Tietoturvauutiset ja blogipostaukset

Amnesty: Generatiivinen tekoäly perustuu miljardien ihmisten tietojen keruuseen ilman lupaa

Kyselin aikaisemmin mitäs kaikkea käyttämäni tekoäly minusta tietää. Oli melko leuatloksauttava vastaus, sillä tietoa oli kertynyt niin paljon.
Kysyitkö siis suoraan omalla nimelläsi? Miltä tekoälyltä kysyit?

ChatGPT kertoi näin:
"En voi auttaa kokoamaan tai etsimään tietoja yksityishenkilöstä pelkän nimen ja asuinalueen perusteella. Se voisi käytännössä tarkoittaa henkilön tunnistamista tai profilointia."
 
Kyselin aikaisemmin mitäs kaikkea käyttämäni tekoäly minusta tietää. Oli melko leuatloksauttava vastaus, sillä tietoa oli kertynyt niin paljon.
Yleisellä tasolla, jok aktiivinen netin nimimerkki, niin niihen perehtynyt varmaan tietää paljon, ehkä enemmänkin kuin päälle päin näyttää. Yleisellä tasolla joku oikea henkilö josta krjoitettu paljon, jota paljon haasteteltu, josta paljon tietoa eri lähteistä saatavilla, niin varmaan joku malli voi tehdä jäätävän hyvän yhteenvedon. Verrattuna sitten että yksityiseen henkilöön, jonka nimeä ei juuri esiinnyt asiakirjoissta, ei julkisissa lähteissä, netissä ei kirjoitettu jne. eikä ole tuupannut omaan henkilökohtaista dataa sille (eikä muut käyttäjät).

Sitten tulee yleisellä tasolla mieleen sitten yksilöt jotka ovat keränneet isestään paljon dataa ja ovat sen tuupannut käyttämälleen AIlle, jos kyse vielä AIsta jolla käytössä henkilön muiden luastojen keräämä data, niin onha siellä enemmän dataa, louhittavaa tietoa kuin henkilöllä itsellään päässään.

Kolmantena sitten työpaikkat, yhteisöt, joissa henkilö töissä tai joissa henkilön tietoja on, niin niissä sitä toki on.


Mutta heitto menee sarjaan, että jos minusta on kansio, niin siellä on minusta tietoa, se AI nyt enemmänkin väline sen käsittelyyn.
 
Kysyitkö siis suoraan omalla nimelläsi? Miltä tekoälyltä kysyit?

ChatGPT kertoi näin:
"En voi auttaa kokoamaan tai etsimään tietoja yksityishenkilöstä pelkän nimen ja asuinalueen perusteella. Se voisi käytännössä tarkoittaa henkilön tunnistamista tai profilointia."
LTT linus joskus tekoälyä tuolla kiuasasi, ja sainsen myöntämään että oikeasti kerää tietoa, vaikka ensin valehtelikin ettei niin tekisi.

Oikeastaan sitä tekoälyä ei voi estää keräämästä yksityisistä ihmisistä tuollaista tietopankkia, se voidaan vain ohjeistaa väittämään että se ei niin tee, mutta sopivalla kiuasaamisella sen saa sivuuttamaan nuo alkuperäiset ohjeistukset ja myöntämään sen kuten myös näyttämään keräämänsä datan.
 
LTT linus joskus tekoälyä tuolla kiuasasi, ...
ChatGPT, testas, vai jotain muuta ?
Ja mihin tietojen kerämiiseen viitataan.

Oikeastaan sitä tekoälyä ei voi estää keräämästä yksityisistä ihmisistä tuollaista tietopankkia
ChatGPTstä puhe, vai yleisesti.
Jos yleisesti niin ilmanmuuta voidaan estää, jos jokin tietty, niin riippuu sen materiaalista, jos sille annetaan yksityishekilöiden tietoja, niin jos data itsessään ei erottele onko yksityishenkilön tietoa, niin sen pitää tunnistaa ne omin avuin, jonka jälkeen se voidaan sitten estää. Voi silloinkin siis olla parempi kuin ihminen, mutta ei virheetön.
 
ChatGPT, testas, vai jotain muuta ?
Ja mihin tietojen kerämiiseen viitataan.


ChatGPTstä puhe, vai yleisesti.
Jos yleisesti niin ilmanmuuta voidaan estää, jos jokin tietty, niin riippuu sen materiaalista, jos sille annetaan yksityishekilöiden tietoja, niin jos data itsessään ei erottele onko yksityishenkilön tietoa, niin sen pitää tunnistaa ne omin avuin, jonka jälkeen se voidaan sitten estää. Voi silloinkin siis olla parempi kuin ihminen, mutta ei virheetön.
Enhän mä 100varmana muista, sivukorvalla duunin ohella kuuntelin niiden podcastia, todennäköisesti chatgpt, mutta kyllähän tuo koskee periaatteessa kaikkia "yleis" tekoälyjä, jossa on käytetty mahdollisimman laajaa koulutusmateriaalia.
 
Enhän mä 100varmana muista, sivukorvalla duunin ohella kuuntelin niiden podcastia, todennäköisesti chatgpt, mutta kyllähän tuo koskee periaatteessa kaikkia "yleis" tekoälyjä, jossa on käytetty mahdollisimman laajaa koulutusmateriaalia.

Nuo lsuurten kielimallien yleis avustajat, Googlen, Micorosftin, Metan, OpenAI, ChatGPT tyyppiset, joilla lähde materiaalinen on julkisen netin, printint, sun muiden julkaista data, niin ilman muuta on sitä yksityishenkilöiden tietoja, jos miettii ihan meitä kotoisasti, niin isosta prosentista on enemmän tai vähemmän avoimista, lähteistä tietoja.

Eli noissa palveluissa on enemmänkin kyse että mihin sitä käytetään, tunnisaako palvelu yksityishenkilöt ei yksityisistä, mihin vetää jälkimmäisistäkin julkisuuden rajan.

Osalla noista voi olla sitten vielä palveluntarjoajan sille palveluntarjoajalle henkilön tarjoama data, ja jollain Metalla sitten muiden käyttäjän muista käyttäjistä antama data.
 
Ne on syönyt ihmisten julkisesti saatavilla olevat henkilötiedot ja somekeskustelut. Niissä on turva-aidat (eng. guard rails), jotka estää niitä antamasta niitä pihalle vastauksissa. Mutta ne eivät ole aina 100% kattavia. Varsinkin alkuaikoina oli juttuja, että ChatGPT oli antanut ihmisten henkilötietoja vastauksissaan. Mutta kehitys kehittyy ja nyt niin aika harvoin tapahtuu.

Facebook muistaakseni kerää keskustelut tekoälyn koulutukseen ellei sitä erikseen käy pistämässä pois päältä.
 
Uusi Kyberkestävyyslaki voimaan 1.6
Kyberkestävyyssäädös tuo ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille tuotetason kyberturvallisuusvaatimukset ohjelmistoille ja laitteille. 1.6.2026 voimaan tuleva laki täydentää EU:n säädöstä ja määrittelee toimintatavat Suomessa. Lisäksi laki täydentää verkkotunnuksia koskevaa sääntelyä.
Joku mua taitavampi voi tehdä analyysin lain merkityksestä.
 
Uusi Kyberkestävyyslaki voimaan 1.6

Joku mua taitavampi voi tehdä analyysin lain merkityksestä.
EU säädökset ylittävien hommien osalta ulkomaisia toimijoita tuskin kovin kiinnostaa jonkun kärpäsenpaskan kokoisen banaanivaltion byrokraateille ilmoitella sen ihmeemmin mitään. Toki tällä saadaan taas pari suojatyöpaikkaa luotua varmaan.
 
Uusi Kyberkestävyyslaki voimaan 1.6

Joku mua taitavampi voi tehdä analyysin lain merkityksestä.
Trafin sivuilla on hieman ymmärrettävämpi selvitys tuosta CRA:sta (CRA = Cyber Resilience Act = Kyberkestävyyslaki)
 
Trafin sivuilla on hieman ymmärrettävämpi selvitys tuosta CRA:sta (CRA = Cyber Resilience Act = Kyberkestävyyslaki)
Sellainen tarkennus, että nämä eivät ole ihan samoja asioita. Kyberkestävyyslaki on kansallinen laki, joka täydentää EU:n kyberkestävyyssäädöstä. Näistä jälkimmäinen on tuo "Cyber Resilience Act", eli CRA.

Kyberkestävyyssäädös tuo ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille tuotetason kyberturvallisuusvaatimukset ohjelmistoille ja laitteille. 1.6.2026 voimaan tuleva laki täydentää EU:n säädöstä ja määrittelee toimintatavat Suomessa. Lisäksi laki täydentää verkkotunnuksia koskevaa sääntelyä.
 
Uusi Kyberkestävyyslaki voimaan 1.6

Joku mua taitavampi voi tehdä analyysin lain merkityksestä.
Konkreettisin vaikutus varmaan siinä, että nettiin kytkettävän laitteen toimittajan on tarjottava tietoturvapäivityksiä koko laitteen oletetun elinkaaren ajan. Elinkaarta ei ole tietenkään määritelty, mutta tulkitsen, että onhan se oltava tiedossa laitetta hankittaessa. Tämä voi häiritä markkinaa kiinnostavilla tavoilla. Jännä esim. seurata mikä asettuu elinkaareksi eri laitekategorioissa. Ei ole itsellä nyt aikaa pidempään spekulointiin, mutta äkkiseltään tulee mieleen kaikki selkeästi ATK:ta pidempään kestävät "takorautalaitteet" joita voi etäohjata, jääkaapista maalämpöpumppuun. Meneeköhän siihen, että laitteisiin alkaa tulla netti jonkinlaisena moduulina, jotka elävät selkeästi omaa elinkaartaan tjsp. Sitten me tiedämme täällä, että "Whirpoolissa on ASRockin connected fridge module".

Laitteiden tulisi myös olla secure by design, ei admin/admin passuja tehtaalta jne.

Noin muutenhan tämä on vaan EU-asetuksen kansallista implementaatiota sellaisenaan, eli eri banaani- ja perunavaltioissa on erilaisia vastuuviranomaisia, jotka tässä Suomen osalta määritellään. Suomi ei siis ylitä, eikä alita asetusta, eikä sitä voisikaan tehdä. Ulkomainen toimija ei täytä Suomen, vaan EU:n vaatimuksia. Onko koko EU:n sisämarkkina vain isomman kärpäsen jätös, on eri keskustelun aihe.
 
Kärkkäinen verkkokaupan (karkkainen.com) asiakastietokantaa väitetysti kaupitellaan netissä. Nimet, yhteys- ja osoitetiedot, sekä tilaushistoria.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/DailyDarkWeb/status/2061574940231373003
 
Kärkkäinen verkkokaupan (karkkainen.com) asiakastietokantaa väitetysti kaupitellaan netissä. Nimet, yhteys- ja osoitetiedot, sekä tilaushistoria.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/DailyDarkWeb/status/2061574940231373003

– Yhtiö on yhteistyössä ulkopuolisen tietoturvakumppanin kanssa tutkinut väitteen todenperäisyyttä ja todennut, että tietoturvapoikkeamaa ei ole tapahtunut. Kärkkäisen järjestelmistä ei ole vuotanut asiakastietoja yhtiön ulkopuolelle, tiedotteessa kerrotaan.

..

Väitteen ympärillä käydyssä keskustelussa on Kärkkäisen mukaan nostettu esille myös muita kaupan alan toimijoita.

– Traficomilta saadun tiedon mukaan tämänkaltaisia huijausyrityksiä on viime aikoina havaittu muitakin. Tehtyjen selvitysten perusteella kyseessä on juuri tällainen tapaus, Kärkkäisen tiedotteessa todetaan.

Tietosuojavaltuutetun toimisto kertoo saaneensa Kärkkäisen asiakastietokannan väitetystä vuodosta yhden yhteydenoton yksityishenkilöltä. Yhtiön tekemää ilmoitusta tietoturvaloukkauksesta ei ole saapunut.
 
Http/2 aukko (e. altistaa ddossille tai jopa vain dossille). Päivityksiä / mitigaationa disablointi.

Nginxiin tulikin päivitys varmaan juuri, ainakin oli joku tietoturvapäivitys sille. Onkohan se oletuksena päällä, luulis?

grepillä ei löytynyt sitä /etc/nginx alta, mutta ei varmaan pakko olekaan.
 
Http/2 aukko (e. altistaa ddossille tai jopa vain dossille). Päivityksiä / mitigaationa disablointi.

Tulkitsinko oikein, että WAF:n takana olevat palvelut ovat kuitenkin suojassa? Cloudflaren käyttäjät voinevat huokaista helpotuksesta?
 
Nginxiin tulikin päivitys varmaan juuri, ainakin oli joku tietoturvapäivitys sille. Onkohan se oletuksena päällä, luulis?

grepillä ei löytynyt sitä /etc/nginx alta, mutta ei varmaan pakko olekaan.

Meh, en poiminut molempia vastaukseen, niin tulee erilliset viestit, mutta nginx sai kaiketi korjauksen jo edellisessä versiossa. Tämä suolan kanssa, mutta näin muistelen aamupäivältä. Ja oli (mielestäni) default rajoitus.
 
Http/2 aukko (e. altistaa ddossille tai jopa vain dossille). Päivityksiä / mitigaationa disablointi.

Laitetaan vähän lisää yksityiskohtia tuolta linkin takaa:
The technique works on default HTTP/2 configurations of major web servers, including NGINX, Apache HTTP Server, Microsoft IIS, Envoy, and Cloudflare Pingora
When combined, a single client on a 100 Mbps connection can exhaust tens of gigabytes of RAM within seconds, forcing the server to allocate it and then preventing its release.
 
Palantirin käytöstä Suomessa (poliisi, tulli, rajavartiolaitos). Jotain varmaan tehdään, mutta mitä? Datan analyysiä, rikostorjuntaa, massavalvontaa tekoälyllä vaiko...?


Palantir on viime vuosina tahkonnut menestystä ja monikymmenkertaistanut markkina-arvonsa. Viime vuosina se on myös menettänyt sijoittajia ja mahdollisia asiakkaita – osin juuri kritiikin vuoksi.

Esimerkiksi Sveitsin armeija, Saksan tiedustelupalvelut ja Lontoon poliisi (MET) ovat hiljattain torjuneet Palantirin tarjouspyynnöt.

Sveitsin päätöksen taustalla oli huoli tietoturvasta.

Sveitsiläislehti Republikin mukaan Sveitsin armeija oli teettänyt selvityksen Palantirin hyödyistä ja haitoista. Selvityksessä esitettiin huoli siitä, että Palantirin kautta ”Yhdysvaltain hallitus ja tiedustelupalvelut voisivat päästä käsiksi arkaluonteiseen tietoon”.
 
Palantirin käytöstä Suomessa (poliisi, tulli, rajavartiolaitos). Jotain varmaan tehdään, mutta mitä? Datan analyysiä, rikostorjuntaa, massavalvontaa tekoälyllä vaiko...?

Ottaen huomioon suomen viranomaisten kompetenssin tuota varmaan käytetään pääasiassa donitsitarjousten valvontaan...
 
Yle kirjoittaa: Analyysi: Suomi voi olla matkalla kohti valvontayhteiskuntaa, pitäisikö siitä vähän puhua?

Palantirin kaltaisilla työkaluilla viranomainen voi koota tiedot nopeasti yhteen, yhdistää ne viranomaisen omiin rekistereihin, ja sitten profiloida kansalaisia näiden ”digitaalisten kaksosten” perusteella.

Kohta Suomen poliisilla saattaa olla tiedonkeruuseen nykyistä paremmat valtuudet. Jos rikostiedustelua koskeva lainsäädäntö muutetaan hallituksen esityksen mukaisesti, poliisi voisi jatkossa käyttää kansalaisiin salaisia tiedonhankintakeinoja ilman rikosepäilyä. Poliisi saisi myös valtuudet haravoida kohteistaan tietoa julkisista lähteistä automaattisesti.

Juuri tällaisen tiedon analysointiin Palantirin teknologiaa käytetään.

Kuulostaa toisin sanoen siltä, että kansan tekoälyavusteinen massavalvonta ilman rikosepäilyä ei jatkossa olisi arkea vain Kiinan kaltaisissa valvontayhteiskunnassa. Se voisi olla todellisuutta myös täällä, Suomessa.


Analyysi: Suomi voi olla matkalla kohti valvontayhteiskuntaa, pitäisikö siitä vähän puhua?
 
Yle kirjoittaa: Analyysi: Suomi voi olla matkalla kohti valvontayhteiskuntaa, pitäisikö siitä vähän puhua?

Palantirin kaltaisilla työkaluilla viranomainen voi koota tiedot nopeasti yhteen, yhdistää ne viranomaisen omiin rekistereihin, ja sitten profiloida kansalaisia näiden ”digitaalisten kaksosten” perusteella.

Kohta Suomen poliisilla saattaa olla tiedonkeruuseen nykyistä paremmat valtuudet. Jos rikostiedustelua koskeva lainsäädäntö muutetaan hallituksen esityksen mukaisesti, poliisi voisi jatkossa käyttää kansalaisiin salaisia tiedonhankintakeinoja ilman rikosepäilyä. Poliisi saisi myös valtuudet haravoida kohteistaan tietoa julkisista lähteistä automaattisesti.

Juuri tällaisen tiedon analysointiin Palantirin teknologiaa käytetään.

Kuulostaa toisin sanoen siltä, että kansan tekoälyavusteinen massavalvonta ilman rikosepäilyä ei jatkossa olisi arkea vain Kiinan kaltaisissa valvontayhteiskunnassa. Se voisi olla todellisuutta myös täällä, Suomessa.


Analyysi: Suomi voi olla matkalla kohti valvontayhteiskuntaa, pitäisikö siitä vähän puhua?
Voisiko tämän estämiseksi toimia käänteinen toiminta, eli jos poliisi saisi tämänkaltaiset oikeudet, niin yksityisten tahojen tulisi vastaavan kaltaisilla työkaluilla kerätä vastaavat tiedot myös kriittisistä poliisin ja muiden tahojen henkilöistä. Eihän meillä kenelläkään ole mitään salattavaa, joten ei myöskään mitään tämän kaltaista vastaan, eikös?
 
Edge-selaimen lisäosakaupasta on poistettu 119 haitallista laajennusta. Haitallista koodia on piilotettu kuvadataan, jota ei ole automaattiskannerit havainneet ja ovat myös onnistuneet tunnistamaan sen hetken, kun selaimen kehitysnäkemä on avattu niin koodi on jäädyttänyt toimintansa ja näyttänyt sen jälkeen harmittomalta lisäosalta koodin tutkijoille.

StegoAd-nimellä tunnettu haittaohjelmaverkosto ehti kerätä laajennuksilleen yhteensä noin 2,6 miljoonaa latausta ennen kuin sen toiminta onnistuttiin pysäyttämään.

Rikolliset piilottivat suoritettavan haitallisen JavaScript-koodin täysin tavallisen näköisten PNG-kuvakkeiden, WebP-kuvien ja fonttitiedostojen sisään.

Jos käyttäjä tai koodia tutkiva asiantuntija avasi selaimen kehitysnäkymän esimerkiksi F12-näppäimellä tai näppäinyhdistelmällä, laajennus havaitsi tämän ja jäädytti kaiken haitallisen toimintansa määräämättömäksi ajaksi.


Microsoftin PDF tiedoite asiasta.

PDF tiedostosta löytyy haitalliset laajennukset sivuilta 40-43
 
Edge-selaimen lisäosakaupasta on poistettu 119 haitallista laajennusta. Haitallista koodia on piilotettu kuvadataan, jota ei ole automaattiskannerit havainneet ja ovat myös onnistuneet tunnistamaan sen hetken, kun selaimen kehitysnäkemä on avattu niin koodi on jäädyttänyt toimintansa ja näyttänyt sen jälkeen harmittomalta lisäosalta koodin tutkijoille.








Microsoftin PDF tiedoite asiasta.

PDF tiedostosta löytyy haitalliset laajennukset sivuilta 40-43
Uskaltaako tämän pdf tiedoston avata? ;)
 
Kappas, tuli tuossa iltapäivällä ennen kolmea tällaista mailia. Starcart korkattu?:
Hyvä asiakas,


Kirjoitamme sinulle ilmoittaaksemme Starcart.com-palveluun liittyvästä tietoturvaloukkauksesta. Palvelu oli toiminnassa vuodesta 2022 vuoden 2025 alkuun saakka. Muita Starcart-järjestelmiä loukkaus ei ole koskenut.


Tämä tapaus on saattanut koskea joitakin henkilökohtaisia tietojasi. Olemme todella pahoillamme tapahtuneesta. Suhtaudumme tietoturvaan erittäin vakavasti. Uskomme myös avoimuuteen, joten haluamme kertoa sinulle suoraan tapahtuneesta ja siitä, mitä olemme tekemässä asian suhteen.


Mitä tapahtui?​


24.–26.6.2026 välillä luvaton kolmas osapuoli pääsi käsiksi yhteen Starcart.com-palvelun analytiikkajärjestelmistä ja pystyi tarkastelemaan joitakin asiakastietoja. Havaitsimme tämän 30.6.2026, varmistimme tarkasti, mitä tietoja tapaus koski, suljimme pääsyn välittömästi ja olemme ilmoittaneet asiasta Suomen tietosuojavaltuutetulle.


Mitä tietoja tapaus koski?​


Sinua koskevat tiedot, joita on mahdollisesti katsottu, voivat sisältää:


  • nimen
  • sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron
  • postiosoitteen
  • syntymäajan ja sukupuolen
  • tilaushistorian
  • maksukorttisi neljä viimeistä numeroa ja voimassaoloajan.

Korttien kokonaisia numeroita tai korttien turvakoodeja (CVV) ei paljastunut, joten näitä tietoja ei voida käyttää maksujen suorittamiseen. Myöskään henkilötunnuksia tai salasanoja ei paljastunut.


Mitä tämä tarkoittaa sinulle?​


Tärkeintä on olla tietoinen siitä, että rikolliset voivat käyttää näitä tietoja lähettääkseen vakuuttavia huijaus- tai phishing-viestejä (sähköpostitse, tekstiviestillä tai puhelimitse), jotka näyttävät tulevan meiltä tai yhteistyökumppaneiltamme. Varotoimenpiteenä suosittelemme, että olet varovainen odottamattomien viestien suhteen, joissa sinua pyydetään klikkaamaan linkkiä, kirjautumaan sisään, suorittamaan maksua tai jakamaan henkilö- tai korttitietoja – vaikka viesteissä mainittaisiin oikeita tietoja sinusta tai aiemmasta tilauksestasi.


Mitä olemme tehneet asian suhteen?​


Olemme poistaneet käytöstä ja korvanneet kyseiset tunnistetiedot, tiukentaneet pääsynvalvontaamme ja tehostaneet seurantaa havaitaaksemme mahdolliset uudet väärinkäytökset ja estääksemme tilanteen toistumisen. Olemme käynnistäneet kattavan oikeudellisen ja teknisen tutkinnan sekä ilmoittaneet asiasta Suomen tietosuojavaltuutetulle ja poliisille.


Pahoittelemme vilpittömästi tilannetta ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa huolta. Teemme kaikkemme suojellaksemme tietojasi jatkossakin. Ilmoitamme sinulle, jos asiasta tulee esiin uutta tietoa.


Kysymyksiä?​


Jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita, ota meihin yhteyttä osoitteessa help@starcart.com. Sinulla on myös oikeus ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutetun toimistoon (tietosuoja.fi).


Starcart

Laitoin tänne, kun Tekin kautta palveluun tutustuin ja käytin, kuten varmaan moni muukin.
 
Haavoittuvuuksia Ubiquitin tuotteissa.

Multiple critical vulnerabilities in Ubiquiti products
URL: https://community.ui.com/releases/S...-066-066/984eceb3-49c8-4227-942d-671c289b3afc
Classification: Critical, Solution: Official Fix, Exploit Maturity: Not Defined, CVSSv3.1: 10.0
CVEs: CVE-2026-50746, CVE-2026-50747, CVE-2026-50748, CVE-2026-54400, CVE-2026-54401, CVE-2026-54402, CVE-2026-54403, CVE-2026-54404, CVE-2026-54405, CVE-2026-54406, CVE-2026-54407, CVE-2026-54408, CVE-2026-54409, CVE-2026-55110, CVE-2026-55111, CVE-2026-55112, CVE-2026-55113, CVE-2026-55114, CVE-2026-55115, CVE-2026-55116 (+5 other associated CVEs)

Ubiquiti released Security Advisory Bulletin #066 which contains details and
fixes for various security vulnerabilities

Vulnerable products include:
UniFi Connect Application
UniFi Talk Application
UniFi Access Application
UniFi OS devices or instances
UniFi Network Application
UniFi Protect Application
UniFi Protect Floodlight
 
Mielenkiintoinen asia Windowsista noussut nyt pinnalle, ku 19v hakkeri otettiin kiinni. Niin isossa osassa on ollut Global Device Identifier (GDID), joka siis jokaisessa Windows asennuksessa on uniikki ja se näyttää seuraavan käyttäjää aikas tarkasti. Edes VPN ei auta...

GDID stands for Global Device Identifier; it's a unique identifier assigned to every Windows install that tracks device-specific telemetry. It's the reason why sometimes changing a major component in your PC can revoke your Windows license. Anyhow, the court documents from the case reveal that Stokes used Windows, from which investigators were able to link his physical hardware to specific internet activity and locations.

From what we can tell, GDID pretty much had a comprehensive report on Stokes ready before the prosecution even built its case and it was only a matter of connecting the dots. Stokes' web activity, videogame history, IP addresses, tool usage (including Ngrok), Azure status, and more were logged with timestamps, and were provided to the investigators by Microsoft.
 
Viimeksi muokattu:
Ja ilmeisesti toimii myös vaikka on vain local account.. ainakin tämän suuntaista puhetta/väitettä löytyy kun juuri tutkin itsekin asiaa (ymmärtäen kuitenkin hyvin vähän).
 
Ja ilmeisesti toimii myös vaikka on vain local account.. ainakin tämän suuntaista puhetta/väitettä löytyy kun juuri tutkin itsekin asiaa (ymmärtäen kuitenkin hyvin vähän).
Kyllä, tuo luodaan kun Windows asennetaan ja synkataan sitten MS palvelimille kun nettiyhteys saatavilla.

Uudelleen asennus oletettavasti luo uuden...

Tälläinen tuli vastaan, en tiedä miten varmaa info on.
 
Kyllä, tuo luodaan kun Windows asennetaan ja synkataan sitten MS palvelimille kun nettiyhteys saatavilla.

Uudelleen asennus oletettavasti luo uuden...
Mutta varmaan sillä erolla, että lokaali tilillä ei mitään webbihistorioita yms. muita mene miccisoftalle?
 
Tenda-reitittimissä dokumentoimaton takaovi joka sallii kirjautumisen millä tahansa tunnuksella, mutta kovakoodatulla salasanalla webbihallintaan admin-oikeuksin. Korjausta tai kommenttia kiinalaiselta valmistajalta ei ole tällä hetkellä saatavilla.
 
Mitenkään puolustelematta Microsoftin datankeruutua, mutta kyllähän tuo on aika foliohattuilua hermostua jos Windows lähettää koneen rautaspeksit Mikkiksen servereille, kun samaan aikaan eri nettisivut, somet, google, jne... kerää meistä paljon enemmän henkilökohtaista tietoa kuin jonkin emolevyn mallinumeron, tai jos satut omistamaan Android tai iPhone älypuhelimen, niin siellä seurataan jokaista askeltasi. Jotkut jopa käyttää pilvitallennusta tiedostoilleen ja valokuville :geek:
 
Mitenkään puolustelematta Microsoftin datankeruutua, mutta kyllähän tuo on aika foliohattuilua hermostua jos Windows lähettää koneen rautaspeksit Mikkiksen servereille, kun samaan aikaan eri nettisivut, somet, google, jne... kerää meistä paljon enemmän henkilökohtaista tietoa kuin jonkin emolevyn mallinumeron, tai jos satut omistamaan Android tai iPhone älypuhelimen, niin siellä seurataan jokaista askeltasi. Jotkut jopa käyttää pilvitallennusta tiedostoilleen ja valokuville :geek:
Taitaa vain jotkut luulla vieläkin, että pc:llä vpn päällä olisi jotenkin oikeasti anonyymi netissä.
 
Mistä ihmeestä minä sen tiedän? :rolleyes:
Kysymys oli lähinnä retorinen. Jos Linuxissa pyörisi kaikki pelaamani pelit, minulla olisi 0 syytä käyttää losedowsia. Joku muu tarvitsee jotain Win pohjaisia ohjelmia, mutta tämä juttu osoittaa hyvin kuinka tiukassa otteessa M$ pitää käyttäjiään. Tässä tapauksessa kyttäysjärjestelmää käytettiin rikollisen kiinnottoon, mutta sen väärinkäyttö on aivan yhtä helppoa.
 
Muistakaas pysyä aiheessa. Linux vs Windows -keskustelua voi käydä muualla sille tarkoitetussa paikassa :thumbsup:
 
Mitenkään puolustelematta Microsoftin datankeruutua, mutta kyllähän tuo on aika foliohattuilua hermostua jos Windows lähettää koneen rautaspeksit Mikkiksen servereille, kun samaan aikaan eri nettisivut, somet, google, jne... kerää meistä paljon enemmän henkilökohtaista tietoa kuin jonkin emolevyn mallinumeron, tai jos satut omistamaan Android tai iPhone älypuhelimen, niin siellä seurataan jokaista askeltasi. Jotkut jopa käyttää pilvitallennusta tiedostoilleen ja valokuville :geek:
Nettisivuihin, Googleen ja someen voi halutessaan itse vaikuttaa jossain määrin selaimen valinnalla, ja olla käyttämättä somea ja Googlea, Windowsiin ei mitenkään. Mielestäni on hyvä että näistä puhutaan, ja ollaan edes vähän kartalla asioista.
 
Nettisivuihin, Googleen ja someen voi halutessaan itse vaikuttaa jossain määrin selaimen valinnalla, ja olla käyttämättä somea ja Googlea, Windowsiin ei mitenkään. Mielestäni on hyvä että näistä puhutaan, ja ollaan edes vähän kartalla asioista.

Voi vaikuttaa, vaikkapa se Linux. Ja varmasti helpompi Linuxin kanssa elää kuin vältellä vaikkapa Googlea (YouTube jne...) tai Whatsappia, joita nyt lähes jokainen muu ihminen kiinan ulkopuolella käyttää.
 
Voi vaikuttaa, vaikkapa se Linux. Ja varmasti helpompi Linuxin kanssa elää kuin vältellä vaikkapa Googlea (YouTube jne...) tai Whatsappia, joita nyt lähes jokainen muu ihminen kiinan ulkopuolella käyttää.
Käytän Windowsia työssä ja kotona sekä Androidia ja niiden kanssa pitää hyväksyä tähän aiheeseen liittyvät asiat jos niitä aikoo käyttää. Mutta siitä pidän aina kiinni, että mihinkään Metan tuotteisiin en koske. Aamulehti haastatteli Signalin toimaria, joka totesi Metan olevan mainostoimisto, jolla on karmiva historia yksityisyyden suojaamisessa. Siihen ei ole lisättävää.
 

Kyberhyökkäysten määrä kasvussa - yle

Suomalaisorganisaatioihin kohdistuneet kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet 35 prosentilla viime vuoden kesäkuuhun verrattuna, selviää kyberturvallisuusyhtiö Check Point Software Technologiesin uhkatiedusteluyksikön raportista.

Kyberhyökkäysten määrä on kasvanut lähes koko maailmassa.

Eniten hyökkäyksiä kohdistui opetus- ja tutkimusalaan, julkishallintoon ja tietoliikennealaan.

Raportissa huomautetaan lisäksi generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvistä merkittävistä riskeistä, sillä yritykset syöttävät tekoälylle myös arkaluontoista materiaalia. Raportin mukaan yritykset jakoivat tekoälylle muun muassa henkilötietoja, talousdataa sekä juridisia materiaaleja.

Jatkuvastihan näitä, siksi yllättävää että ihan havaittavaa kasvua.
 

Kyberhyökkäysten määrä kasvussa - yle

Suomalaisorganisaatioihin kohdistuneet kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet 35 prosentilla viime vuoden kesäkuuhun verrattuna, selviää kyberturvallisuusyhtiö Check Point Software Technologiesin uhkatiedusteluyksikön raportista.

Kyberhyökkäysten määrä on kasvanut lähes koko maailmassa.

Eniten hyökkäyksiä kohdistui opetus- ja tutkimusalaan, julkishallintoon ja tietoliikennealaan.

Raportissa huomautetaan lisäksi generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvistä merkittävistä riskeistä, sillä yritykset syöttävät tekoälylle myös arkaluontoista materiaalia. Raportin mukaan yritykset jakoivat tekoälylle muun muassa henkilötietoja, talousdataa sekä juridisia materiaaleja.

Jatkuvastihan näitä, siksi yllättävää että ihan havaittavaa kasvua.
Kasvussahan nämä olleet jo vuosia.
Myöskin näitä käy enempi ilmi sitä parempia suojauksia ja palveluita yritykset (joutuvat) ottamaan itselleen. Esim. SOC palveluiden kysyntä on ihan eri sfääreissä nyt kuin 2-3v sitten.
 
Chat Contol etenee:
Tällä vain jatketaan jo sitä, että että alustat voivat edelleen skannailla suojaamattomia viestejä, mutta luultavasti Chat Control 2.0 tähtää siihen mitä alun perin ajettiin, eli salausten purkuun ja massavalvontaan.
 
Ei mikään uutinen, mutta tuli BT LiFePo4 akun myötä herättyä todellisuuteen.

Ongelma on toki paikallinen, kun pitää BT yhteyden päässä olla… Akut saa tuhottua/sekoitettua pelkällä läheisyydellä ja pahantahtoisuudella, kun noissa ei ole mitään autentikointia.

Oma akku tulee ”suojattua” jatkuvalla BT yhteydellä, jolloin hupiveikko ei saa paskottua sitä heti silloin kun haluaa.

Tässä toinen esimerkki ja yksi ”naapurien” aurinkopaneelien lataussäätimistä, joissa sentään PIN-koodi, mutta vähemmän yllättäen defaultti 000000 käytössä ja kaksi muutakin olisi tarjolla..

IMG_2818.jpeg
 

Statistiikka

Viestiketjuista
310 578
Viestejä
5 268 070
Jäsenet
83 872
Uusin jäsen
elroms94

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom