Tekkiläisten vauva/lapsikeskustelut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja micko
  • Aloitettu Aloitettu
Mä en sitten ollenkaan kykene ymmärtämään tota "mennään töihin lepäämään" -mentaliteettia.
No eihän sitä voi käsittää, jos lapset on helppohoitoisia, mutta kyllähän se lastenhoito voi helposti olla paljon rakempaa mitä töiden tekeminen, etenkin jos on hyvä omassa työssä ja pitää siitä, mitä tekee.

Ainakin omalla kohdalla lastenhoito oli aina hermoja raastavaa, koska lapsillani oli mm. allergioita. Allerginen lapsi ei nuku, itkee *koko* ajan ja sitä pakko pitää sylissä koko ajan. Ja lapsi on vielä semmoinen että liikaa itkiessä lapsi oksentaa, ei sitä voi vain jättää vähäksi aikaa itkemään, vaan sen jälkeen vaihdetaan lapsen ja pinnasängyn vaatteet tai pesätän mattokin siinä sivussa. Eli jos suurin osa ajasta menee lapsen kanniskeluun sylissä tai kärryssä heilutteluun, niin vaikea siitä lastenhoidosta on nautiskella ja töihin palaaminen on mahtavaa luksusta.

Lisäksi omat lapset olivat alle kouluikäisinä todella kovapäisiä. 80% kaikista käskyistä ja pyynnöistä mitä lapselle tekee on suoraan "en tee" ja jos vaikka sanoi että ennen ruokaa ei syödä jäätelä, se on tarkotiettu jälkiruoaksi, niin siitä saattoi tulla kolmen tunnin raivoaminen.

Tavallisten lasten vanhemmat eivät voi mitenkään käsittää, kuinka helvetin raskashoitoisia osa lapsista on pieninä. Ei minulla kaverit ymmärtäneet ollenkaan, että kerroin miten sen jälkeen kun saadaan lapsi nukkumaan, ollaan vaimon kanssa kuin kusi sukassa. Onhan helppo sanoa että "Kyllä lapsen on opittava tavallisia talon ääniä kestämään" jos oma lapsi ei herää nuppineulan tipahtaessa lattialle huutamaan vatsakivussa.
 
Lisäksi omat lapset olivat alle kouluikäisinä todella kovapäisiä. 80% kaikista käskyistä ja pyynnöistä mitä lapselle tekee on suoraan "en tee" ja jos vaikka sanoi että ennen ruokaa ei syödä jäätelä, se on tarkotiettu jälkiruoaksi, niin siitä saattoi tulla kolmen tunnin raivoaminen.
Millään tasolla ei ole tarkoitus syyllistää ja tietenkään en tiedä tilannetta ja tottakai lapset on myös erilaisia. Kuitenkin, kun mietin kolmea selkesti kovapäisintä lasta meidän lasten lähipiiristä ja naapurustosta, niin yhtäläistä näille kaikille on se, että näiden lasten vanhemmat ovat vähän antaneet periksi kaikessa ja ovat sellasia "liian rentoja"-tyyppejä. Käytännössä päiväkoti-ikäiset lapset pompottavat näitä aikuisia. Lapset on jäätävän kovia testaamaan ja haastamaan aikuista, että saako sitä jätskiä kun
1. kysyy
2. itkee ja kysyy
3. itkee 5min ja vaatii
4. karjuu 10min ja vaatii
5. karjuu 30min ja vaatii
6. jne
Jos sen vanhemman selkäranka katkeaa aina jossain vaiheessa, niin lapsi tiedostaa sen ja jaksaa kyllä sitten huutaa sen tarvittavan 3tuntia saadakseen sitä jätskiä. Jos taas siinä 10min huutamisen jälkeen kiikutat sen jätskin naapuriin kaverille tai roskiin, niin oppii lapsi, että tämä huutostrategia ei ollut se voittava, joten ensi kerralla jotain muuta. Ja tämä pitää aloittaa hyvin varhaisessa vaiheessa eikä vasta lähempänä eskari-ikää.
Tavallisten lasten vanhemmat eivät voi mitenkään käsittää, kuinka helvetin raskashoitoisia osa lapsista on pieninä. Ei minulla kaverit ymmärtäneet ollenkaan, että kerroin miten sen jälkeen kun saadaan lapsi nukkumaan, ollaan vaimon kanssa kuin kusi sukassa. Onhan helppo sanoa että "Kyllä lapsen on opittava tavallisia talon ääniä kestämään" jos oma lapsi ei herää nuppineulan tipahtaessa lattialle huutamaan vatsakivussa.
Meillä eka lapsi heräs jokaiseen nuppineulan tippumiseen ja kamppailtiin saman kanssa ja hiippailtiin talossa. Edelleen muistan laminaattilattiassa tietyt kohdat joihin ei saanut astua.
Tokan lapsen kohdalla melua oli käytännössä mahdoton enää estää. Mutta toinen nukkuikin vallan mainiosti myös metelissä. Toki hommattiin myös kohinalaite tasoittamaan melupiikkejä.
Kolmannen lapsen kohdalla sama homma, ei ongelmia nukkumisen / melun suhteen.
Itse vähän uskon kyllä siedätysstrategiaan, että kun alusta asti on melua ja hälinää niin siihen tottuu.
 
yhtäläistä näille kaikille on se, että näiden lasten vanhemmat ovat vähän antaneet periksi kaikessa
Niin. Taisin juuri sanoa että helppojen lasten vanhemmat eivät voi *mitenkään* tajuta sitä, että joku lapsi voi huutaa kolme tuntia sen takia että jäätelö syödään ruoan jälkeen. MOT. Minä en edes ole mikään löysän kurin kasvattaja, kuten *tietenkin* jokainen, jonka lapsi on normaali, olettaa, vaan mielummin heitän kaikki herkut roskiin kuin annan periksi.

Ainoa mahdollisuus välttää noita raivokohtauksia on oveluus ja esimerkiksi jos ruoan jälkeen on tarkotus syödä jäätelöä, se on vaan pakko pitää salassa kunnes se saadaan pöytään. Muuten voi tulla vaatimus että syödään se ensin → ei käy → huutamista → ei syödä ruokaa → ei syödä jäätelöä → huudetaan lisää → ei olla syöty, tulee nälkä → lämmitetty ruoka ei kelpaa → huudetaan lisää kiukkuisena → kaikkien ilta pilalla.

Kun vaimolla oli iltavuoro niin melkein kaikki illat huudettiin kun mikään ei käynyt, enkä minä antanut periksi. Eipä se ilta voi mitään muuta ollakaan kuin riitelyä, jos kaikki mitä ehdottaa, on ei. Syömään - ei. Iltapallle - ei. Pestään hampaat - ei. Vaihdetaan yövatteet - ei. Mennään nukkumaan - ei. Pysytään sängyssä - ei.

Se on sitten pelkkää tappelua, vääntämistä ja pakottamista kotiintulosta siihen, että lapsi nukahtaa.
 
Kuitenkin, kun mietin kolmea selkesti kovapäisintä lasta meidän lasten lähipiiristä ja naapurustosta, niin yhtäläistä näille kaikille on se, että näiden lasten vanhemmat ovat vähän antaneet periksi kaikessa ja ovat sellasia "liian rentoja"-tyyppejä. Käytännössä päiväkoti-ikäiset lapset pompottavat näitä aikuisia. Lapset on jäätävän kovia testaamaan ja haastamaan aikuista, että saako sitä jätskiä

Pahinta ei varmaan ole edes se että sanoo kaikkeen joo, vaan se (esim. mun vaimon harrastama) että sanoo kaikkeen aina lähtökohtaisesti ei, ja sitten kun tarpeeksi itkee ja kiukuttelee niin antaa kuitenkin periksi. En oo ikinä ymmärtänyt sitä miksi pitää lähteä haastamaan lapsen kanssa riitaa jos tietää jo valmiiksi ettei oo menossa päätyyn asti. Tuolla saa ihan normaalitempperamenttisestakin lapsesta kasvatettua ihan sietämättömän.

Tosi mieltä ylentävää kun sit itse on vuosien varrella rakennellut sellaisen aika uskottavan auktoriteetin että lapsi yleensä uskoo kerrasta (tai viimeistään kun sanoo uudelleen) niin sitten vaimo joka on tuolla turhalla kinaamisellaan menettänyt omansa, paheksuu sitä että mä en jaksakaan nillittää sille lapselle ihan joka asiasta...

Mut joo, oon kyllä nähnyt sellaisia lapsia (onneksi oma ei sentään ole) joiden luonne on vaan niin kova, että ne ei myöskään anna periksi vaikka kuinka pitäis itse päänsä. Parhaat jaksaa huutaa niin pitkään ja kovaa että se loppuu vasta kun taju lähtee (en edes tiennyt että tuollainen on fyysisesti mahdollista, mutta aina oppii uutta...) Silloin ei oo kyllä mikään ihme, jos alkaa aika huolella välttelemään konfliktitilanteita.
 
Oliskohan tää oikea ketju kysellä pikkulapsen alle puolivuotiaan kanssa matkustamisesta? Meinattiin käydä espanjassa ja mietittiin lähinä sitä uskaltaako lähteä ilman turvakaukaloa reissuun eli onko takseissa saatavilla noita?
 
Oliskohan tää oikea ketju kysellä pikkulapsen alle puolivuotiaan kanssa matkustamisesta? Meinattiin käydä espanjassa ja mietittiin lähinä sitä uskaltaako lähteä ilman turvakaukaloa reissuun eli onko takseissa saatavilla noita?

Onko Suomessa takseissa saatavilla turvakaukaloita?
 
Oliskohan tää oikea ketju kysellä pikkulapsen alle puolivuotiaan kanssa matkustamisesta? Meinattiin käydä espanjassa ja mietittiin lähinä sitä uskaltaako lähteä ilman turvakaukaloa reissuun eli onko takseissa saatavilla noita?
Saatiin turvakaukalot, kun varattiin taksit pari viikkoa etukäteen mennen tullen lentokentältä. Muuten ei mitään mahdollisuuksia saada. Jos on tarkoitus ajella enemmänkin, niin vuokraamoista saa erinomaisia istuimia kaiken kokoisille lapsille. Tästä kuitenkin huomiona, että meillä maksoi viikon reissusta turvakaukalo ja istuin saman verran kuin auto, joten ei mitään halpaa lystiä.
 
Saatiin turvakaukalot, kun varattiin taksit pari viikkoa etukäteen mennen tullen lentokentältä. Muuten ei mitään mahdollisuuksia saada. Jos on tarkoitus ajella enemmänkin, niin vuokraamoista saa erinomaisia istuimia kaiken kokoisille lapsille. Tästä kuitenkin huomiona, että meillä maksoi viikon reissusta turvakaukalo ja istuin saman verran kuin auto, joten ei mitään halpaa lystiä.
Joo täytyy varmaan buukata ennakkoon noi turvakaukalolliset taksit, sellasta oli kyllä tarjolla joillain firmoilla mitä asiaa googlettelin. Viikko menee fugessa lähinä vaan stressinpoistoa hotellin altaalla ja ravintoloissa syömistä niin sen puoleen jatkuvaa tarvetta ei ehkä ole. Täytyy speksailla vaan ajoissa.
 
Tavallisten lasten vanhemmat eivät voi mitenkään käsittää, kuinka helvetin raskashoitoisia osa lapsista on pieninä. Ei minulla kaverit ymmärtäneet ollenkaan, että kerroin miten sen jälkeen kun saadaan lapsi nukkumaan, ollaan vaimon kanssa kuin kusi sukassa. Onhan helppo sanoa että "Kyllä lapsen on opittava tavallisia talon ääniä kestämään" jos oma lapsi ei herää nuppineulan tipahtaessa lattialle huutamaan vatsakivussa.

Tämä. Itselläni 2 lasta. Eka lapsi ei antanut nukkua täysiä yöunia kertaakaan 2 vuoteen ja pahimmillaan heräili tunnin välein. Toka lapsi nukkui syntymästä asti joka yön heräämättä.
Samoin tämä eka lapsi oli niin kiinni meissä jatkuvasti ja tarvitsi huomiota jatkuvasti. Toka lapsi taas menee itsekseen leikkimään leluilla ja välillä pitää käydä tarkistamassa että missä lapsi oikein on kun on niin hiljaista.

Tuosta ekasta lapsesta tuli traumat mutta onneksi toinen osapuoli uskoi kun kerroin että tokasta lapsesta ei voi mitenkään tulla yhtä "paha". Ja näin onneksi menikin.
 
Oliskohan tää oikea ketju kysellä pikkulapsen alle puolivuotiaan kanssa matkustamisesta? Meinattiin käydä espanjassa ja mietittiin lähinä sitä uskaltaako lähteä ilman turvakaukaloa reissuun eli onko takseissa saatavilla noita?
Suosittelen että otatte oman turvakaukalon mukaan. Ainakin Finski kuljettaa sen ilmaiseksi.
 
Niin. Taisin juuri sanoa että helppojen lasten vanhemmat eivät voi *mitenkään* tajuta sitä, että joku lapsi voi huutaa kolme tuntia sen takia että jäätelö syödään ruoan jälkeen. MOT. Minä en edes ole mikään löysän kurin kasvattaja, kuten *tietenkin* jokainen, jonka lapsi on normaali, olettaa, vaan mielummin heitän kaikki herkut roskiin kuin annan periksi.

Ainoa mahdollisuus välttää noita raivokohtauksia on oveluus ja esimerkiksi jos ruoan jälkeen on tarkotus syödä jäätelöä, se on vaan pakko pitää salassa kunnes se saadaan pöytään. Muuten voi tulla vaatimus että syödään se ensin → ei käy → huutamista → ei syödä ruokaa → ei syödä jäätelöä → huudetaan lisää → ei olla syöty, tulee nälkä → lämmitetty ruoka ei kelpaa → huudetaan lisää kiukkuisena → kaikkien ilta pilalla.

Kun vaimolla oli iltavuoro niin melkein kaikki illat huudettiin kun mikään ei käynyt, enkä minä antanut periksi. Eipä se ilta voi mitään muuta ollakaan kuin riitelyä, jos kaikki mitä ehdottaa, on ei. Syömään - ei. Iltapallle - ei. Pestään hampaat - ei. Vaihdetaan yövatteet - ei. Mennään nukkumaan - ei. Pysytään sängyssä - ei.

Se on sitten pelkkää tappelua, vääntämistä ja pakottamista kotiintulosta siihen, että lapsi nukahtaa.
Tietty erittäin mahdollista, että teille on siunaantunut erityisen pirun riivaama lapsi. Mutta on meidänkin toka lapsi juuri tasan sun loppukuvailun mukainen "ei-lapsi" ja jokainen ruokailu/päiväkotiinlähtö sisältää huutamista. Mutta pysyy aisoissa kun ei vaan anneta periksi. Tai ainakaan mä en anna, vaimo antaa helpommin.

Kuitenkin myös hyvin yleistä, että vanhemmat vähän lepsuilee ja silloin vaativa lapsi ottaa kyllä vallan

Jos lapsi on ihan mahdoton niin joku nepsy/adhd diagnoosi ja adhd saa lääkkeitä.. tutun tyttö oli todella vaikea tapaus nuorena (<7v) mutta todella siedettävä kun lääkitys on kunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
Oliskohan tää oikea ketju kysellä pikkulapsen alle puolivuotiaan kanssa matkustamisesta? Meinattiin käydä espanjassa ja mietittiin lähinä sitä uskaltaako lähteä ilman turvakaukaloa reissuun eli onko takseissa saatavilla noita?
En laskis paljo ton varaan - vuosia sitten Teneriffalla piti onnistua ennakkovaraamalla ja vuokra-autofirmoiltakin mut tulivat tasan jokaikinen ilman ja sit kun nosti metakan et missä se on niin hakivat jotain kuppasia 20-30 vuotta vanhoja auringon ym. persraiskaamia turvaistuimia tai pelkkiä korokkeita. Ainakaan Teneriffalla ei edes tunnettu mitään kaukaloita.

Ota oma mukaan, niin voi suojatakin jotain.
 
Mut joo, oon kyllä nähnyt sellaisia lapsia (onneksi oma ei sentään ole) joiden luonne on vaan niin kova, että ne ei myöskään anna periksi vaikka kuinka pitäis itse päänsä. Parhaat jaksaa huutaa niin pitkään ja kovaa että se loppuu vasta kun taju lähtee (en edes tiennyt että tuollainen on fyysisesti mahdollista, mutta aina oppii uutta...) Silloin ei oo kyllä mikään ihme, jos alkaa aika huolella välttelemään konfliktitilanteita.
Systerin nuorimmaisella on diagnoosi tommosesta tikahtumis-/affektikohtausjutusta. Jos se poika pääsee kiihtymään tarpeeks / huutaa kiukussaan pidempään niin taju lähtee kankaalle ja on about kuoliaan olonen hetken aikaa vaikka onkin hengissä... Aluks oli kuulemma aika kamalaa ja sit myös ihmisten ilmoilla jos se niin sanotusti "kuolee yllättäen" ihan veltoks ja ei oikeesti siis tiedä, että kuoliko nyt oikeesti :D Siinä on paree pitää poika hyvässä ruuassa ja tuulella.
 
muutamat tekstit yllä luettu ja lapsettomana osallistun.
Mitä kirjoista lukenut. Vastuullinen vanhempi hyväksyy lapsen kovan äänen.
Lapsi yrittää kommunikoida parhaansa mukaan eikä vielä tiedä miten kommunikoida muutoin kun äänen käytöllä.
Vauva joka on ennen syntymää ollut eri ympäristössä, kun syntymän jälkeen on myös stressitekijä vauvalle kuten aikuisellekin uusi ympäristö.
Uudet äänet voivat luoda turvattomuutta. Ja tutut äänet luovat turvaa.
Jo kohdussa sikiö kuulee ympäristön ääniä. Mutta parhaiten äidin äänet, jotka tulevat ns enemmän suoraan korville muut äänet kuin toisesta huoneesta.

Jos kyse on tenavasta joka ymmärtää sanat kohta saat jäätelön kyse on tunteiden harjoittelusta. Pettymyksen sietäminen on tärkeä taito oppia ja vie aikaa.
Lapsi ei hallitse vasta kehittyvää hermostoaan vielä. Vähän kun olisi vain kaasu mutta ei jarruja. Lapsi tarvitsee aikuisen apua rauhoittamaan hermostonsa. Rauhallinen ja turvallinen sylin saaminen on yksi tärkein asia. Sylin saamisessa tulee kosketusaisti ärsyke ja lämpöä, jotka rauhoittavat fyysisesti.
 
Heleppoo ja yksinkertaista, kas ku en tullu ajatelleeksi - ei vaan kyllähän sitä 11- ja 13-vuotiaatkin voi kaapata. Sit vaan kun niitä jurppii asia x ja ovat nälkäsiä/kiukkusia/kärttysiä/hankalia/jotain, niin parempi ehkä keinolla/hämäyksellä millä hyvänsä saada ne syömään asap niin kyllä se tasoittaa... Aika usein on kiukku kiinni energiavajeesta ja niin oli pienenäkin, toki eivät vauvoina vielä osanneet kertoa/näyttää olevansa allergisia laajalti niin aika blackout ensimmäisistä vuosista.
 
Meillä lapset pienellä ikäerolla 4 ja 3. Ensimmäinen nukkuu ja käyttäytyy kuten pitääkin ja jälkimmäinen on saanut eri soppakauhasta ominaisuuksia. Nämä on vain hyväksytty ja siedettävä, mutta yksi asia, joka on ollut kantava voima ja tulee aina olemaan: ikinä ei olla annettu periksi eikä tulla antamaan (tiedän, että on ollut poikkeuksia). Ja tämä yksi ja ainoa johdonmukainen malli on helpottanut arkea suunnattomati tämän ei-lapsen kanssa. Aikaisemmin joku mainitsi tästä testaamisesta ja sen eri vaiheista, niin meillä ensimmäinen lopettaa ekaan kieltävään vastaukseen ja jälkimmäinen on siellä jossain portaissa 5-6 testaamisen osalta.
Tsemppiä kaikille arkeen lasten iästä ja käyttäytymisestä riippumatta. Kaikilla on haasteensa ja ne haasteet vain vaihtuvat seuraaviin.
 
Onko jotain vinkkejä vaunuista ja turvakaukaloista? Oletteko tilanneet ulkomailta? Katselin että sieltä ainakin saisi vähän halvemmalla kun tilaisi koko kokonaisuuden. Bugaboo ollut nyt lähinnä kiikarissa mutta muillekin ollaan avoimia eli kokemuksia olisi kiva kuulla
 
Onko jotain vinkkejä vaunuista ja turvakaukaloista? Oletteko tilanneet ulkomailta? Katselin että sieltä ainakin saisi vähän halvemmalla kun tilaisi koko kokonaisuuden. Bugaboo ollut nyt lähinnä kiikarissa mutta muillekin ollaan avoimia eli kokemuksia olisi kiva kuulla

Chariot cougar 2 kärryt ostin 2007, joihin tein superlonipatjasta tasaisen makuutason.
Kärryssäni oli käytössä polkupyörä aisa, juoksu pyörä sekä pienet ostokärrypyörät.

Tykkäsin ja laitos oli kovassa käytössä
 
Onko jotain vinkkejä vaunuista ja turvakaukaloista? Oletteko tilanneet ulkomailta? Katselin että sieltä ainakin saisi vähän halvemmalla kun tilaisi koko kokonaisuuden. Bugaboo ollut nyt lähinnä kiikarissa mutta muillekin ollaan avoimia eli kokemuksia olisi kiva kuulla
Itse en ostaisi kalliita (premium-merkkejä) uusina, hyvistä käytetyistä saa myydessä suurinpiirtein omansa takaisin, mutta toki vaatinee pientä metsästystä eli aikaa.

Itse tosin ostin uudet halpikset Amazonista ja annoin nimellisellä summalla eteenpäin niin en tiedä kannattaako minua kuunnella :whistling:
 
Itse en ostaisi kalliita (premium-merkkejä) uusina, hyvistä käytetyistä saa myydessä suurinpiirtein omansa takaisin, mutta toki vaatinee pientä metsästystä eli aikaa.

Itse tosin ostin uudet halpikset Amazonista ja annoin nimellisellä summalla eteenpäin niin en tiedä kannattaako minua kuunnella :whistling:
Käytettyjäkin tullut katsottua mutta rattaat + turvkaukalo tuntuvat olevan melkein samassa hinnassa Suomessa käytettyinä kuin koko paketti Saksasta uutena
 
Käytettyjäkin tullut katsottua mutta rattaat + turvkaukalo tuntuvat olevan melkein samassa hinnassa Suomessa käytettyinä kuin koko paketti Saksasta uutena
Tähän juuri viittasin tuolla ajankäytöllä että pitää aktiivisesti selailla ja pollailla myyntikanavia. Hyvin hinnoitellut paketit tuntuvat menevän noin heti niin suurin osa tarjolla olevista ilmoituksista on niitä kovilla pyynneillä olevia...
 
Saksasta tilattiin aikanaan rattaat ja turvalaukalo telakalla. Säästöä suomeen tuli n. 500€ ja yksi takuu asia hoitui suoraan valmistajan kanssa, joka lähetti varaosan kotiovelle.
 
Onko jotain vinkkejä vaunuista ja turvakaukaloista? Oletteko tilanneet ulkomailta? Katselin että sieltä ainakin saisi vähän halvemmalla kun tilaisi koko kokonaisuuden. Bugaboo ollut nyt lähinnä kiikarissa mutta muillekin ollaan avoimia eli kokemuksia olisi kiva kuulla
Toinen lastenistuin tilattiin Saksasta.

Säästö oli jotain 50-100 välillä. Haluttiin "marginaaliväri" tuon standardi mustan/harmaan sijaan, ja toimitusajat "kotimaisten" putiikkien osalta käytännössä sama kuin emämaasta tilaamalla - kukaan ei täälläpäin ilmeisesti raaski pitää koko sateenkaarisuoraa varastossa hillumassa.


Ylipäätään se pääasiallinen myyntiargumentti itselle ostella jotain täältäpäin on ylensä "tartten tän heti enkä 2,5 viikon kuluttua", hinnathan usein on ulkomailla sen verran paremmat ettäisommissa hankinnoissa ero hyv8n kattaa mahd. Kalliimmat postikulut (jotka eivät aina edes ole kalliimpia :D).
 
Muillekkin vaipparallista kärsiville hyvä tarjous, ainakin prismoissa, varmaan smarketit myös:

1769344705796.png
näissä joku ihmeen haju
 
Käytettyjäkin tullut katsottua mutta rattaat + turvkaukalo tuntuvat olevan melkein samassa hinnassa Suomessa käytettyinä kuin koko paketti Saksasta uutena
Rattaissa kannattaa muistaa, että takuuasiat ulkomaille on varmasti hankalampi hoitaa. Suomessakin saa noiden kanssa vääntää tasaisesti kun ainakin Emmaljungat lahoaa käsiin vähän joka nurkasta muutaman kuukauden käytön jälkeen ja siitä eteenpäin.
 
Onko jotain vinkkejä vaunuista ja turvakaukaloista? Oletteko tilanneet ulkomailta? Katselin että sieltä ainakin saisi vähän halvemmalla kun tilaisi koko kokonaisuuden. Bugaboo ollut nyt lähinnä kiikarissa mutta muillekin ollaan avoimia eli kokemuksia olisi kiva kuulla
2 kappaletta turvaistuimia tilannut babyshop.de. Pelkästään hinnan takia kannatti tilailla sieltä. Toisen olen myynyt jo eteenpäin ihan hyvään hintaan, joten vahva suositus ainakin täältä.
 
Millaisia kokemuksia ekaluokkaisen koulumatkojen järjestelystä. Meillä 3km lähimpään kouluun ja aikuinen taittaa tuon reiluun puoleen tuntiin. Ekaluokkaisen haaveiluilla jo kahdestaan menee yli tunti. Omasta mielestäni aika pitkä matka taittaa yksin (enkä usko isovanhempien mentiin ekalla luokalla 10km hiihtäen kouluun bullshittiä)
Koulu ei järjestä kyytiä kun menee pykälän alle tuon kolmen rajan. Lähin bussi menee n 1,5km päästä.

Ne kenellä on koulu joko 3km päässä tai kauempaa,
-Oletteko vieneet ja hakeneet lapsen jokapäivä? Vieminen ei nyt sinänsä ongelma jos on aamu, mutta hakeminen töiden puolesta vaatii paljon säätöä. Samoin ns kymppiaamut.

-Annatteko mennä pyörällä? Kysymys siis eka luokkalaisesta.

-Opettaisiko reitin bussille ja siten takaisin

-Muuttaisitteko lähemmäs koulua? Mielestäni kevyt mennä pyörällä kun on eka kouluvuosi takana ja matka ei nyt sinänsä pitkä paitsi talvella. Vaimo oikeasti alkanut etsiä asuntoja n 1-2 km säteeltä koulua. Kuinka merkittävänä pidätte koulun ihan liki asumista.
 
Itse menin aikoinaan ekasta luokasta alkaen parin kilsan koulumatkan fillarilla, mutta catch oli että se oli 95% kevyenliikenteen väylää, ilman yhtään tienylitystä, ja se 5% pätkä taas pussinperä-asuinkatu jossa käytännössä ei mitään autoliikennettä. Hyvin lintukoto reitti vaikka menisi laput silmillä.

Oman muksun tuleva koulumatka about saman pituinen, mutta täytyy sanoa että vähän emmin tuon yksin päästämistä fillarilla tuonne. On kevyenliikenteen väylä, mutta vain suurimman osan matkaa, ja se kulkee autotien vieressä. Päälle tulee parin risteävän autotien ylitys ja sitten vielä iso läjä asuinkatuja päälle. Tällä hetkellä fiilis että ostan muksulle ekoille luokille ennemmin bussikortin kuin annan suhata yksin fillarilla... no, ei ole hetkeen vielä ajankohtaista, mutta mielenkiintoista olisi kuulla muiden city/lähiövanhempien mielipiteitä koulumatkan taittamisesta.
 
Millaisia kokemuksia ekaluokkaisen koulumatkojen järjestelystä. Meillä 3km lähimpään kouluun ja aikuinen taittaa tuon reiluun puoleen tuntiin. Ekaluokkaisen haaveiluilla jo kahdestaan menee yli tunti. Omasta mielestäni aika pitkä matka taittaa yksin (enkä usko isovanhempien mentiin ekalla luokalla 10km hiihtäen kouluun bullshittiä)
Koulu ei järjestä kyytiä kun menee pykälän alle tuon kolmen rajan. Lähin bussi menee n 1,5km päästä.

Ne kenellä on koulu joko 3km päässä tai kauempaa,
-Oletteko vieneet ja hakeneet lapsen jokapäivä? Vieminen ei nyt sinänsä ongelma jos on aamu, mutta hakeminen töiden puolesta vaatii paljon säätöä. Samoin ns kymppiaamut.

-Annatteko mennä pyörällä? Kysymys siis eka luokkalaisesta.

-Opettaisiko reitin bussille ja siten takaisin

-Muuttaisitteko lähemmäs koulua? Mielestäni kevyt mennä pyörällä kun on eka kouluvuosi takana ja matka ei nyt sinänsä pitkä paitsi talvella. Vaimo oikeasti alkanut etsiä asuntoja n 1-2 km säteeltä koulua. Kuinka merkittävänä pidätte koulun ihan liki asumista.

Jos koko matkalle on kevyenliikenteen väylä ilman ajoväylän ylityksiä, sekä jos asuinalue ei ole nisti- ja pultsarikuskien täyttämä, niin antaisin mennä polkupyörällä, kunhan yhdessä käytte reittiä läpi kulkemalla toistuvasti.

Minulla oli lähes koko peruskoulun aikoinaan omatoiminen 1,6km katuvaloton linja-autolle siirtymä, josta ensimmäiset vuodet osittain käytiin taksilla hakemassa.

Omilla lapsilla oli 1,2km koulumatka, kahdella ajotien ylityksellä, ilman liikennevaloja.
Asuinalueellamme jää silloin tällöin nistikuskeja ratsiaan.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisia kokemuksia ekaluokkaisen koulumatkojen järjestelystä. Meillä 3km lähimpään kouluun ja aikuinen taittaa tuon reiluun puoleen tuntiin. Ekaluokkaisen haaveiluilla jo kahdestaan menee yli tunti. Omasta mielestäni aika pitkä matka taittaa yksin (enkä usko isovanhempien mentiin ekalla luokalla 10km hiihtäen kouluun bullshittiä)
Koulu ei järjestä kyytiä kun menee pykälän alle tuon kolmen rajan. Lähin bussi menee n 1,5km päästä.

Ne kenellä on koulu joko 3km päässä tai kauempaa,
-Oletteko vieneet ja hakeneet lapsen jokapäivä? Vieminen ei nyt sinänsä ongelma jos on aamu, mutta hakeminen töiden puolesta vaatii paljon säätöä. Samoin ns kymppiaamut.

-Annatteko mennä pyörällä? Kysymys siis eka luokkalaisesta.

-Opettaisiko reitin bussille ja siten takaisin

-Muuttaisitteko lähemmäs koulua? Mielestäni kevyt mennä pyörällä kun on eka kouluvuosi takana ja matka ei nyt sinänsä pitkä paitsi talvella. Vaimo oikeasti alkanut etsiä asuntoja n 1-2 km säteeltä koulua. Kuinka merkittävänä pidätte koulun ihan liki asumista.
Itse menin kävellen / pyörällä. En kokenut kyllä mitenkään ongelmalliseksi tuollaista noin 3km matkaa. Pyöräteitä ei ollut eikä jalkakäytäviäkään, kuin vasta 200m ennen koulua. Maaseutua oli joten tien vartta kävelin. Niin käveli kaikki muutkin kulmakunnan kakarat. En ehkä nyt missään metropolissa antaisi muksun liikkua itsekseen, mutta tuskinpa missään kontulassa tarvitsee 3km koulumatkoja kulkeakaan.

Riippuen sijainnista, antaisin mennä itse.
 
Millaisia kokemuksia ekaluokkaisen koulumatkojen järjestelystä. Meillä 3km lähimpään kouluun ja aikuinen taittaa tuon reiluun puoleen tuntiin.

Meillä mentiin pyörällä suurin osa vuotta, ja talvella sille ajalle kun ei ollut pyöräilykeliä niin hommattiin omalla rahalla bussikortti. Lapsi olis ehkä mieluummin kulkenut pyörällä talvellakin, mut silloiseen 16" pyörään ei ainakaan silloin tahtonut löytyä nastarenkaita.

Mut tuohon kyllä vaikutti että koululle asti oli hyvä pyörätie eikä mitään vaarallisia ylityksiä. Joillain kouluillakin on kuulemma suosituksia ihan pienimpien lasten pyöräilystä, mutta meillä ei ollut, enkä mä niitä olis kyllä noudattanut vaikka olis ollutkin. Kyllä tuota matkaa (meillä oli ehkä sen pari kilsaa) jotkut lapset kävelikin, mutta aikaahan siihen menee älyttömästi kun jäädään ihastelemaan jokaista etanaa ja hassunnäköistä kiveä.

Ja tietenkin Helsinki, eli bussilla pääsee ja yhden missaaminen ei ole maailmanloppu. Haja-asutusalueellahan tuo on vähän hankalaa, kun busseja kulkee harvakseen, kelvejä ei välttämättä ole ja ajonopeudet on kovia.

Nyt kolmosella ja koulu vaihtunut entistä kauemmas, eli joka aamu bussilla kouluun kaupungin maksamalla kortilla.
 
Pysähtyminen suojatien eteen ja katselu molempiin suuntiin. Onnistuu lapselta myös.
Toisinaan. Reaktioaika, ennakointi ja nopeus ylittää se tie on ihan eri luokkaa lapsella, varsinkin 6-7 vuotiaalla. Autoiliojiden myös hankalampi havaita pienempiä oli liivit päällä tai ei.
Kiitokset vinkeistä, hyviä täällä tulikin.

Yksi haastavampi tien ylitys tuossa on ilman suojateitä, muuten kevyttä liikennettä. Aloitetaan kävellen tuo 1,5km ja taitellaan bussilla loput nyt ekan vuoden. Ei ole pk seudusta kysymys, joten varmistan tuon että ehtii bussiin. Toisena vuotena katsotaan sitten pyörää.
 
Toisinaan. Reaktioaika, ennakointi ja nopeus ylittää se tie on ihan eri luokkaa lapsella, varsinkin 6-7 vuotiaalla. Autoiliojiden myös hankalampi havaita pienempiä oli liivit päällä tai ei.
Kiitokset vinkeistä, hyviä täällä tulikin.

Yksi haastavampi tien ylitys tuossa on ilman suojateitä, muuten kevyttä liikennettä. Aloitetaan kävellen tuo 1,5km ja taitellaan bussilla loput nyt ekan vuoden. Ei ole pk seudusta kysymys, joten varmistan tuon että ehtii bussiin. Toisena vuotena katsotaan sitten pyörää.
Lohdutuksena voi todeta, että suurin osa ekaluokkalaisista menee kouluun omin neuvoin. Ihan pk-seudullakin. Ollaanhan mekin vielä elossa.

Tie ylitetään silloin kun on hyvin aikaa ja tilaa, ei siinä mitään reaktioaikoja mitata. Älä ihmeessä opeta mitään juoksuja jostain välistä joka vaatisi hyvää reaktiokykyä yms.
 
Lohdutuksena voi todeta, että suurin osa ekaluokkalaisista menee kouluun omin neuvoin. Ihan pk-seudullakin. Ollaanhan mekin vielä elossa.

Tie ylitetään silloin kun on hyvin aikaa ja tilaa, ei siinä mitään reaktioaikoja mitata. Älä ihmeessä opeta mitään juoksuja jostain välistä joka vaatisi hyvää reaktiokykyä yms.
Luulenpa että pointti katosi näissä.
Kysyin kokemuksia ekaluokkaisen koulumatkan järjestelyistä. En olettanutkaan ettei se ole mahdollista (hiihtivät ne Isovanhemmatkin väitetysti kymmeniä kilometrejä vastatuuleen eikö vain ;)

Varmasti tuo kouluun pääsee ja pakkokin omin neuvoin. 3km en laita kuitenkaan itse kävelemään ekaluokkalaista tuota meidän matkaa, syistä mitä keskustelussa tullut ilmi. Johan tuossa kestäisi hemmetin kauankin. Jos joku niin tekee niin toimii varmasti heidän perheelle paremmin joko reitin, lapsen tai ajankäytönnön puolesta.

Pyörällä sitten saa itse päättää tokaluokalla miten haluaa talvella mennä.
 
Lol, ite kävelin kouluun ekalla luokalla ja tokalla luokalla vein siskon mukana. Ei se ollut silloin mikään "juttu". Kouluun piti mennä ja sillä siisti.

Nyt sitten vanhempana ei voi kuin puistella päätään, miten vaikeaa tällaisetkin asiat voi olla. Ja tarkoitan tämän niin päin, että ne hankaluudet on omassa kuupassa. Huoli on jatkuvaa ja julkisissakin kulkee niin vitun outoa porukkaa nykyään, että joka matkaa saa jännittää.
 
Mihin sillä ekaluokkalaisella on niin pirunmoinen kiire että haittaa jos kävely vähän kestää :confused: :confused:
Olen @David ":DA" Imodium kanssa ihan täsmälleen samaa mieltä. Ihan järkyttävää paapomista ja kauhistelua ihan normaaleista asioista. Ei ole kumma että lapset on tänä päivänä sekaisin jos tällaisistakin asioista saadaan näin vaikeita.

Tästä kun mennään 10v eteenpäin, niin porukka ei varmaan enää uskalla päästää lapsia ollenkaan kouluun koska siellähän voi joku epstein vaania.
 
Lol, ite kävelin kouluun ekalla luokalla ja tokalla luokalla vein siskon mukana. Ei se ollut silloin mikään "juttu". Kouluun piti mennä ja sillä siisti.

Nyt sitten vanhempana ei voi kuin puistella päätään, miten vaikeaa tällaisetkin asiat voi olla. Ja tarkoitan tämän niin päin, että ne hankaluudet on omassa kuupassa. Huoli on jatkuvaa ja julkisissakin kulkee niin vitun outoa porukkaa nykyään, että joka matkaa saa jännittää.
Huolissaan ne vanhemmatkin meistäkin olivat 80-90 luvulla ja aikaisemminkin. Asioita päiviteltiin muiden vanhempien kanssa, ei ollut kännyköitä, nettiä, foorumeita eikä somea. Onneksi vanhemmuus ja kasvattaminen ovat myös muuttuneen maailman kanssa hiukan kehittyneet tuossa ~ 40 vuodessa. Siitä olen samaa mieltä, että ihmeellistä jengiä tuolla liikkuu. Noita liikkui ehkä kasari ysärilläkin , mutta eivät päässet jokaisen seurattavaksi ja videoitavaksi sekunnissa. Paikallisista kylähulluista varoitettiin.
 
Meille on tulossa toinen lapsi jolloin lapsilla tulee olemaan 2 vuoden ikäero. Onko kokemuksia kannattaako hankkia jotkut tupla/sisarusrattaat, vai voiko parivuotias pärjätä seisomalaudalla (pienellä istuimellakin noita näyttää saavan)? Yhdet hyvä Britaxin rattaat jo löytyy ja aika kalliilta vaikuttaa esim Bugaboo Donkeyt käytettynäkin. Lisäksi tuplarattaat vie aika paljon tilaa ja mahtavatko olla hankalat busseissa jne.
 
Meille on tulossa toinen lapsi jolloin lapsilla tulee olemaan 2 vuoden ikäero. Onko kokemuksia kannattaako hankkia jotkut tupla/sisarusrattaat, vai voiko parivuotias pärjätä seisomalaudalla (pienellä istuimellakin noita näyttää saavan)? Yhdet hyvä Britaxin rattaat jo löytyy ja aika kalliilta vaikuttaa esim Bugaboo Donkeyt käytettynäkin. Lisäksi tuplarattaat vie aika paljon tilaa ja mahtavatko olla hankalat busseissa jne.
On hankalat. Me saatiin ilmaseks tuplarattaat mutta ei tullu käyttöä ku varaston tukkeena.. riippuu varmaan todella paljon käyttöprofiilista, mutta ite ostasin vaikka toiset kevyet matkarattaat mielummin joille vois olla viel useempi vuos käyttöä. Tai sinnittelisin hetken ilman..
 
Meille on tulossa toinen lapsi jolloin lapsilla tulee olemaan 2 vuoden ikäero. Onko kokemuksia kannattaako hankkia jotkut tupla/sisarusrattaat, vai voiko parivuotias pärjätä seisomalaudalla (pienellä istuimellakin noita näyttää saavan)? Yhdet hyvä Britaxin rattaat jo löytyy ja aika kalliilta vaikuttaa esim Bugaboo Donkeyt käytettynäkin. Lisäksi tuplarattaat vie aika paljon tilaa ja mahtavatko olla hankalat busseissa jne.

Riippuu ihan tarpeesta, eli siitä liikutteko paljon ulkona/kaupungilla lasten kanssa jalkaisin. Meillä kanssa muksuilla pari vuotta ikäeroa ja hommattiin käytettynä 150 egellä rinnakkain istuttavat tuplarattaat isoilla ilmarenkailla kun nuorempi muksu oli about vuoden ikäinen. Ikinä ei ole mitään ihmeempiä ongelmia busseihin mahtumisen tai muun kanssa. Nuo isot renkaat, joista etummaiset vielä kääntyivät, on kyllä must, koska muuten kaikenmaailman sohjoissa liikkuminen olisi ollut ihan perseestä. Koostaan huolimatta nuo rattaat on kuitenkin kevyet ja mukavat pyöritellä yksinkin, mitä ei voi kahden vaunun kanssa kikkailusta sanoa. Bonarina vielä sekin, että vaunuissa on erikseen laskettavat selkänojat molemmille, eli muktsut voivat vetää vuorotellen tai samaan aikaan tirsoja.

Kyllähän nuo säilytystilaa toki syövät jonkin verran, tosin meillä oli yleensä ulkona vaan katoksessa nuo niin eipä tuo niin haitannut. Pari-kolme vuotta olivat aika kovassa käytössä ja vielä viime kesänä käytiin lintsillä niiden kanss, vaikka vanhempi muksuista on jo niin iso, ettei oikeasti mitään rattaita enää tarvitse. Onpahan silti helpompi meille vanhemmille päästää isompikin rattaisiin huilimaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 051
Viestejä
5 145 383
Jäsenet
81 930
Uusin jäsen
No Johan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom