Ongelma on siinä, että tiedot on saatavilla aina riippumatta siitä tarvitaanko niitä vai ei. Toiseksi pelkkä "tarve" ei riitä oikeutukseksi massamaiseen tietojen keräämiseen ja säilömiseen. Tällä loukataan yleistä periaatetta (mm. GDPR), että ihmiset itse saavat päättää datastaan.
Kyllä sä voit itse päättää siitä, että millä tahoilla on pääsy sun tietoihin esim. siellä OmaKannassa. Ne erikseen joutuvat pyytämään hyväksynnän sulta, jos haluavat katsella niitä tietoja.
Mutta tämä ei nyt liity EU:hun niinkään, kerta kyse on kansallisista järjestelmistä.
GDPR:ssä on paljon hyvääkin, mutta eihän se ole suinkaan ainoa EU:n aikaansaama byrokraattinen säännös. Nyt sen hyviä piirteitä ollaan ilmeisesti kaventamassa.
Samat periaatteet lähtevät pitkälti Euroopan ihmisoikeussopimuksen yksityis- ja perhe-elämän suojasta, joten GDPR on osin päällekkäistä sääntelyä.
Ihmisoikeussopimusten kaltaiset sopimukset ovat yleensä erittäin korkeatasoisia ja niihin harvoin sisältyy ihan konkreettisella tasolla esim. rangaistusten määrittelyjä. Joten tarvitaan GDPR:n kaltaisia ihan konkreettisia lakeja, jotka nojaavat noihin perusoikeussopimuksiin, sitten määrittelmään tarkemmin, että mikä on sallittua ja mikä ei.
Totta, korvausvelvollisuus on, mutta GDPR-sanktioita ei viranomaiselle yleisesti voi määrätä sanallisia huomautuksia lukuunottamatta. GDPR puree yrityksiin juuri sanktioiden vuoksi.
Tuossa tekstissä luki, että sakot ovat myös mahdollisia.
Mutta siihen on aika hemmetin selvä syy, että minkä takia julkisille laitoksille ei määrätä sakkoja samaan tapaan kuin yrityksille. Koska julkisten laitosten kohdalla se olisi vain verorahojen pyörittämistä.
Esim. sanotaan, että Suomen poliisi rikkoisi GDPR:ää. Poliisille määrätään 50 miljoonan euron sakko. Ne maksaa sen Suomen valtiolle. Jolta ne 50 miljoonaa euroa alunperin tulivatkin sinne poliisin budjettiin.
Älytöntä on pikemminkin se, että arjen maksut kiertävät kansainvälisten järjestelmien kautta. Se on myös huoltovarmuusongelma, ja aivan turha, koska kaikilla oli toimivat kansalliset järjestelmät.
SEPA-sääntelyssä voisi säätää menettelyistä kansallisten pankkikorttien käytölle toisessa SEPA-maassa tai yleisestä velvollisuudesta tarjota SEPA-alueelle sijoittunutta maksukorttijärjestelmää.
Ei sitä lailla tarvitse luoda vaan SEPA-alueen pankeille voidaan luoda velvoite sellaisen tarjoamiseen, tavalla tai toisella.
Nykyään ihmisillä ne arjen maksut ovat usein kansainvälisiä. Ostetaan jotain nettikaupoista yms. Sitten etenkin Keski-Euroopassa on paljon reissausta rajojen yli, jolloin niiden päivittäisten maksuvälineiden pitää kuitenkin olla yleiseurooppalaisia.
Taaskin joku kansallisten korttien yleinen hyväksyntä olisi ihan mieletön idea. EU:ssa on 27 eri jäsenmaata. Ajatus siitä, että kaikkien pitäisi hyväksyä 27 erilaista kansallista korttistandardia on ihan mieletön.
Yksi yhteinen standardi, jotka kaikki käyttää, joka on juurikin sen SEPA:n pointti.
Ja joo, toinen vaihtoehto olisi laki, jolla velvoitettaisiin EU:n alueen pankkeja luomaan uusi järjestelmä, joka toimisi vaihtoehtona Visalle ja Mastercardille. Mutta pidän tuota huonompana versiona siitä, että luodaan tuo digieuro. Tuo olisi hitaampi, ties millä helvetillä saadaan kaikki EU-alueen pankit speksaamaan se yhteinen järjestelmä ja sitten toteuttamaan se.
Lisäksi kuten tuolla jo totesin, kerta maksuliikenne on niin olennainen osa yhteiskunnan toimintaa, en näe, että miksi siinä pitäisi olla yksityisen pankin aina välikätenä. Eihän se ole sitä käteismaksussakaan, joten miksi pitäisi olla sähköisessä maksamisessa.
Silloin toiminta on pankkisalaisuuden piirissä. Jos se olisi julkisen vallan organisoimaa, niin julkisella vallalla olisi suora näkymä ihmisten asioihin maksutapahtumakohtaisesti.
Ei sillä julkisella vallalla olisi yhtään sen enempää näkymää niihin kuin on nyt. Yhtälailla sitä digieuroa koskisi se pankkisalaisuus ja sen rikkominen vaatisi oikeuden päätöksen, kuten se vaatii nytkin.
Olisi varsin luontevaa säätää siitä, että euro-alueella käteisen euron tulee kelvata maksuvälineenä. Sillä vahvistettaisiin riippumattomuutta ulkomaisista maksunvälittäjistä ja parannettaisiin huoltovarmuutta.
No sun onneksi tuohon digieuro esitykseen sisältyy myös lisävaatimuksia käteisen hyväksymiselle. Tosin Suomessa sitä on kritisoitu juurikin liiallisena EU:n holhouksena, kerta se aiheuttaisi kauppiaille lisäkustannuksia tilanteessa, missä käteisen käyttö on suurelta osin loppunut.