Tekoäly

[finWeazel]

Kokeile itse korvata koodaaja antamalla määrittelyt tekoälylle jossain työprojektissa ja laita se koodaamaan. Ei siitä tule yhtään mitään jos koodipohja on harrasteprojektia laajempi.

Ei tietenkään vielä ainakaan voi sanoa tekoälylle että "koodaa linux kerneli". Jos haluaa hyvää lopputulosta on promptattava hyvin. Todella paljon auttaa AI-avustimen kanssa toimimista jos kirjoittaa hyvät säännöt ai:Lle projektiin, hyvät dokumentaatiot jne. Parhaat kielimallit ovat todella paljon parempia kuin paras 2kk vanha tai kokoluokkia parempi kuin paras pienempi lokaalimalli. Mitään lokaalia kielimallia(no r1 ihan ok. jos on tera muistia) en suostuisi käyttämään koodausavustimena. Hyvä työkalu on myös tärkeä, koska työkalu pellin alla tekee paljon työtä kontekstin ja promptin kanssa. Tällä hetkellä vaatii vielä taitoa ja näpertämistä että saa parhaan lopputuloksen ulos kielimalleista.

Olen optimistiminen AI-koodausavustimien kanssa koska ne auttavat jo nyt pienempien juttujen toteuttamisen ja melko isojen protojenkin kanssa. Tuskin kehitys tähän nykypisteeseen jäätyy vaan jatkuu nopeana. 5v päästä ollaan melko eri maailmassa kuin tänään. CS3.7, o4-mini-high ja gemini 2.5 pro ovat hieman eri asioissa hyviä. Noiden kolmen kanssa kun pelaa, valitsee oikean kielimallint ehtävän mukaan ja promptaa hyvin niin pääsee pitkälle.

Pelkkä cursorin ai-pohjainen tab-complete on maagisen hyvä,...

MCP serverien/protokollan avulla voi tuoda esim. firman dokumentaatiot, koodit yms. ai:n kontekstiin.

Introduction - Model Context Protocol

Get started with the Model Context Protocol (MCP)

modelcontextprotocol.io

 

[kolistelija]

Ei tietenkään vielä ainakaan voi sanoa tekoälylle että "koodaa linux kerneli". Jos haluaa hyvää lopputulosta on promptattava hyvin. Todella paljon auttaa AI-avustimen kanssa toimimista jos kirjoittaa hyvät säännöt ai:Lle projektiin, hyvät dokumentaatiot jne. Parhaat kielimallit on todella paljon parempia kuin paras 2kk vanha tai kokoluokkia parempi kuin paras pienempi lokaalimalli. Mitään lokaalia kielimallia(no r1 ihan ok. jos on tera muistia) en suostuisi käyttämään koodausavustimena. Tällä hetkellä vaatii vielä taita ja näpertämistä että saa parhaan lopputuloksen ulos kielimalleista.

Olen optimistiminen AI-oodausavustimien kanssa koska ne auttavat jo nyt pienempien juttujen toteuttamisen ja melko isojen protojenkin kanssa. Tuskin kehitys tähän nykypisteeseen jäätyy vaan jatkuu nopeana. 5v päästä ollaan melko eri maailmassa kuin tänään. CS3.7, o4-mini-high ja gemini 2.5 pro ovat hieman eri asioissa hyviä. Noiden kolmena kanssa kun pelaa, valitsee oikean kielimallintehtävän mukaan ja promptaa hyvin niin pääsee pitkälle.

Pelkkä cursin ai-pohjainen tab-complete on maagisen hyvä,...

MCP serverien/protokollan avulla voi tuoda esim. firman dokumentaatiot, koodit yms. ai:n kontekstiin.

Introduction - Model Context Protocol

Get started with the Model Context Protocol (MCP)

modelcontextprotocol.io

Lainaamasi virke oli tarkoitettu tuohon ihmisvertaukseen, kun siitä oli kyse. Ihminen kykenee tarkastelemaan määrityksiä kriittisesti, luomaan uutta arkkitehtuuria ja vaikkapa kommunikoimaan steikkareiden kanssa tuossa kohtaa.

Sinun asiaasi vastaten:
Tällä hetkellä AI avustaa parhaiten jos esim. koodiin tekee featuren layeri tai moduuli kerrallaan tarkalleen kertoen mitä on tarpeen tehdä. Silloin se ei tosin auta taidoiltaan heikompaa kehittäjää, sillä siihen tarvitaan myös näkemystä. Selkeitä arkkitehtuurimuutoksia en ole kokeillut tehdä, sillä se menee helposti ns. tunkkaamiseksi AI-avustajien kanssa ja on lopulta nopeampi koodata itse. Sen uskon myös että viiden vuoden päästä ollaan eri tilanteessa, kunhan avustimien energiatehokkuus ja virheherkkyys saadaan selvästi paremmalle tolalle. Tällä hetkellä ne ovat kuitenkin aika paljon pienempi apu oikeissa töissä kuin mitä rummuttajat antavat ymmärtää. Aika usein pienissäkin asioissa on hitaampaa kirjoittaa hyviä prompteja kuin koodata itse, ellei ole hyvin hidas tai vasta aloitteleva koodaaja.

 

[finWeazel]

Lainaamasi virke oli tarkoitettu tuohon ihmisvertaukseen, kun siitä oli kyse. Ihminen kykenee tarkastelemaan määrityksiä kriittisesti, luomaan uutta arkkitehtuuria ja vaikkapa kommunikoimaan steikkareiden kanssa tuossa kohtaa.

Sinun asiaasi vastaten:
Tällä hetkellä AI avustaa parhaiten jos esim. koodiin tekee featuren layeri tai moduuli kerrallaan tarkalleen kertoen mitä on tarpeen tehdä. Silloin se ei tosin auta taidoiltaan heikompaa kehittäjää, sillä siihen tarvitaan myös näkemystä. Selkeitä arkkitehtuurimuutoksia en ole kokeillut tehdä, sillä se menee helposti ns. tunkkaamiseksi AI-avustajien kanssa ja on lopulta nopeampi koodata itse. Sen uskon myös että viiden vuoden päästä ollaan eri tilanteessa, kunhan avustimien energiatehokkuus ja virheherkkyys saadaan selvästi paremmalle tolalle. Tällä hetkellä ne ovat kuitenkin aika paljon pienempi apu oikeissa töissä kuin mitä rummuttajat antavat ymmärtää. Aika usein pienissäkin asioissa on hitaampaa kirjoittaa hyviä prompteja kuin koodata itse, ellei ole hyvin hidas tai vasta aloitteleva koodaaja.

Mun näkemys on, että AI tulee olemaan lähinnä avustin vielä pitkään. vrt. kävelet naapurikaupunkiin tai käytät autoa liikkumiseen. Auto on avustin, mutta erittäin hyvä sellainen. Se, että AI ei täysin korvaa ihmistä ei tarkota etteikö se AI olisi käyttökelpoinen. Nimimerkillä kohta aamukahvi juotu. Aamukahvin jälkeen cursor ai kuumaksi ja harrasteprojektin kimppuun.

 

[kolistelija]

Mun näkemys on, että AI tulee olemaan lähinnä avustin vielä pitkään. vrt. kävelet naapurikaupunkiin tai käytät autoa liikkumiseen. Auto on avustin, mutta erittäin hyvä sellainen. Se, että AI ei täysin korvaa ihmistä ei tarkota etteikö se AI olisi käyttökelpoinen. Nimimerkillä kohta aamukahvi juotu. Aamukahvin jälkeen cursor ai kuumaksi ja harrasteprojektin kimppuun.

Juujuu, olen ihan samaa mieltä. Vastasin viestiin jossa verrattiin ihmistä AI:hin väitteellä että se on ihmistä parempi, niin kun tuosta lainaamastasi viestistä pitäisi käydä ilmi.

Itsehän pidän noista avustimista eniten sillä tavalla käytettynä että teen itse jotain, sitten pyydän AI:n tekemään saman ja vertailen ratkaisuja miettien mitä voin oppia niistä eroista. Ei se aina auta, mutta joskus siitä saa näkemystä siitä miten eri tavoin samaa ongelmaa voi ratkoa. Se on vähän kuin hackathonit kavereiden kanssa, mutta AI ehtii leikkimään silloin kun kaverit eivät ehdi.

 

[Hyrava]

Heh, tulipahan tänään kokeiltua saako tekoäly pureksittua noin 30v vanhasta TurboPascal-koodista Python-koodia. Saihan se lähes täydellisesti, ainoat pari pikku juttua mitkä eivät kääntyneet olivat pari proseduuria/funktiota jotka olivat itse kirjoittamastani unitista eli kirjastosta ja sen sorsia en sattunut löytämään tekoälylle ihmeteltäväksi. Tiesin toki itse mitä nuo olivat ja kun ne vihjaisin AI:lle niin sieltä tulikin 99% toimiva koodi. Vähän joutui paria pikku juttua säätämään kun alunperin koodi oli tehty 486/Pentium -aikakauden koneille ja nykykoneissa kun on puhtia vähän eri tavalla. (Toisaalta, alkuperäinen käännetty koodikaan ei muistaakseni toiminut nopeammissa Pentiumeissa jonkun TurboPascal-kääntäjän bugin takia) Pitääpä joku päivä kokeilla kaivella lisääkin omia wanhoja koodeja ja käännellä niitä AI:n avulla...

 

[Johan_V]

OpenAI on julkaissut raportin o3:n ja o4-ministä:

We tested OpenAI o3 and o4-mini against PersonQA, an evaluation that aims to elicit hallucina-
tions. PersonQA is a dataset of questions and publicly available facts that measures the model’s
accuracy on attempted answers.
We consider two metrics: accuracy (did the model answer the question correctly) and hallucination
rate (checking how often the model hallucinated).
The o4-mini model underperforms o1 and o3 on our PersonQA evaluation. This is expected,
as smaller models have less world knowledge and tend to hallucinate more. However, we also
observed some performance differences comparing o1 and o3. Specifically, o3 tends to make more
claims overall, leading to more accurate claims as well as more inaccurate/hallucinated claims.
More research is needed to understand the cause of this result.
Table 4: PersonQA evaluation
Metric o3 o4-mini o1
accuracy (higher is better) 0.59 0.36 0.47
hallucination rate (lower is better) 0.33 0.48 0.16

Eli esim 04-mini hallusinoi lähes 50% testitapauksissa, kun o1 vain 16%.

https://cdn.openai.com/pdf/2221c875-02dc-4789-800b-e7758f3722c1/o3-and-o4-mini-system-card.pdf

 

[Tommy Goldfish]

Gemini tuntuu vievän chatgpt:tä kuin litran mittaa omassa käytössä. Toinen tuntuu toimivan kaikessa niinkuin haluan ja toinen tuottaa ihan täyttä soopaa suurimman osan aikaa.

 

[TheExorcist]

Meinasin alkaa vibekoodariksi. Mutta eräs oudompi ohjelma mihin ei ole paljon harjoitusdataa ei Haskellilla onnistunut 50 yrityksen jälkeenkään AI:lta. Kun se korjasi errorit tuli aina uusia erroreita.
Tosin Haskell on ehkä paskin kieli mitä on keksitty joten ei ihme että AI feilas.

AI on ihan kiva autocomplete atm. eipä juuri muuta.

 

[finWeazel]

Meinasin alkaa vibekoodariksi. Mutta eräs oudompi ohjelma mihin ei ole paljon harjoitusdataa ei Haskellilla onnistunut 50 yrityksen jälkeenkään AI:lta. Kun se korjasi errorit tuli aina uusia erroreita.
Tosin Haskell on ehkä paskin kieli mitä on keksitty joten ei ihme että AI feilas.

AI on ihan kiva autocomplete atm. eipä juuri muuta.

Heitä toki tän ohjelman speksit ketjuun niin voi kokeilla. Mitä AI:ta käytit? Kaikki AI:t ei ole yhtä hyviä kaikissa jutuissa,...

 

[ztec]

Vastauksesi meni vähän tangentin suuntaan.

Tarkoituksena on ravistella vähän reunoja, koska yleensä ne on ne, joista löytyy jotain keskusteltavaa. Se kultainen keskitie on niin koluttu. Mitäpä siitä jauhamaan?

Tekoäly on tällä hetkellä täysin kyvytön hoitamaan mainitsemiasi tehtäviä. Lisäksi kuvailet lähinnä epäonnistuneen ohjelmistoprojektin avainongelmia jotka ovat enemmänkin huonon projektinhallinnan syytä. Ehkä tekoäly osaa auttaa siinä, en ole kokeillut.

Kyllä, mutta siksi mainitsin resurssit, eli kustannukset. Monissa tehtävissä ihminen on parempi, mutta sen kustannukset verrattuna tekoälyyn on myös aivan toisella tasolla. Se on jännä juttu että miljoonalla saa paremman auton kuin satasella? (Piti tuoda omat bensat tohon halvempaan, mutta kyllä se omin voimin sentään liikkui, katsastusta en odota innolla).

Vaihtelua on tietenkin, mutta luokkaa 500 000 - 10 000 000 riviä koodia aika spesifiä ammattityökalua. Tekoälyllä menee hyvin nopeasti sormi suuhun ja ne alkavat sekoilemaan jos tehtävä on laajuudeltaan sitä luokkaa että ihmiseltä menee yli päivä sen tekemiseen.

Ja jos otetaan työkkäristä se pitkäaikaistyötön euron palkalla tekemään se, niin?

Tuo ylioppilastehtävä onkin aika hyvä esimerkki. Sellaisissa yksinkertaisissa asioissa se toimii hyvin.

Mutta olosuhteet huomioiden ihminen EI toimi. Oletan että marginaalinen määrä onnistuisi tehtävässä kuvaamassani skenariossa. - Tämä on tosin kohta, jossa on ihan pakko myöntää, että faktoja EI ole. On ihan oikeasti siis IMHO. Haluaako joku osoittaa jonkun tutkimuksen, jossa osoitetaan että olettamukseni on väärä? - Varmasti sellainen on jossain tehty?

Pienten ongelmien ratkominen on vain yksi osa tuota ihminen vs tekoäly vertailua. Moni keskittyy jostain syystä hyvin paljon siihen, vaikka sehän on vain se joka vauhdittaa ihmisen tekemistä sen sijaan että se korvaisi ihmistä.

Kyllä! Todellakin. Mutta toit juuri sen aspektin esille, jota en hakenut postauksessani. Tavoitteenani oli ottaa normaali ihminen vertailukohdaksi, ei alan tai jokun spesifistisen työkalun niche erityisosaaja. Miten uskot ohjelmointi-tehtävien menevän Lidlin edessä lauantai-aamuna? Toi on sen verran hauska juttu, että melkein pitäisi kokeilla jos olen joskus aamulla oikein hyvällä tuulella. Voisin pysäyttää vaikka 20 ihmistä ja pytää niitä tekemään Fizz-Buzzin millä tahansa kielellä tai edes pseudona. Odotukseni ei ole ihan oikeasti kovin korkealla. Ehkä fiksuin tapaus pystyisi toistamaan suoraan annetut ohjeet sellaisenaan ja täyttäisi tehtävän sitä kautta. Ehkä jostain löytyisi joku innokas teini tai tubettaja, joka jaksaisi tehdä tuon?

... mutta oikeasti taitavia ammattilaisia vaativissa tehtävissä se ei ole parempi kuin ihminen (eikä sitä tulisi testata lidlin ovella).

Ja jos korvaus asetetaan samalle tasolle tekoälyn kanssa, niin? Onko nämä ammatti-ihmiset käytettävissä?

Kokeile itse korvata koodaaja antamalla määrittelyt tekoälylle jossain työprojektissa ja laita se koodaamaan. Ei siitä tule yhtään mitään jos koodipohja on harrasteprojektia laajempi.

Kyllä mä tiedän, olen kokeillut (liian) monta kertaa. Mutta se ei ollutkaan se mun pointti postauksessa, kuten varmasti tangetin suunnasta huomasitkin.

Disclaimer - Tässähän jäi muutama kutkuttava haaste jollekin (itse en jaksa) testattavaksi. Tosin myönnän, että olettamukseni eivät perustu faktoihin.

 

[Tommy Goldfish]

Gemini tuntuu tuntevan Suomen lait tarkasti ja osaa myös soveltaa niitä. Kaikkien aiheiden moniasiantuntija taskussa on aikamoinen helpotus monessa kohtaa päivää.