Tekoäly

Kokeile itse korvata koodaaja antamalla määrittelyt tekoälylle jossain työprojektissa ja laita se koodaamaan. Ei siitä tule yhtään mitään jos koodipohja on harrasteprojektia laajempi.
Ei tietenkään vielä ainakaan voi sanoa tekoälylle että "koodaa linux kerneli". Jos haluaa hyvää lopputulosta on promptattava hyvin. Todella paljon auttaa AI-avustimen kanssa toimimista jos kirjoittaa hyvät säännöt ai:Lle projektiin, hyvät dokumentaatiot jne. Parhaat kielimallit ovat todella paljon parempia kuin paras 2kk vanha tai kokoluokkia parempi kuin paras pienempi lokaalimalli. Mitään lokaalia kielimallia(no r1 ihan ok. jos on tera muistia) en suostuisi käyttämään koodausavustimena. Hyvä työkalu on myös tärkeä, koska työkalu pellin alla tekee paljon työtä kontekstin ja promptin kanssa. Tällä hetkellä vaatii vielä taita ja näpertämistä että saa parhaan lopputuloksen ulos kielimalleista.

Olen optimistiminen AI-oodausavustimien kanssa koska ne auttavat jo nyt pienempien juttujen toteuttamisen ja melko isojen protojenkin kanssa. Tuskin kehitys tähän nykypisteeseen jäätyy vaan jatkuu nopeana. 5v päästä ollaan melko eri maailmassa kuin tänään. CS3.7, o4-mini-high ja gemini 2.5 pro ovat hieman eri asioissa hyviä. Noiden kolmena kanssa kun pelaa, valitsee oikean kielimallintehtävän mukaan ja promptaa hyvin niin pääsee pitkälle.

Pelkkä cursorin ai-pohjainen tab-complete on maagisen hyvä,...

MCP serverien/protokollan avulla voi tuoda esim. firman dokumentaatiot, koodit yms. ai:n kontekstiin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tietenkään vielä ainakaan voi sanoa tekoälylle että "koodaa linux kerneli". Jos haluaa hyvää lopputulosta on promptattava hyvin. Todella paljon auttaa AI-avustimen kanssa toimimista jos kirjoittaa hyvät säännöt ai:Lle projektiin, hyvät dokumentaatiot jne. Parhaat kielimallit on todella paljon parempia kuin paras 2kk vanha tai kokoluokkia parempi kuin paras pienempi lokaalimalli. Mitään lokaalia kielimallia(no r1 ihan ok. jos on tera muistia) en suostuisi käyttämään koodausavustimena. Tällä hetkellä vaatii vielä taita ja näpertämistä että saa parhaan lopputuloksen ulos kielimalleista.

Olen optimistiminen AI-oodausavustimien kanssa koska ne auttavat jo nyt pienempien juttujen toteuttamisen ja melko isojen protojenkin kanssa. Tuskin kehitys tähän nykypisteeseen jäätyy vaan jatkuu nopeana. 5v päästä ollaan melko eri maailmassa kuin tänään. CS3.7, o4-mini-high ja gemini 2.5 pro ovat hieman eri asioissa hyviä. Noiden kolmena kanssa kun pelaa, valitsee oikean kielimallintehtävän mukaan ja promptaa hyvin niin pääsee pitkälle.

Pelkkä cursin ai-pohjainen tab-complete on maagisen hyvä,...

MCP serverien/protokollan avulla voi tuoda esim. firman dokumentaatiot, koodit yms. ai:n kontekstiin.
Lainaamasi virke oli tarkoitettu tuohon ihmisvertaukseen, kun siitä oli kyse. Ihminen kykenee tarkastelemaan määrityksiä kriittisesti, luomaan uutta arkkitehtuuria ja vaikkapa kommunikoimaan steikkareiden kanssa tuossa kohtaa.

Sinun asiaasi vastaten:
Tällä hetkellä AI avustaa parhaiten jos esim. koodiin tekee featuren layeri tai moduuli kerrallaan tarkalleen kertoen mitä on tarpeen tehdä. Silloin se ei tosin auta taidoiltaan heikompaa kehittäjää, sillä siihen tarvitaan myös näkemystä. Selkeitä arkkitehtuurimuutoksia en ole kokeillut tehdä, sillä se menee helposti ns. tunkkaamiseksi AI-avustajien kanssa ja on lopulta nopeampi koodata itse. Sen uskon myös että viiden vuoden päästä ollaan eri tilanteessa, kunhan avustimien energiatehokkuus ja virheherkkyys saadaan selvästi paremmalle tolalle. Tällä hetkellä ne ovat kuitenkin aika paljon pienempi apu oikeissa töissä kuin mitä rummuttajat antavat ymmärtää. Aika usein pienissäkin asioissa on hitaampaa kirjoittaa hyviä prompteja kuin koodata itse, ellei ole hyvin hidas tai vasta aloitteleva koodaaja.
 
Lainaamasi virke oli tarkoitettu tuohon ihmisvertaukseen, kun siitä oli kyse. Ihminen kykenee tarkastelemaan määrityksiä kriittisesti, luomaan uutta arkkitehtuuria ja vaikkapa kommunikoimaan steikkareiden kanssa tuossa kohtaa.

Sinun asiaasi vastaten:
Tällä hetkellä AI avustaa parhaiten jos esim. koodiin tekee featuren layeri tai moduuli kerrallaan tarkalleen kertoen mitä on tarpeen tehdä. Silloin se ei tosin auta taidoiltaan heikompaa kehittäjää, sillä siihen tarvitaan myös näkemystä. Selkeitä arkkitehtuurimuutoksia en ole kokeillut tehdä, sillä se menee helposti ns. tunkkaamiseksi AI-avustajien kanssa ja on lopulta nopeampi koodata itse. Sen uskon myös että viiden vuoden päästä ollaan eri tilanteessa, kunhan avustimien energiatehokkuus ja virheherkkyys saadaan selvästi paremmalle tolalle. Tällä hetkellä ne ovat kuitenkin aika paljon pienempi apu oikeissa töissä kuin mitä rummuttajat antavat ymmärtää. Aika usein pienissäkin asioissa on hitaampaa kirjoittaa hyviä prompteja kuin koodata itse, ellei ole hyvin hidas tai vasta aloitteleva koodaaja.
Mun näkemys on, että AI tulee olemaan lähinnä avustin vielä pitkään. vrt. kävelet naapurikaupunkiin tai käytät autoa liikkumiseen. Auto on avustin, mutta erittäin hyvä sellainen. Se, että AI ei täysin korvaa ihmistä ei tarkota etteikö se AI olisi käyttökelpoinen. Nimimerkillä kohta aamukahvi juotu. Aamukahvin jälkeen cursor ai kuumaksi ja harrasteprojektin kimppuun.
 
Mun näkemys on, että AI tulee olemaan lähinnä avustin vielä pitkään. vrt. kävelet naapurikaupunkiin tai käytät autoa liikkumiseen. Auto on avustin, mutta erittäin hyvä sellainen. Se, että AI ei täysin korvaa ihmistä ei tarkota etteikö se AI olisi käyttökelpoinen. Nimimerkillä kohta aamukahvi juotu. Aamukahvin jälkeen cursor ai kuumaksi ja harrasteprojektin kimppuun.
Juujuu, olen ihan samaa mieltä. Vastasin viestiin jossa verrattiin ihmistä AI:hin väitteellä että se on ihmistä parempi, niin kun tuosta lainaamastasi viestistä pitäisi käydä ilmi.

Itsehän pidän noista avustimista eniten sillä tavalla käytettynä että teen itse jotain, sitten pyydän AI:n tekemään saman ja vertailen ratkaisuja miettien mitä voin oppia niistä eroista. Ei se aina auta, mutta joskus siitä saa näkemystä siitä miten eri tavoin samaa ongelmaa voi ratkoa. Se on vähän kuin hackathonit kavereiden kanssa, mutta AI ehtii leikkimään silloin kun kaverit eivät ehdi.
 
Heh, tulipahan tänään kokeiltua saako tekoäly pureksittua noin 30v vanhasta TurboPascal-koodista Python-koodia. Saihan se lähes täydellisesti, ainoat pari pikku juttua mitkä eivät kääntyneet olivat pari proseduuria/funktiota jotka olivat itse kirjoittamastani unitista eli kirjastosta ja sen sorsia en sattunut löytämään tekoälylle ihmeteltäväksi. Tiesin toki itse mitä nuo olivat ja kun ne vihjaisin AI:lle niin sieltä tulikin 99% toimiva koodi. Vähän joutui paria pikku juttua säätämään kun alunperin koodi oli tehty 486/Pentium -aikakauden koneille ja nykykoneissa kun on puhtia vähän eri tavalla. (Toisaalta, alkuperäinen käännetty koodikaan ei muistaakseni toiminut nopeammissa Pentiumeissa jonkun TurboPascal-kääntäjän bugin takia) Pitääpä joku päivä kokeilla kaivella lisääkin omia wanhoja koodeja ja käännellä niitä AI:n avulla...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 397
Viestejä
4 755 309
Jäsenet
77 303
Uusin jäsen
Seepra

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom