Päivitystä uunin lämmitykseen.On muuten yllättävän suuri ero nokisen ja vasta nuohatun uunin lämmönvastaanotolla.Ennen piti polttaa aika pieni puumäärä kerrallaan ja lisäksi säännöstellä vetoa ettei poistokaasujen lämmöt mennyt yli 250 asteen,nyt voi tehdä kaksi kolme kertaa isommat tulet reilulla vedolla ja silti lämmöt pysyy alle 200 asteessa.
Minkälaisella mittarilla mittaat tätä?
SL leivinuunimittari 63mm No 425 Tuontapainen 50-400 astetta,karan pituus joko 200 tai 250 mm.
Tuo ei itselle toimi, mutta tuosta sainkin idean olisiko jotain mittaria jossa on anturi jonka saisin ujutettua savupellin aukosta hormiin tai joku langaton ihan piipun nokkaan katolle. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa mitä lukemia sieltä tulee.
Mä joskus ujutin yleismittarin lämpötila-anturin savupellin raosta ja mittailin sillä. Valmiiksi lämpimän takan savukaasun lämmöt nousi kevythormin alkupäässä 300-asteeseen, jos vetoa ei rajoittanut. Tiedä sitten mikä se optimi lämpötila olisi, kun 200-asteeseen rajoittamalla alkoi tulipesäkin jo reilusti nokeentua.
K-tyypin lämpömittariin saa erilaisia mittapäitä ainakin 1300 asteeseen asti. Esim Lämpötila-anturit, K-tyyppi ja Lämpömittari, K-tyyppi
Tämä on eniten käytetty, keskustelua ja tarjouksia esim.
lampopumput.info
Maaviileä tehostaa maalämpöä ja on hyväksi tuolle lämpökaivolle. Ongelma on vaan siinä että se EI ole yhtä tehokas kuin ilmanlämpöpumppu. Minkä käyttämä sähkö (pelkästään viilentämiseen) ei maksa paljoa per kesä. Jos siis lähtee ideasta että pitää sitä jollain +24C. Suosittelen että niitä on 2kpl, kumpaankin kerrokseen omansa.
Itsellä tosiaan talo rakenteilla, löytyy ilmanvaihto ja lattiaviilennys, jos vaan minnekkään (ei makuuhuonetiloihin) saat mahtumaan konvektorin tai muutaman niin laita ne..
Oikaisen muutaman asian..
Se lattiaviilennys on aivan kamala kun se viilentää sisäilmaa, mutta ei poista kosteutta ilmasta. Lopputulos on vimeisen päälle tukala ilma.
Onko sulla tästä ihan kokemusta kun lukemani mukaan on ollut varsin tyytyväisiä käyttäjiä?
-Ihan kohtuu litroilla ja lämpötilaerolla laskien saa tulokseksi 1kw jäähdytystehon.
Jossain 1980-luvulla rakennetussa kauppakeskuksessa oli sellainen. En saa nyt millään päähän missä se kauppakeskus oli. Ulkona hirveä helle ja viimeisen päälle kostea ilma ja sisällä sitten viileämpi, mutta vielä tukalampi ilma kun suhteellinen kosteus vielä isompi.
Varalämpönä ja varsinkin Vilpin kaverina kovemmille pakkasille oikein hyvä. Lisäksi menee todella pienellä agregaatti sähköllä, jos tulee jokin pidempi katko sähköverkkoon talvella. Toimivaa (joskin hieman kallista) lämmitystä olisi turha purkaa pois, jos elinikää on jäljellä ja soveltuu toissijaiseksi lämmitykseksi ilman Elyn avustusta. Toki olettaen uusien laitteiden sopivan tekniseen tilaan vanhojen kaveriksi.
Miten lattialämmitys toteutettiin?
Kipsivalun sisään asuinkerrokseen, kellariin betonivaluun. Sitä ennen purettiin käytännössä kaikki.
Meillä pitkälti samoja lukuja kuin Teidän tapauksessa. Vuosi tulee täyteen vasta lokakuussa, mutta tähän asti on näyttänyt hyvältä. Meille maalämpöprojekti tulee vähennysten jälkeen maksamaan n. 16t euroa. Öljykulutus oli tismalleen sama kuin Teillä ja täytyy sitten lokakuussa ynnäillä lukuja yhteen ja katsoa paljon sähkönkulutus vuodessa kasvoi. Kovilla pakkasilla lisävastus on päällä, eli sähkönkulutus siis riippuu ihan siitä kuinka pitkä ja kylmä talvi on. Kompurahan muuten kyllä käynnistelee harvemmin, joten sinällään peruskulutusta ei ihan hirveästi pitäisi olla. Takaisinmaksuajaksi olen ounastellut n. 8 vuotta. Meillä tosin otettiin remppalaina, joten ihan ilmaisella rahalla ei maalämpöprojektia toteutettu ja se täytyy valitettavasti kuoletusajassakin huomioida. Saattaa tosin olla, että maksellaan laina suunniteltua nopeammin pois niin minimoidaan alkuperäisen plänin lainakustannukset sitten sitä kautta.
Sen verran lisään että meillä eivät maalämpöpumpun sähkövastukset ole olleet kertaakaan päällä tähän saakka, edes kovimmillakaan pakkaskeleillä.
Aina parempi tuolla tavalla. Meillä ei kaivosta lämpö riittänyt käyttöveden ja talon lämmitykseen kun pakkaset oli -20c.
Mikähän tuon aiheuttaa? Maalämmönhän pitäisi käytännössä aina riittää ainoaksi lämmitysmuodoksi. Liian matala kaivo vai pumpussa ei tarpeeksi paukkuja?
suosittelen lukemaan tämän opuksen (ilmainen, linkki tässä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108157/Energiakaivojen mitoitukseen liittyvat tekijat.pdf )
Mun oma tulkinta on, että se on se mistä olen maksanut. Etelä-Suomessa kohtuullisesti.. Eli ei kovin hyvin eristetty talo. Pakkasjaksolla otin toimittajaan yhteyttä ja sanoin, että eihän tää toimi kun vastus on päällä. Toimittajan kommentti oli se, että kaivon syvyyteen ja pumpun tehoon nähden on juuri se mitä kuuluukin ja toimii oikein. Eli ne - 20c on meikäläisen tapauksessa se missä lisäjeesiä sähköstä tarvitaan.
Eristyksien riittävyyden lisäksi vaikuttaa myös onko patteri- vai lattialämmitys, teillä vissiin patterit? Siinä lämmitysvaatimukset toki kovemmat kuin lattoakierrossa. Meilläkään ei ole kovin ihmeellisiä eristyksiä talossa, varsinkaan yläpohjassa josta suuri osa lämmöistä haihtuu.
Mitä sanoi ja lupasi etukäteen? Meillä esim. totesi että johonkin -28C toimisi hyvin ilman lisäapuja, mutta käytännössä kun lukee tuota teosta ja kun kyselin tarkemmin että miten sitten muutaman kuukauden jälkeen ja ns. muutaman vuoden jälkeen myönsi että joku -25C on se realistisempi kun kaivo ei ole juuri porattu. Tiedä sitten mikä on tilanne esim. 25 vuoden jälkeen.
Mun täytyy kaivaa tarjouspaperit esille ja katsoa siitä graafista miten toi oli mitoitettu. En muista suoraan mikä se laskennallinen maksimi kaivolle oli. Palailen tästä.Mitä sanoi ja lupasi etukäteen? Meillä esim. totesi että johonkin -28C toimisi hyvin ilman lisäapuja, mutta käytännössä kun lukee tuota teosta ja kun kyselin tarkemmin että miten sitten muutaman kuukauden jälkeen ja ns. muutaman vuoden jälkeen myönsi että joku -25C on se realistisempi kun kaivo ei ole juuri porattu. Tiedä sitten mikä on tilanne esim. 25 vuoden jälkeen.
"
Kun energiakaivosta otetaan lämpöä, viilenevät kaivo sekä sitä ympäröivä kallio läm-
pövirtauksen seurauksena. Aluksi kallion ja lämpökaivon välinen lämpövirtaus on
radiaalista. Mitä pidempään lämpöä kaivosta otetaan, sitä suurempi osa lämpövirrasta
on peräisin maanpinnalta. 25 käyttövuoden jälkeen noin 32 % lämpökaivoon virtaa-
vasta lämmöstä on peräisin maanpinnalta ja loput 68 % kaivoa ympäröivästä maasta ja
kalliosta. Kuvassa 14 on esitetty lämpökaivossa tapahtuva lämpöenergian latautumi-
sen muutos alku- ja stationääritilanteen välillä.
Kaivon sisäinen lämpötila laskee ajan kuluessa, kun sieltä otetaan lämpöä. Kun läm-
mönotto kaivosta aloitetaan, laskee kaivon lämpötila ensimmäisen päivän aikana kol-
masosan stationääritilanteeseen verrattuna ja kaksi kolmasosaa kahden ensimmäisen
kuukauden aikana. Kun lämmönoton aloittamisesta on kulunut viisi vuotta, kaivon
lämpötila on lähes vakiintunut. 25 - 100 vuoden kuluttua lämmönoton aloituksesta
tapahtuu noin 5 % lasku kaivon lämpötilassa.
"
EDIT toki myös se maapohja vaikuttaa:
6.3.1 Kallioperä
Suomen kallioperässä graniittiset kivilajit ovat yleisin kivilajiryhmä. Suomen kallio-
perän kokonaispinta-alasta 52,5 % on graniittisia kivilajeja.
Taulukosta 3 nähdään, että kvartsipitoisella kalliolla on selkeästi paras lämmönjohto-
kyky verrattuna muihin kivilajeihin.
TAULUKKO 3. Kallio- ja maaperässä olevien aineiden lämmönjohtavuuksia /18,
s.14, muokattu/
Kallio- tai maalaji Lämmönjohtavuus
(W/mK)
Savi (kuiva) 0,4-0,9
Savi (märkä) 0,9-2,2
Hiekka (kuiva) 0,4
Hiekka (märkä) 1,4
Gneissi 1,9- 4,0
Graniitti 2,1- 4,1
Kvartsi 3,6- 6,6
Vesi 0,6
Jää 2,2
Kallioperän rikkonaisuudella on suuri vaikutus energiakaivosta saatavaan energiamää-
rään. Mikäli kallio on rikkonaista ja sen raoissa liikkuu paljon vettä, voidaan saada
enemmän energiaa, kuin "ehjästä" kalliosta veden lämmönjohtavuuden ansiosta. Rik-
konaiseen kallioon poraamisessa on kuitenkin riskinä porakaivon sortuminen, joka
aiheuttaa lisäkustannuksia
"
Tuskin se kaivosta jäi kiinni vaan siitä, että koneen priorisointi ei piisannut molempiin. Meilläkin hyppää vastusta päälle siinä kohtaa, kun on huippukylmä ja samanaikaisesti kuormapiikki käyttövedessä. Vastusten päälle lähdön saisi kyllä estettyä ottamalla priorisoinnin pois jolloin käyttövesi lämmittäisiin rauhallisemmalla tahdilla. Tai sallimalla kämpän lämpötilan laskea käyttöveden lämmityksen aikana. Lopputuloksena hieman nihkeämpi asumiskokemus.
