä käyttöön.

Pikkusen menee mutuilun puolelle, tiedot perustuvat lähipiirini vuosien kokemukseen pyöräkaupan pyörittämisestä johon kuuluu olennaisesti nuo leasinghommat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 471
Viestejä
4 743 280
Jäsenet
77 339
Uusin jäsen
eltsu37

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom