Taloyhtiölaajakaistat, operaattorit ja hinnat

[Grazer]

Taloyhtiö tilaa kaikki oman sopimuksensa alle tulevat yhteydet, kuten myöskin telian, elisan ja dna:n liittymät.

Vaikka yrität asiasta jankata, niin 1000/1000M liittymä hintaluokassa 10e/kk on edelleenkin ylivertainen
vaikka sitä mihin muuhun liittymään vertaisit.

Eero

Tämä.

Jos kysyttäisiin että haluatteko samalla rahalla hitaamman nettiyhteyden vai nopeamman nettiyhteyden, yllättävän moni vastaisi tämän ketjun viestien perusteella että hitaamman.

Asiaa sivuten, kuinkahan paljon Suomessakin on taloyhtiöasukkaita, jotka eivät edes tajua että maksavat nettiyhteydestään kahteen kertaan? Tuossa kun wlan-haulla hakee, niin kuuluu naapureista useampikin tukari, jotka SSID:n perusteella operaattorien mobiilimodeemeja. Eli maksetaan tyytyväisenä vastikkeessa nettiyhteys kertaalleen ja sitten tilataan operaattorilta oma mobiilinetti ja maksetaan toiseen kertaan.

 

[Eikkas]

Tämä.

Jos kysyttäisiin että haluatteko samalla rahalla hitaamman nettiyhteyden vai nopeamman nettiyhteyden, yllättävän moni vastaisi tämän ketjun viestien perusteella että hitaamman.

Asiaa sivuten, kuinkahan paljon Suomessakin on taloyhtiöasukkaita, jotka eivät edes tajua että maksavat nettiyhteydestään kahteen kertaan? Tuossa kun wlan-haulla hakee, niin kuuluu naapureista useampikin tukari, jotka SSID:n perusteella operaattorien mobiilimodeemeja. Eli maksetaan tyytyväisenä vastikkeessa nettiyhteys kertaalleen ja sitten tilataan operaattorilta oma mobiilinetti ja maksetaan toiseen kertaan.

Monet ei ymmärrä, että 10M netti on taloyhtiössä sisäänheittotuote ja oikeaan käyttöön tarvitaan aina se satanen (+9,90 tai enemmän). Se että jaksetaan itkeä siitä, että mummelit maksaa pari euroa enemmän on mielestäni aina naurettava väite, kun samaan aikaan taloyhtiö saman rahan tuhlaa moninkertaisesti muilla huonoilla sopimuksilla. Jos enemmistö säästää ja saa huippunetin, niin se on kokonaisuuden kannalta todella hyvä ratkaisu ja lisää taloyhtiön arvoa.

"Meillä esimerkiksi taloyhtiö oli maksanut vaihtomatoista ylihintaa hieman yli neljä tonnia vuodessa, kymmenen vuoden ajan. Tarina on tosi. Mattotoimittajan vaihdolla melkein maksettiin siis melkein puolen vuoden internet laskut".

Monet maksaa sen 10M ja ottaa siihen päälle vielä sitten 4G kaistan.

Ennen vuotta 2017 minunkin laajakaistani (100/10 ethernet, dna) maksoi noin 35e/kk, riippuen juuri huonoista sopimuksista.


Eero

 

[kha]

Monet ei ymmärrä, että 10M netti on taloyhtiössä sisäänheittotuote ja oikeaan käyttöön tarvitaan aina se satanen (+9,90 tai enemmän).

Mitä mahtaa tämä "oikea käyttö" olla?

 

[Eikkas]

Mitä mahtaa tämä "oikea käyttö" olla?

Oikeastaan mitä tahansa käyttöä, sillä 10M alkaa olla jo pelkästään nettisurffaukseenkin liian hidas.
Oikeastihan aika monella on jo nopeampi liitymä kännykässä. Niihinkään ei taida edes alle satasta
saada ostettua.

Esimerkiksi uutisvideoiden katselua, yksi netflix kanava alkaa olla jo 10M:llä liian hidasta jos muuta tehdään samaan aikaan.

Eero

 

[pulatunnus]

Telia on ainakin tuonut 10G rungon kiinteistökytkimiin jo monta vuotta. Meille eivät 24 asunnon yhtiöön suostuneet toimittamaan kuitua, kun ei ole kapasiteettia 10G rungolle alueella.

Olisko kyse vähän jostain muusta kuin aiemmissa viesteissä kirjoiteltu

En minä itseäni väittänytkään suureksi tietäjäksi, mutta esimerkiksi tuo mainitsemasi "As Oy Kirkkonummen Duo, 90 asuntoa 1G runkoliittymä." todistaa juuri sen mitä kirjoitin, eli että huoneistokohtaisen nopeuden 1000M/1000M mainostaminen on tietyllä tavalla samanlaista markkinointia, kuin mitä mobiilioperaattorit mainostavat omista yhteysnopeuksistaan: toteutuvat silloin, kuin kukaan muu tai hyvin harva käyttää yhteyttä samaan aikaan, jos runkoliittymän mitoitus on sama kuin huoneistokohtainen yhteysnopeus. Ja tässä ei ollut puhe keskimääräisestä datankäytöstä, joka todellisuudessa toki on merkitsevä, vaan siitä, miten näitä asioita täällä esität, esim:

Jos yhteys on 1gbit ja se edellään myydään muutamalle kymmennelle gigabitin yhteytenä, niin voi tomia,
Se miksi toimii ehkä tänään johtuu siitä että puhutaan sellaisesta nopeudesta jolla käyttäjälle merkitystä lähinnä speedtest ajoissa, ja jos joukkoon mahtuu joku joka kykenee käyttämään oikeasti muutamansadanmegabitin nopeuksia, niin palvelutaso pysyy silti laadukkaana.


Ajatuksesi ongelmasta toimis, jos kiinteistöön tilattaisiin satameganen yhteys ja se edelleen myytäisi muutamalle kymmennelle satamegasena, jolloin voi olla niin paljon käyttöä että palvelukokemus oikeasti kärsii.

Vaikka yrität asiasta jankata, niin 1000/1000M liittymä hintaluokassa 10e/kk on edelleenkin ylivertainen

vaikka sitä mihin muuhun liittymään vertaisit.

Ketjussa joku postaili 50 sentin liittymistä, joissa lisäksi mukana kaapelitv. taisi olla 50 meganen.

Itse arvostan gigasta symmetristä yhteyttä, muutamaa kiinteää jukisia Ipv4 osoitteita, toimiva IPv6, mutta taloyhtiön pitää miettiä maksattaako yhden käyttäjän tarpeet kaikilla, vai ei.

Mutta todelliset valintatilanteet on toisenlaiset ja kannatan sitä että taloyhtiö valinnoissaan painottaa hinnan rinnalla myös yhteyden laatua ja huomioida vaativammatkin käyttäjät. Valitettavan usein pienihintaero voi ratkaista enemmän kuin laatuero.

Internet on aina jaettua kaistaa. Delikoituja linkkejä saa vaan todella kovalla rahalla. Saat vapaasti kopioida business mallin, jolloin saat itsellesi ja naapureillesi nopeat laajakaistat.

Tämä hyvä huomioida, ja huomioida myös sitä yhteyttä taloyhtiöön valitessa.

Jos markkinoi asukkaille kunnollista laadukasta 1gbit/1gbit internet yhteyttä, niin mihin asti se lopulta yltää.

Jos kysyttäisiin että haluatteko samalla rahalla hitaamman nettiyhteyden vai nopeamman nettiyhteyden, yllättävän moni vastaisi tämän ketjun viestien perusteella että hitaamman.

Oikeasti ? mihin nyt viittaat, mennyt ihan ohi.
Tai sitten jos viittaat siihen että osa arvostaa enemmän oikeaa kunnollista aitoa toimivaa nettiyhteyttä , vs jokin nimellisesti nopeampi.
Osa myös arvostaa paluukaistaa, vs nimellisesti nopea liittymä, mutta paluusuunta aivan onneton.

Asiaa sivuten, kuinkahan paljon Suomessakin on taloyhtiöasukkaita, jotka eivät edes tajua että maksavat nettiyhteydestään kahteen kertaan? Tuossa kun wlan-haulla hakee, niin kuuluu naapureista useampikin tukari, jotka SSID:n perusteella operaattorien mobiilimodeemeja. Eli maksetaan tyytyväisenä vastikkeessa nettiyhteys kertaalleen ja sitten tilataan operaattorilta oma mobiilinetti ja maksetaan toiseen kertaan.

Olisi varmaan ihan kiinnosta tieto.

Mutta tuota SSID juttua kommentoin. Samaan törmännyt, jotain arvauksia.
Jos taloyhtiö soppari on tuore, niin vanhoja määräaikaisia käytetään, ja osalla voi jäädän vanhat laitteet.
Liikkuvalaajakaista, niin ne on nimensä mukaa liikkuvia, ja ainakin osa käyttää ihan tietoisesti.
Eli se toinen operaattori on osalla ihan tietoinen tarkoituksella tehty valinta, osa voi käyttää myös rinnalla sitä taloyhtiön sopimaa yhteyttä.

Yhtiöissä jossa vaihtuvuus isoa ja infot huonoja, niin asukas voi olla täysin tietämätön tarjonnasta, ja sen taloyhtiön käyttöön otto voi maksaa asukkaalle, joten kaikille ei ole rahanarvoista.

 

[kha]

Oikeastaan mitä tahansa käyttöä, sillä 10M alkaa olla jo pelkästään nettisurffaukseenkin liian hidas.
Oikeastihan aika monella on jo nopeampi liitymä kännykässä. Niihinkään ei taida edes alle satasta
saada ostettua.

Kyllä niitä puhelinliittymiä saa alle satasen netillä, löytyy esimerkiksi 0,256, 1, 10, 20 Mbps.

 

[pulatunnus]

Oikeastaan mitä tahansa käyttöä, sillä 10M alkaa olla jo pelkästään nettisurffaukseenkin liian hidas.
Oikeastihan aika monella on jo nopeampi liitymä kännykässä. Niihinkään ei taida edes alle satasta
saada ostettua.

Esimerkiksi uutisvideoiden katselua, yksi netflix kanava alkaa olla jo 10M:llä liian hidasta jos muuta tehdään samaan aikaan.

Eero

Moobilissa nopeudet lähtee jostain 256kbit/s ylöspäin. (en nyt katsonut onko tuo juuri hitain vai esim 128kbit/s, tuotakin hitaampi on, mutta menee vähän ohi aiheen)

Laadukkaalla kymppimegasella tekee jo paljon, juttu on siinä millainen hinnoittelu.

Kannusta sitä että taloyhtiö laajakaista soppari tekiessa huomio laajasta asukkaiden tarpeet ja tilanteet. Jos perusnopeus on hidas, niin soppari selalinen että nopeuden nostot on hinnoiteltu ja huomioitu tarjouksissa.

Joissain soppareissa hidasperusnopeus ja nopeuden nostot kohtuuhintaisia, perusmaksut pienet, sopii hyvin yhtiöihin joissa kustannuspaineita ja merkittävästi käyttäjiä(osakkaita) joilla ei halua maksaa(tarvetta) nopeammasta.

On yhtiöitä joissa perustarve on merkittävästi nopeampi, ja laajasti yksimielisyys asiasta, niin muutaman takia ei kannata siinä kitsastella, jos hintaero vuositasolla ei ole se juttu. Yhtiön kannattaa muistaa että on muitakin tekijöitä kuin se nopeus, eli on valinta mikä vain niin isossa yhtiössä voi olla asukkaita joille se valittu on väärä, liki arvoton.

 

[Eikkas]

Jos yhteys on 1gbit ja se edellään myydään muutamalle kymmennelle gigabitin yhteytenä, niin voi tomia,
Se miksi toimii ehkä tänään johtuu siitä että puhutaan sellaisesta nopeudesta jolla käyttäjälle merkitystä lähinnä speedtest ajoissa, ja jos joukkoon mahtuu joku joka kykenee käyttämään oikeasti muutamansadanmegabitin nopeuksia, niin palvelutaso pysyy silti laadukkaana.


Ajatuksesi ongelmasta toimis, jos kiinteistöön tilattaisiin satameganen yhteys ja se edelleen myytäisi muutamalle kymmennelle satamegasena, jolloin voi olla niin paljon käyttöä että palvelukokemus oikeasti kärsii.


Ketjussa joku postaili 50 sentin liittymistä, joissa lisäksi mukana kaapelitv. taisi olla 50 meganen.

Itse arvostan gigasta symmetristä yhteyttä, muutamaa kiinteää jukisia Ipv4 osoitteita, toimiva IPv6, mutta taloyhtiön pitää miettiä maksattaako yhden käyttäjän tarpeet kaikilla, vai ei.

Mutta todelliset valintatilanteet on toisenlaiset ja kannatan sitä että taloyhtiö valinnoissaan painottaa hinnan rinnalla myös yhteyden laatua ja huomioida vaativammatkin käyttäjät. Valitettavan usein pienihintaero voi ratkaista enemmän kuin laatuero.


Tämä hyvä huomioida, ja huomioida myös sitä yhteyttä taloyhtiöön valitessa.

Jos markkinoi asukkaille kunnollista laadukasta 1gbit/1gbit internet yhteyttä, niin mihin asti se lopulta yltää.


Oikeasti ? mihin nyt viittaat, mennyt ihan ohi.
Tai sitten jos viittaat siihen että osa arvostaa enemmän oikeaa kunnollista aitoa toimivaa nettiyhteyttä , vs jokin nimellisesti nopeampi.
Osa myös arvostaa paluukaistaa, vs nimellisesti nopea liittymä, mutta paluusuunta aivan onneton.



Olisi varmaan ihan kiinnosta tieto.

Mutta tuota SSID juttua kommentoin. Samaan törmännyt, jotain arvauksia.
Jos taloyhtiö soppari on tuore, niin vanhoja määräaikaisia käytetään, ja osalla voi jäädän vanhat laitteet.
Liikkuvalaajakaista, niin ne on nimensä mukaa liikkuvia, ja ainakin osa käyttää ihan tietoisesti.
Eli se toinen operaattori on osalla ihan tietoinen tarkoituksella tehty valinta, osa voi käyttää myös rinnalla sitä taloyhtiön sopimaa yhteyttä.

Yhtiöissä jossa vaihtuvuus isoa ja infot huonoja, niin asukas voi olla täysin tietämätön tarjonnasta, ja sen taloyhtiön käyttöön otto voi maksaa asukkaalle, joten kaikille ei ole rahanarvoista.

Valitettavasti täytyy todeta, että monen (lähes kaikkien) argumentointi on tasoa, minusta tuntuu, että asia on näin ilman
mitään oikeaa tietämystä asioista saati tietoliikenteestä.

Julkaisen siis tässä vuoden tilastot oman väitteideni todisteeksi. Kuvan lataamalla saa tarkemmat tilastot. Oikeastaan tässä
on asia aika selkeästi ilmastu. Itselläni on siis neljän vuoden tilastot isosta yhtiöstä ja hieman yli vuoden tilastot keskisuuresta.

Tulkitaan vielä käyrää niin, että kahdesta gigasta on ollut aina vähintään 1G vapaana kaistaa ja keskimääräinen kulutus on siis
alle 100Mbit/s, 200 käyttäjän määrällä.

Eero

 

[Ogeli]

Eipä Ficix liikenne älytöntä ole vaikka aika monta "kerrostaloa"

:::FICIX:::

stats-ficix.basen.com

 

[Eikkas]

Eipä Ficix liikenne älytöntä ole vaikka aika monta "kerrostaloa"

:::FICIX:::

stats-ficix.basen.com

Ficix ei toki kaikkea kerro mutta paljon silti. Käytännössä voidaan sanoa, että 1G riittää erittäin hyvällä palvelutasolla
sataan asuntoon. 2G riittää erittäin hyvällä palvelutasolla sataan asuntoon vaikka verkossa olisi paljon 4K streamien katsojia.

Netin käyttö on purskeittaista ja kytkimet tasaavat tekniikallaan jo kuormaa.

Dataa ei luukuteta 247 täydellä kuormalla vaikka merkittävä osa täällä olevista niin luulee. Jos jokainen käyttäisi täysillä 247, niin 4G verkko hyytyisi täysin.

Eero

 

[pulatunnus]

Tulkitaan vielä käyrää niin, että kahdesta gigasta on ollut aina vähintään 1G vapaana kaistaa ja keskimääräinen kulutus on siis
alle 100Mbit/s, 200 käyttäjän määrällä.

En nyt ihan varma mitä yritit kommentoida.

Kotikäytössä palvelunkokemuksen kannalta oleellista on ns ruuhka-ajan palvelutaso.

Kuvasta puuttuu oleelliseet jutut, mutta jos arvaillaan, niin eikö tuo juuri kuvaa sitä että satameganen yhtiö yhteys ei riittäisi alkuunkaan palveleen laadukkaasti. Ja gigasen riittävyys perustuu juurkin siihen että tänäpäivänä harvalla kotikäyttäjällä on palveluita, nopeustestien lisäksi, missä se voisi hyödyntää yhteyden nopeutta. (jos tuossa yritit komemntoida että satameganen yhteys riittäisi taloyhtölle)




Taloyhtiölle gigasen symmetrisen aidon asukas nettiyhteyden yhteyden suurin riski on jos yksi asukas sitä keksii oikesti käyttää. Mutta siitä selviää sillä että antaa valittaa, ja syyttää yhteyden operaattoria jne. Kun muut asukkaat on tyytyväisiä, niin yhtiökokeuksessassakaan ei tule lokaa niskaan.

Ja vaikka se asukas jakaisi omalta palvelimelta tiedostoja/videoita, niin pitäisi olla joku tubettaja tähti että alkaisi tuntuun ruuhka-aikaan. Ja todennäköisesti paluusuunta on muilla niin vähäisessä käytössä että ei ongelmaa.

Toinen mikä muka pelastaa on se että pullonkaula ei ole taloyhtön ytheys, vaan muualla, koti käyttäjä kun siirtää kahden satasen yhteyden välillä, niin voi päästä ihan lähelle, mutta jos siirteelee kahden gigansen yhteden välillä, niin on jo vähän väliä minkä välillä.

Jos asukas alkaa VPN tai muita tunnelointi juttuja tarjoamaan, niin sillä saa molemmat suunnat kuormitettua, omassa yksityisessä käytössä saa toki vähän keksi miten haitaksi asti sekään yltyisi.

 

[pete874]

Valitettavasti täytyy todeta, että monen (lähes kaikkien) argumentointi on tasoa, minusta tuntuu, että asia on näin ilman
mitään oikeaa tietämystä asioista saati tietoliikenteestä.

Julkaisen siis tässä vuoden tilastot oman väitteideni todisteeksi. Kuvan lataamalla saa tarkemmat tilastot. Oikeastaan tässä
on asia aika selkeästi ilmastu. Itselläni on siis neljän vuoden tilastot isosta yhtiöstä ja hieman yli vuoden tilastot keskisuuresta.

Tulkitaan vielä käyrää niin, että kahdesta gigasta on ollut aina vähintään 1G vapaana kaistaa ja keskimääräinen kulutus on siis
alle 100Mbit/s, 200 käyttäjän määrällä.

Eero

Ihan mielenkiinnosta kyselen, että mitä tolle sun kaistalle tapahtuu kun vaikka kahdessa kämpässä joku pelilauncheri lataa isoa päivitystä maksimi nopeudella samaan aikaan? Toki tuolla nopeudella ei kauaa kestä lataamisessa, mutta onko sillonkin vähintään giga vapaana kaistasta?

Edit. Tosiaan oletukseni oli että siellä saa yhtä gigaa sisään per kämppä.

 

[Eikkas]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, että mitä tolle sun kaistalle tapahtuu kun vaikka kahdessa kämpässä joku pelilauncheri lataa isoa päivitystä maksimi nopeudella samaan aikaan? Toki tuolla nopeudella ei kauaa kestä lataamisessa, mutta onko sillonkin vähintään giga vapaana kaistasta?

Käytännössä on "vähintään" giga aina vapaana. Yhden asian tässä unohdat, sen että lähetyspää (palvelimet) käytännössä kuristavat lähetyskaistaa eli edes funetin ftp:stä ei taida saada gigaista ulos.

Käytännössä serverit antavat yleensä ulos yleensä luokkaa 100-300Mbit/s per käyttäjä (ip).

Kokemuksien perusteella sanon, että 4K streamaus on se joka kaistaa oikeasti vie, sillä siinä aikaa vietetään eniten. Toki nämäkin bufferoivat nopealla linjalla, jos laitteessa on muistia.

Eero

 

[Eikkas]

Taloyhtiölle gigasen symmetrisen aidon asukas nettiyhteyden yhteyden suurin riski on jos yksi asukas sitä keksii oikesti käyttää. Mutta siitä selviää sillä että antaa valittaa, ja syyttää yhteyden operaattoria jne. Kun muut asukkaat on tyytyväisiä, niin yhtiökokeuksessassakaan ei tule lokaa niskaan.

Tämä ei ole taloyhtiölle millään tasolla riski, aina verkossa voi ajaa QoS:ssia tai ostaa lisää kapasiteettia tarpeen mukaan. Normaaleissa verkoissahan teleoperaattorit ajavat jo QoS:ssia. Tulee ymmärtää, että normaalisti mobiiliverkoissakin on kaistanrajoittimet eli tietyn tyyppinen väärinkäyttö on mahdotonta. Normaalit teleoperaattorit kuristavat myös p2p eli torrenttia. Me emme sellaista tee.

Itse emme käytä QoS:ssia ja kaistaa on tälläkin hetkellä enemmän kun sitä kukaan käyttää.

Eero

 

[pulatunnus]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, että mitä tolle sun kaistalle tapahtuu kun vaikka kahdessa kämpässä joku pelilauncheri lataa isoa päivitystä maksimi nopeudella samaan aikaan? Toki tuolla nopeudella ei kauaa kestä lataamisessa, mutta onko sillonkin vähintään giga vapaana kaistasta?

Edit. Tosiaan oletukseni oli että siellä saa yhtä gigaa sisään per kämppä.

Yleisellä tasolla, riippuu mitä on myyty.

Jos on myyty 1Gbit/s normaalinopeus, niin voi tulla ongelmia.

Mutta yleensä lupaus on jotain muuta, esim normaalinopeus 600mbit/s, ja vaihteluväli menee alle normaalinopauksen.

Jos lupaukset kohdillaan ja
kuvitellaan että muutama asukas lataa eri palvelimilta jotka pystyy tarjoileen gigabitin nopeudella, niin se ei ole taloyhtiö yhteyksille, palvelulle mikään ongelma.

Muiden asukkaiden palvelutaso voidaa pitää hyvänä, ja ei ole ongelma jos yksittäisen yhden noeutta rajoitetaan hetkellisesti alle 500Mbit/s

Hetkellisesti yhteyden suorituskyvyn ei tarvi ylittää vaihteluvälin alarajaa.

Gigabittisen juju on tänäpäivänä se että se on kuluttajalle niin ylimioitettu että nopeustestien lisäksi sitä on vaikea täyttää.

Satameganen on sellainen että sitä on mahdollista käyttää täydellä kaistalla.

Joskus aikanaan luvut oli kymmennes osa noista, ja sitä aiemmin kymmennes osa jne.

Keskiverto yhtiössä on siis ihan sama onko nopeus rajoitettu vai ei.

Ongelma siitä on tullut "operaattoreilla" viranomaisten puolelta, eli markkinointi ja lupaus pitää olla tolkullisia ja ne pitää pystyä täyttämään.

Eli jos taloyhtö mokaa lupauksessa, lupaa gigabitin normaalinopeuden, ja muutama oikeasti keksii miten palvelu voi käyttää, niin siihen olisi vastattava.

Mutta keksi jotain käyttö millä saisi sellaisen perus 500Mb/s liikenteen alaspäin aikaan, joku kamera serveri, johon streemaa parisataa kameraa isolla bittivirralla. Kesämökki aika hyvin valvottu...

 

[Eikkas]

Mutta keksi jotain käyttö millä saisi sellaisen perus 500Mb/s liikenteen alaspäin aikaan, joku kamera serveri, johon streemaa parisataa kameraa isolla bittivirralla. Kesämökki aika hyvin valvottu...

Sama kaveri varmaan ajelee ympyrää taloyhtiön parkkihallissakin.

Tälläisiin tapauksiin kyllä on keinot, näihin molempiin. Parkkihallissa taloyhtiö varmaan ottaa parkkipaikan ois ja verkossa rajoittaa käyttöä tai ostaa lisää kaistaa.

Eero

 

[pulatunnus]

Tämä ei ole taloyhtiölle millään tasolla riski, aina verkossa voi ajaa QoS:ssia tai ostaa lisää kapasiteettia tarpeen mukaan. Normaaleissa verkoissahan teleoperaattorit ajavat jo QoS:ssia.

Operaattori ei voi priorisoida liikennettä, jos siellä asukas keskii jotain oikeaa käyttö gigaselle yhteydelle ja hänelle on sellainen myyty, niin on se myös tarjottava.

Jos tarkoitit että operaattorin on pidettävä huoli että yhteydet toimii ja teknisesti taattavat ettei yksittäinen käyttäjä voi tukkia muiden yhteyksiä. niin niin myös tekevät.

Tulee ymmärtää, että normaalisti mobiiliverkoissakin on kaistanrajoittimet eli tietyn tyyppinen väärinkäyttö on mahdotonta.

Ei ole liittymän väärinkäyttöä jos sitä käyttää luvatulla nopeudella.

Normaalit teleoperaattorit kuristavat myös p2p eli torrenttia.

Oikeasti ? jokin lähde kiinnostaa.

Itse emme käytä QoS:ssia ja kaistaa on tälläkin hetkellä enemmän kun sitä kukaan käyttää.

Rajoittaako operaattorinne, jolta hankitte yhteydet eteenpäin ?

Ja jotain teknisiä ratakaisuja teillä on oltava ettei yksittäinen käyttäjä heikenne muiden asukkaiden yhteyden laatua.

 

[pulatunnus]

Sama kaveri varmaan ajelee ympyrää taloyhtiön parkkihallissakin.

Tälläisiin tapauksiin kyllä on keinot, näihin molempiin. Parkkihallissa taloyhtiö varmaan ottaa parkkipaikan ois ja verkossa rajoittaa käyttöä tai ostaa lisää kaistaa.

Hmm. yritätkö sanoa että jos joku keksii yhteydelle käyttöä, niin se saatetaan ottaa häneltä pois?


Gigasen kuluttajayhteyden liikeidea on se ettei sitä kukaan käytä.

Sama kaveri varmaan ajelee ympyrää taloyhtiön parkkihallissakin.

Jos jollain oikeasti on paljon valvonta kameroita, niin on ihan hyvä idea streemata ne verkon yli tallentimelle ja sieltä edelleen katsojille.
Jos suvussa/kaveripiirissä on joku jolla on sopiva yhteys, niin sitä kannattaa käyttää. Sitä voi myös käyttää VPN tunnelointiin.

Vaikka niita kameroita olisi kymmenniä, niin gigabitin lupauksessa ne ei tunnu. Toivottavasti putki riittää myös mailmalle.

 

[kha]

Toinen mikä muka pelastaa on se että pullonkaula ei ole taloyhtön ytheys, vaan muualla, koti käyttäjä kun siirtää kahden satasen yhteyden välillä, niin voi päästä ihan lähelle, mutta jos siirteelee kahden gigansen yhteden välillä, niin on jo vähän väliä minkä välillä.

Wifi reitittimet/tukiasemat toimivat myös jarruina ja veikkaisin valtaosan nettiliikenteestä kulkevan sellaisten läpi.

 

[Eikkas]

os jollain oikeasti on paljon valvonta kameroita, niin on ihan hyvä idea streemata ne verkon yli tallentimelle ja sieltä edelleen katsojille.
Jos suvussa/kaveripiirissä on joku jolla on sopiva yhteys, niin sitä kannattaa käyttää. Sitä voi myös käyttää VPN tunnelointiin.

Jos joku haluaa tarjota taloyhtiön verkossa tälläisiä kaupalliseen tai kaistan ulosmyyntiin verrattavia palveluja, niin se on mahdollista erillistä korvausta vastaan.

Eero

 

[Eikkas]

Wifi reitittimet/tukiasemat toimivat myös jarruina ja veikkaisin valtaosan nettiliikenteestä kulkevan sellaisten läpi.

- lisäksi vanhat laitteet rajoittavat. kaikki eivät ole ainakaan meidän taloyhtiössä vielä päivittäneet laitteitaan gigaiseksi.
- toisessa taloyhtiössä (uudemmassa) lähes kaikki laitteet ovat gigaisia
- wifistä ei yleenä saa kuin ulos keskimäärin max 500Mbit/s

Eero

 

[kurkimies]

@pulatunnus Esim. Elisan Laajakaistan eritysehdot P2P käytöstä.

 

[Eikkas]

@pulatunnus Esim. Elisan Laajakaistan eritysehdot P2P käytöstä.

On siellä muitakin selkeitä rajoituksia eli verkoissa ei oikeasti saa "porsastella" kuten ei parkkihalleissa tai taloyhtiön rappukäytävissä.

Taloyhtiöllä on vielä paremmat keinot puuttua "väärinkäytöksiin", kuin pelkällä teleoperaattorilla.

Eero

 

[pulatunnus]

Jos joku haluaa tarjota taloyhtiön verkossa tälläisiä kaupalliseen tai kaistan ulosmyyntiin verrattavia palveluja, niin se on mahdollista erillistä korvausta vastaan.

Öö, tarkoituksella pysyttelin yksityiskäytössä. En kaupallisessa.

Kaupallisessa käytössä kaistalle omat tarpeet.

Toki asukkaaksi voi ajautua joku yrittäjä, tai vapaatyöntekijä, no yleensä aika harmittomia, jos yhtedet pelaa.

Sopiva Aktivisti harrasta jos osuus verkkoon, niin voi vaatiakkin jotain.


Mutta, ajatus on kirkas, eli ajatus on ettei luvattua palvelua käytetä.

 

[jam6]

Nyt olis tarjouskierros menossa taloyhtiöön. Elisan VDSL2 vaihtunee kaapelimodeemiin 3-6kk sisällä, mutta onko 3 suurella isoja eroja laitteissa, nopeusluokissa tai hinnoissa.

En ole saanut vielä kaikki tarjouksia mutta ajattelin tehdä toisenkin tarjouskierroksen täsmätiedoilla, mm. ip6, wifi6, Docsis 3.1, Mesh-lisäpurkkeja, Elisaviihde tai vastaavat sovellukset, Netflix yms. tarjoukset, nyt ekana tulisi mieleen.

Yli 80 luukkua ja tähtikaapeliverkko 90-luvun lopusta ja kuitu lienee jo kellarissa, ehkä jopa kaikilla kolmella. Mitä kaikkee kannattaa varmistaa/kysyä 2. kierroksella? Olisi tarkoitus vähän haastaa myyntijeppejä.

Vai pitäisikö kysellä vielä joltain pienemmältä firmalta omaa kuitukaistaa? Ei siis kämppiin tule kuitua tai ETHiä.

 

[Eikkas]

Öö, tarkoituksella pysyttelin yksityiskäytössä. En kaupallisessa.

Mutta, ajatus on kirkas, eli ajatus on ettei luvattua palvelua käytetä.

Tunnut ymmärtävän asian hieman erikoisella tavalla. Kannattaa lukea ne elisan yleiset palveluehdot
ja kuten varmaan huomaat, niin ovat kieltäneet tälläiset "palvelimet". Yleisesti ottaen palvelinkäyttö
no monella operaattorilla kielletty jos ongelmatilanteissa rajoittavat niitä esim. kaistan mukaan.

Jos nyt suoraan ilmaistaan niin meidän verkossa on vähemmän rajoituksia, kuin esimerkiksi Elisassa.
Kuulostaa mielestäsi epäreilulta kun hintakin on alle 1/3.

Voimme kyllä tarjota symmetrisen 10G liittymäportin (joka asuntoon), jos esimerkiksi haluttaisiin maksaa Elisan kalliita
hintoja.

Parkkihallissakaan ei ole idea ajaa rallia ympäriä hallia. Taloyhtiössä jos alkaa yöllä bilettää jatkuvasti
niin heittävät pihalle. Aika harmillista toimintaa vai mitä?




Eero

 

[Eikkas]

Nyt olis tarjouskierros menossa taloyhtiöön. Elisan VDSL2 vaihtunee kaapelimodeemiin 3-6kk sisällä, mutta onko 3 suurella isoja eroja laitteissa, nopeusluokissa tai hinnoissa.

En ole saanut vielä kaikki tarjouksia mutta ajattelin tehdä toisenkin tarjouskierroksen täsmätiedoilla, mm. ip6, wifi6, Docsis 3.1, Mesh-lisäpurkkeja, Elisaviihde tai vastaavat sovellukset, Netflix yms. tarjoukset, nyt ekana tulisi mieleen.

Yli 80 luukkua ja tähtikaapeliverkko 90-luvun lopusta ja kuitu lienee jo kellarissa, ehkä jopa kaikilla kolmella. Mitä kaikkee kannattaa varmistaa/kysyä 2. kierroksella? Olisi tarkoitus vähän haastaa myyntijeppejä.

Vai pitäisikö kysellä vielä joltain pienemmältä firmalta omaa kuitukaistaa? Ei siis kämppiin tule kuitua tai ETHiä.

@jam6 sellainen pieni operaattori kuin s1networks myy g.fastia, joka on vdsl jatkojaloste. Kysy emaililla mika@s1networks.fi

Mielestäni palvelutuotanto (internet) ja muut palvelut, kuten viihteet ja muut kannattaa erottaa perustuotteesta.

Eero

 

[pulatunnus]

@pulatunnus Esim. Elisan Laajakaistan eritysehdot P2P käytöstä.

Jos tuolla kommentoit sitä väitettä että normaalit operaattorit kuristaa p2p liikennettä, niin tuo kuvasi mene vähän ohi.
Kuvasi liitty enemmän siihen missä operaattori pyrkii takaamaan palvelun toimivuuden.

Jos operaattorilla on P2P liikennettä paljon generoivia asiakkaita, niin ymmärtääkseni eivät voi sitä liikennettä priorisoida alaspäin kuin yllättävissä ongelma tilanteissa pyrkiessään takaamaan palvelun toimivuuden.

On siellä muitakin selkeitä rajoituksia eli verkoissa ei oikeasti saa "porsastella" kuten ei parkkihalleissa tai taloyhtiön rappukäytävissä.

Taloyhtiöllä on vielä paremmat keinot puuttua "väärinkäytöksiin", kuin pelkällä teleoperaattorilla.

Operaattorin pitää huolehtia verkostaan.

Mutta nyt kommenttisi sävy kuullostaa siltä että ole rajoittamassa asiakkaita jotka ovat keksineet yhteydellä käyttöä.

Parkkihalli vertaus, sata autopaikkaa, ja jokaisella yhtä kk maksua vastaan sata paikkaa.

Sitten joku asuakas hilloaa sinne kymmeniä autoja, niin haa, väärin käyttöä. Ei me tarkoitettu että voit pysäköidä kymmeniä autoja.

 

[pulatunnus]

Tunnut ymmärtävän asian hieman erikoisella tavalla. Kannattaa lukea ne elisan yleiset palveluehdot
ja kuten varmaan huomaat, niin ovat kieltäneet tälläiset "palvelimet". Yleisesti ottaen palvelinkäyttö
no monella operaattorilla kielletty jos ongelmatilanteissa rajoittavat niitä esim. kaistan mukaan.

Aiemmin operaattoreilla oli kielletty yleisesti palvelimet, mutta yksityisopapreissa niillä ei ollut merkitystä ja operaattori ei voi palvelimia kieltää ja ei voi priorisoida liikennettä. (poikkeustilanteet erikseen). Elisan ehdoissa en huomannut mitään palvelinkieltoa.

Teknisiä esteitä tiettävästi voi olla , mutta ne pitää toki kertoa, kiinteissä yhteyksissä estot on niitä mitkä ohjeistettu tai oikeastaan määrätty viranomaisten suunnalta.

Mobiilissa perusliittymissä on tyypillisesti teknisiä rajoiteita ja mobiilissa operaattorien on peruspalveluiden toimivuuden varmistamiseksi kunnolla pririsoida kriittistä liikennettä.

Jos taloyhtiö markkinoi asukkaalle kunnon laadukasta gigabitin aitoa nettiyhteyttä , ja todellisuudessa myynyt yhteyden jota asukkaan ei ole tarkoitus käyttää luvatulla tasolla ja jos niin tekee, niin taloyhtiö estää käytön.

Öö, miksei vain markkinoisio sitä mitä luvataan.

 

[Eikkas]

Jos tuolla kommentoit sitä väitettä että normaalit operaattorit kuristaa p2p liikennettä, niin tuo kuvasi mene vähän ohi.
Kuvasi liitty enemmän siihen missä operaattori pyrkii takaamaan palvelun toimivuuden.

Jos operaattorilla on P2P liikennettä paljon generoivia asiakkaita, niin ymmärtääkseni eivät voi sitä liikennettä priorisoida alaspäin kuin yllättävissä ongelma tilanteissa pyrkiessään takaamaan palvelun toimivuuden.



Operaattorin pitää huolehtia verkostaan.

Mutta nyt kommenttisi sävy kuullostaa siltä että ole rajoittamassa asiakkaita jotka ovat keksineet yhteydellä käyttöä.

Parkkihalli vertaus, sata autopaikkaa, ja jokaisella yhtä kk maksua vastaan sata paikkaa.

Sitten joku asuakas hilloaa sinne kymmeniä autoja, niin haa, väärin käyttöä. Ei me tarkoitettu että voit pysäköidä kymmeniä autoja.

Sovitaanko, että luet ja ymmärrät nuo Elisan palveluehdot. Siellä selkeästi on kerrottu asioita, jota he suoraan verkossa tekevät.

Me emme ole koskaan käyttäneet mitään kaistan rajoitusta, koska meillä ei ole sellaista tarvitta, kun sitä kaistaa meillä on riittävästi.

Emme myöskään rajoita p2p liikennettä.

Jos väärinkäytökset eivät ole selkeästi ymmärrettävissä, niin kerrotaan se esimerkkinä. "Sinä pysäköit minun autopaikalleni, vaikka sinulla olisi omakin. Tässä tapauksessa taloyhtiö voi ottaa autopaikkasi ja asuntosi haltuunsa, jos et tätä käytöstä paranna"

Eero

 

[pulatunnus]

Jos väärinkäytökset eivät ole selkeästi ymmärrettävissä, niin kerrotaan se esimerkkinä. "Sinä pysäköit minun autopaikalleni, vaikka sinulla olisi omakin. Tässä tapauksessa taloyhtiö voi ottaa autopaikkasi ja asuntosi haltuunsa, jos et tätä käytöstä paranna"

Yhteyttä ei ollut kukaan käyttämässä väärin.

Mutta joku keksi rajoittaa asukkaan palvelun tasonmukaista yhteden käyttöä vedoten väärinkäytökseen.



Parkkipaikka vertaukseeen:

Eikä kukaan miettinyt sellaista käyttöä missä asukas menisi naapuriin verkkoa käyttään, vaan ihan omaa verkkoa käyttää.

Naapuri voi toki jakaa avointa WLAN verkkoa, jos omasta tahdosta, niin mikäs siinä sitten, hyvillä tavoilla.


Verkkon operaattori toki on vastuussa ja varmistaa sen toimivuuden, myös ruuhka tilanteissa.

 

[Eikkas]

Yhteyttä ei ollut kukaan käyttämässä väärin.

Mutta joku keksi rajoittaa asukkaan palvelun tasonmukaista yhteden käyttöä vedoten väärinkäytökseen.



Parkkipaikka vertaukseeen:

Eikä kukaan miettinyt sellaista käyttöä missä asukas menisi naapuriin verkkoa käyttään, vaan ihan omaa verkkoa käyttää.

Naapuri voi toki jakaa avointa WLAN verkkoa, jos omasta tahdosta, niin mikäs siinä sitten, hyvillä tavoilla.


Verkkon operaattori toki on vastuussa ja varmistaa sen toimivuuden, myös ruuhka tilanteissa.

Sovitaanko että luet nyt ne Elisan sopimusehdot. Eivät ole kovin hankalia ymmärtää?

En tähän asiaan enää aio palata, kun ilmeisesti tarkoituksena on väärinymmärtää asiat tahallaan.

Eero

 

[pulatunnus]

Väärinkäytös syytökset on tulleet taloyhtiönedustajilta, muut ei ole sellaisia ehdotelleet, luvatun palvelun käyttö ei ole väärinkäytös, jos sellaisessa käytössä on jotain väärää, niin väärä lupaus.

Sovitaanko että luet nyt ne Elisan sopimusehdot. Eivät ole kovin hankalia ymmärtää?

Elisa (noudatetaanko teillä Elisan sopimuksia).

Elisan normaalinopeus on 90% maximinopeudesta, joka toteutuu 90% jokaisen neljäntunnin aikana.

En tiedä onko teilla normaalinopeus 1Gbit/s, vai 900Mbit/s.
Minimi teillä on sitten jotain, vähintään 600-500mbit/s ?

Elisalla oikeus sulkea liittymä tai rajoittaa liittymää, jos havaitaan tietoliikennettä häiritsevää tai vaarantaavaa liikenenttä.

Oikeus, vai velvollisuus, ja se tietenkin itsetään selvää. Siitä on myös taloyhtiön holehdittava jos itse operoi.

Mutta ei tuo ole väline sulkea asukkaan liittymää jos asukas käyttää yhteyttään luvatulla kaistalla.

Elisalla on oikeus tehdä liikenteen hallintaa varmistaakseen palvelun toiminta esim ruuhkatilanteissa.

Tuo on väline millä voidaan varmistaa palvelun toimivuus yllättävissä tilanteissa, ja toteeakin

"Vaikutukset asiakkaalle ovat pääsääntöisesti luonteeltaan vähäisiä (esim. hetkellistä nopeuden
hidastumista tai viiveen lisääntymistä) ja kohdistuvat ruuhkatilanteisiin. Nämä vaikutukset seuraavat
tyypillisesti verkon vikaantumisesta tai johtuvat ulkoisista häiriötekijöistä, kuten
palvelunestohyökkäyksistä.
"

Joten nuo on lähinnä väline selvitä yllättävästä ongelmasta, ettei palvelu romahda, ei väline estää asukasta käyttämäst yhteyttä luvatulla noepudella.


Normaalissa ruuhkatilanteessa operaattori joutuu tekemään kuorman tasausta, varmistamaan ettei yksittäiset käyttäjät ja käytetyt palvelut saavat tasapuolisen kohtelun. Jos taloyhtiöt tekevät omia verkkoja, niin ne joutuvat sen myös tekemään.

Jos kaikilla asukkailla on nimelisesti samannopeuksinen liittymä, niin kohtelu tasapuolista, operaattori luonollisesti lupaa sen että minimi ja normaali lupaus toteutuu asiallisesti, ei se voi yksittäisiltä asukkailta katkaista yhteyttä sen takia että se asukas käyttää yhteyttä sillä suorituskyvyllä mitä luvattu.

Jos taloyhtiö pissii asukkaiden silmään lupaamalla gigabitin yhden, mutta ei edes aikomusta pitää lupauksesta kiinni, jos jotkut oikeasti sitä käyttäisi, niin ei kovin järkevää toimintaa päättäjiltä.

Paljon järkevämpää on luvata sellainen mistä tarkoituskin pitää kiinni, esim jos todellinen lupaus 300mbit/s niin lupaa sellaisen. tuohon sitten vaihteluväli, niin budjetit pitää, ja kaikki tyytyväisiä. Ei siellä tarvi olla yläpäässä leikkuria, niin kakarat saa tehdä speedtestejään, mutta luvattu toteutuu vaikka yhtäaikaa tekeisivät.

Hitaaksi tuo joskus käy, se sitten sen ajan murhe miten homman myy asukkaille.

Jos joku nyt tarvitsee nopeamman, niin varmaan ihan oikeudenmukaista että sen sitten maksaa ja saa maksamansa.


Edit:
Valvontakameroiden streemin tallennus, ei ole haitta liikennetta, koti VPN ei ole haittaliikennettä, kotoa streemaamin ei ole haittaliikennettä, etä nassilta lataaminen ja synkkaaminen ei ole haittaliikenettä. 64k video streemi ei ole haittaliikennetta, p2p ei ole haittaliikenenttä. koti video stream tubetus ei ole haittaliikenenttä. FTP ei ole haittaliikenenttä (no tieturvan takia vaaransa), web palvelin ei ole haittaliikenenttä. Avoin wlan ei ole haittaliikennettä (riskit toki isot)

 

[Eikkas]

Jos taloyhtiö pissii asukkaiden silmään lupaamalla gigabitin yhden, mutta ei edes aikomusta pitää lupauksesta kiinni, jos jotkut oikeasti sitä käyttäisi, niin ei kovin järkevää toimintaa päättäjiltä.

Pitäisikö näitä kommenttejasi, jotka eivät perustu todellisuuteen mielestäsi ottaa tosissaan?

Q: Kerrotko monta kertaa liikennettä on rajoitettu millään tasolla viimeisen neljän vuoden aikana
A: Ei kertaakaan

Runko on tällä hetkellä yli > 2G ja jos yhtään osaa tulkita käyriä, niin sieltä löytyy aika monta gigaa millä tahansa mitatulla hetkellä vapaata kaistaa paljon.

Elisaltahan sinä et näitä nopeuksia edes saa rahallakaan. Jos Elisa päättää rajoittaa kaistaasi, niin sinulla ei ole todennäköisesti mitään muuta vaihtoehtoa, kun vähentää käyttöä.

Lopetan tähän. Tämä ei edistä mitään.

Eero

 

[WR-HW95]

Käytännössä on "vähintään" giga aina vapaana. Yhden asian tässä unohdat, sen että lähetyspää (palvelimet) käytännössä kuristavat lähetyskaistaa eli edes funetin ftp:stä ei taida saada gigaista ulos.

Käytännössä serverit antavat yleensä ulos yleensä luokkaa 100-300Mbit/s per käyttäjä (ip).

Kokemuksien perusteella sanon, että 4K streamaus on se joka kaistaa oikeasti vie, sillä siinä aikaa vietetään eniten. Toki nämäkin bufferoivat nopealla linjalla, jos laitteessa on muistia.

Eero

En tiedä milloin olet esim. Steamia viimeksi käyttänyt, mutta minulle se lähettää Elisan 1Gb yhteydellä hyvinkin usein 80-95MB/s.

 

[Eikkas]

En tiedä milloin olet esim. Steamia viimeksi käyttänyt, mutta minulle se lähettää Elisan 1Gb yhteydellä hyvinkin usein 80-95MB/s.

En ole steamia enää aikoihin käyttänyt, mutta jos lasketaan, että tuota nopeutta lataa, niin yleensä ei montaa minuuttia lataus kestä.

Kuvitellaan tilanne, että kapasiteetti loppuu, niin se silloin siis hetkellisesti hidastaa vaan latausta eikä aiheuta sen enempää ongelmaa.

Eero

 

[Grazer]

Oikeasti ? mihin nyt viittaat, mennyt ihan ohi.
Tai sitten jos viittaat siihen että osa arvostaa enemmän oikeaa kunnollista aitoa toimivaa nettiyhteyttä , vs jokin nimellisesti nopeampi.
Osa myös arvostaa paluukaistaa, vs nimellisesti nopea liittymä, mutta paluusuunta aivan onneton.

Viittaan siihen että osa tarttuu vain siihen "ongelmaan" että tuollainen yritysmallin kaista taloyhtiössä on jaettu ilman rajoituksia ja kuvittelee, että tuo kaista menee tukkoon kun ei ole rajoituksia, eivätkä ymmärrä että se perinteinen malli, jossa lisähinnasta saa tilata sen 100/10:n tms, tukkii tai on tukkimatta uplinkin ihan yhtä tehokkaasti,kunhan riittävän monella on tuo 100/10. Moni siis haluaa maksaa sen 10-15EUR/kk 100/10:stä luullen, että operaattori takaa sen nopeuden kaikissa olosuhteissa, mutta jos vaihtoehtona on 10EUR/kk on-demand-periaatteella jaettu 1000/1000 niin se ei käy missään tapauksessa kun sehän on naapureiden kanssa jaettu kaista ja menee tukkoon.

Meillä on menossa taloyhtiölaajakaista kilpailutukseen nyt keväällä kun Elisan määräaikainen soppari päättyy ja lähtökohta on että tähänkin taloyhtiöön saadaan tuo symmetrinen gigan kaista. Onneksi on fiksua ja suht nuorta porukkaa hallituksessa niin ei pitäisi olla ongelma.

 

[Eikkas]

Viittaan siihen että osa tarttuu vain siihen "ongelmaan" että tuollainen yritysmallin kaista taloyhtiössä on jaettu ilman rajoituksia ja kuvittelee, että tuo kaista menee tukkoon kun ei ole rajoituksia, eivätkä ymmärrä että se perinteinen malli, jossa lisähinnasta saa tilata sen 100/10:n tms, tukkii tai on tukkimatta uplinkin ihan yhtä tehokkaasti,kunhan riittävän monella on tuo 100/10. Moni siis haluaa maksaa sen 10-15EUR/kk 100/10:stä luullen, että operaattori takaa sen nopeuden kaikissa olosuhteissa, mutta jos vaihtoehtona on 10EUR/kk on-demand-periaatteella jaettu 1000/1000 niin se ei käy missään tapauksessa kun sehän on naapureiden kanssa jaettu kaista ja menee tukkoon.

Meillä on menossa taloyhtiölaajakaista kilpailutukseen nyt keväällä kun Elisan määräaikainen soppari päättyy ja lähtökohta on että tähänkin taloyhtiöön saadaan tuo symmetrinen gigan kaista. Onneksi on fiksua ja suht nuorta porukkaa hallituksessa niin ei pitäisi olla ongelma.

@Grazer Gigan tai kahden kaista on loistava ratkaisu. Ei sitä tukkoon saa kuin nörtit märissä unelmissaan Ehkä nykyisin voi ottaa jo kerralla sen 2Gbit/s.



Eero

 

[Pezqu]

Elisaltahan sinä et näitä nopeuksia edes saa rahallakaan. Jos Elisa päättää rajoittaa kaistaasi, niin sinulla ei ole todennäköisesti mitään muuta vaihtoehtoa, kun vähentää käyttöä.

Lopetan tähän. Tämä ei edistä mitään.

Eipä taida yksityishenkilökuluttajatilaajakaan saada SuomiComiltakaan. Sopivasti sotket aina väliin tähän yksittäisen ihmisen tilaamisen, vaikka koko ajan kyse on siitä, miten taloyhtiö ylätasolla tilaa yhteyden, tai sitä on muuten järjestämässä.

Mielestäni palvelutuotanto (internet) ja muut palvelut, kuten viihteet ja muut kannattaa erottaa perustuotteesta.

Tämä tarkoittanee siis sitä, että ktv:n, tai televisiokanavien katselun järjestäminen ylipäätään, tuo lisäkustannusta taloyhtiölle (ellei se "10 €/kk/huoneisto" nyt sitten sisältänyt nämäkin, mutta ilmeisesti ei).

Viittaan siihen että osa tarttuu vain siihen "ongelmaan" että tuollainen yritysmallin kaista taloyhtiössä on jaettu ilman rajoituksia ja kuvittelee, että tuo kaista menee tukkoon kun ei ole rajoituksia, eivätkä ymmärrä että se perinteinen malli, jossa lisähinnasta saa tilata sen 100/10:n tms, tukkii tai on tukkimatta uplinkin ihan yhtä tehokkaasti,kunhan riittävän monella on tuo 100/10. Moni siis haluaa maksaa sen 10-15EUR/kk 100/10:stä luullen, että operaattori takaa sen nopeuden kaikissa olosuhteissa, mutta jos vaihtoehtona on 10EUR/kk on-demand-periaatteella jaettu 1000/1000 niin se ei käy missään tapauksessa kun sehän on naapureiden kanssa jaettu kaista ja menee tukkoon.

Itse tosiaan esitin, että "As Oy Kirkkonummen Duo, 90 asuntoa 1G runkoliittymä" mainostaminen 1000M/1000M on harhaanjohtavaa, koska tuota maksimia ei voi saavuttaa, ellei kukaan käytä internettiä; ja ei, tätä ei nollaa sekään asia, että muilta operaattoreilta otettujen extranopeuksien tapauksissa voi käydä sama tilanne, jos taloyhtiöön tuleva runkoyhteys menee tukkoon. Tässä siis todellakin puhutaan täysin teoreettisesta maksimista, kun mainitaan 1000M/1000M ja kohteesta riippuen hinnaksi ~10 €/kk, jos runkoyhteys on mitoitettu samaksi. Myös Eikkaan täydet markkinointiluonteiset viestit ja muiden operaattoreiden ("kuluttajaroskaoperaattorit") särähtää korvaan (+ nämä keskusteluntappajakommentit "vastapuoli ei ymmärrä mitään, en vastaa"; eikä tämä siis kohdistunut enää vain minuun), vaikka taitaa SuomiCom ja muut pienet toimijat lähes kaikissa tapauksissa kuitenkin vuokrata sen verkon runkoinfran olemassa olevilta toimijoilta.

Isossa kuvassahan tämä kulminoituu mielestäni kahteen vaihtoehtoon (tai oikeastaan kolmanteenkin, jossa taloyhtiö ei tilaa tai tee sopimusta yhtään mistään tietoliikenteeseen liittyvästä, mikä on paskin vaihtoehto kaikkien asiakkaiden kannalta):

• A (Eikkaan ilmaisulla "kuluttajaroskaoperaattorit"): Taloyhtiö tarjoaa 10M/10M, 20M/10M tai jonkun muun alle >50 M nopeuden asiakkaille. Suurimmalle osalle tuo 10M uppikin kyllä riittää myös moniin samanaikaisiin videopuheluihin nykyisillä yleisesti käytetyillä alustoilla (Zoom, WhatsApp-videopuhelu, Teams yms.), ja samaten lataus 10M, joskin senkin tuplaaminen 20M käytännössä riittää jo kaikkeen, jos ei siirretä isoja tiedostoja eikä tarvitse katsoa 4K-streamia kahdesta laitteesta.
  • Tässä taloyhtiön vastikevaikutus on pienempi. Yleensä myös pakettiin oon leivottu sisään myös kaapeli-tv, josta muuten koituisi vaihtoehtokustannuksia (kts. lainaus vielä alhaalta). Hinta on esim. 20M/10M on 5 €/kk (sis.ktv) 100 asunnon taloyhtiössä.
  • Lisänopeuksia saa erikseen maksamalla. Olettaen että kuitupareja on vedetty taloyhtiöön riittävästi, niin uskoisin, että operaattori runkoyhteyden nopeutta kasvattaa (ilmaiseksi) sitä mukaan, kuin operaattori saa hyvää rahaa näistä lisänopeuksista niiltä, jotka sitä tarvitsevat.
  • Hyöty: dataa vähemmän, tai ei ollenkaan, käyttävät, maksavat vähemmän vastiketta. Haitta: suurkäyttäjät, tai muut nopeaa nettiävät haluavat, joutuvat maksamaan lisänopeuksista (esim. DNA 1000M/1000M 40 €/kk tai 400M/100M 20 €/kk) enemmän (mahdollisesti kuitenkin saadeen varmemmin käytännössä luvatun lisänopeuden olettaen, että operaattorit näistä saatavaa hyvää lisätuloa vastaan myös nostavat runkoyhteytensä nopeutta aina tarpeen mukaan).
• B (Malli Eikkas/SuomiCom): Taloyhtiö tilaa yhden runkoyhteyden, joka jaetaan asukkaaille. Kiinteitä kustannuksia koituu taloyhtiön sisäisestä infrasta ja ylläpidosta (toki nämä tullee operaattorilta), sekä siitä, kuinka nopean runkoyhteyden taloyhtiö tilaa (muuttuva kustannus) asukkaiden käyttöön jaettavaksi.
  • Tässä taloyhtiön vastikevaikutus on lähtökohtaisesti suurempi (esim. 10 €/kk + ktv). Oletettavasti internet-yhteyden lisäksi tulee vielä lisäkustannusta KTV/televisiokanavien järjestämisestä (ellei antenniverkko ole ns. huippukunnossa, niin tarvitsee enemmän vahvistimia; "kuluttajaroskaoperaattorit" toimittanee kaapeli-tv yhteydessä kulloinkin tarvittavat vahvistimet?)
  • 1G runkoyhteys on esitetty riittävän jopa 100, "heittämällä" ainakin 50, asunnon taloyhtiöön ihan hyvin, eli yhteys datamäärien suhteen käytännössä antaa kaikille kaikkina aikoina vähintään 100M/100M (mainostettu 1000M/1000M) yhteyden.
  • Jos runkoyhteys alkaa täyttymään tai muusta syystä halutaan datamäärien kasvaessa nopeuttaa runkoyhteyttä, taloyhtiön pitää maksaa enemmän runkoyhteyden nopeuden nostosta (ellei esim. teknologian kehityksen myötä operaattori nosta nopeutta ilman taloyhtiölle, eli asukkaille, koituvaa lisäkustannusta)
  • Hyöty: suurkäyttäjät, ja muut nopeaa nettiävät haluavat, saavat edullisemmin nopean yhteyden; toki nopea yhteys on saatavilla käytössä myös niille, jotka käyttävät tietokonetta lähinnä vain nettipankkia ja sähköpostia varten. Osalle myös voi nostaa taloyhtiön arvoa, vaikka yhteys, ja tuohon erillinen ktv, nostaa vastikemaksuja (tosin, hyöty on nähdäkseni pienempi A-vaihtoehdon kaltaisissa tilanteissa, joissa käyttäjät saavat kuitenkin halutessaan tilattua nopean yhteyden, eli että sisäverkko on vedetty kuidulla tai ethernetillä, tai että antenniverkko on suhteellisen hyvässä kunnossa, ja että kuitu on taloyhtiön jakamoon vedetty). Haitta: taloyhtiön vastike korkeampi kaikille + myös esitetyn "10 €/kk/asunto" lisäksi kulua tulee televisiokanavien järjestämisestä.

Onko tässä nyt ajatustasolla jokin pielessä?

 

[Eikkas]

• B (Malli Eikkas/SuomiCom): Taloyhtiö tilaa yhden runkoyhteyden, joka jaetaan asukkaaille. Kiinteitä kustannuksia koituu taloyhtiön sisäisestä infrasta ja ylläpidosta (toki nämä tullee operaattorilta), sekä siitä, kuinka nopean runkoyhteyden taloyhtiö tilaa (muuttuva kustannus) asukkaiden käyttöön jaettavaksi.
  • Tässä taloyhtiön vastikevaikutus on lähtökohtaisesti suurempi (esim. 10 €/kk + ktv). Oletettavasti internet-yhteyden lisäksi tulee vielä lisäkustannusta KTV/televisiokanavien järjestämisestä (ellei antenniverkko ole ns. huippukunnossa, niin tarvitsee enemmän vahvistimia; "kuluttajaroskaoperaattorit" toimittanee kaapeli-tv yhteydessä kulloinkin tarvittavat vahvistimet?)
  • 1G runkoyhteys on esitetty riittävän jopa 100, "heittämällä" ainakin 50, asunnon taloyhtiöön ihan hyvin, eli yhteys datamäärien suhteen käytännössä antaa kaikille kaikkina aikoina vähintään 100M/100M (mainostettu 1000M/1000M) yhteyden.
  • Jos runkoyhteys alkaa täyttymään tai muusta syystä halutaan datamäärien kasvaessa nopeuttaa runkoyhteyttä, taloyhtiön pitää maksaa enemmän runkoyhteyden nopeuden nostosta (ellei esim. teknologian kehityksen myötä operaattori nosta nopeutta ilman taloyhtiölle, eli asukkaille, koituvaa lisäkustannusta)
  • Hyöty: suurkäyttäjät, ja muut nopeaa nettiävät haluavat, saavat edullisemmin nopean yhteyden; toki nopea yhteys on saatavilla käytössä myös niille, jotka käyttävät tietokonetta lähinnä vain nettipankkia ja sähköpostia varten. Osalle myös voi nostaa taloyhtiön arvoa, vaikka yhteys, ja tuohon erillinen ktv, nostaa vastikemaksuja (tosin, hyöty on nähdäkseni pienempi A-vaihtoehdon kaltaisissa tilanteissa, joissa käyttäjät saavat kuitenkin halutessaan tilattua nopean yhteyden, eli että sisäverkko on vedetty kuidulla tai ethernetillä, tai että antenniverkko on suhteellisen hyvässä kunnossa, ja että kuitu on taloyhtiön jakamoon vedetty). Haitta: taloyhtiön vastike korkeampi kaikille + myös esitetyn "10 €/kk/asunto" lisäksi kulua tulee televisiokanavien järjestämisestä.

Onko tässä nyt ajatustasolla jokin pielessä?

Koska tässä nyt on niin paljon asiavirheitä niin korjataan ne sitten kerralla kuntoon.
- Kuukausihinta sisältää kaiken, ml. laitteet
- Ktv maksaa tyypillisesti 1e/kk/as -> kulurakenne siis 10e/kk sis "kaiken"
- Internet hinta on tyypillisesti laskeva käyrä -> tyypillisesti kaista tuplataan -> hinta säilyy samana tai "hinta laskee"
-> pitempi sopimuskausi -> nopeampi kaista "samaan hintaan"
- Kaistalaskelmasi, että riittää 100/100 per kämppä on väärin, en sitä enää selosta uudestaan, kun et sitä ymmärrä
-> purskeittainen käyttö. tämä on jo niin monta kertaa yritetty selostaa, että joku muu saa sen kertoa.

Vaikka tyypillisesti uskotkin, että ktv on taloyhtiölle ilmainen, niin sitä ei ikävä kyllä ei ole vaan esimerkiksi vialliset vahvistimet ja niiden korjaukset veloitetaan erikseen. Kuluttajaroskaoperaattorit siis saavat huolloista ja varaosista lisää rahaa. Uusittiin kaapeliverkkoa juuri kaverin taloyhtiöön. Maksoi 10ke.

Nopea internet on nykyisin peruskamaa ja kun tässä yleensä nyt aletaan laskea laskelmaa basehinta+10M + upgradet, niin tyypillisesti käyttäjän maksama hinta on se enemmän kuin 10e/kk -> hinnalla käyttäjä saa tyypillisesti ktv+base+100M (100/10, tai 100/100).

Eero

 

[Pezqu]

Vaikka tyypillisesti uskotkin, että ktv on taloyhtiölle ilmainen, niin sitä ei ikävä kyllä ei ole vaan esimerkiksi vialliset vahvistimet ja niiden korjaukset veloitetaan erikseen. Kuluttajaroskaoperaattorit siis saavat huolloista ja varaosista lisää rahaa.

Tämä kuulostaa aikamoiselta valheelta siinä mielessä, että SuomiCom/edustamasi tahoko siis vastaa esim. 1€/kk/huoneisto hinnalla KTV:stä laitteineen ja vahvistimeen, mutta sitten esittämäsi kuluttajaroskaoperaattorit perivät (aina) KTV:sta jonkun kiinteän maksun lisäksi näistä laitteista erikseen.

Eiköhän se ole molemmissa tapauksissa ihan sopimuskysymys, että sisältyykö KTV-laitteiden vuokrat sopimukseen vai ei, ja mihin hintaa, ja hintaan toki vaikuttaa se mitä laitteita tarvitaan kaapeliverkon kunnosta riippuen ja kuinka pitkä sopimuskausi on.

Nopea internet on nykyisin peruskamaa ja kun tässä yleensä nyt aletaan laskea laskelmaa basehinta+10M + upgradet, niin tyypillisesti käyttäjän maksama hinta on se enemmän kuin 10e/kk.

Osalle on, osalle ei. Mielestäni toin avoimesti esiin nuo kaksi eri vaihtoehtoa, eli mitä niissä on plussia ja miinuksia; sinun viesteihisi pitäisi lätätä automaattiviesti, että viestisi sisältävät suoraa tai piilotettua mainontaa, ja oletettavasti myös oma lehmä ojassa (lobbari), mikä kannattaa huomioida. Sitä paitsi, kyllä yhteiskunnan datamäärän käytön lisääntyessä nämä esittämäsi kuluttajaroskaoperaattorit ovat niitä pienempiä nopeuksia myös nostaneet, esim. Telia viitisen vuotta sitten 2M/2M --> 10M/10M, eli eiköhän sielläkin asiaan joskus taas reakoida joko sopimuskauden vaihtuessa ilman lisäkulua (tai lisäkulun ollessa senttejä), tai ihan vaan ilman lisäkulua operaattorilähtöisesti jo sopimuskauden aikana.

 

[Eikkas]

Tämä kuulostaa aikamoiselta valheelta siinä mielessä, että SuomiCom/edustamasi tahoko siis vastaa esim. 1€/kk/huoneisto hinnalla KTV:stä laitteineen ja vahvistimeen, mutta sitten esittämäsi kuluttajaroskaoperaattorit perivät (aina) KTV:sta jonkun kiinteän maksun lisäksi näistä laitteista erikseen.
Eiköhän se ole molemmissa tapauksissa ihan sopimuskysymys, että sisältyykö KTV-laitteiden vuokrat sopimukseen vai ei, ja mihin hintaa, hintaan toki vaikuttaa se mitä laitteita tarvitaan kaapeliverkon kunnosta riippuen ja kuinka pitkä sopimuskausi on.

Ensinnäkin täytyy taas kerran todeta, että kirjoituksissasi on paljon asiavirheitä, oletan sen johtuvan siitä, että et tiedä miten asiat toimivat,
joten korjaan taas kerran väärinymmärryksesi

- Taloyhtiö vastaa sisäverkosta, tähän kuuluu ktv verkko vahvistimineen -> kaikkine kuluineen -> leasing mahdollista, aika harvinaista tosin.
- Ktv palvelua saa ostettua hintaan 1e/kk/as, (lähde: dna, elisa)

Kannattaa tutustua asioihin, sillä kirjoituksesi sisältävät jatkuvasti merkittäviä virheitä.

Meillä on käytössä siis dna ja elisan ktv palvelua hintaan 1e/kk/as. Tätä palvelua ei ole pakko ostaa, jos ei halua vaan voi myös pärjätä antennilla.

Tiedoissasi tuntuu olevan merkittäviä puutteita. Voisitko ystävällisesti tutustua tekniikkaan ja taloyhtiön vastuualueisiin, niin ei tarvitse kokoajan keksiä asioita?

Eero

 

[Pezqu]

Ensinnäkin täytyy taas kerran todeta, että kirjoituksissasi on paljon asiavirheitä, oletan sen johtuvan siitä, että et tiedä miten asiat toimivat,
joten korjaan taas kerran väärinymmärryksesi

- Taloyhtiö vastaa sisäverkosta, tähän kuuluu ktv verkko vahvistimineen -> kaikkine kuluineen
- Ktv palvelua saa ostettua hintaan 1e/kk/as, (lähde: dna, elisa)

Kannattaa tutustua asioihin, sillä kirjoituksesi sisältävät jatkuvasti merkittäviä virheitä.

Meillä on käytössä siis dna ja elisan ktv palvelua hintaan 1e/kk/as. Tätä palvelua ei ole pakko ostaa, jos ei halua vaan voi myös pärjätä antennilla.

Koska tässä nyt on niin paljon asiavirheitä niin korjataan ne sitten kerralla kuntoon.
- Kuukausihinta sisältää kaiken, ml. laitteet
- Ktv maksaa tyypillisesti 1e/kk/as -> kulurakenne siis 10e/kk sis "kaiken"

Vaikka tyypillisesti uskotkin, että ktv on taloyhtiölle ilmainen, niin sitä ei ikävä kyllä ei ole vaan esimerkiksi vialliset vahvistimet ja niiden korjaukset veloitetaan erikseen. Kuluttajaroskaoperaattorit siis saavat huolloista ja varaosista lisää rahaa. Uusittiin kaapeliverkkoa juuri kaverin taloyhtiöön. Maksoi 10ke.

No miksi sinä täällä sitten otat esiin, että uskoisin että ktv on taloyhtiöille ilmainen (en väittänyt sitä ilmaiseksi, mutta sinä väitit minun näin uskovani; tämän ketjuen viestejä selaamalla selviää, että ktv on usein leivottu taloyhtiölaajakaistaan isojen operaattoreiden toimesta, mutta eihän tietenkään ilmaisia lounaita koskaan ole), ja että operaattorit rahastaisivat varaosista ja huolloista, jos taloyhtiö kuitenkin kaikissa tilanteista vastaa ktv-verkosta tarvittavine vahvistimeen, riippumatta siitä toteutetaanko kanavien jakelu antennin vai operaattoreiden kautta? Lobbari-leima on taas sinulle paikallaan, koska ensiksi annat ymmärtää että isojen operaattoreiden KTV olisi heille joku rahasampo huoltojen ja varaosien osalta, kun kuitenkin todellisuudessa taloyhtiö joutuu vastaamaan sisäverkosta vahvistimeen, toimitettiin kanavat sitten operaattoreiden tai antennin kautta.

 

[Eikkas]

No miksi sinä täällä sitten otat esiin, että uskoisin että ktv on taloyhtiöille ilmainen (en väittänyt sitä ilmaiseksi, mutta sinä väitit minun näin uskovani; tämän ketjuen viestejä selaamalla selviää, että ktv on usein leivottu taloyhtiölaajakaistaan isojen operaattoreiden toimesta, mutta eihän tietenkään ilmaisia lounaita koskaan ole), ja että operaattorit rahastaisivat varaosista ja huolloista, jos taloyhtiö kuitenkin kaikissa tilanteista vastaa ktv-verkosta tarvittavine vahvistimeen, riippumatta siitä toteutetaanko kanavien jakelu antennin vai operaattoreiden kautta? Lobbari-leima on taas sinulle paikallaan, koska ensiksi annat ymmärtää että isojen operaattoreiden KTV olisi heille joku rahasampo huoltojen ja varaosien osalta, kun kuitenkin todellisuudessa taloyhtiö joutuu vastaamaan sisäverkosta vahvistimeen, toimitettiin kanavat sitten operaattoreiden tai antennin kautta.

Valitettavasti täytyy todeta, että et tahallaan tai muuten halua ymmärtää asiaa niin otetaan taas asia selkeä esimerkin kautta.

"Meidän taloyhtiössä lakkasivat osista asunnoista ktv toimimasta. Pyydettiin DNA:ta korjaamaan tämä vika. Korjaus maksoi noin 1000e. Vaihtoivat jonkun vahvistimen. Korjauksen siis maksoi taloyhtiö. On siis käytännössä erittäin hankalaa ostaa tätä korjauspalvelua muilta toimijoilta. Osan hinta itseasiassa oli jotain kymppejä.."

En enää jaksa korjailla faktoja, ehkä tämä riitti.

Eero

 

[Pezqu]

Valitettavasti täytyy todeta, että et tahallaan tai muuten halua ymmärtää asiaa niin otetaan taas asia selkeä esimerkin kautta.

"Meidän taloyhtiössä lakkasivat osista asunnoista ktv toimimasta. Pyydettiin DNA:ta korjaamaan tämä vika. Korjaus maksoi noin 1000e. Vaihtoivat jonkun vahvistimen. Korjauksen siis maksoi taloyhtiö. On siis käytännössä erittäin hankalaa ostaa tätä korjauspalvelua muilta toimijoilta. Osan hinta itseasiassa oli jotain kymppejä.."

Mutta miten tämä nyt liittyy mihinkään mitä olet tästä kirjoittanut. Siihenkö, että jos taloyhtiö ottaa SuomiComin pelkäksi laajakaistaksi, niin on järkevämpää tehdä televisiokanavien jakelu antennilähetysten kautta, jotta tekniikkaa on halvempi korjata (joka ainakin saatavilla olevien HD-kanavien määrän osalta on käyttäjille heikennys)? Vai mikä tämä KTV-operaattoreiden mollauksen pointti oli?

Muille toteaisin, että suhtautuisin varauksella tuohon väitteeseen, että isoilta operaattoreilta otetun KTV:n tapauksessa myös se se taloyhtiön vastuulla olevan KTV-sisäverkon korjauskin sitten tapahtuu myös KTV-operaattorin toimesta ja määrittämin hinnoin.

 

[Eikkas]

Mutta miten tämä nyt liittyy mihinkään mitä olet tästä kirjoittanut. Siihenkö, että jos taloyhtiö ottaa SuomiComin pelkäksi laajakaistaksi, niin on järkevämpää tehdä televisiokanavien jakelu antennilähetysten kautta, jotta tekniikkaa on halvempi korjata (joka ainakin saatavilla olevien HD-kanavien määrän osalta on käyttäjille heikennys)? Vai mikä tämä KTV-operaattoreiden mollauksen pointti oli?

Muille toteaisin, että suhtautuisin varauksella tuohon väitteeseen, että isoilta operaattoreilta otetun KTV:n tapauksessa myös se se taloyhtiön vastuulla olevan KTV-sisäverkon korjauskin sitten tapahtuu myös KTV-operaattorin toimesta ja määrittämin hinnoin.

Tässä kovasti yritettiin kertoa, että KTV palvelu ei ole pakollinen service ja myös se, että tämän ktv palvelun voi ostaa hintaan 1e/kk/as esimerkiksi toimittajalta DNA tai Elisa. Hinnat ovat siis niitä oikeita hintoja. Palvelua voi myös olla ostamatta, mutta kun se ei ole
kenellekkään kynnyskysymys, niin lähes kaikki sellaisen palvelun ostavat.. tiedän toki taloyhtiöitä, jotka eivät tätä serviceä osta.

Jos KTV palvelu hajoaa niin, isännöitsijä tai huoltoyhtiö soittaa kaapelioperaattorille ja sanoo, "korjatkaa asia". Lasku tulee perästä.

Nämä perusasiat ovat siis täysin itsestään selvyyksiä, jos olet joskus toiminut taloyhtiön hallinnossa. Ilmeisesti et ole.

Eero

 

[Pezqu]

Tässä kovasti yritettiin kertoa, että KTV palvelu ei ole pakollinen service ja myös se, että tämän ktv palvelun voi ostaa hintaan 1e/kk esimerkiksi toimittajalta DNA tai Elisa. Hinnat ovat siis niitä oikeita hintoja. Palvelua voi myös olla ostamatta, mutta kun se ei ole
kenellekkään kynnyskysymys, niin lähes kaikki sellaisen palvelun ostavat.. tiedän toki taloyhtiöitä, jotka eivät tätä serviceä osta.

Jos KTV palvelu hajoaa niin, isännöitsijä tai huoltoyhtiö soittaa kaapelioperaattorille ja sanoo, "korjatkaa asia". Lasku tulee perästä.

Nämä perusasiat ovat siis täysin itsestään selvyyksiä, jos olet joskus toiminut taloyhtiön hallinnossa. Ilmeisesti et ole.

Miksi sitten kirjoitit näin

Vaikka tyypillisesti uskotkin, että ktv on taloyhtiölle ilmainen, niin sitä ei ikävä kyllä ei ole vaan esimerkiksi vialliset vahvistimet ja niiden korjaukset veloitetaan erikseen. Kuluttajaroskaoperaattorit siis saavat huolloista ja varaosista lisää rahaa. Uusittiin kaapeliverkkoa juuri kaverin taloyhtiöön. Maksoi 10ke.

antamatta heti aluksi vaihtoehtoa antennijakelusta (jos se nyt oli tarjoamasi vaihtoehto)? Ja jos kuitenkin lähes kaikki taloyhtiöt KTV-palvelun ottavat (olettaen myös SuomiComin laajakaistan kylkeen?), niin miksi nostit tämän korjauskustannuksen tikunnokkaan jättäen myös avoimeksi sen, olisiko se vahvistimien korjaus kuitenkin pitänyt tehdä myös silloin, jos kanavat jaeltaisiin antennin kautta?

 

[nahkajesu]

Tuli muutettua uuteen kämppään, eteisestä löytyy tämänäköinen boxi. Taloyhtiön mukaan on valmiudet valokuidulle? mutta loput jäi vähän epäselväksi.
Kerrostalo kyseessä.

 

[Eikkas]

Tuli muutettua uuteen kämppään, eteisestä löytyy tämänäköinen boxi. Taloyhtiön mukaan on valmiudet valokuidulle? mutta loput jäi vähän epäselväksi.
Kerrostalo kyseessä.

Kuva on huono, mutta siinähän ne kuituliittimet on. kannattais tosin suojata ne jotka ei ole käytössä.

Onko tuo yksi ethernet, kun ei saa huonosta kuvasta selvää?

Eero

 

[Eikkas]

Tuli muutettua uuteen kämppään, eteisestä löytyy tämänäköinen boxi. Taloyhtiön mukaan on valmiudet valokuidulle? mutta loput jäi vähän epäselväksi.
Kerrostalo kyseessä.

Näyttää siltä, että yhteys tulee valokuidulla telejakamosta tuohon purkkiin. Siitä sen saa ethernetillä tai kuidulla ulos? mikä operaattori on kyseessä?

Eero