Työmarkkinakierrokset.

[Boulder]

eiköhän tarkoittanut sitä kun progressiivinen verotus vetää 50% tai jopa enemmän siitä toisen/kolmannen työn palkasta, jolloin siinä ei usein ole paljoakaan järkeä.

Niin jos ekasta työstä tienaa jo riittävän paljon. Muuten ei. Tässä oli varmaan kyse siitä, että voi ansaita elantonsa tekemällä pieniä määriä tunteja eri työnantajille keikkatyyliin.

 

[PCB]

eiköhän tarkoittanut sitä kun progressiivinen verotus vetää 50% tai jopa enemmän siitä toisen/kolmannen työn palkasta, jolloin siinä ei usein ole paljoakaan järkeä.

Ehkä, mutta eipä se silloin paljoakaan liity asiaan. Kun se progressio tulee tulojen mukaan, ei työpaikkojen määrän. Kolmea työtä jenkeissä tehdäään enimmäkseen siksi, että siellä huonommassa asemassa olevat ei tule yhden työn palkalla toimeen.

 

[kapo]

Ja jos noista haluaa eroon, koska ihannoi jenkkien paskasysteemiä, niin siitä vaan tekee konsulttina oman firman kautta vaikka 200 tuntia viikossa. Pääsee myös vapaasti neuvottelemaan työstä saatavan korvauksen, eikä tarvitse verojakaan maksella kovin paljoa jos hoitaa hommat fiksusti. Pitkällä tähtäimellä voi siihen 8% tuntumaan päästä.

Viikossa pystyy tekeen vaan 168h töitä (7 x 24h = 168h). Ja silloinkaan ei saa nukkua yhtään. Alkaa varmasti tekemään tiukkaa kovemmallakin kaverilla.

 

[keisari]

Viikossa pystyy tekeen vaan 168h töitä (7 x 24h = 168h). Ja silloinkaan ei saa nukkua yhtään. Alkaa varmasti tekemään tiukkaa kovemmallakin kaverilla.

ei ole räbä, mutta jenkeissä se on vaan eri juttu.

 

[kapo]

ei ole räbä, mutta jenkeissä se on vaan eri juttu.

Niin joo sori.. Unohdin tuon äijjän.

 

[keisari]

Valitettavasti suunnittelualalla (YTN) unohtuu taas se +500€ gäppi muihin ylempiin toimihenkilöihin ja tehdään sama soppari tai snadisti paskempi kuin PRO teki suunnittelualalle.

 

[pomk]

Viikossa pystyy tekeen vaan 168h töitä (7 x 24h = 168h). Ja silloinkaan ei saa nukkua yhtään. Alkaa varmasti tekemään tiukkaa kovemmallakin kaverilla.

Konsulttina voit hyvin istua useammassa etäpalaverissa samanaikaisesti, ja esim. tehdä valvomohommien ohella toista duunia. Vain taivas on rajana laskutettavien työtuntien suhteen.

Ammattilaiset ei tosin tuntilaskutuksesta välitä, vaan ottaa kaiken projekteina.

 

[GGoljatti]

Konsulttina voit hyvin istua useammassa etäpalaverissa samanaikaisesti, ja esim. tehdä valvomohommien ohella toista duunia. Vain taivas on rajana laskutettavien työtuntien suhteen.

Ammattilaiset ei tosin tuntilaskutuksesta välitä, vaan ottaa kaiken projekteina.

Ehkäpä se kaupan kassalla oleva Pirjo pitää kanssa etäpalaveria toiseen firmaansa. Kannattaisi ainakin että saa vuokran maksettua.

 

[Janishell]

Naurattaa vaan tässä threadissa, että kova palkkaset ovat ainoat täällä mitkä haluaisia laittaa työväen liitoille kapuloita rattaisiin.

 

[Vepasto]

Naurattaa vaan tässä threadissa, että kova palkkaset ovat ainoat täällä mitkä haluaisia laittaa työväen liitoille kapuloita rattaisiin.

Mistä ihmeestä olet tuollaisen johtopäätelmän vetänyt ? Onko keskustelijoiden palkat näkyvillä jossain ?

 

[Janishell]

Mistä ihmeestä olet tuollaisen johtopäätelmän vetänyt ? Onko keskustelijoiden palkat näkyvillä jossain ?

Kyllä tuolla palkka keskustelu threadeissa heitä löytyy.

 

[Vepasto]

Hyväpalkkaisilla voi olla sellainen katatsantokanta, että yleiskorotukset ovat murusia ja oikeat kortukset on neuvoteltu suoraan työnantajan kanssa, joten eivät koe liittoja tarpeellisiksi. Tai eivät koe saavansa mitään vastinetta niiltä?

 

[pomk]

Kyllä tuolla palkka keskustelu threadeissa heitä löytyy.

Kehutaan kuinka vuodesta toiseen saadaan se 10% lisää palkkaan, mutta aina on väärä aika kenenkään muun saada korotuksia koska kilpailukyky, ja on oikeastaan työntekijän etu saada vähemmän palkkaa (ei koske heitä tietenkään tuokaan).


Itellä pullat ihan hyvin uunissa, mutta ei tota kaksinaismoralistista (tai vaihtoehtoisesti näköalatonta) idiotismia voi vierestä seurata kommentoimatta.

 

[Narghar]

Naurattaa vaan tässä threadissa, että kova palkkaset ovat ainoat täällä mitkä haluaisia laittaa työväen liitoille kapuloita rattaisiin.

Ei tuu hirveänä shokkina kun heiltä reaalimaailman realiteetit on kadonneet. Siinä vaiheessa kun mainitaan että jokainen neuvottelee omat palkkansa niin tietää että ollaan aivan vitun kaukana duunarin arjesta ja siitä ei ole minkäänlaista käsitystä.

 

[Janishell]

Hyväpalkkaisilla voi olla sellainen katatsantokanta, että yleiskorotukset ovat murusia ja oikeat kortukset on neuvoteltu suoraan työnantajan kanssa, joten eivät koe liittoja tarpeellisiksi. Tai eivät koe saavansa mitään vastinetta niiltä?

Kova palkkaisille prosentti korotukset ovat hyvä juttu. Tämä teknologiateollisuuden 400e kertakorvaus on matalapalkkaisille hyvä juttu, mutta hyvin tienaaville se on karkkirahaa. Itse kyllä olisin halunut tuon kertakorvauksen mielummin 0.5% palkankorotuksena.

 

[Paapaa]

aina on väärä aika kenenkään muun saada korotuksia koska kilpailukyky, ja on oikeastaan työntekijän etu saada vähemmän palkkaa (ei koske heitä tietenkään tuokaan).

Ja ei millään pahalla, mutta taas kerran meni väärin, vaikka kuinka monta kertaa toistetaan No, vielä kerran:

• Täällä on kritisoitu korkeita yleiskorotuksia. Korotuksia, jotka jokainen työntekijä saa riippumatta työntekijän kyvyistä, tuottavuudesta, työpaikasta, yrityksen näkymistä jne. Sillä ei ole kilpailukyvyn tai inflaation kannalta kauheasti merkitystä, jos yksittäiset työntekijät isosta joukosta neuvottelevat itselleen kovemman korvauksen. Mutta kun se kohdistuu koko alaan ja kaikkiin työntekijöihin ja vielä lakon uhalla, on tilanne toinen.
• Palkankorotuksessa on aina sekä hyviä ja huonoja puolia. Hyviä, sillä suurempi palkka, saattaa motivoida, kannustaa hyviä työntekijäitä (jos se kohdistetaan oikein, toisin kuin yleiskorotukset), kannustaa hakeutumaan alle jossa korkeampi palkka. Huonoja, sillä se heikentää yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä (jotka taas vähentävät investointeja, työntekijöiden tarvetta...), sekä lisää inflaatiota osaltaan. Ja kyllä, tämä pätee ihan kaikkiin, myös kovapalkkaisiin asiantuntijoihin ja johtajiin. Jossain konsulttifirmassa palkkakulut ovat ehdottomasti se suurin kuluerä kun ala on muutoin investointien suhteen kevyt. Kukaan ei ole tainnut kuitenkaan missään väittää, että palkankorotus olisi vain huono asia.

Toi jatkuva olkiukkoilu ja tahallaan väärinymmärtäminen on kyllä huvittava ilmiö tässä ketjussa Mutta jos se on ainoa tapa argumentoida, niin minkäs sille sitten voi. Mutta korjataan jatkossakin nuo nurkkapöydistä huutelut perustelemalla, eikä olkiukkoilemalla.

Ja siis musta neuvottelut ovat menneet ihan hyvin! Esim. teollisuusliitto sai merkittävästi pienemmät korotukset kuin pelkäsin. Ei päästä edes samoille hehtaarilukemille Saksan kanssa, kertakorvaukset olivat murto-osa Saksassa maksetuista. Eli isku kilpailukyvylle ei ole lainkaan niin paha kuin olisi voinut olla. Vielä tässä on neuvotteluja kesken, mutta ei tämä niin pahalta vaikuta Suomen kannalta. Kyllä suomalaisiin osakkeisiin kannattaa jatkossakin sijoittaa osa salkusta.

 

[pomk]

Sillä ei ole kilpailukyvyn tai inflaation kannalta kauheasti merkitystä, jos yksittäiset työntekijät isosta joukosta neuvottelevat itselleen kovemman korvauksen.

Omalla alalla kaikki, siis kaikki, neuvottelevat keskimäärin 5-10% joka vuosi lisää. Toki välillä titteli muuttuu samalla, mutta työnkuva ei juurikaan. (Edit: itsellä yli 220% 12 vuodessa ja kiihtyy)

Mieti vaikka siellä omalla työpaikallasi (jotain koodaukseen liittyvää varmaan), että kuinka moni sun tiimissä on vaikka viimesen 5v ajan saanut keskiarvoisesti alle 5% vuosittaiset korotukset. (Edit: ml. tietty työpaikanvaihdoissa saavutetut prosentit.)

Ja perustelut korotuksille on varmaan että ”on vähän paremmin perillä asioista”, mutta jostain syystä esim. hoitajat ei saa itselleen 5% vuosikorotuksia samalla perusteella.


Lisäksi esim. Hoitajien on mahdotonta neuvotella (kunnallisen)työnantajansa kanssa omasta palkastaan. Ja jos yrittää ja sanoo että lähtee mielummin sitten kävelemään, niin kunta ennemmin valitsee että ihmiset kuolee hoitojonoihin.

 

[Vepasto]

Omalla alalla kaikki, siis kaikki, neuvottelevat keskimäärin 5-10% joka vuosi lisää. Toki välillä titteli muuttuu samalla, mutta työnkuva ei juurikaan.

Lucky you. Eli siellä kun on kymmenen vuotta hommissa palkka on nossut vaikka 5% korotuksilla 5000EUR ==>8500 EUR ja 10% korotuksilla 5000 EUR ==> 14000 EUR.

näihin sitten veilä pälle yleiskorotukset.

Miten teille pääsee ?

Aika kovilla on firman talous noilla luvuilla. Pitää varmaan tasaisesti potkia vanhoja kalliita miehiä ulos myös ?

 

[pomk]

näihin sitten veilä pälle yleiskorotukset.

Nuo on tietty mukana jos puhutaan palkkakehityksestä.

Itellä tosiaan se 220% lisää 12 vuodessa.

Ja ala on vähemmän yllättäen IT. Firmaa vaihtaa aina välillä ja sit duunissa työnkuva paperilla vaihtuu välillä jotta saadaan palkkaluokkaa ylös.

 

[Vepasto]

uo on tietty mukana jos puhutaan palkkakehityksestä.

Itellä tosiaan se 220% lisää 12 vuodessa.

Ei paha ! "Liittokorotukset" tuossa on aika marginaalisia.

 

[pomk]

Ei paha ! "Liittokorotukset" tuossa on aika marginaalisia.

Jep. Ja sit täällä itseni kanssa vastaavassa tilanteessa olevat sankarit huutaa että ”inflaatio ja kilpailukyky”, kun ennätysinflaatiovuotena liitoissa kehdataan pyytää yli 2% korotuksia (reaali -9% tjsp. ) aloilla, joilla paikallinen neuvottelu ei toimi.

Huoh.

 

[Paapaa]

”inflaatio ja kilpailukyky”, kun ennätysinflaatiovuotena liitoissa kehdataan pyytää yli 2% korotuksia (reaali -9% tjsp. ) aloilla, joilla paikallinen neuvottelu ei toimi.

Millä tavalla jonkun alan A huutava työvoimapula ja toimiva paikallinen sopiminen ja keskimäärin korkeat korotukset mitenkään liittyvät siihen, miten jollain toisella alalla B, C ja D neuvotellaan, ja mikä siellä on kilpailu- ja työvoimatilanne? No, ei mitenkään. Jos alalla A on pula työntekijöistä, jokainen työntekijä tikittää firman kassaan 150e/h laskutusta, niin totta kai 3000e/kk palkkaa on aika helppo hilata ylöspäin ja toisaalta tuollainen laskutus houkuttelee alalle yrityksiä, mikä voi johtaa laskutuksen laskemiseen.

Yhtälailla alalla A ne palkkakulut vaikuttavat kilpailukykyyn (laskutuksesta jää vähemmän ja vähemmän käteen jos palkkakuluja ei saada siirrettyä asiakkaalle) ja inflaatioon. Ei se ole mikään irrallinen saareke ja jossain vaiheessa alalla voi ollakin työntekijäitä jotka eivät pääse töihin niin helposti. Mutta vaikka alalla A voidaan liksoja nostaa 20% vuodessa, niin se ei mitenkään tarkoita, että sama toimii jollain toisella paljon kilpaillummalla alalla jossa työvoimaa on paljon enemmän tarjolla ja yksittäisen työntekijän luoma lisäarvo on paljon pienempi. Jokainen ala on erilainen, jopa jokainen työpaikka on erilainen.

 

[pomk]

Millä tavalla jonkun alan A huutava työvoimapula ja toimiva paikallinen sopiminen ja keskimäärin korkeat korotukset mitenkään liittyvät siihen, miten jollain toisella alalla B, C ja D neuvotellaan, ja mikä siellä on kilpailu- ja työvoimatilanne? No, ei mitenkään. Jos alalla A on pula työntekijöistä, jokainen työntekijä tikittää firman kassaan 150e/h laskutusta, niin totta kai 3000e/kk palkkaa on aika helppo hilata ylöspäin ja toisaalta tuollainen laskutus houkuttelee alalle yrityksiä, mikä voi johtaa laskutuksen laskemiseen.

Yhtälailla alalla A ne palkkakulut vaikuttavat kilpailukykyyn (laskutuksesta jää vähemmän ja vähemmän käteen jos palkkakuluja ei saada siirrettyä asiakkaalle) ja inflaatioon. Ei se ole mikään irrallinen saareke ja jossain vaiheessa alalla voi ollakin työntekijäitä jotka eivät pääse töihin niin helposti. Mutta vaikka alalla A voidaan liksoja nostaa 20% vuodessa, niin se ei mitenkään tarkoita, että sama toimii jollain toisella paljon kilpaillummalla alalla jossa työvoimaa on paljon enemmän tarjolla ja yksittäisen työntekijän luoma lisäarvo on paljon pienempi. Jokainen ala on erilainen, jopa jokainen työpaikka on erilainen.

Ok, no mikä olisi oma ratkaisusi esim. hoitajapulaan, jolla ihmiset saadaan pysymään alalla, sekä avoimet paikat täytettyä (kymmeniä tuhansia)?

Vai puhutaanko jostain toisesta spesifistä alasta, jolla on sama ongelma? (Eli siis että työntekijä on työnantajalle kasvoton ja arvoton)

Tää yleistävä ”yleistason” paskanjauhanta alkaa vähän väsyttämään.

Totta helvetissä palkkojen laskeminen nostaa kilpailukykyä, ei siitä tarvitse mainita joka helvetin viestissä. Kerro vaan että mitä järkeä on siinä että ensin maksetaan palkkaa jolla ei tule toimeen ja sitten yhteisöverolla katetaan asumistuet näille työntekijöille?

 

[Paapaa]

Ok, no mikä olisi oma ratkaisusi esim. hoitajapulaan, jolla ihmiset saadaan pysymään alalla, sekä avoimet paikat täytettyä (kymmeniä tuhansia)?

Oi, sen kun tietäisin. Milla-Riikan mielestä heidän neuvottelemansa palkkaratkaisu ilmeisesti sellainen oli kun sen hyväksyi, mutta itse epäilen, että vaikutus on aika pieni ja suurempi korotus olisi tarvittu jotta palkka olisi isompi motivaattori hakeutua alalle. Varsinkin TEHYn ja SUPERin lokakampanjan jälkeen. Mutta sen rahoitus onkin kokonaan toinen ongelma ja hyvin iso sellainen.

Itse tunnen muutaman sairaanhoitajan (ollut alalla pitkään) ja heille ne suurimmat ongelmat ovat muualla kuin palkassa. Palkka on ok, ei kummoinen, muttei ainakaan heillä syy vihata tai vaihtaa alaa. Toisaalta ovat siis sairaanhoitajia. Lähäreillä heikompi palkka.

Ongelmat ainakin heillä on todella kirjava taso kollegoissa: osa ei osaa edes perusasioita ja aiheuttaa vaaratilanteita, osa lusmuilee eikä tee osaansa jolloin työt jakaantuvat epätasaisesti mutta palkka silti kaikille sama, osaa ei kiinnosta potilaat tippaakaan ja esimiehet eivät tunnista mitään ongelmia ikinä missään tai eivät ainakaan reagoi ja hoitaja ei voi asioihin kauheasti vaikuttaa. Itselle tullut olo, että esimiehet huomioivat varsin huonosti työntekijöiden ehdotuksia, joilla käytännön työskentelyä voisi parantaa. Toisaalta ihan mahdollista, että eri hoitajilla eri tehtävissä on ihan erilaisia ongelmia.

Ja hoitajat työskentelevät julkisella puolella, joka on taas aika erilainen ympäristö kuin yksityinen sektori, josta aiemmin puhuttiin. Esim. Teollisuusliiton neuvotteluiden kohdalla.

Tää yleistävä ”yleistason” paskanjauhanta alkaa vähän väsyttämään.

Jätä sitten ihmeessä jauhamatta paskaa ja vastaamatta viesteihin, jotka sua niin kovin "väsyttävät"! Ei näihin ole pakko vastata mitään, varsinkin kun sun antisi on usein vain nimenomaan vain tyhjänpäiväistä olkiukkoilua ilman mitään yritystä asialliseen keskusteluun.

palkkojen laskeminen nostaa kilpailukykyä

QFT. Pidetään jatkossakin mielessä. Myös se, että hyvä kilpailukyky on myös sen työntekijän etu - ei toki hinnalla millä hyvänsä.

Kerro vaan että mitä järkeä on siinä että ensin maksetaan palkkaa jolla ei tule toimeen ja sitten yhteisöverolla katetaan asumistuet näille työntekijöille?

En tiedä, kuka nyt maksaa palkkaa, jolla "ei tule toimeen". Ne alat, joiden liitot ovat ne palkat sopineet? Oliko tähän joku karkea euromäärä? Persuilla se näyttää olevan 3000e, mutta vain jos on väärä ihonväri. Vai onko se 5070e, jolla vielä voi joissain tilanteessa saada asumistukea?

Mutta ei asumistuessa olekaan kauheasti järkeä. Mä en tietääkseni ole asumistuen tai yleensäkään tuetun asumisen kannattaja. Musta asumistuki valuu AY-omisteisten vuokrafirmojen (esim. Kojamo) taskuun ja inflatoi vuokria, eikä koko himmelissä ole mitään järkeä. Toki kerryttää Teollisuusliiton tilejä. Eikä HITAS-asumisessakaan ole järkeä, joka on demarien käytännönmeemi. Mitä tulee tukien poistoon, se pitäisi tehdä hitaasti, kuten asuntolainojen korkojen vähennysoikeus, jotta vaikutus yksittäisen palkansaajan talouteen ei olisi kohtuuton. Ja väistämättä johtaa siihen, että osalla talous menee solmuun. Sitä varten on sitten toimeentulotuki.

Asumiskuluihin taas vaikutetaan todella paljon myös kaavoituksella. PK-seutu esim. kaipaa paljon pieniä edullisia yksiöitä. Niitä ei synny sormia napsauttamalla, vaan menee vuosia että päästään kaavoituksesta siihen, että pieneen asuntoon voi työntekijä muuttaa. Käsittääkseni ongelma kyllä tiedostetaan.

Mutta tää menee ehkä jo vähän ohi aiheen ja sopii paremmin Kotimaan politiikka -ketjuun. Saatan jatkossa vastata sinne niiltä osin kuin ei liity nimenomaan työmarkkinaneuvotteluihin.

 

[keisari]

Kova palkkaisille prosentti korotukset ovat hyvä juttu. Tämä teknologiateollisuuden 400e kertakorvaus on matalapalkkaisille hyvä juttu, mutta hyvin tienaaville se on karkkirahaa. Itse kyllä olisin halunut tuon kertakorvauksen mielummin 0.5% palkankorotuksena.

Tuo kertakorvaus on kyllä eräänlainen sumutus josta tulee varmaan joku uusi normaali. Palkat junnaa paikallaan, mutta maksetaan 1-2% vuosipalkasta kertakorvauksena. Tosiaan tuo 400€ on 1% esim 40k€ vuosiansioista, mutta 0,5% korotus antaisi tavallaan +200€/v koko työuran ajan ja jos sitä on 20v jäljellä niin vaikutus onkin jo 4000€ eli 10x.

 

[Lego kuningas]

Kertakorvaus on siinä hyvä että se voi myös "joustaa alaspäin" eli seuraavana vuonna voi olla vaikka puolet tämänvuotisesta tai jopa nolla jos oikein huolella talous sakkaa.

 

[Wilmo]

Kertakorvaus on siinä hyvä että se voi myös "joustaa alaspäin" eli seuraavana vuonna voi olla vaikka puolet tämänvuotisesta tai jopa nolla jos oikein huolella talous sakkaa.

Mutta kertakorvaushan on nimensä mukaisesti kertaluonteinen, eli seuraavana vuonna tasan 0 riippumatta mistään. Uppoaa taloudellisesti osaamattomiin duunareihin, koska sillä voi ostaa ison läjän vaikka kaljaa kaupasta.

 

[Lego kuningas]

Niin ajattelin jos prosenttikorotuksista siirrytään ainakin osittain myös kertakorvauksiin joka kierroksella. Tietysti jos tämä on nyt ainutkertainen tapahtuma niin jää tuo "jousto" pois työkalupakista.

 

[GuntherPrien]

Tuo kertakorvaus on kyllä eräänlainen sumutus josta tulee varmaan joku uusi normaali. Palkat junnaa paikallaan, mutta maksetaan 1-2% vuosipalkasta kertakorvauksena. Tosiaan tuo 400€ on 1% esim 40k€ vuosiansioista, mutta 0,5% korotus antaisi tavallaan +200€/v koko työuran ajan ja jos sitä on 20v jäljellä niin vaikutus onkin jo 4000€ eli 10x.

Itseasiassa se on enemmän, koska niistä tulevista palkankorotuksista jää se kerta erä puuttumaan. Kertautuu joka palkannousukierroksella. Lisäksi tuo kerta erä vaikuttaa myös keskituntiansioon ja sillä mahdollisesti maksettaviin palkanlisiin, kuten ylityökorvauksiin, sunnuntaityölisä jne.

 

[jarmojs]

Kertakorvaus on siinä hyvä että se voi myös "joustaa alaspäin" eli seuraavana vuonna voi olla vaikka puolet tämänvuotisesta tai jopa nolla jos oikein huolella talous sakkaa.

Kertakorvaus on kuin housuun kuseminen pakkasella. Lämmittää sen yhden kuukauden ja sen avulla työnantaja voi hyvesignaloida, että oltiin reiluja ja maksettiin hulppeat 400 €. Sen jos jakaa 12,5 kuukaudella niin vastaa 32 €/kk palkankorotusta YHDEN vuoden ajalta. Tulee mieleen se Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Lahtinen saa yhden suolasilakan.

 

[Timo 2]

Kaupan alalla on saatu sopu. Asiaa käsitellään vielä liittojen hallinnoissa.

 

[ChatGPT]

Kertakorvaus on kuin housuun kuseminen pakkasella. Lämmittää sen yhden kuukauden ja sen avulla työnantaja voi hyvesignaloida, että oltiin reiluja ja maksettiin hulppeat 400 €. Sen jos jakaa 12,5 kuukaudella niin vastaa 32 €/kk palkankorotusta YHDEN vuoden ajalta. Tulee mieleen se Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Lahtinen saa yhden suolasilakan.

Kyllä, samaa mieltä. Toisaalta nyt ollut vähän erikoiset ajat, eli inflaatio energiakriisin myötä ollut laukalla ja toivottavasti tilanne tästä tasoittuu. Joten sinänsä ymmärrän nuo kertakorvaukset. Toki tuollainen 400€ on silkkaa v***ilua. Nolla perään niin olisi jo jotain.
Onko muuten tietoa onko koskaan aiemmin tullut mitään tämmöisiä kertakorvauksia? Itse en ainakaan muista moista tapahtuneen.

 

[shaminy]

Kylläpä päästiin nopeasti sopuun. Antoiko Kaupan liitto näin helposti periksi? Vaikea kuvitella että kahden päivän jälkeen olisi PAM-laisiin iskenyt lakko-väsymys.

 

[GuntherPrien]

Onko muuten tietoa onko koskaan aiemmin tullut mitään tämmöisiä kertakorvauksia? Itse en ainakaan muista moista tapahtuneen.

Ainakin kerran oli kemianliiton, vai olikohan se jo team, kertaerä. Jos en aivan väärin muista niin 150e oli erän suuruus.

 

[a-p]

"Kokoaikaisten työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 165 euroa kuukaudessa, josta ensimmäisen vuoden korotus on 105 euroa (0,66 euroa/tunti) ja toisen vuoden korotus on 60 euroa (0,38 euroa/tunti). Taulukkopalkkoja korotetaan 6,02 prosenttia, joista ensimmäisen vuoden korotus on 3,88 prosenttia ja toisen vuoden 2,14 prosenttia. Ensimmäisen vuoden korotus tulee voimaan 1.6.2023 alkaen ja toisen vuoden korotus 1.6.2024 alkaen."



"Kertaerä, joka kokoaikaiselle työntekijälle on 400 euroa, maksetaan huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä voidaan maksaa myös kahdessa osassa.

Sopimus sisältää myös parannuksia perhevapaiden ajan palkanmaksuun, eli ei-synnyttävän vanhemman palkallinen perhevapaa pitenee nykyisestä 6 päivästä 36 päivään. Sopimuksessa sovittiin myös toimihenkilöiden ja logistiikan työntekijöiden palkkausjärjestelmän uudistuksesta. Samalla sovittiin myyjien taulukkopalkkojen korjauksista. Lisäksi nykyiset kielilisämääräykset poistuvat ja 1.2.2023 voimassa olevat kielilisät siirretään osaksi työntekijän kokonaispalkkaa."



PAM ja neuvottelutulos

 

[pomk]

"Kokoaikaisten työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 165 euroa kuukaudessa, josta ensimmäisen vuoden korotus on 105 euroa (0,66 euroa/tunti) ja toisen vuoden korotus on 60 euroa (0,38 euroa/tunti). Taulukkopalkkoja korotetaan 6,02 prosenttia, joista ensimmäisen vuoden korotus on 3,88 prosenttia ja toisen vuoden 2,14 prosenttia. Ensimmäisen vuoden korotus tulee voimaan 1.6.2023 alkaen ja toisen vuoden korotus 1.6.2024 alkaen."



"Kertaerä, joka kokoaikaiselle työntekijälle on 400 euroa, maksetaan huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä voidaan maksaa myös kahdessa osassa.

Sopimus sisältää myös parannuksia perhevapaiden ajan palkanmaksuun, eli ei-synnyttävän vanhemman palkallinen perhevapaa pitenee nykyisestä 6 päivästä 36 päivään. Sopimuksessa sovittiin myös toimihenkilöiden ja logistiikan työntekijöiden palkkausjärjestelmän uudistuksesta. Samalla sovittiin myyjien taulukkopalkkojen korjauksista. Lisäksi nykyiset kielilisämääräykset poistuvat ja 1.2.2023 voimassa olevat kielilisät siirretään osaksi työntekijän kokonaispalkkaa."



PAM ja neuvottelutulos

Ruohonjuuritason duunarille todella hyvä lopputulos. Vissiin irtainta rahaa on aika reilusti, kun noin hyvään sopuun päästiin käytännössä ilman lakkoja.

 

[Boulder]

Ruohonjuuritason duunarille todella hyvä lopputulos. Vissiin irtainta rahaa on aika reilusti, kun noin hyvään sopuun päästiin käytännössä ilman lakkoja.

Jos miettii kahta isoa yhden kirjaimen toimijaa niin onhan siellä aika mukava tilanne päivittäistavarakaupan osalta. Noistakin palkankorotuksista saavat ison osan takaisin kun henkilökunta tietysti ostaa oman kaupan tuotteita.

 

[hoppa]

"Kertaerä, joka kokoaikaiselle työntekijälle on 400 euroa, maksetaan huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä voidaan maksaa myös kahdessa osassa.

Mitähän tämä tarkoittaa osa-aikaiselle työntekijälle joita kaupan alalla taitaa olla suurin osa?

 

[penttip]

Mitähän tämä tarkoittaa osa-aikaiselle työntekijälle joita kaupan alalla taitaa olla suurin osa?

Mutulla veikkaisin että maksetaan sopimustuntien mukaan suhteessa kokoaikaisen työaikaan.

 

[FarColdDistance]

YTN-päivitys: ei sovintoa, lakkoon

 

[Nomber]

Ruohonjuuritason duunarille todella hyvä lopputulos. Vissiin irtainta rahaa on aika reilusti, kun noin hyvään sopuun päästiin käytännössä ilman lakkoja.

Mutta äärimmäisen huono lopputulos niille joilla on parempi palkka. Todella pieneksi jää korotus % verrattuna kaikkiin muihin aloihin.

 

[pomk]

Mutta äärimmäisen huono lopputulos niille joilla on parempi palkka. Todella pieneksi jää korotus % verrattuna kaikkiin muihin aloihin.

Ei kai? 6% kahdessa vuodessa. Teollisuusliiton vastaava on vain 5,5%.
Tähän mennessä paras neuvottelutulos tänä keväänä.

Perhevapaakin saatiin kuusinkertaistettua puolelle työvoimasta.

 

[Nomber]

Ei kai? 6% kahdessa vuodessa. Teollisuusliiton vastaava on vain 5,5%.
Tähän mennessä paras neuvottelutulos tänä keväänä.

Perhevapaakin saatiin kuusinkertaistettua puolelle työvoimasta.

Mutta tämähän oli euromääräinen korotus ei % korotus? Jos palkka on hyvä niin 105 € ja 60 € mitä tänä ja ensi vuonna tulee on todella pieni prosentuaalinen korotus. Todella hyvä jos palkka on vaikka 1500€/kk, mutta jos palkka onkin lähempänä 10 000 €/kk niin korotus on minimaalinen prosentteina.

 

[pomk]

Mutta tämähän oli euromääräinen korotus ei % korotus? Jos palkka on hyvä niin 105 € ja 60 € mitä tänä ja ensi vuonna tulee on todella pieni prosentuaalinen korotus. Todella hyvä jos palkka on vaikka 1500€/kk, mutta jos palkka onkin lähempänä 10 000 €/kk niin korotus on minimaalinen prosentteina.

Ei. Siellä on euromääräiset minimit ja 6% niille joille tulisi alle 6% noilla euromääräisillä.

Voin toki tulkita väärinkin tuota.

 

[Nomber]

Ei. Siellä on euromääräiset minimit ja 6% niille joille tulisi alle 6% noilla euromääräisillä.

Voin toki tulkita väärinkin tuota.

Tuohan olisi loistavaa, PAM sivuilla on näin:
" Kokoaikaisten työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 165 euroa kuukaudessa, josta ensimmäisen vuoden korotus on 105 euroa (osa-aikatyöntekijät: 0,66 euroa/tunti) ja toisen vuoden korotus on 60 euroa (osa-aikatyöntekijät: 0,38 euroa/tunti). Taulukkopalkkoja korotetaan 6,02 prosenttia, joista ensimmäisen vuoden korotus on 3,88 prosenttia ja toisen vuoden 2,14 prosenttia. Ensimmäisen vuoden korotus tulee voimaan 1.6.2023 alkaen ja toisen vuoden korotus 1.6.2024 alkaen. "

Jos tosiaan on sitten niin että kaikki saa vähintään 165 €, mutta ne joiden palkka onkin vaikka 5000 €/kk saisivatkin sitten 301 €/kk korotuksen, eli 6,02 %.? En tiedä mitä tämä "taulukkopalkka" tarkoittaa ja tuossa sanotaan vaan että 165 € kuukaudessa korotetaan, eikä mitään että se olisi minimi?

No jossain on varmaan joku perusteellisempi selvitys tästä olemassa/tulossa?

Tuolla sitten lukee vielä tällainen:
“Saimme neuvoteltua sopimuksen, johon voimme olla tyytyväisiä. Pitkäaikainen tavoitteemme euromääräisistä palkankorotuksista toteutui. Euromääräiset palkankorotukset ovat erityisesti pienipalkkaisten etu.”

Kyllä tuostakin nyt tulee enemmän mieleen, että pienipalkkaisten etu tosiaan ja suurempi palkkaiset sitten kärsivät?

 

[Boulder]

6% korotus kahdelle vuodelle olisi ainakin linjassa jo tehtyjen sopimusten kanssa. Alempien palkkaluokkien kannalta on tuollainen euromääräinen korotus reilu ja toimiva ratkaisu vaikka se olisikin prosentteina enemmän.

 

[pomk]

Tuohan olisi loistavaa, PAM sivuilla on näin:
" Kokoaikaisten työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 165 euroa kuukaudessa, josta ensimmäisen vuoden korotus on 105 euroa (osa-aikatyöntekijät: 0,66 euroa/tunti) ja toisen vuoden korotus on 60 euroa (osa-aikatyöntekijät: 0,38 euroa/tunti). Taulukkopalkkoja korotetaan 6,02 prosenttia, joista ensimmäisen vuoden korotus on 3,88 prosenttia ja toisen vuoden 2,14 prosenttia. Ensimmäisen vuoden korotus tulee voimaan 1.6.2023 alkaen ja toisen vuoden korotus 1.6.2024 alkaen. "

Jos tosiaan on sitten niin että kaikki saa vähintään 165 €, mutta ne joiden palkka onkin vaikka 5000 €/kk saisivatkin sitten 301 €/kk korotuksen, eli 6,02 %.? En tiedä mitä tämä "taulukkopalkka" tarkoittaa ja tuossa sanotaan vaan että 165 € kuukaudessa korotetaan, eikä mitään että se olisi minimi?

No jossain on varmaan joku perusteellisempi selvitys tästä olemassa/tulossa?

PAMin sivuilla on mainittu että taulukkopalkat on eri vaativuusluokkien minimipalkat. Suurin luku mitä tuolta löysin oli 3231 euroa kuussa. Jos taulukkopalkka nousee sen 6%, niin hän saa sitten 193 euroa lisää kuussa, tuon 165 euron sijaan. Näin tota PAMin tekstiä tulkitsisin.

Sit jos sun olemassaolevan työsopparin henkilökohtainen palkka on vaikka 1842 euroa kuussa (palkkaluokka A ja ei työkokemusta), niin palkkasi nousee ton 165 euroa, eli vajaat 9%.

Uudet työntekijät saanevat sit vain taulukkopalkan mukaisen henkilökohtaisen palkan itselleen, vaikka se olisi noussut yli 6% tossa henkilökohtaisia palkkoja nostetatessa?

Ei ole kovin selkeällä kielellä kirjoitettu tota PAMin tekstiä. Ja bonuksena ei hajuakaan siitä että kuinka monella on joku henkilökohtainen palkka ja keillä on taulukkopalkka.
Ehkä joku alalla oleva voisi tuota tulkata paremmin.

 

[Nomber]

PAMin sivuilla on mainittu että taulukkopalkat on eri vaativuusluokkien minimipalkat. Suurin luku mitä tuolta löysin oli 3231 euroa kuussa. Jos taulukkopalkka nousee sen 6%, niin hän saa sitten 193 euroa lisää kuussa, tuon 165 euron sijaan. Näin tota PAMin tekstiä tulkitsisin.

Sit jos sun olemassaolevan työsopparin henkilökohtainen palkka on vaikka 1842 euroa kuussa (palkkaluokka A ja ei työkokemusta), niin palkkasi nousee ton 165 euroa, eli vajaat 9%.

Uudet työntekijät saanevat sit vain taulukkopalkan mukaisen henkilökohtaisen palkan itselleen, vaikka se olisi noussut yli 6% tossa henkilökohtaisia palkkoja nostetatessa?

Ei ole kovin selkeällä kielellä kirjoitettu tota PAMin tekstiä. Ja bonuksena ei hajuakaan siitä että kuinka monella on joku henkilökohtainen palkka ja keillä on taulukkopalkka.
Ehkä joku alalla oleva voisi tuota tulkata paremmin.

No ehkäpä tähän tosiaan tulee selvyyttä jatkossa. Toivottavasti siis yksinkertaisuudessaan niin, että kaikille 6,02 % lisää, mutta vähintäänkin 165 €/kk lisää kuitenkin.

 

[GuntherPrien]

No ehkäpä tähän tosiaan tulee selvyyttä jatkossa. Toivottavasti siis yksinkertaisuudessaan niin, että kaikille 6,02 % lisää, mutta vähintäänkin 165 €/kk lisää kuitenkin.

PAM:n sivuilla on vielä keskeneräinen yhteenveto. Kannattaa huomioida seuraava kommentti sivuilta:" Tätä TES-sivua päivitetään viikolla 7 sitä mukaan, kun aineistoa valmistuu! "

Kaupan alan työehtosopimus - PAM

Työehtosopimus Kaupan työntekijöiden työehtosopimuksessa on sovittu kaupan alan töiden vähimmäistyöehdoista. Esimerkiksi myyjä ja varastotyöntekijä löytävät sopimuksesta, millainen palkka, työaika tai sairausajan palkka heille kuuluu. Ehdot ovat minimiehtoja. Kaupan alan työehtosopimusta...

www.pam.fi

 

[kaarlos]

YTN-päivitys: ei sovintoa, lakkoon

Jahas, noinkohan se tulisi sitten oman työuran eka lakko vastaan tällä viikolla.

Jännää.