Mies pyysi kuluttajariitalautakuntaa ratkaisemaan, oliko häntä johdettu harhaan 1 000 euron pyörän ostamisessa.
yle.fi
Miehellä oli vaatimukset pyörän ajoasennolle, myyjäliike myi sellaisen pyörän, jossa on geometria, joka sopi miehen vaatimuksiin.
Sitten miehelle jälkikäteen selvisi, että pyörä olikin "naisten malli" => riitautti kaupan.
Oli miehen itsetunnolle melkoinen kolaus että naisten pyörä sopi omiin vaatimuksiin parhaiten ja piti riitauttaa kauppa tämän seurauksena
Haurasta on joidenkin miehisyys.
Näin on, jos pääsyynä tosiaan olisi "naisten malli".
Tulee mieleen toinenkin mahdollinen tapahtumaketju, jossa osa sopan aineksista olisi myyjän osaamattomuutta auttaa mahdollisesti vanhempaa ja epävarmempaa ostajaa, sekä myyjän ahneus tuotevaihdon ehdoissa.
Esim. Kauppaan saapuu iäkäs ostaja, joka ei ole ostanut polkupyörää vuosikymmeniin. Vanha pyörä ei enää sovi hänelle, koska liikkuvuus on heikentynyt. Ostamista hankaloittavia tekijöitä ovat siis korkea ikä, pitkä väli edellisestä ostosta, ja lisähämmentäjänä muuttuneen liikkuvuuden tuomat uudet vaatimukset pyörävalintaan. Tällöin myyjän ammattitaidon merkitys korostuu.
Ihan nappiin myyjän valinta ei uutisen mukaan mennyt:
"Mies oli hakenut pyörää, jossa ajoasento on pysty. Miehen mukaan ajoasento oli kuitenkin pysty vain, jos satulan jätti alas. Tällöin polvet jäivät polkiessa koukkuun.".
Joko myyjä oli kokematon, tai sitten halusi ahneena väkisin myydä jonkun fillarin, vaikkei heidän valikoimistaan sopivaa löytynyt edes tankoa ja/tai kannatinta vaihtamalla.
"Myyjä katsoi, että mies osti pyörän, joka oli hänen toiveidensa mukainen ja hänelle hyvä." Tässä on pientä ristiriitaa edellisen lainauksen kanssa.
Liike päätti tarjota vaihtoa: "Koska mies ei ollut tyytyväinen pyörään, liike tarjosi mahdollisuutta vaihtaa se toiseen malliin.".
Myyjä luultavasti veti vaihdon ehdot ahneen puolelle, koska: "Vaihtamisen ehdoista ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen. Osa kauppahinnasta oli sovittu kuitattavaksi miehen vanhalla pyörällä.
Koska asia oli riitainen, mies pyysi siihen kuluttajariitalautakunnan ratkaisua.".
Ostaja ehkä ajatteli, että riidassa omien perustelujen määrä korvaa laadun, ja alkoi puhella naisten mallista, vaikka oikea syy oli koukkupolvinen ajoasento.
Jos tapahtumaketju olisi mennyt noin, niin omasta mielestäni ei olisi kannattanut ottaa mukaan mitään nais/mies -juttuja, vaan pelkästään se huono ajoasento. Voipi se tietysti olla se itsetuntojuttukin, mutta yritin nyt vähän puolustaa pyöräilijää. Myyjillä on kiusaus myydä, vaikkei sopivaa tuotetta olisikaan, ja vaihtotapahtumistakin yrittävät monesti saada vähän ylimääräistä.