Lisätään tähän vielä sen verran että meillä menee moni homma vaiheittain henkilöltä toiselle, ja tämä sykkivä ei ole siellä letkan ns. loppupäässä, vaan kun kaveri sykkii, hommia kertyy seuraavalle portaalle jolle tulee paineita saada ne tehtyä jne. Se aiheuttaa vähän epätasapainoa hommissa ja vääristää työtilannetta ja kapasitettia.
Ei saa. Ei täällä kukaan saa mitään vaikka kuinka peräsuoli pitkällä tekisit. Siks toi sykkiminen vituttaakin kun johdolla ei ole mitään syytä nostaa liksoja tai palkita kun yksi sykkiin.
Kuvailemasi ihmistyyppi on kohtalaisen vituttava. Yhdessä työpaikassa oli 2 vuoro työtä ja työ valvonta tyyppistä, eli koneiden kapasiteetti riitti 2 vuorossa tekemään tarpeeksi seuraavan koneen 3 vuoron tarpeisiin. "Sykkijä", kuka luonnollisesti valitti koko ajan siitä että muut ei tee mitään, tuli tunteja aikasemmin tekemään 12+h päiviä (ilman ylityökorvauksia, työaikapankissa oli luokkaa vuoden työt) ja iltavuorolainen sitte istuskeli perseellään puolet päivästä kun puolivalmisteita ei voinu loputtomasti ajaa pihaa täyteen. Pomo tietty otti iltavuorolaisen hampaisiinsa kun istuu vaan kopissa ja kattoo telkkaria.
Kukaan ei kuulu liittoon ja ei tässä nyt mitään semmosia ole kyse. Lähinnä on vaan ns. hyväsydäminen ihminen joka ei osaa sanoa ei eikä osaa delegoida hommia muille ja ei tunnusta että nyt sillä on liikaa hommaa eikä eihi tekemään ja sen sijaan että delegois niin tekee pitkää päivää ja se vääristää työmäärää.
Mitään henkilökohtaista hyvää tästä venymisestä ei paljon seurannut. Terveyskin taisi ottaa osumaa.
Koska siitä ekstasta ei ole kuin hyötyä muille kuin työnanatajalle. Miten talous sillä nousee?
On, mutta niiden seuraaminen on vähän niin ja näin. Varsinkin vielä esim. 10v sitten. "Työajan seurannaksi" riitti joku paperilappu mihin jengi geneerisesti merkkasi tunnit joka ei kiinnostanut ketään paitsi jos tuli joku tarkastaja jne jota ei koskaan tullut. Nykyään on toki kunnon työajan seuranta mutta vaikka on "sovittu" että saa olla se 40h plussaa niin toisilla vois olla toistasataa tuntia eikä ketään kiinnosta. Pitää sitten vapaana joskus.
Siitä se varmaan aikoinaan on lähtenyt kehittymään näissä JP Morganilla ja Bank of Americanillakin, kun "joku on tehnyt vähän extraa".. Sitten siitä on tullut uusi normaali, että kaikkien on pitänyt tehdä 60 tuntia viikossa.
www.hs.fi
Jää nuorena eläkkeelle sijoitustulojen varassa sen sijaan että painaa kuutiossa töitä 70vuotiaaksi asti ja saa leikatun eläkkeen. Hetkellinen epämukavuus on siedettävissä jos tavoite on kirkas.Mitä edes niillä miljoonan euron vuosituloilla enää tekee, jos vapaa-aikaa on koko viikossa suunnilleen 5 tuntia?
Enemmänki yks tekee puolentoista ihmisen työt mutta kuitenkin silti pitää olla kaksi ihmistä jotta vaaditut 2 ihmisen työt tulee tehtyä. Kun molemmat voisi tehdä 1 ihmisen työt. Samoin nää sykkijät kaivaa neuvottelumahiksia muiden alta kun suostuvat tekemään kaikkien työt.
Juuri näin. Sitten kun firmat kasvaa niin talouskin kasvaa. Ja sitä kautta myös pystyy lisää palkkoja maksaa. Sen sijaan jos firman liikevaihto ja tulos on joka vuosi sama niin eipä siinä palkkoja korotella. Jos palkkoja korotetaan niin pitää vähentää henkilöitä.
Sellaistahan tämä meidän työelämä tyypillisesti on, että kaikki saavat saman rahan riippumatta siitä kuinka hyvin tai huonosti hommat hoitaa, näin vähän kärjistäen. Tuo tavallaan kannustaa tekemään vain minimin mitä vaaditaan, ettei saa kenkää.
Tai sitten kahdesta ihmisestä toinen tekee enemmän/paremmin ja saa siitä hyvästä vaikka jotain bonuksia. Näinhän ei useimmiten ole, mutta voisi olla, jos haluttaisiin kannustaa tekemään enemmän tai paremmin.
Joo niin sitä luulis. Mutta kun ylenemismahdollisuudet: ei ole niin tietää että ylemmäks ei pääse ja liksat kaikilla kutakuinkin samat ja kun hommat kerran hoituu niin ei tarvetta palkata lisää tai nostaa palkaa.
Epäilen vaan että tuollaiset "työn orjat" ei ole sellaista luonnetta, että pystyisi jättäytymään kokonaan vapaaherraksi missään vaiheessa elämää. Yleensä tuo menee juuri päinvastoin.
Järkevästi toimivissa firmoissa se tuottavuus ja kasvu saavutetaan kuitenkin ihan muilla keinoilla kuin koko ajan repimällä lisää työntekijöiden selkänahasta. Eikä vaadita isoa määrää kavereita tekemään "vähän ilmaista exstraa".
Jokainen elää niin kuin haluaa. Mä tein tilapäisellä epämukavuusalueella FIRE-rahat ja elän sijoitusten tuotoilla. Ennemmin mun mielenlaadulla näin kuin kuutiossa koodailua 70-vuotiaaksi asti.
