Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[DiZeX]

Minulla on v. 2012 lähtien ollut käytössä Enervent Pandion, pyörivällä kennolla. En ole ikinä käyttänyt etu- tai jälkilämmitystä sen kanssa. Olen ollut ko. värkkiin erittäin tyytyväinen.

V. 2014 tammikuussa oli pitkään pakkasta (n. -16..-18 välillä) ja jäteilman lämpökin meni kanssa hyvin miinukselle (-5..-7). Tuloilma pysyi hyvin 16 asteessa, en tuntenut vetoa tai muutakaan.

Otin silloin myös kuvan sisältä, oli vain vähän jäätä taaimmaisessa nurkassa, ei vaikuttanut mitenkään iv-koneen suorituskykyyn.

 

[tietokonerikki]

Minulla on v. 2012 lähtien ollut käytössä Enervent Pandion, pyörivällä kennolla. En ole ikinä käyttänyt etu- tai jälkilämmitystä sen kanssa. Olen ollut ko. värkkiin erittäin tyytyväinen.

V. 2014 tammikuussa oli pitkään pakkasta (n. -16..-18 välillä) ja jäteilman lämpökin meni kanssa hyvin miinukselle (-5..-7). Tuloilma pysyi hyvin 16 asteessa, en tuntenut vetoa tai muutakaan.

Otin silloin myös kuvan sisältä, oli vain vähän jäätä taaimmaisessa nurkassa, ei vaikuttanut mitenkään iv-koneen suorituskykyyn.

Kiitos tästä hyvä kuulla ettei tarvitse erikseen noilla pakkasilla lämmittää
Tossa oli joskus 90-luvulla markkioiden paras lämmöntalteenottoprosentti (palauttaa ilmaa jotain 15 ja sen mukana kosteutta), kiinnostaisi tietää mihin olet sen sijoittanut, kuinka usein vaihdat suodattimet, miten peset ton alumiinisen pyörivän kennon (painepesurillahan tuota ei saanut pestä). Keksitkö/oletko huomannut mitään huonoja puolia siinä ja mihin sen sijoittaisit, jos nyt sen saisit päättä ja kuinka moneen huoneeseen tulee siitä ilmaa.
Laite kiinnosta itseäni, siksi kyselen. Jos vastaat niin vastaisitko.

Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Keskustelua ilmanvaihtoon eli IV-järjestelmiin liittyen.

bbs.io-tech.fi

tähän niin on parempi alue.
Mistä sä ton kaavion sait tuleeko joneen mukana joku softa?

 

[B170]

Laitoin kaikkiin ikkunoihin pimentävät rullaverhot ja ulko-ovien eteen paksut verhot. Pakkaskatkoiksi

 

[JKAVS]

Pitäisi keksiä jokin keino jättää jälki siitä jos sähköpatteri on ollut päällä. Helpottaisi mummon ilmalämpöpumpun ja sähköpattereiden säätöjen hakemista, kun näkisi vähän mitä tapahtuu vierailujemme välissä. Mummolle ei oikein voi antaa tehtäväksi vahtia pattereiden päälläoloa.

Yksi idea on laittaa patteriin jotain mikä sulaa patterin lämmöstä. Sen valumisesta näkisi jos patteri on ollut päällä. Vaan mitä tuo voisi olla? Mieleen on tullut ainakin voi tai margariini, mutta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Jotain pilaantumatonta sen olisi hyvä olla.

Onko ideoita sulavasta aineesta, tai jotain aivan muuta keinoa nähdä onko patteri ollut päällä?

 

[venalaine]

Juu ei varmaan voi tai margariini ole hyvä jos siitäkään syystä, että jos ei asunto ole kovin kylmä, niin kyllähän se taitaa ajan kanssa alkaa sulamaan jo huoneenlämmössä ilman, että patteri lämpiää sen alla. Onko pattereissa jotain merkkivaloa päälläoloa ilmaisemassa? Jos on, niin mummon luvalla jokin vanha digipokkari tai joutava vanha puhelin kuvaamaan sitä merkkivalon kohtaa. Ei tietysti mitään julmetun pitkää pätkää talteen saa, mutta huonoin mahdollinen resoluutio, äänet pois jne, niin voisi saada jonkinlaista osviittaa, jos vaikka jonain kylmää yötä edeltävänä iltana kävisit laittamassa päälle.

Sitten tietysti jos päivittäistä kulutusta pystyy seuraamaan netin kautta, niin sillä. Kun on luvassa useammaksi päiväksi suhteellisen vakaata säätä, niin laitat ensin vaikka päiväksi tai pariksi patterit kiinni ja sitten seuraavaksi pariksi päiväksi päälle. Sitten katsoo, mitä tapahtuu kulutukselle. Mummon omasta toiminnasta aiheutuva sähkönkulutus lienee aika vakio päivästä toiseen.

 

[teemz]

Pitäisi keksiä jokin keino jättää jälki siitä jos sähköpatteri on ollut päällä. Helpottaisi mummon ilmalämpöpumpun ja sähköpattereiden säätöjen hakemista, kun näkisi vähän mitä tapahtuu vierailujemme välissä. Mummolle ei oikein voi antaa tehtäväksi vahtia pattereiden päälläoloa.

Yksi idea on laittaa patteriin jotain mikä sulaa patterin lämmöstä. Sen valumisesta näkisi jos patteri on ollut päällä. Vaan mitä tuo voisi olla? Mieleen on tullut ainakin voi tai margariini, mutta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Jotain pilaantumatonta sen olisi hyvä olla.

Onko ideoita sulavasta aineesta, tai jotain aivan muuta keinoa nähdä onko patteri ollut päällä?

Tuohon on valmiita laitteita patterin kylkeen laitettavaksi, esim RC-5 nimellä löytyy. Tallentavat lämpötilat halutuin aikavälein ja niitä voi sitten jälkeenpäin tarkastella.

RC-5 USB Temperature Logger Large Recording Capacity Clear Reading 32000 Groups | eBay

Find many great new & used options and get the best deals for RC-5 USB Temperature Logger Large Recording Capacity Clear Reading 32000 Groups at the best online prices at eBay! Free shipping for many products!

www.ebay.com

 

[petepeluri]

Pitäisi keksiä jokin keino jättää jälki siitä jos sähköpatteri on ollut päällä. Helpottaisi mummon ilmalämpöpumpun ja sähköpattereiden säätöjen hakemista, kun näkisi vähän mitä tapahtuu vierailujemme välissä. Mummolle ei oikein voi antaa tehtäväksi vahtia pattereiden päälläoloa.

Yksi idea on laittaa patteriin jotain mikä sulaa patterin lämmöstä. Sen valumisesta näkisi jos patteri on ollut päällä. Vaan mitä tuo voisi olla? Mieleen on tullut ainakin voi tai margariini, mutta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Jotain pilaantumatonta sen olisi hyvä olla.

Onko ideoita sulavasta aineesta, tai jotain aivan muuta keinoa nähdä onko patteri ollut päällä?

Eikö voi vaan säätää patterit +18c ja ilppi 20-21c?

 

[Rapilysin]

Eikö voi vaan säätää patterit +18c ja ilppi 20-21c?

Ainakin omissa laitteissa noi termostaatit on aika suuntaa-antavia. Laitoin muutama päivä sitten mitsun ilpin puhaltamaan 20 asteeseen niin kämpän lämmöt nousi 19 -> 22. Patterit on juurikin 18 asteeseen säädetty ja silti lämpesivät silloin tällöin, toki ovat ikkunan alla ja alhaalla jolloin ovat kylmemmässä paikassa kuin pumppu, joka on katon rajassa. Otin patterit uudestaan kokonaan pois päältä toistaiseksi.

Parasta lienee laittaa ainakin syksyllä virrat pois pattereista ja antaa pumpun hoitaa lämmitystä yksinään niin kauan kuin se riittää. Sitten talvella lisää patterit käyttöön.

 

[Hammer Schultz]

Parasta lienee laittaa ainakin syksyllä virrat pois pattereista ja antaa pumpun hoitaa lämmitystä yksinään niin kauan kuin se riittää. Sitten talvella lisää patterit käyttöön.

Juuri näin, pattereita on ihan turha pitää päällä (tai no ehkä joku +5-10c voi laittaa termariin just in case) nyt syksyllä ennenkuin on oikeasti kylmää.

 

[Nimimerkki Erkki]

Itse tuskailen autotallin järkevän lämmityksen/lämmittämättömyyden kanssa. Autotallirakennuksessa on lisäksi lämmin varasto (pidän sen sähköpatterilla talvella n. 5 asteessa) ja kylmä puuliiteri. Autotallissa on ilmalämpöpumppu, joka on sen verran vanhaa mallia, että alin lämpötila-asetus on 17 astetta. Eli ns. ylläpitoasetusta ei ole tässä mallissa. Lämpötilaa ei tietenkään ole mitään järkeä pitää 17 asteessa. Olisikohan järkevämpää - tai edes vähemmän tyhmää - laittaa autotalliin talveksi sähköpatteri ja säätää sen termostaatti n. 5 asteeseen? Vesiputkia ei autotallissa ole, joten jäätymisriskiä ei tarvitse huomioida.

 

[venalaine]

Vaikka ei järkeä 17 asteessa olisikaan (ihan siihenhän se tuskin edes lämmittää, koska talli on tuskin eristetty niin hyvin kuin asuintalo), niin enpä tiedä, onko järkeä hommata tilalle lämpöpatteria. Voi olla, että sähkönkulutuksen osalta ei juuri eroa.

 

[Nimimerkki Erkki]

Vaikka ei järkeä 17 asteessa olisikaan (ihan siihenhän se tuskin edes lämmittää, koska talli on tuskin eristetty niin hyvin kuin asuintalo), niin enpä tiedä, onko järkeä hommata tilalle lämpöpatteria. Voi olla, että sähkönkulutuksen osalta ei juuri eroa.

Tätä vähän itsekin ynnäilin. Ja ilmalämpöpumppuakaan ei tässä vaiheessa viitisi lähteä vaihtamaan.

 

[mikkot]

Pitäisi keksiä jokin keino jättää jälki siitä jos sähköpatteri on ollut päällä. Helpottaisi mummon ilmalämpöpumpun ja sähköpattereiden säätöjen hakemista, kun näkisi vähän mitä tapahtuu vierailujemme välissä. Mummolle ei oikein voi antaa tehtäväksi vahtia pattereiden päälläoloa.

Yksi idea on laittaa patteriin jotain mikä sulaa patterin lämmöstä. Sen valumisesta näkisi jos patteri on ollut päällä. Vaan mitä tuo voisi olla? Mieleen on tullut ainakin voi tai margariini, mutta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Jotain pilaantumatonta sen olisi hyvä olla.

Onko ideoita sulavasta aineesta, tai jotain aivan muuta keinoa nähdä onko patteri ollut päällä?

Kun lähetetään lämmölle herkkää tavaraa, niin pakkauksiin laitetaan useasti tarrat jotka ilmaisevat maksimilämpötilan. Tuollaisen kun lätkäisee patterin kylkeen kiinni, niin tietää onko käynyt kuumana vai ei.

 

[Kilkenblad]

Pitäisi keksiä jokin keino jättää jälki siitä jos sähköpatteri on ollut päällä. Helpottaisi mummon ilmalämpöpumpun ja sähköpattereiden säätöjen hakemista, kun näkisi vähän mitä tapahtuu vierailujemme välissä. Mummolle ei oikein voi antaa tehtäväksi vahtia pattereiden päälläoloa.

Yksi idea on laittaa patteriin jotain mikä sulaa patterin lämmöstä. Sen valumisesta näkisi jos patteri on ollut päällä. Vaan mitä tuo voisi olla? Mieleen on tullut ainakin voi tai margariini, mutta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Jotain pilaantumatonta sen olisi hyvä olla.

Onko ideoita sulavasta aineesta, tai jotain aivan muuta keinoa nähdä onko patteri ollut päällä?

Ruuvitag teipillä patterin kylkeen.

Tallentaa 10 päivän lämpötiladatan niin näet myös koska ja kuinka paljon patteri on lämmennyt jos on. Kalliimpi mutta paljon informatiivisempi kuin joku sulava asia.

 

[JKAVS]

Ruuvitag teipillä patterin kylkeen.

Tallentaa 10 päivän lämpötiladatan niin näet myös koska ja kuinka paljon patteri on lämmennyt jos on. Kalliimpi mutta paljon informatiivisempi kuin joku sulava asia.

Laitoin tuollaisen tilaukseen. Vaikuttaa olevan helppo sitten puhelimella katsoa millaisia lämpöjä on ollut.

 

[Rapilysin]

Itse tuskailen autotallin järkevän lämmityksen/lämmittämättömyyden kanssa. Autotallirakennuksessa on lisäksi lämmin varasto (pidän sen sähköpatterilla talvella n. 5 asteessa) ja kylmä puuliiteri. Autotallissa on ilmalämpöpumppu, joka on sen verran vanhaa mallia, että alin lämpötila-asetus on 17 astetta. Eli ns. ylläpitoasetusta ei ole tässä mallissa. Lämpötilaa ei tietenkään ole mitään järkeä pitää 17 asteessa. Olisikohan järkevämpää - tai edes vähemmän tyhmää - laittaa autotalliin talveksi sähköpatteri ja säätää sen termostaatti n. 5 asteeseen? Vesiputkia ei autotallissa ole, joten jäätymisriskiä ei tarvitse huomioida.

Tietysti sen voi myös laittaa kylmäksi, jolloin ei tarvitse laskea mitään, kun kerran jäätymisriskiä ei ole.

Kysymys siitä onko halvempi pitää pumpulla 17 asteessa vai sähköpatterilla 5 asteessa niin luulen jälkimmäisen olevan halvempaa, mutta se on varmaan jotenkin laskettavissa. Eikös se ollut niin, että yhden asteen pudotus vähentää energiankulutusta 5%, jolloin 12 asteen pudottaminen vähentäisi tarvetta x*0,95^12, jossa x on energiankulutus = 0,54 = energiantarve 5 asteessa on 54% siitä, mitä 17 asteessa. Jos pumpun hyötysuhde on parempi kuin 2 niin saat korkeamman lämpötilan ja kustannukset on jokseenkin samat.

Tuohon mun laskuun kannattaa suhtautua varauksella

 

[Radamsa]

Itse tuskailen autotallin järkevän lämmityksen/lämmittämättömyyden kanssa. Autotallirakennuksessa on lisäksi lämmin varasto (pidän sen sähköpatterilla talvella n. 5 asteessa) ja kylmä puuliiteri. Autotallissa on ilmalämpöpumppu, joka on sen verran vanhaa mallia, että alin lämpötila-asetus on 17 astetta. Eli ns. ylläpitoasetusta ei ole tässä mallissa. Lämpötilaa ei tietenkään ole mitään järkeä pitää 17 asteessa. Olisikohan järkevämpää - tai edes vähemmän tyhmää - laittaa autotalliin talveksi sähköpatteri ja säätää sen termostaatti n. 5 asteeseen? Vesiputkia ei autotallissa ole, joten jäätymisriskiä ei tarvitse huomioida.

Voiko pumppua ajastaa? Tai laittaa älykkäämpää etäohjausta jos ilp ite ei osaa. Kaukosäädin siinä varmaan on, jolloin voisi kuvitella löytyvän jonkun purkin joka osaa pumppua ohjata. Tekeekö sitten hyvää pumpulle, en tiedä, mutta jos on eristetty talli niin ei se kylmäksi heti mene jos pätkii lämmitystä.

 

[Nimimerkki Erkki]

Voiko pumppua ajastaa? Tai laittaa älykkäämpää etäohjausta jos ilp ite ei osaa. Kaukosäädin siinä varmaan on, jolloin voisi kuvitella löytyvän jonkun purkin joka osaa pumppua ohjata. Tekeekö sitten hyvää pumpulle, en tiedä, mutta jos on eristetty talli niin ei se kylmäksi heti mene jos pätkii lämmitystä.

Tuopa ei ole käynyt mielessä, hyvä pointti! Täytyy perehtyä masiinan manuaaliin. En millään usko, että olisi suuremmin haitaksi laitteellekaan - jos joku ajattelee toisin, niin nykäiskää hihasta.

 

[Radamsa]

Tuopa ei ole käynyt mielessä, hyvä pointti! Täytyy perehtyä masiinan manuaaliin. En millään usko, että olisi suuremmin haitaksi laitteellekaan - jos joku ajattelee toisin, niin nykäiskää hihasta.

Lähinnä tulee mieleen että jos ulkona on kova pakkanen ja sisällä laskee lämpö niin alas että lämmöt ei riitä ilpin sulatukseen kunnolla tms. niin sitten voi tulla jotain hämminkiä. Tosin jos siellä on joku pakkasvahti varmistamassa tai manuaalinen automaatio eli asukas seurailee tilannetta niin mikä on riski. Mökkien lämmitys vähän vastaava skenaario pumpun kannalta.

 

[Vesiperä]

Tässäpä omat toimenpiteet tälle talvelle - kohteena -72 rakennettu suorasähköllä lämpiävä täystiiliomakotitalo, omalla rengaskaivolla (varsin sähköriippuvainen siis). Lämmityksessä öljytäytteiset sähköpatterit, ilmalämpöpumppu ja takkaleivinuuni. Nämä ei ole missään järjestykssä, joten sekavaa voi olla - tajunnanvirtaa.

-Huonelämpötila pidetään matalalla ja vedetään villasukkaa jalkaan ja villapeittoa päälle - meillä on usein talvisin esim. keittiössä aamuisin ~14-15 astetta.

-Kaikki vedensäästö on suoraan sähkölaskusta pois, sillä myös kylmän veden nosto kaivosta tapahtuu sähköpumpulla --> Pienikulutuksiset WC-pöntöt, eko-ohjelmat pyykkikoneessa ja astianpesukoneessa, lyhyet suihkut pienimmällä mahdollisella vedenpaineella.

-Takka/leivinuunicombo keskellä olohuonetta lämpiää päivittäin, kovilla pakkasilla kahdesti. Leivinuunia hyödynnetään ruoanlaitossa mahdollisimman paljon. Siellä myös lämpenee mikron sijaan valmiit ruoka-annokset.

-Painovoimainen ilmanvaihto --> Tuuletusräppänöiden availun sijaan tuuletusikkunoihin asennettu lämpötilan mukaan säätyvät tuloilmaventtiilit (Velco VTR-100).

-Talo on yhdessä kerroksessa, joten lämmön leviäminen takasta makuuhuoneisiin on haasteellista. Jos ilmalämpöpumppua ei tarvita lämmittämään, sitä pidetään pelkällä puhallustoiminnolla kierrättämään takan lämpöä. Tähän hankintalistalla takan lämmöllä toimiva takka/kamiinapuhallin. Välioviin on asennettu kapeat ilmanvaihtoritilät parantamaan ilmankiertoa huoneiden välillä, koska teinit haluaa pitää huoneidensa ovia kiinni.

-Ovet ja ikkunat tiivistetty (huom. oikeaoppinen tiivistys, ulospäin harveneva). Kolmikerrosikkunat alkuperäiset, mutta vielä ihan asialliset.

-Ikkunoiden edessä paksut verhot, erityisesti makuuhuoneissa.

-Varastossa on odottamassa puukiuas, Kota-pata 80l ja Schiedelin harkkohormi kylppäriremontin nytkähtämistä eteenpäin. Näillä sitten pesuvesien lämmitystä.

-Tuulikaapin ovi kiinni! Oikeasti. Tämä on lapsille varsinkin vaikeaa - ainakin meillä. Meillä on ulko-ovet vanhoja alumiiniprofiiliovia, jotka ovat melkoisia kylmäsiltoja. Vaihdetaan kun rahatilanne sallii.

-Sähkölaitteita ei turhaan päällä, joitakin toimintoja ajastettu älypistorasioiden kanssa (kuuluu Verisuren pakettiin). Chilien vesiviljelmät sammuu toistaiseksi, kunhan viimeisin sato vaan kypsyy.

-Sähkökaapissa on ns. "lämpökytkin", eli erillinen kytkin jolla kytketään sähköpattereiden käyttämät pistorasiat käyttöön. Tuohon on myös ajastin, joka on rikki ja koko ajan päällä jos kytkin on päällä. Ajastin korjataan, ja jos sähkölämmitystä on käytettävä, se ajastetaan yleisesti halvimpiin kellonaikoihin ja käytetään yösähköä.

-Lämminvesivaraaja lämpenee ainoastaan öisin yösähköllä.

-Lisäeristys välikattoon syksyn aikana. Tällä hetkellä eristeenä n. 30cm kivivillaa. Siihen 20cm lisää päälle joko puhallettuna tai levynä.


Näillä mennään meillä ja säästellään tämän talven, katsotaan mihin kulutus menee. Aiemmin vuositasolla kulutus on vaihdellut 18 000 - 21 000 kWh:n välillä.

Eikai puhalletun villan päälle kannata levyjä mennä laittamaan? Painaa vain entisiä puhallettuja kasaan. Levyjen päälle puhallettua, ja puhalletun päälle puhallettua.

Vanhemmiten talon kattotuolien vinojen osuuksien aluksia olisi hyvä käydä hämmentämässä/möyhimässä jokaista erikseen. Puhallettassa voi jäädä jo valmiiksi "varjokohtia", joissa vähempi villaa + ajan saatossa painuvat viisteen alta kasaan -> kylmäsiltoja eristeiden alle. Tästä oli youtubevideokin muistaakseni olemassa kyseisestä aiheesta.

 

[petepeluri]

Juuri näin, pattereita on ihan turha pitää päällä (tai no ehkä joku +5-10c voi laittaa termariin just in case) nyt syksyllä ennenkuin on oikeasti kylmää.

Mä ainakin laitoin patterit päälle. Tasaa tarvittaessa lämpöä kun ilppi ei joka nurkkaan yllä. Toki suurimman osan vuorokaudesta on ohjelmoitu +18c.

 

[invicta]

Eikai puhalletun villan päälle kannata levyjä mennä laittamaan? Painaa vain entisiä puhallettuja kasaan. Levyjen päälle puhallettua, ja puhalletun päälle puhallettua.

Vanhemmiten talon kattotuolien vinojen osuuksien aluksia olisi hyvä käydä hämmentämässä/möyhimässä jokaista erikseen. Puhallettassa voi jäädä jo valmiiksi "varjokohtia", joissa vähempi villaa + ajan saatossa painuvat viisteen alta kasaan -> kylmäsiltoja eristeiden alle. Tästä oli youtubevideokin muistaakseni olemassa kyseisestä aiheesta.

90-luvun kivivillalevyt tuolla on ennestään, joten siksi ajattelin joko vastaavana levynä tai puhallettuna. Riippuu pitkälti eristeiden hankinta- ja asennushinnasta. Puhallusvillaa varten pitäisi lappeen matalille reunoille rakentaa kotelointia, joka on tuolla matalassa tilassa aika kettumaista hommaa ryömien tehdä.

 

[B170]

Itse tuskailen autotallin järkevän lämmityksen/lämmittämättömyyden kanssa. Autotallirakennuksessa on lisäksi lämmin varasto (pidän sen sähköpatterilla talvella n. 5 asteessa) ja kylmä puuliiteri. Autotallissa on ilmalämpöpumppu, joka on sen verran vanhaa mallia, että alin lämpötila-asetus on 17 astetta. Eli ns. ylläpitoasetusta ei ole tässä mallissa. Lämpötilaa ei tietenkään ole mitään järkeä pitää 17 asteessa. Olisikohan järkevämpää - tai edes vähemmän tyhmää - laittaa autotalliin talveksi sähköpatteri ja säätää sen termostaatti n. 5 asteeseen? Vesiputkia ei autotallissa ole, joten jäätymisriskiä ei tarvitse huomioida.

Jättäisin kylmilleen ja jos tarvii jotain roplata niin lämpöpuhaltimella saa äkkiä sinne lämpötilan plussan puolelle. Jos ulkona 10 pakkasta niin tallissa 0 astetta tuntuu jo mukavalta. Kalsareillaan siellä ei kai ole tarkoitus roplata?

 

[PornReindeer]

Itse tuskailen autotallin järkevän lämmityksen/lämmittämättömyyden kanssa. Autotallirakennuksessa on lisäksi lämmin varasto (pidän sen sähköpatterilla talvella n. 5 asteessa) ja kylmä puuliiteri. Autotallissa on ilmalämpöpumppu, joka on sen verran vanhaa mallia, että alin lämpötila-asetus on 17 astetta. Eli ns. ylläpitoasetusta ei ole tässä mallissa. Lämpötilaa ei tietenkään ole mitään järkeä pitää 17 asteessa. Olisikohan järkevämpää - tai edes vähemmän tyhmää - laittaa autotalliin talveksi sähköpatteri ja säätää sen termostaatti n. 5 asteeseen? Vesiputkia ei autotallissa ole, joten jäätymisriskiä ei tarvitse huomioida.

Elektroniikkaosaaja voisi mahdollisesti säätää mittaukseen offsettia vastusvaihdolla tai trimmerillä.
Olettaen että siellä on kuitenkin halvin mahdollinen toteutus eli jokin ntc mittaamassa tuloilmaa. Jos kys. pumpusta löytyy huoltomanuskat jne. niin voi mennä hyvinkin helposti.
Jos ymmärsin oikein niin pumppu on nyt ihan tyhjänpanttina

Edit. tarkoitan siis että laittaa ilpin mittaamaan sen verran väärin että asetettu 20 astetta tarkoittaa oikeasti 5 asteen lämpöä tms. vastaavaa...

 

[sonof]

Jos se on pistorasian päässä niin laittaa lämpötilasensorilla varustetun töpselin perään, mikä katkoo virran kun lämpö nousee liikaa ja laittaa päälle kun laskee liian alas.

 

[juhaa]

En tiedä tarkoitatko tuolla pumppua vai patteria?

Pumpun kanssa ei liene järkevää katkoa sähköä, eikä se välttämättä ole ns. Last state kun virrat palaa, mutta jos panostaa esim. Sensibon verran, niin sillä saa tuon automaation vaivattomasti.

Kun lämpö menee yli X astetta, niin laita pelkkä puhallus päälle, kunnes lämpö on alle Y astetta, niin laita lämmitys takaisin. DIY versiona toki huomattavasti halvempi toteutus, mutta tuolla vaivaton ja helppo.

Edit: Tyyliin näin tai miten ikinä nuo lämpötilat laittaakaan.

 

[Hilppari]

Voihan tuota ulkoisella automatiikalla säätää jos tukee. esim laittaa puhallus modeen kun saavuttaa lämpötilan ja takasin kun tarpeeksi viileetä.

 

[Nimimerkki Erkki]

Elektroniikkaosaaja voisi mahdollisesti säätää mittaukseen offsettia vastusvaihdolla tai trimmerillä.
Olettaen että siellä on kuitenkin halvin mahdollinen toteutus eli jokin ntc mittaamassa tuloilmaa. Jos kys. pumpusta löytyy huoltomanuskat jne. niin voi mennä hyvinkin helposti.
Jos ymmärsin oikein niin pumppu on nyt ihan tyhjänpanttina

Edit. tarkoitan siis että laittaa ilpin mittaamaan sen verran väärin että asetettu 20 astetta tarkoittaa oikeasti 5 asteen lämpöä tms. vastaavaa...

Varsin kelpo idea. Tosiaan esim. astetta olisi tuonne ihan riittävä lämpötila. Mitään rakenteelliista haittaa ei tosiaan pakkasestakaan pitäisi olla, mutta jo mukavuussyistä (ja säilytettävien romujen, esim. maalit yms.) pienen pieni lämpö olisi ok.

 

[PornReindeer]

Varsin kelpo idea. Tosiaan esim. astetta olisi tuonne ihan riittävä lämpötila. Mitään rakenteelliista haittaa ei tosiaan pakkasestakaan pitäisi olla, mutta jo mukavuussyistä (ja säilytettävien romujen, esim. maalit yms.) pienen pieni lämpö olisi ok.

Monestihan se anturi on vielä johdon päässä niin sarjavastuksen lisääminen on helppoa ja jos on esim. PT100/PT1000 ~40 ohmia lisää on 10 astetta, eli ~80 ohmia tarkoittaisi että lämpöpumpulle 20 astetta offsettia. Jos lämpöpumpussa on säätö vaikka 17-25° niin mitoittaisi esim. niin että 21 astetta on oikeasti haluttu lämpö (5 astetta?) jolloin saisi 1...9° säädön lämpöpumpulla ja jää varaa säätää kuumemmaksi tai kylmemmäksi tarpeen mukaan...

 

[B12]

Ilmalämpöpumpussa on syy, miksi sitä ei voi säätää nollan tuntumaan lämmityksellä. Ulkoyksikön sulatus ottaa energiaa sisäyksiköltä ja jos siellä ei energiaa ole, kenno ei sula kunnolla. Ei niitä ole tarkoitettu alle n 10 asteen lämpöihin.

 

[jarp]

En tiedä menikö syteen tai saveen, mutta minulla on okt:ssa pari lämmitettyä ulkovarastoa, joiden ovien lämmöneristyskykyä vähän epäilen. Lisäksi tiivisteet ovat loppu. Otin ovien sisäpaneelit auki ja havainnoin ovien sisältävän 4cm lasivillaa, joka varmaan on "ihan ok", mutta ei kuitenkaan modernien eristeiden tasalla. Ovet rakennettu itse kakkosnelosesta ja puun ollessa kehnohko eriste myös tukirakenteet epäilemättä johtavat lämpöä. Ruuvasin oveen sisäpuolelle 30x30mm rimasta apukehikon ja leikkasin 70mm polyuretaanilevystä uudet tiivisteet ja tiivistin kaiken PU-vaahdolla. Nyt siis eristettä tuli lähes tuplapaksuus, eriste on parempaa ja osin puiset tukirakenteetkin jäivät uuden 30mm urtsivaahdon alle. Periaatteessa voisi nyt tehdä vielä karmeihin tuplatiivisteetkin.

Aika nihkeesti löytyy tietoa vanhojen ovien lisäeristämisestä, että maksaako koko homma itseään takaisin (spu levy oli ihan törkeän kallista), mutta toivon, että tässä oli edes jotain järkeä... Miten muilla, onko ollut lisäeristyisprojekteja?

 

[repairman]

Rintsikkatalon ulko-oveen laitoin tuommoiset: Oven tiivistyslista-paketti valkoinen. Aika arvokkaat nuo sinällään. Listasta ja metritavaratiivisteestä saisi halvemmalla.

Kylmän varastotilan oveen laitoin aukon kokoisen XPS-levyn ruuveilla ja aluslaatoilla kiinni ilman sen kummempia hienosteluita. Tiivistenauhaa sitten tuonne karmeihin.

Tuo talo on kyllä siinä kunnossa, että saisi kaivurilla lyödä läjään. Kannattavuusraja lisäeristykselle tulee äkkiä vastaan.

Omaan hallirakennukseen ruutattiin jokunen vuosi sitten puhallusvillakoneella loput palavillan kappaleet yläpohjan lisäeristeeksi. Aika paljon sai käsin repiä ensin pienemmäksi, mutta sinne menivät nekin hyötykäyttöön, eikä tarvinnut kaatopaikalle viedä. Kone oli rautakaupasta lainassa, kun sitä normi puhallusvillaa laitettiin.

 

[invicta]

Yllättävän suuri vaikutus oli pelkästään sillä että viikonlopun hommien yhteydessä kytkin tuon lämminvesivaraajan yösähkölle - näin yhden vuorokauden otannalla. Normaalisti yösähköä on mennyt 2,5-3kWh, nyt 7,5kWh. Pitää seurata mihin tuo pidemmällä aikajänteellä asettuu. Näin sähkölämmityskauden ulkopuolella tuo on selkeästi yli puolet koko vuorokauden sähkönkulutuksesta.
Voi kun tällä kulutuksella selviäisi koko talven, ei olisi hätäpäivää. Sähkösopparissa päiväsähkö tällä hetkellä 8.54c/kWh ja yösähkö sentin vähemmän. Soppari voimassa (onneksi) vuoden 2023 loppuun.

Viikonloppuna tuli tehtyä myös ovien ja ikkunoiden tiivistystä, ja tänään lähti tilaukseen lisää tiivistenauhaa sekä kamiinapuhallin takan lämmön kierrättämiseen. Toistaiseksi on polteltu joka toinen päivä 1-1.5 pesällistä takassa, sisälämmöt katonrajassa makuuhuoneissa 18-19 ja olohuoneessa 20-21 astetta. Suihkussa käyntejä on tarkasteltu nyt myös kriittisesti, ja nuorisolle pidetty saarnaa suihkun pituuksista.

 

[Greenofficer]

En tiedä menikö syteen tai saveen, mutta minulla on okt:ssa pari lämmitettyä ulkovarastoa, joiden ovien lämmöneristyskykyä vähän epäilen. Lisäksi tiivisteet ovat loppu. Otin ovien sisäpaneelit auki ja havainnoin ovien sisältävän 4cm lasivillaa, joka varmaan on "ihan ok", mutta ei kuitenkaan modernien eristeiden tasalla. Ovet rakennettu itse kakkosnelosesta ja puun ollessa kehnohko eriste myös tukirakenteet epäilemättä johtavat lämpöä. Ruuvasin oveen sisäpuolelle 30x30mm rimasta apukehikon ja leikkasin 70mm polyuretaanilevystä uudet tiivisteet ja tiivistin kaiken PU-vaahdolla. Nyt siis eristettä tuli lähes tuplapaksuus, eriste on parempaa ja osin puiset tukirakenteetkin jäivät uuden 30mm urtsivaahdon alle. Periaatteessa voisi nyt tehdä vielä karmeihin tuplatiivisteetkin.

Aika nihkeesti löytyy tietoa vanhojen ovien lisäeristämisestä, että maksaako koko homma itseään takaisin (spu levy oli ihan törkeän kallista), mutta toivon, että tässä oli edes jotain järkeä... Miten muilla, onko ollut lisäeristyisprojekteja?

Vuosi sitten kysyin tarjousta alkuperäisen ulko-oven kunnostuksesta ja eristyksestä, olisi maksanut 1300€. Että eihän tuo SPU-levy kuitenkaan ole kuin kymppejä, ja ne aion myös tehdä parille ovelle. Ja onhan siinä sen säästetyn energian lisäksi mukavuustekijät, ei hohkaa / vuoda kylmää samalla tavalla.

Muutoin ensimmäiset ikkunapokat (vm 59) lähti lasiliikkeeseen lämpölasielementtien asennukseen. Varaston osalta taidan heittää talveksi selluvillalevyt ikkunan sisälle.

 

[invicta]

Tuohon ovien lisäeristämiseen liittyen, onko joku täällä tilaillut/hakenut ulko-ovia esim. Virosta? Edullisesti kun pitäisi päästä. U-arvolla 1.0 löytyy kotimaasta ovia kohtuullisen edullisesti esim. Ylijäämävarastolta, mutta vielä halvemmalla saa rapakon takaa, ainakin jos kuuluu heidän etuohjelmaan. Muutoinkin tuolta raksatarvikkeita haetaan, niin miksei noita...

Meillä kun pitäisi uusia etuovi, 2 terassin ovea ja takaovi. Ehkä lisäksi vielä autotalliverstaankin ovi. Alkaa hinnat hirvittää, 400-600€ per ovi vaikka menee ihan perusovella itse asentaen. Ja lukot sarjoituksineen ja helat päälle...

 

[hazaski]

Itsellä vm. -73 puurunkoinen tiilitalo suorasähkölämmityksellä (+ilppi), johon on 5v sitten ulko-ovet uusittu. Tälläisiä sähkönsäästötoimenpiteitä tuli tehtyä ens talveksi, nämä oli tarkoitus tehdä jokatapauksessa, ja vielä ensi talvella on halpa sähkösopimus käytössä:
- Vanha yli 10v Panasonicin-ilmalämpöpumppu tuli uusittua uuteen Mitsubishi RW35 malliin.
- Kattoikkuna tuli laitettua umpeen talven ajaksi villalla.
- Avotakkaan tuli asennettua itse Tori.fistä bongattu Rais-kevyttakka, joka oli mitoiltaan juuri kuin nakutettu avotakan aukkoon. Tästä sitten hormikytkentä putkihormilla alkuperäiseen hormiin ja kivivillalla umpeen. Tätä olen nyt muutaman kerran kokeillut, niin todella hyvin lämmittää, puoli pesällinen + pari lisäkalikkaa lisää lämpöä 12 tunniksi eteenpäin näillä keleillä. Tässä myös alkuperäisen avotakan tiilit tämän kevyttakan yläpuolella lämpiää ja ovat vielä tuon 12 tunnin jälkeenkin lämpimiä. Tämä lämmittää juuri toista puolta taloa jossa on lattialämmityksellä takkahuone ja kylpyhuone, johon ilppi ei pääse puhaltamaan, joten lattialämmitys voi olla pienemmällä, tällä hetkellä vielä jopa on pois päältä kun lattia kuivuu nopeasti näinkin.

Näillä ajattelin ensi vuoden pärjätä. Viime vuonna ennen siis näitä toimenpiteitä vuosikulutus oli 23 000 kWh. Jos näillä ei tipu omasta mielestä tarpeeksi, niin varmaan seuraavalle talvelle laitan ikkunat eristeellä umpeen.

 

[Greenofficer]

Tuohon ovien lisäeristämiseen liittyen, onko joku täällä tilaillut/hakenut ulko-ovia esim. Virosta? Edullisesti kun pitäisi päästä. U-arvolla 1.0 löytyy kotimaasta ovia kohtuullisen edullisesti esim. Ylijäämävarastolta, mutta vielä halvemmalla saa rapakon takaa, ainakin jos kuuluu heidän etuohjelmaan. Muutoinkin tuolta raksatarvikkeita haetaan, niin miksei noita...

Meillä kun pitäisi uusia etuovi, 2 terassin ovea ja takaovi. Ehkä lisäksi vielä autotalliverstaankin ovi. Alkaa hinnat hirvittää, 400-600€ per ovi vaikka menee ihan perusovella itse asentaen. Ja lukot sarjoituksineen ja helat päälle...

Menisikö vanhat lukot ja helat uuteen oveen, jos ei pysyvästi niin muutaman vuoden? Saattaa toki vaatia lukkokaupasta pidennyspaloja ja toki auttavat muutenkin jos on kysymyksiä.

jjhoplaalle kiitos huomioista villoihin liittyen.

 

[jarp]

Vuosi sitten kysyin tarjousta alkuperäisen ulko-oven kunnostuksesta ja eristyksestä, olisi maksanut 1300€. Että eihän tuo SPU-levy kuitenkaan ole kuin kymppejä, ja ne aion myös tehdä parille ovelle. Ja onhan siinä sen säästetyn energian lisäksi mukavuustekijät, ei hohkaa / vuoda kylmää samalla tavalla.

Ohhoh, aika rapsakka, mut oisko toi sisältänyt sitten ovien hionnan puupinnalle ja maalauksen jne? Itse rätnäsin kustannuksiksi yhden oven osalta 70 mm SPU-levyä 1,4 neliötä 42 euroa, 33x33 mm rimaa 7,2 metriä 24 euroa ja purkki PU-vaahtoa 6 euroa, elikkäs reiluun 70 kymppiä per ovi. Kaksi iltaa tuossa ekassa ovessa tuhrautui, seuraavat menee varmaan yhdessä illassa, joten kyllähän tuo nyt kuitenkin loppujen lopuksi on ihan huokeahkoa. Vähän katselin kakkoslaatuisia valmisovia, mutta olisi ollut 350 euroa vähintään ja tähän päälle uudet lukot ja kilkkeet, sekä karmitkin olisi mennyt uusiksi jne. niin jopa olisi alkanut maksamaan.

Edit: Mulla siis varaston ovissa pintalukot, uudet ovet ois vaatinut sit normaalit lukkorungot ja siihen kaikki helat ja sitä myöten uudet karmit. Sarjoituksen sentään oisin osannut tehdä itse (kannattaa opetella, jos Abloy Classic tai Exec)... Nyt pintalukko jäi käyttöön, toki näyttää vähän dorkalta kun paksumpi ovi näyttää nielaisseen koko pintalukon sellaisenaan, mutta eipä noi varastot mihinkään kauneuskilpailuun ole osallistumassa.

- Kattoikkuna tuli laitettua umpeen talven ajaksi villalla.

Täällä kanssa yks kattoikkuna, joka ärsyttää ylipäätään, kun se on tilassa, joss vietetään aika 0.0001%, eli yläkerran vessassa. Kosteusvaurioriski ja varmaan lämpöä hohkaa oikein mukavasti siitä harakoille. Miten toteutit? Ihan vaan villaa lasin jatkeeksi ja joku levy päälle?

 

[invicta]

Menisikö vanhat lukot ja helat uuteen oveen, jos ei pysyvästi niin muutaman vuoden? Saattaa toki vaatia lukkokaupasta pidennyspaloja ja toki auttavat muutenkin jos on kysymyksiä.

jjhoplaalle kiitos huomioista villoihin liittyen.

Ei valitettavasti mene. Meillä etuovi ja terassin ovet on alumiiniprofiilista (karmeat kylmäsillat), ei painikkeita, ja epästandardit lukkorungot jostain 70-luvulta. Taka- ja varasto-ovissa on vielä vähän siitä vanhemmat lukorungot, ei painikkeita eikä vetimiä, vaan toimii pelkällä vanhanaikaisella avaimella (tyyliin tämä) ja rullasalvalla. Avainreiätkin on läpi oven, jos haluaa saada lukkoon molemmin puolin.

 

[Mikkos]

Itsellä vm. -73 puurunkoinen tiilitalo suorasähkölämmityksellä (+ilppi), johon on 5v sitten ulko-ovet uusittu. Tälläisiä sähkönsäästötoimenpiteitä tuli tehtyä ens talveksi, nämä oli tarkoitus tehdä jokatapauksessa, ja vielä ensi talvella on halpa sähkösopimus käytössä:
- Vanha yli 10v Panasonicin-ilmalämpöpumppu tuli uusittua uuteen Mitsubishi RW35 malliin.
- Kattoikkuna tuli laitettua umpeen talven ajaksi villalla.
- Avotakkaan tuli asennettua itse Tori.fistä bongattu Rais-kevyttakka, joka oli mitoiltaan juuri kuin nakutettu avotakan aukkoon. Tästä sitten hormikytkentä putkihormilla alkuperäiseen hormiin ja kivivillalla umpeen. Tätä olen nyt muutaman kerran kokeillut, niin todella hyvin lämmittää, puoli pesällinen + pari lisäkalikkaa lisää lämpöä 12 tunniksi eteenpäin näillä keleillä. Tässä myös alkuperäisen avotakan tiilit tämän kevyttakan yläpuolella lämpiää ja ovat vielä tuon 12 tunnin jälkeenkin lämpimiä. Tämä lämmittää juuri toista puolta taloa jossa on lattialämmityksellä takkahuone ja kylpyhuone, johon ilppi ei pääse puhaltamaan, joten lattialämmitys voi olla pienemmällä, tällä hetkellä vielä jopa on pois päältä kun lattia kuivuu nopeasti näinkin.

Näillä ajattelin ensi vuoden pärjätä. Viime vuonna ennen siis näitä toimenpiteitä vuosikulutus oli 23 000 kWh. Jos näillä ei tipu omasta mielestä tarpeeksi, niin varmaan seuraavalle talvelle laitan ikkunat eristeellä umpeen.

Tohdikko ottaa muutaman kuvan tosta avotakka kevyttakka virityksestä?

 

[B12]

Koneellinen ilmanvaihto hukkaa aika paljon lämpöä harakoille talteenotosta huolimatta. Lisäksi ne on mitoitettu lähes katastrofitilanteita varten. Talo täynnä väkeä, pesukoneet ja kuivausrumpu pyörii aamusta iltaan ja kylppärissä läträtään taukoamatta. Meillä on isohko talo ja kaksi aikuista asukkina.

Minulla on noita Xiaomin älykotileluja ja ostin nyt Mi Smart plug-pistorasian 23€ posteineen Hobby Hallista. Ollaan päivätöissä kumpikin ja sammutan ajastetusti ilmanvaihdon kun ollaan töissä ja talo tyhjänä. Lisäksi olen havainnut, että kovemmalla pakkasella talo vaihtaa ilmaa ihan hyvin painovoimaisesti ja uuni vaihtaa paljon ilmaa myös. Lämpöanturiin kytkettynä pistorasian saa sammuttamaan puhaltimet kun ulkolämpö painuu tietyn lukeman alle.

Tämmöiset kikkailut pitää tehdä älyn kanssa testaten, eikä niitä voi suoraan suositella kenellekään. Tumpeloimalla saa vain talon homeeseen.

 

[Tipparellu]

Ruuvitag teipillä patterin kylkeen.

Tallentaa 10 päivän lämpötiladatan niin näet myös koska ja kuinka paljon patteri on lämmennyt jos on. Kalliimpi mutta paljon informatiivisempi kuin joku sulava asia.

Joko noilla pystyy kirjaamaan dataa ilman että puhelin on läsnä?

 

[hazaski]

Täällä kanssa yks kattoikkuna, joka ärsyttää ylipäätään, kun se on tilassa, joss vietetään aika 0.0001%, eli yläkerran vessassa. Kosteusvaurioriski ja varmaan lämpöä hohkaa oikein mukavasti siitä harakoille. Miten toteutit? Ihan vaan villaa lasin jatkeeksi ja joku levy päälle?

Ihan vain levyinä olevaa kivivillaa, mitä jäi takkaviritystä varten ostetusta paalista yli pari kerrosta sisäkaton tasalla olevan lasin päälle.

Tohdikko ottaa muutaman kuvan tosta avotakka kevyttakka virityksestä?

Pitää ottaa kuvia kunhan kotia pääsee.

 

[invicta]

Ihan vain levyinä olevaa kivivillaa, mitä jäi takkaviritystä varten ostetusta paalista yli pari kerrosta sisäkaton tasalla olevan lasin päälle.

Meillä myös yksi kattoikkuna. Miten teillä on nuo ikkunat toteutettu? Meillä on keskelle taloa tehty pystysuora "putki", jossa klassinen kuplaikkuna (ei oma kuva) yläpäässä ja ohut yksinkertainen lasi alapäässä, lepää ihan vaan puulistojen päällä irtonaisena. Ajattelin että jos työntää tuonne putkeen tiukalla sovituksella tuulensuojalevyn, perään villaa ja alapäähän vaikka vaneri katon väriin maalattuna. Voisihan tuo pelkkä villakin riittää.

 

[repairman]

Meillä myös yksi kattoikkuna. Miten teillä on nuo ikkunat toteutettu? Meillä on keskelle taloa tehty pystysuora "putki", jossa klassinen kuplaikkuna (ei oma kuva) yläpäässä ja ohut yksinkertainen lasi alapäässä, lepää ihan vaan puulistojen päällä irtonaisena. Ajattelin että jos työntää tuonne putkeen tiukalla sovituksella tuulensuojalevyn, perään villaa ja alapäähän vaikka vaneri katon väriin maalattuna. Voisihan tuo pelkkä villakin riittää.

Jokin ilmanvaihto sieltä tuulensuojalevyn yläpuolelta. Vaikka rasiaporalla reiät joka suuntaan. Höyrynsulku alapäähän, jos sen alalasin ottaa pois.

Eli rakenne yhteneväiseksi ympäristön kanssa kuin sitä ikkunaa ei olisikaan.

 

[hazaski]

Meillä myös yksi kattoikkuna. Miten teillä on nuo ikkunat toteutettu? Meillä on keskelle taloa tehty pystysuora "putki", jossa klassinen kuplaikkuna (ei oma kuva) yläpäässä ja ohut yksinkertainen lasi alapäässä, lepää ihan vaan puulistojen päällä irtonaisena. Ajattelin että jos työntää tuonne putkeen tiukalla sovituksella tuulensuojalevyn, perään villaa ja alapäähän vaikka vaneri katon väriin maalattuna. Voisihan tuo pelkkä villakin riittää.

Yläpäässä samanlainen kupu, ja siis neliskanttinen puupaneloitu aukko läpi, ja alapäässä yksikerroslasi saranoituna puukehyksillä ja näiden kehysten ja aukon välissä selkeä väli vielä. Tuohon alapäähän löysin jonkun vanhan verhon näköesteeksi ettei villat näy. Mulle välttää, kun todennäköisesti vielä kesäksi otan villat aina pois. Minulla on kattoikkuna olohuoneessa.

 

[j-o-r-e]

Koneellinen ilmanvaihto hukkaa aika paljon lämpöä harakoille talteenotosta huolimatta. Lisäksi ne on mitoitettu lähes katastrofitilanteita varten. Talo täynnä väkeä, pesukoneet ja kuivausrumpu pyörii aamusta iltaan ja kylppärissä läträtään taukoamatta. Meillä on isohko talo ja kaksi aikuista asukkina.

Painovoimainen ilmanvaihto taitaa olla vielä pahempi syöppö, kuin koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Vaikka vaihtuminen on hieman rauhallisempaa, niin kaikki vaihtuvan ilman lämpö menee harakoille.

 

[Kilkenblad]

Joko noilla pystyy kirjaamaan dataa ilman että puhelin on läsnä?

10 päivää taitaa pysyä ruuvin sisällä data jonka voi synkata puhelimeen.

Edit: virallista tekstiä ruuvitagin faqista:

Can I see the data history of my Ruuvi sensors?

Yes you can!

Up to 10 days with the Ruuvi sensors alone

The Ruuvi sensors have built-in storage enabling them to store 10 days of measurement data. You can import the data to the Ruuvi Station mobile app at any point by pressing “sync” button in the app. This means that even when leaving from the Bluetooth range, you will be able to see a detailed 10 days history when coming back and synchronizing.

 

[hazaski]

Tohdikko ottaa muutaman kuvan tosta avotakka kevyttakka virityksestä?

Tuossa muutama kuva. kuten huomaa, tuo oli just niinku tehty tuohon aukkoon. Sivusta saa jopa villat sivuun hormin nuohouksen ajaksi:

 

[Mikkos]

Tuossa muutama kuva. kuten huomaa, tuo oli just niinku tehty tuohon aukkoon. Sivusta saa jopa villat sivuun hormin nuohouksen ajaksi:

No on kyllä näppärä!