Vuosikymmeniä säteilyä tutkinut emeritusprofessori ei ole innoissaan siitä, että maasäteilyn kaltaiseen pseudotieteeseen liittyvään hankkeeseen myönnetään julkista rahaa.
Siilinjärveläinen
Risto Skottman astelee varovasti olohuoneeseen. Hän pitelee kädessään heiluria, joka heilahtelee hiljaa ohuen ketjun päässä. Olohuoneen pöydän yllä heiluri alkaa pyöriä voimakkaammin ympyrää.
Tässä kohdassa sijaitsee Skottmanin mielestä maasäteilyä aiheuttavien vesisuonien risteyskohta. Sellaisten paljastamiseen narun päässä heiluva metallisuppilo on hyvä työkalu.
Mutta Skottman ei halua pelkästään näyttää, miten maasäteilyä löydetään. Hän haluaa näyttää, miten se voidaan poistaa. Sitä varten mies on kehittänyt "maasäteilyn estimen": käytännössä neljän muovisen tolpan sarjan. Skottman ei mielellään kerro, mitä tolppien sisällä on, mutta perinteisesti maasäteilyyn uskovat ovat "poistaneet" säteilyä esimerkiksi kuparilevyillä tai -käämeillä.
– Tällä pystytään katkaisemaan haitallinen maasäteily, mies sanoo asetellessaan tolpat lattialle huoneen nurkkiin.
Maasäteily on asia, jota ei tieteellisen tutkimuksen mukaan ole olemassa. Tarvitseeko sitä silloin torjua?
Jukka Juutilainen
Maasäteily on vanha uskomus, jonka mukaan maan alla risteilevät vesisuonet voivat aiheuttaa ihmisille oireita. Ilmiöön uskovat ovat väittäneet, että se on yhteydessä unettomuuteen, stressiin ja jopa syöpäänkin. Tiedemaailma tutki ilmiötä perusteellisesti varsinkin 1970–1980-luvulla, ja käytännössä maasäteily todettiin olemattomaksi.
Se ei ole kuitenkaan estänyt Skottmania ja monia muita uskomasta maasäteilyyn nykyäänkin. Erikoisen tästä tapauksesta tekee se, että maasäteilyn poistamiseen tarkoitettua keksintöä on edistetty valtion ja EU:n rahalla. Pohjoissavolaisessa Kaavin kunnassa siihen on valjastettu myös paikallisia työttömiä.
Professori: "Rahalle olisi varmaan hyödyllisempää käyttöä"
Skottman on saanut keksintöönsä pienen, 5 000 euron innovaatiosetelin valtion rahoittamalta Business Finlandilta. EU:n leader-rahoitusta hallinnoiva Kalakukko ry on puolestaan esittänyt laitteelle 10 000 euron tukea, mutta tuki vaatisi vielä ELY-keskuksen hyväksynnän. Lisäksi yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö RHVT-Invest on tukenut hanketta.
Keksintöä on autettu eteenpäin myös Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Kaavi 100 -hankkeessa. Siinä tarkoituksena on
luoda uutta yritystoimintaa Kaaville suomalaisten keksijöiden ideoilla.
Skottman on saanut jo aiemmin kaupaksi joitakin kymmeniä maasäteilyn estimiä. Nyt Kaavilla on ryhdytty valmistamaan laitteita sarjatyönä: kaksi paikallista työtöntä kokoaa estimiä kunnan työpajassa ja kolmas myy niitä. Työttömyyskorvauksen lisäksi he saavat työstään pienen lisäpalkan RHVT-Investiltä.
Vuosikymmeniä säteilyä tutkinut Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori
Jukka Juutilainen ei ole innoissaan siitä, että maasäteilyn kaltaiseen valetieteeseen liittyvään hankkeeseen on myönnetty julkista rahaa.
– Maasäteily on asia, jota ei tieteellisen tutkimuksen mukaan ole olemassa. Tarvitseeko sitä silloin torjua? Rahalle olisi varmaan jotakin hyödyllisempää käyttöä, hän miettii.
Kaavi 100 -hanketta vetävä tunnettu keksijä
Tapani Tirkkonen tietää hyvin, että maasäteily on tiedemaailmassa huuhaan maineessa. Se ei ole hänestä este lähteä tuotteistamaan Skottmanin keksintöä.
– On monta, jotka ovat saaneet tästä avun. Jos se johtuu vain siitä, että oma nuppi luulee [estimen poistavan maasäteilyn], minua se ei häiritse yhtään.
Miten ihmelaite sitten toimii? Ylen toimittaja pääsi todistamaan työnäytöstä maasäteilystä väitetysti kärsivän kuopiolaisen naisen kodissa. Voit katsoa "työnäytöksen" videolta alta.
"En suosittelisi pitkäaikaista istumista tässä paikassa"
Maasäteilyyn uskovat ajattelevat, että maan alla on olemassa vesisuonia, jotka voimistavat säteilyä. Erityisen hankalia paikkoja ovat vesisuonten risteyskohdat. Juuri tällaisen paikan Skottman väittää löytäneensä heilurillaan.
– 70 vuoden kokemuksella en suosittelisi pitkäaikaista istumista tässä paikassa, hän varoittaa.
Kun Skottman on asettanut muovitolpat huoneen nurkkiin, hän astelee heilurinsa kanssa uudelleen vesisuonten oletettuun risteyskohtaan. Tällä kertaa heiluri ei enää liiku. Skottmanin mielestä se tarkoittaa, että haitallinen maasäteily on poistettu
– Kun maasäteilystä kärsivä ihminen menee vuoteeseen, hänelle tulee lihassärkyä ja suonenvetoa ja uni on rauhaton, Skottman sanoo.
– Minulla on ollut asiakkaana muun muassa perhe, joka asuu kerrostalossa kahdeksannessa kerroksessa. He eivät saaneet sijaa omassa sängyssä, olohuoneessa eikä keittiössä. Maasäteilyn estimen asennuksen jälkeen rauha palasi maahan ja he ovat ikionnellisia.
Jos joku tuntee paranevansa maasäteilyn aiheuttamista oireista, on siinä lääketieteen näkökulmasta kyse
lumevaikutuksesta eli plasebosta (siirryt toiseen palveluun). Jopa kuvitellusta oireen aiheuttajasta voi parantua, jos uskoo hoidon tehoon.
On monta, jotka ovat saaneet tästä avun. Jos se johtuu vain omasta nupista, minua se ei häiritse yhtään.
Tapani Tirkkonen
Skottmanin mielestä maasäteilyn poistamisessa on kyse muustakin kuin plasebosta. Hän ei kuitenkaan vastaa suoraan, kun häneltä kysytään, millaisia terveysvaikutuksia "maasäteilyn estimellä" on.
– Tietenkään me emme ole lääkäreitä emmekä terveysalan ammattilaisia. Mutta jos saamme rauhallisen, kivuttoman yöunen, olemme onnistuneet siinä hommassa hyvin. [Tyytyväiset asiakkaat] ovat meidän parhain tiedeyhteisömme, hän pyörittelee.
Laaja tutkimus totesi olemattomaksi jo 40 vuotta sitten
Maasäteilyä ei ole tiettävästi tutkittu Suomessa aktiivisesti sitten 1980-luvun. Yksi selitys tälle on, että maasäteily todettiin jo silloin olemattomaksi.
Ilmiötä tutkittiin perusteellisesti muun muassa
Oulun yliopistossa vuosina 1976–1983 (siirryt toiseen palveluun). Lopputulos oli, että maasäteilyn puolesta ei löytynyt todisteita, sitä vastaan kylläkin.
Kokeissa huomattiin muun muassa, että maasäteilyn etsijät eivät pystyneet löytämään eri kerroilla samoja "maasäteilypisteitä" eivätkä virtaavaa vesisuonta maan alta. Arpomalla toiminut "säteilytutkija" ylsi yhtä hyviin tuloksiin. Samoin maansäteilyltä suojaava "S-tasaaja" toimi vain silloin, kun koehenkilö näki, onko se toiminnassa vai ei.
– Olematonta maasäteilyä poistamattomat toimimattomat laitteet ovat amuletteja, esineitä, joiden suojavaikutus perustuu uskoon, Oulun yliopiston tutkimusryhmä tiivisti loppupäätelmänään.
Voi olla, että maasäteilyn todenperäisyyttä joudutaan selvittämään uudelleen myös vuonna 2019. Tämä siksi, että Skottmanin kehittämän "maasäteilyn etsimen" patenttihakemus on vireillä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Ennen patentin myöntämistä PRH:n on selvitettävä, toimiiko laite vai ei.
– Jos tiedetään, että keksintö ei toimi, patenttia ei myönnetä. Mutta jos asia jää epäselväksi ja muut hakemuksen ehdot täyttyvät, se johtaa usein tilanteeseen, että patentti myönnetään. Patentti ei takaa, että keksintö toimii juuri niin kuin keksijä esittää, luonnehtii johtava neuvontainsinööri
Olli-Pekka Sievänen.
Myös Pohjois-Savon ELY-keskus joutuu saman tehtävän eteen ratkaistessaan, myöntääkö se keksinnölle kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n esittämän 10 000 euron tuen.
Myös Kaavilla, jossa työttömät on pantu kokoamaan "maasäteilyn estimiä", aihe on herkkä. Yleä ei päästetty kuvaamaan työttömien työpajaan, jossa laitteita valmistetaan. Myöskään kunnanjohtaja
Ari Sopanen ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.
Saman vastauksen saimme yksityisestä kiinteistösijoitusyhtiöstä RHVT-Investistä, joka on sijoittanut keksintöön. Yhtiöstä ei haluttu kommentoida asiaa nimellä. RHVT:n edustajan mukaan se on halunnut auttaa Skottmanilla "asevelihengessä", mutta että "kaikki vastuu ja markkinointi" on laitteen keksijällä.
