Tuntematon Sotilas 2017 (Aku Louhimies)

Katsottu nyt ensimmäisen kerran tuo uusin tuntematon sotilas (ylen pidennetty versio). Ei tuonut mitään uutta niihin vanhoihin verrattuna eli täysin turhaan tehty. Talvisota elokuvaan verrattuna tuntui todella huonolta. Paikoitellen sisälsi ihan hienoja kohtauksia, mutta myös täysin irrallisia kohtauksia. Rintamalla oleva naishahmo oli täysin turha. Muutenkaan nuo henkilöt jäi aika etäiseksi. Visuaalisesti seassa oli hienoja hetkiä, kuten nyt ne sateessa tehdyt jutut. Kaikken oudointa oli, että elokuvassa ei tuntunut olevan mitään vihollista. Yleensä sotaelokuviin pitäisi tuoda se vihollinen esiin. Painostavaa uhkaa ei muodostunut, eikä myöskään vaaran tunnetta. Myös elokuvassa ei nähdä verta tai sotaan kuuluvaa brutaalista jälkeä. Elokuva oli oikeastaan kasa irrallisia kohtauksia joka ei lopulta pysy kasassa tarinallisesti. Valitettavasti tämä elokuva osoitti taas sen, ettei suomessa osata tehdä hyviä elokuvia. Varsinkaan sotaelokuvia.

2/5

Nyt täytyy kyllä olla täysin eri mieltä. Kyllähän tuossa juuri hyvin saatiin kuvattua se uhka vihollisesta ja varsinkin se että sota oli aika helvetin sekavaa Suomen metsissä. Samanlaista fiilistä en ole kokenut yhdessäkään ulkomaalaisessa sotaleffassa.

Talvisodan kanssa paras sotaleffa jonka olen nähnyt, toki tämä itse sarja on leffaa vielä selvästi parempi. Pelastakaa sotamies Ryanit ja muut täyttä ramboilua näihin kahteen verrattuna.

Sarjan kahdessa viimeisessä jaksossa muuten kuvattiin todella hienosti sodan loppuvaiheita, sotilaiden kasvoista näki väsymyksen, surun ja vitutuksen.
 
Viimeksi muokattu:
Sotaelokuvana uusi ihan helvetisti parempi, Laineen versio on semmoista rillumarei-meininkiä jossa ei itse sota tunnu miltään. Lisäksi sen ajan näyttelyä aika vaikea verrata nykyaikaan. Toki makuasioitahan nämä.
Mutta elämähän on "rillumareitä" ja etenkin poikien kesken rintamalla. Jos luulit, että siellä on pääasiassa haudanvakavina täristy kauhusta kankeina, niin kannattaa ehkä luulla uudestaan. Sitä paitsi Jatkosodassa sotiminen oli pääasiassa asemasotaa ja varsinaista sotimista oli vain pieni osa ajasta.

Louhimiehen versio on liian synkkä ja siitä puuttuu juuri huumori.

Alkuperäinenkin versio on ehkä liian kesy esimerkiksi seksin suhteen. Härskiä läppää siellä on pojat oikeasti heittäneet ja varmaan esim. Petroskoissa käyneet vähän römpsääkin koeajamassa...
 
Viimeksi muokattu:
Suosittelen tutustumaan tarkemmin jatkosodan historiaan ja sen eri vaiheisiin, ennen kuin alat jauhamaan tuollaista puppua.

Tottakai siellä oli huumoria porukalla, se nyt on selvä. Mutta tuo sinun kommentti sotimisesta huvittaa.
 
Viimeksi muokattu:
En kyllä mitään synkkyyttä nähnyt tai kokenut tuossa uudessa. Laineen versio on heikko, mutta kuitenkin nämä myöhemmät versiot on toisintoja. Uudessa versiossa on jotain hyvää, mutta yksinkertaisesti se ei tuo käytännössä mitään uutta. Mieluummin olisivat voimavarat käyttäneet muuhun tarinaan. Pienemmässä mittakaavassa ja ajassa nähty tarina olisi voinut toimia paremmin. Jos yksinkertaisesti ei pystytä luomaan isoja tilanteita sodasta. Luulisi nyt löytyvän kaukopartioiden toiminnasta joku kiinnostava tarina. Toivottavasti ei enää nähdä mitään uutta versiota tästä tarinasta (taitaa olla tosin turha toive, kun miettii miten paljon tätäkin porukka kävi katsomassa). :beye:
 
Itsellä ei tule mitenkään negatiivisella tavalla vertailtua tätä Laineen versioon, mutta tottakai leffan aikana odotti tiettyjä kohtauksia ja osa niistä jäi vähän tönköiksi. Mutta onneksi tässä nyt julkaistussa sarjassa nekin ovat kokonaisina mukana.

Se ei häiritse itseä millään tavalla että tehtiin uusi versio nykytekniikalla.

Elokuvalle 4/5 ja sarjalle 5/5
 
Viimeksi muokattu:
Mutta elämähän on "rillumareitä" ja etenkin poikien kesken rintamalla. Jos luulit, että siellä on pääasiassa haudanvakavina täristy kauhusta kankeina, niin kannattaa ehkä luulla uudestaan. Sitä paitsi Jatkosodassa sotiminen oli pääasiassa asemasotaa ja varsinaista sotimista oli vain pieni osa ajasta.
Tällä "rillumareillä" viitataan Laineen elokuvan aikaiseen teatraaliseen ylinäyttelemiseen, joka joka näyttää nykyään koomiselta sekä muuhun kerrontaan joka luokkaa sen ajan maalaiskomediat. Oikeastaan ala-arvoista jo aikanaan jos suhteutetaan kansainväliseen tasoon. En voi ymmärtää miten tuo tekee jollekin elokuvasta uskottavamman, ainoa uskottava asia tuossa näyttelemisessä on sen ajan aidot murteet. Nykyajan keskivertoihminen ei varmasti puhu ja käyttäydy samalla tavalla kuin 40-luvulla ja se on usein aina kaikissa sotaelokuvissa ongelma (kirjakieli jne.), mutta harvemmin dokumenteista tai haastatteluista myöskään ne maalaiskomediat tulee mieleen. Kyse on siis tyylistä ja tavasta eikä niinkään vitsien/huumorin sisällöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä "rillumareillä" viitataan Laineen elokuvan aikaiseen teatraaliseen ylinäyttelemiseen, joka joka näyttää nykyään koomiselta sekä muuhun kerrontaan joka luokkaa sen ajan maalaiskomediat. Oikeastaan ala-arvoista jo aikanaan jos suhteutetaan kansainväliseen tasoon.
Niin no, jos alkuperäinen versio vähän ampuikin yli siihen suuntaan, niin tämä Louhimiehen versio sitten taas "ampui ali" toiseen suuntaan, ollen aivan ylivakava, tekotaiteellinen paska.

Eikä se alkuperäinenkään nyt kokonaan mitään rillumareitä ollut. Olihan siinä ihan vakavaakin meininkiä.

Lisäksi on muistettava, että 1950-luvun alku oli ulkopoliittisesti kireää aikaa, ja voi olla, ettei ihan kaikenlainen filmatisointi tullut edes kyseeseen vaan siinä oli tiettyjä rajoja, joiden sisällä piti liikkua. Ylipäätään on pieni ihme että tällainen elokuva edes toteutui. Mutta vielä ihmeellisempää on se, että Louhimies onnistui tekemään alkuperäistäkin suomettuneemman version!! Ilman mitään ulkopuolista painostusta...
 
Parempi tämä areenan versio oli kuin teatterin vaikka vielä eheämmänkin olisi voinut tehdä. Upean näköinen ja kuuloinen suomalaiseksi leffaksi eikä tuo näyttelijätyö nyt hassumpaa ollut, aikas luonnollista oli vaikka mukana oli muutamia komedioista tuttuja naamoja.
 
Elokuvaa en oo kattonut, sarjaa nyt kattelen.. 3 jaksoa mennyt. Toi niitten puhetyyli vituttaa suunnattomasti, muuten ihan ok
 
Tätä uuden Tuntemattoman teatteri/DVD -versiota en ole nähnyt joten en tiedä mitä siitä on karsittu, mutta nyt katsoin tuon sarjan läpi Areenasta parilla istumalla. Enkä pahemmin pysty tätä uutta Tuntematonta mistään moittimaan, hyvän näköistä ja kuuloista eikä näyttelijöissäkään valittamista. Romaanin lukemisesta on jo jokunen vuosi(kymmen) vierähtänyt joten kovin tarkkaa muistikuvaa sen henkilhahmoista ei enää ole, mutta kyllähän tässä tuli Rokan, Koskelan ja miksei Kariluodonkin hahmoihin syvyyttä aiempiin elokuvaversioihin verrattuna. Kukin versio on kuitenkin oman aikakautensa tuotos. Ja kuten aina, makuasioitahan nämä on.
 
Tulipa viimein katsottua tämäkin Tuntematon. Päällisin puolin oikein viihdyttävä ja teknisesti näyttävä elokuva. Väittäisin, että kyseessä on paras Linnan romaanin filmatisointi. Toisaalta en ole Mollbergin version nähnyt kuin kerran, joten on vaikea sanoa, kumpi näistä on parempi. Laineen versio taas on aivan eri aikakaudelta, joten siinäkin vertailu on epäreilua.

Rokan, Koskelan, Lammion ja Vanhalan näyttelijävalinnat ovat onnistuneet täydellisesti. Suotta ei Eero Aho voittanut sekä Jussia että Venlaa suorituksestaan Rokkana. Sen sijaan Aku Hirviniemi on liian patinoitunut komediakasvo, että voisin nähdä hänet sotilaana. No, ei Pirkka-Pekka Peteliustakaan voinut ottaa vakavasti Mollbergin versiossa, eikä uusimmassa Kaarnana. Muu näyttelijäkaarti oli aika näkymätön, eikä minkäänlaista tunnesidettä ehtinyt syntyä hahmoihin edes Ylen TV-versiona. Lottien ja vaimokkeiden mukana olo tuntui rehellisesti sanottuna filmintäytteeltä. Kaikilla naisnäyttelijöillä oli sama apaattinen "pääsisinpähaukkumaanlouhimiestä"-ilme. Olisivat enemmin luoneet roolit iloisille Harmony Sisterseille, joiden tehtävä viihdytysjoukoissa oli sodassa erittäin tärkeä.

Audiovisuaalisesti elokuva on juuri niin laadukas kuin nykystandardeilla odottaa saattaa. Kuvaus ei onnekseen ole älytöntä ADHD-heilutusta, vaan laajoille ja hitaille tunnelmapanoroinneille on jätetty aikaa (ainakin TV-versiossa). Ja vaikka en omista Finnkinon tasoista äänentoistoa, luotien vihellys ja tykistön pommitukset kuulostivat aidoilta. Musiikki sen sijaan ei jäänyt mitenkään mieleen, mutta jos on pyrkimys realismiin, Star Wars -tyylinen tättärää ei silloin toimikaan.

Suurin elokuvan heikkous on, että mitään uutta ja yllättävää Tuntemattomasta ei voi enää saada irti. Talvi- ja jatkosota tarjoaisivat kyllä loputtoman monta juonta uusille elokuville, niin monta ihmiskohtaloa niihin liittyy. Harmi, ettei Selinin Mannerheim-hanke koskaan konkretisoitunut. Mieluusti näkisi toisen maailmansodan myös suomalaisen poliittisen johdon ja kenraaliesikunnan näkökulmasta. Mutta mitä pidempi aika sodasta tulee kuluneeksi, sen etäisemmäksi tapahtumat tulevat uusille sukupolville. Riittääkö tulevaisuudessa yleisöä sotaelokuville, jotka lähtökohtaisesti ovat pirun kalliita tuottaa? Kenties Louhimiehen Tuntematon tulee olemaan viimeinen kunnon kuvaus valkokankaalla Suomen taistelusta itsenäisyytensä puolesta.

8,5/10
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 396
Viestejä
4 489 757
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom