ILP on yläkerrassa, ei ole ollut käytössä talvella toistaiseksi koska lämpö ei oikein tipu alakertaan. Tulisijaa ei ole ja en usko että pystyy kovin helposti rakentamaankaan joten se ei ole ratkaisu.
Kph +20c, muualla +21c. Kolmen asteen pudotus säästäisi ~100KWh, mutta kph lämpötila menisi jo liian alas. Kph:n poisto on kuristettu pieneksi ja lvv/ilp lämmittää tilaa.
Eikö kylpyhuoneen pitäisi olla talon lämpimin tila, että varmasti kuivuu? Muutenkin siellä yleensä on vähinmät vaatteet päällä.
Meillä on lattialämmitys 23 yöaikaan ja päivät asetus on 17. Poistopuhallin pyörii hiljalleen aina ja saunoessa kovemmin. Pesuhuoneen lämpötila on useimmiten 15-17, kun on menossa suihkuun niin laittaa pesällisen kiukaaseen ja lämpötila on pian 25. Eikä tuo 15-17 paha ole vaikka ei kiuasta lämmitäkään. Aina on yön lattialämmön jälkeen pesuhuoneen lattia ja siinä oleva matto aivan kuiva. Paljon menis sähköä jos siellä pitäis aina 22-23 vaikka suurimman osan ajasta on ilman ihmisiä. Jos kuivaa pyykkiä telineessä niin saunan jälkeen kuivaa nekin tai sitten laitetaan lämpöpumppukuivuriin niin sen hukkalämpö lämmittää taas pesuhuonetta.
Samaa tein alkutalvesta ja yllättävän paljon sai pakastimien säädintä pienentää, liian kylminä kävivät.
15-17 kuulostaa kyllä lähinnä maanpäälliseltä helvetiltä kylppärissä.
Laitoin lasien vaihdon ajaksi ohutta suojamuovia ikkunoiden eteen ja suurin osa muoveista liimautui staattisesti seiniin, osaan laitoin maalarinteippiä mukaan. Suojamuovi on myös kirkasta.
Kyllä se kuivuu kun lattia on +20c ja ilma vaihtuu 95m3h suihkun jälkeen.
Kommentista oli pakko tykätä :-D
Anyone? Ideoita? En keksi mistä tuo muutos tulee, puhutaan niin suurista määristä.
Mitä energiaseuranta sanoo tunneittain? Tuleeko tuo tasaisiseti päivän aikana vai onko jossain kohdin kulutuspiikkejä?
Jos pitkin päivää niin paras veikkaukseni on, että jossain on ollut esim. ikkuna auki.
No veikataan, että IV-koneen jälkilämmitys+lisälämpö sähköllä?
Autossa ollut lohko- ja sisätilalämmitin koko vuorokauden päällä?
Ei ole ollut auto piuhassa kertaakaan vielä (olisi toki pitänyt olla) ja meillä on 2h ajastin tolpassa muutenkin
Ainoa IV-kone on liesituulettimesta ohjattava huippuimuri jossa ei käsittääkseni ole mitään moisia ominaisuuksia, anyway liesituuletin on koko ajan kolmiportaisen asteikon ensimmäisellä pykälällä.
Jos en nyt täysin väärin muista niin metrin korkeudesta ja vähintään se metri ulkoseinästä.
Tuskin on ollut ikkuna niin kauaa auki että vaikuttaisi noin paljoa mutta teoriassa mahdollinen, saunaa ei tosiaan käytetä
Ei ole ollut katkoja vuosikausiin täällä
Tosi paljon hajontaa sulla. Oma kulutus tämännäköistä ja 1. 2. ja 6. päivien matalampi kulutus selittyy korkeammalla ulkolämpötilalla.
Vesivaraajan kulutus on kilowatteja, ei kymmeniä.
Ei tule mitään sellaista mieleen joka voi selittää, suurimmat syöpöt on kiertoilmauuni, induktioliesi, kuivuri (lämpöpumpullinen) ja pesukoneet mutta ei oikein mitenkään noista saa kymmeniä kilowatteja.Tosi paljon hajontaa sulla. Oma kulutus tämännäköistä ja 1. 2. ja 6. päivien matalampi kulutus selittyy korkeammalla ulkolämpötilalla.
Sulla esim. 4. ja 5. päivien kohdalla myös aika kova ero, ellei mitään merkittävää syytä tule mieleen? Ulkolämpötila ei tuota selitä myöskään. Tuon vrk-kohtaisen kulutuksen perusteella ei vaikuta siltä, että lvv selittäisi asiaa, koska itsellä se näkyy kulutuspiikkinä klo 22 alkaen ja kesto on yleensä 2-3 riippuen käytetyn veden määrästä. Samaan tapaan kuin sulla 15. päivän tuntikohtaisessa kulutuksessa.
Miltä 4. ja 5. päivän vrk-kohtaiset tuntikulutukset näyttää?
E: Unohtui tuo oma kulutuskäppyrä
On jotenkin hämmentävän tasainen tuo kulutus koko päivän ajan. Aamulla klo 6-8 välisenä aikana joku kahvinkeitin tms ollut päällä ja klo 22 vesivaraaja syönyt joku 0,2 kwh
On mahdollista että lattialämmityksen termaria on säädetty asteen pari silloin tällöin mutta vaikea kuvitella sen selittävän noin suuria muutoksia.On jotenkin hämmentävän tasainen tuo kulutus koko päivän ajan. Aamulla klo 6-8 välisenä aikana joku kahvinkeitin tms ollut päällä ja klo 22 vesivaraaja syönyt joku 0,2 kwh
Kyllä se melkein nyt johonkin lämmitykseen pitää liittyä, että joku vastus on huutanut tasaisella teholla koko päivän. Toki kun tuossa aamullakin pakkasta ollut 15 astetta niin avoimen ikkunan varmaan huomaisi sulkea. Se johdon päähän unohtunut auto sopisi kyllä äärimmäisen hyvin yhtälöön.
Onko sulla joulukuun 3. 5. ja 8. tommosta samanlaista tasasta käppyrää aamusta iltaan?
En osaa tähän tarkkaan vastata muuta kuin että se on ilmeisen syvällä betonilaatassa siten että jos lattia on kylmä niin menee aika pitkään lämmityksen kytkemisestä siihen että parketti tuntuu lämpimältä.
Tää voisi ehkä sitten olla se oikea vastaus. Laatta kun on lämmin niin vastukset pysyy parhaassa tapauksessa kokonaisen päivän pois päältä ja sitten sitä taas lämmitellään kauan, kun pääsee jäähtymään.
Jos energiaa kuluu johonkin "hukkaan" ja ILP ei tuota vettä niin mulla on epäilys, että kämppä lämpeää jollain muulla kuin ILP:llä.
Sehän tässä onkin, että se on se ainoa lämmönlähde. Takkaa käynnistelen vasta siellä vajaan -15 pakkasella.
Sitten on kyllä mysteeri, missä vesi on. Mutta tuo ainakin viittaa pumpun hyvään toimintaan ja ehkä sitten voi vaan olla tyytyväinen, ettei vettä tule niin ei tarvitse tyhjennellä
Toki tuo kai jonkun asteen lämmittää vaikka olis esim. aineet vähissä tai jotain, mutta olen ymmärtänyt imu- ja puhalluslämpötilojen riittävän erotuksen kertovan siitä, että kone pelaa kuten kuuluu.
Monta tapaa lähestyä, yksi on se, että katsoo kulutushistoriasta mihin aikaan päivästä se "ylikulutus" tapahtuu. Onko lepokulutuksessa jotakin ylimääräistä, kun talossa ei olla, tai yöllä? Minkälaisista kulutusmääristä puhutaan?
Lämmin suihku vie 0,37KWh minuutissa 10l/min virtauksella. Siitä kellottamaan kauan siellä ollaan.
Etäluettavasta mittarista saattaa nähdä vaihekohtaisen kuorman.
Millä ilma vaihdetaan? Että jos siellä onkin lämmön talteenottoa tai esilämmitystä.. Ja onko kylppärissä tai jossain muualla lattialämmitys?
Tästä pieni huomio, olen huomannut itse että virtausnopeudella ei ole niin paljoa väliä kuin sillä että suihku ohjautuu kapeammalle säteelle, ts. suurin osa tulee pestävän päälle eikä leviä laajalleympärille. Eli säätää sitä suihkuvirtausta hieman kapeammalle (ei tarvitse olla mikään "piikki" joka ei tunnu miellyttävälle) mutta kuitenkin siten ettei se leviä laajalle, tämä nopeuttaa suihkuja ainakin itselläni.
IMO kylppärin matala lämpötila nousee nopeasti kun suihkun avaa, se lämmin vesi luovuttaa lämpöä todella tehokkaasti suurella pinta-alalla huoneeseen. Tietysti sinne mennessä on viielätä, mutta suihkun jälkeen ei märkänä tarvitse palella.
Niin siis jos vedenpaine vaan riittää… Yleensähän nuo hotellien ovat vielä jotain säästöpaskoja, jotka eivät päästä vettä läpi. Tai keskieuroopassa paine on vasn muuten surkea.
Tämä on muuten ihan totta monessa paikkaa Saksassakin eli siellä on putkistot vanhoja ja surkeita ja monesti lisäksi ihan vesipulaa kesäisin joten paineet on alhaalla.
Tuossa on jokin vettäsäästävä rengas. Reilu 4l/min. toimii hyvin.
Niin 40-luvun talossa kun käytännössä lopettaa sähköllä lämmittämisen niin tuollainen 2000kWh/kk on mahdollinen. Sähköllä lämpenevässä talossa ei voi kulutusta tiputtaa alle viidennekseen vaan laskemalla lämpötilaa.
Ihan samalla tavalla pystyy uudemmassakin sähkölämmitteisessä lämmitystä ja kuuman veden kulutusta vähentämään kuin vanhemmassa sähkölämmitteisessä, ei se talon valmistusvuosi siihen liity mitenkään, kyllähän täällä monikin on kirjoittanut sähkölaskunsa olevan talvella 2,5-3t kwh ja ylikin. Nimenomaan lämmityksestä se kulutus tulee. Uudemmissa taloissa voi olla muutama ilmanvaihtopropeli enemmän, mutta ei ne kulutuksen vähentämistä estä. Jollain ilmeisesti joku harhaluulo, että vanhassa talossa voi ihan hyvin olla 12 asteessa pakon edestä, mutta uudemmassa ei? Nythän ei puhuta mukavuuslämmöstä, vaan siitä että jos on pakko (rahat ei riitä kalliiseen sähköön samalla kulutuksella kuin aikaisemmin) sitä kulutusta kyllä voi vähentää ihan dramaattisesti. Tuo mun alkuperäinen vastaus koski kirjoittajan viestiä, jossa sanottiin että lämmitystä ei kannata pienentää, kun sillä parin asteen vähennyksellä saatava säästö on niin minimaalinen. Jos kulutusta ei kannata jonkun vähentää, silloin voi ihan hyvin sanoa, että näille kavereille on sähkö vielä halpaa.
No kyllä sillä talon iällä on todella paljon merkitystä. Uudemissa taloissa lämmitysenergian osuus kokonaiskulutuksesta on paljon pienempi kuin tuollaisissa 40-luvun taloissa. Sinulla selvästi suurinosa meni lämmitykseen/veden lämmitykseen, joten oli mahdollista leikata kulutusta todella paljon. Vanhassa purueristeissä talossa ilman kosteussulkuja voi lämmöt tiputtaa alas, uudessa muovilla eristetyssä tuollainen ~+10c ei ole enää mikään riskitön. Kosteus voi alkaa tiivistyä vääriin paikkoihin ja kohta talo onkin homeessa. Edelleenkään tuollainen esittämäsi vähentäminen viidennekseen alkuperäisestä ei ole mitenkään realistinen, ellei aiemmin sitten ole kulutettu ilman huolenhäivää vanhassa talossa. Ainut miten tuohon voisi uudemmassa päästä on sammuttamalla sähkölämmityksen ja alkamalla lämmittää puulla. Eli väitteesi, että 2000-3000kWh/kk säästöön pääsisi lämpöjä tiputtamalla ei ole mitenkään realistinen, kuin todella rajatuissa tapauksissa.
