Talon lämmitysratkaisut

[Jebaus]

@KoessiKenguru aika rajuja virtausnopeuksia sulla? Tietysti muukin järjestelmä vaikuttaa mutta yleensä pyritään sellaisiin 1-1,5L/min virtaamiin lattialämmityspiireissä.

Itellä virtaamat juurikin tuota luokkaa, menolämpötilat pakkasella 37c ja paluu 22-25c hieman piiristä riippuen. 12kW Vesi-ilmalämpöpumppu, eteläsuomi ja kertaakaan ei vielä tänätalvena ole sähkövastukset menneet päälle... kylmimmillään ollu -23c ja silloin hyötysuhde tippui jo cop 1,4 mutta tehot riittivät.

 

[Zigh]

@KoessiKenguru aika rajuja virtausnopeuksia sulla? Tietysti muukin järjestelmä vaikuttaa mutta yleensä pyritään sellaisiin 1-1,5L/min virtaamiin lattialämmityspiireissä.

Itellä virtaamat juurikin tuota luokkaa, menolämpötilat pakkasella 37c ja paluu 22-25c hieman piiristä riippuen. 12kW Vesi-ilmalämpöpumppu, eteläsuomi ja kertaakaan ei vielä tänätalvena ole sähkövastukset menneet päälle... kylmimmillään ollu -23c ja silloin hyötysuhde tippui jo cop 1,4 mutta tehot riittivät.

Meillä ainakin maalämpöpumppu säätää itse lämmityspiirin virtaamaa niin että dT on jossain 5-7 asteen kieppeillä. Tommonen 12-15 asteen dT kuulostaa tosi suurelta mille tahansa lämpöpumpulle. Ja johan siinä on silloin melkein puolet lattia-alastakin viileänä.

Edit: Onhan toi 5l/min toki aika paljon. Meillä ei ole tukeilla mittareita, mutta pumppu näyttää virtaamaksi 32l/min ja 16 piiriä niin tuo tekee keskimäärin 2l/min per piiri.

 

[j1m2]

Minulla on Nunna uunin takka/leivinuuniyhdistelmä,n.3 tonnin kivikasa ja tuossa on savukaasun lähtö alhaalla sivulla.Piippu on täydenkiven yksireikäinen jossa on tuhkaluukku alhaalla johonka porasin reiän ja asensin savukaasumittarin savukanavaan.Mikä olisi sopiva savukaasun lämpötila kun on tarkoitus polttaa puuta mahdollisimman tehokkaasti kuitenkin niin että piippu ja uuni pysyy puhtaana ja saasteet pysyy kurissa?

 

[petepeluri]

Minulla on Nunna uunin takka/leivinuuniyhdistelmä,n.3 tonnin kivikasa ja tuossa on savukaasun lähtö alhaalla sivulla.Piippu on täydenkiven yksireikäinen jossa on tuhkaluukku alhaalla johonka porasin reiän ja asensin savukaasumittarin savukanavaan.Mikä olisi sopiva savukaasun lämpötila kun on tarkoitus polttaa puuta mahdollisimman tehokkaasti kuitenkin niin että piippu ja uuni pysyy puhtaana ja saasteet pysyy kurissa?

Yli 200c on hormille liikaa.

 

[Ashrakki]

Jos talossa (140m2) Ilmavesipumppu ja lattialämmitys niin millainen takka olisi hyvä a) tukemaan kovilla pakkasilla (-25->) ja b) sähkökatkon aikana pitämään edes jotain lämpöä mökissä?

a) Riittäisikö esim Tulikiven Saramo S, nimellisteho 1,3kw tukemaan? Tarkoittaako tuo että tuosta ei saa ulos tuota 1,3kw enempää vaikka miten lämmittäisi? Ihan olematon lukema 1500kg vuolukivitakalle?
b) Olisiko kiertoilmatakka kivisydämmellä parempi esim hätäkäyttöön jos sähköä ei ole? Esim Contura i41T, nimellisteho 7kw. Voiko tossa pitää tulta vaikka 3krt päivässä tai miten tarvitaan ns jatkuvasti? Tossa on 200kg sydän ja pinnassa joku 300kg vuolukiveä, metalli runko.

 

[tommiq]

Jos talossa (140m2) Ilmavesipumppu ja lattialämmitys niin millainen takka olisi hyvä a) tukemaan kovilla pakkasilla (-25->) ja b) sähkökatkon aikana pitämään edes jotain lämpöä mökissä?

a) Riittäisikö esim Tulikiven Saramo S, nimellisteho 1,3kw tukemaan? Tarkoittaako tuo että tuosta ei saa ulos tuota 1,3kw enempää vaikka miten lämmittäisi? Ihan olematon lukema 1500kg vuolukivitakalle?
b) Olisiko kiertoilmatakka kivisydämmellä parempi esim hätäkäyttöön jos sähköä ei ole? Esim Contura i41T, nimellisteho 7kw. Voiko tossa pitää tulta vaikka 3krt päivässä tai miten tarvitaan ns jatkuvasti? Tossa on 200kg sydän ja pinnassa joku 300kg vuolukiveä, metalli runko.

Tuo a-vaihtoehto vaikuttaa melko pienelle eli se ei jaksaisi hohkaa lämpöä koko taloon jolloin osa huoneista jäisi huomattavasti kylmemmäksi.

Kiertoilmatakka ja b-vaihtoehto voisi sopia sun käyttötarkoitukseen paremmin, niin voisit lämmitellä sitä vain sitten kun tarvitaan. Varaava takka on mielestäni sopivampi säännölliseen käyttöön, eli lämmitysjakson ajan lämmittelee joka päivä tai joka toinen päivä ja pitää yllä sitä varausta..

 

[repairman]

Jos talossa (140m2) Ilmavesipumppu ja lattialämmitys niin millainen takka olisi hyvä a) tukemaan kovilla pakkasilla (-25->) ja b) sähkökatkon aikana pitämään edes jotain lämpöä mökissä?

a) Riittäisikö esim Tulikiven Saramo S, nimellisteho 1,3kw tukemaan? Tarkoittaako tuo että tuosta ei saa ulos tuota 1,3kw enempää vaikka miten lämmittäisi? Ihan olematon lukema 1500kg vuolukivitakalle?
b) Olisiko kiertoilmatakka kivisydämmellä parempi esim hätäkäyttöön jos sähköä ei ole? Esim Contura i41T, nimellisteho 7kw. Voiko tossa pitää tulta vaikka 3krt päivässä tai miten tarvitaan ns jatkuvasti? Tossa on 200kg sydän ja pinnassa joku 300kg vuolukiveä, metalli runko.

Onhan tuo Saramo S pieni kuin mikä. Ei kannata luottaa tuohon esittelykuvaankaan. Siinä älyttömän iso pesä --> todellisuudessa tuohon ei mahdu poskikanavia --> Hormin liitos ylhäältä. Jos taas tilaa poskikanaville, niin tulipesälle jää mitätön tila. Eli pieneen kokoon ei millään saa hyvää takkaa suurella massalla.

 

[qtba]

Jos talossa (140m2) Ilmavesipumppu ja lattialämmitys niin millainen takka olisi hyvä a) tukemaan kovilla pakkasilla (-25->) ja b) sähkökatkon aikana pitämään edes jotain lämpöä mökissä?

a) Riittäisikö esim Tulikiven Saramo S, nimellisteho 1,3kw tukemaan? Tarkoittaako tuo että tuosta ei saa ulos tuota 1,3kw enempää vaikka miten lämmittäisi? Ihan olematon lukema 1500kg vuolukivitakalle?
b) Olisiko kiertoilmatakka kivisydämmellä parempi esim hätäkäyttöön jos sähköä ei ole? Esim Contura i41T, nimellisteho 7kw. Voiko tossa pitää tulta vaikka 3krt päivässä tai miten tarvitaan ns jatkuvasti? Tossa on 200kg sydän ja pinnassa joku 300kg vuolukiveä, metalli runko.

Eikö tolla rahalla mitä vaihtoehto b:n kuluisi, saisi jo aika hyvän agregaatin, sähkötyöt sen verkkoon liittämistä varten ja jäljellekin jäisi vielä rahaa ostaa tuhat litraa löpöä?

 

[BongisKhan]

Tai sitten ostaa 80€:llä 4.2 kW kaasulämmittimen ja pari 11 kg pulloa kaasua. Lämmön hinnaksi tulee n. 18 c/kWh, eli todennäköisesti vähemmän kuin ostopuilla ja massiivisesti pienemmillä pääomakustannuksilla ja vieläpä ilman sitä polttopuujumppaa.

 

[Kizmo]

Tai sitten ostaa 80€:llä 4.2 kW kaasulämmittimen ja pari 11 kg pulloa kaasua. Lämmön hinnaksi tulee n. 18 c/kWh, eli todennäköisesti vähemmän kuin ostopuilla ja massiivisesti pienemmillä pääomakustannuksilla ja vieläpä ilman sitä polttopuujumppaa.

Aikamoisesti tulee vettä huoneilmaan jos noilla lämmittää, kilosta nestekaasua tulee 1,6 kiloa vettä nimittäin.

 

[stabbulamus]

Aikamoisesti tulee vettä huoneilmaan jos noilla lämmittää, kilosta nestekaasua tulee 1,6 kiloa vettä nimittäin.

Hommaa ilmankuivaimen samalla?

 

[BongisKhan]

Aikamoisesti tulee vettä huoneilmaan jos noilla lämmittää, kilosta nestekaasua tulee 1,6 kiloa vettä nimittäin.

No meillä ainakin menee niin kuivaksi sisäilma kovemmilla pakkasilla, että haittaisi tippaakaan (heh). Ostin tuossa äskettäin tommosen 4 litran ilmankostuttimen ja vaikka se pöhöttää yötä päivää niin nyt on silti ollut olkkarissa alle 30% suhteellinen ilmankosteus.

 

[Jebaus]

Nestekaasulämmitin tosiaan toimii hätäkäytössä mutta ei tosiaan asuinrakennuksen lämmitykseen veden ja hiilidioksidin vuoksi. Asiaa voi miettiä vaikka niin että savu poislukien vastaa avonuotiota olohuoneessa.

@Ashrakki Kyllä hämmentävän pieni tuo tulikiven teho?
Ongelmahan on juurikin se että varaava takka antaa lämpöä vasta 6-10h+ sytyttämisestä kun kiertoilma tms takka antaa vartissa ja on jo kylmä 6h päästä.

Hyvänä kompromissina toimii joku tämänkaltainen valmistakka:

Thorma Valmistakka Delia, 7,5 kW, vuolukivi

<P>Nykyaikainen kaakelitakka Thorma Delia vie vähän tilaa, mutta luo tunnelmaa kuin isompikin kaakeliuuni. Korkea lasiluukku antaa upean näkymän liekkeihin. </P><P><B> Valmistakka Thorma Delia, 7,5 kW, vuolukivi</B><UL><LI>Nimellisteho: 7,5 kW </LI>

www.netrauta.fi

Kiertoilmatakka terässydämellä eli luovuttaa lämpöä n. 10min päästä sytytyksestä tuon 7,5kw, jonka lisäksi nuo pintakivet sekä mahdollisuus latoa sisälle +300kg kiviä tuovat jonkun verran varausta. Toimii juuri senverran että kun pari pesällistä polttaa, saa sen 6-10h lämpöä eli nippa nappa "yön yli".

 

[Teekeksi]

Ja lisäksi noita painavia takkoja mietittäessä pitää huomioida myös lattian kantavuus. Jos rakennusvaiheessa ei ole mietitty takkaoptiota, niin tuskin rakenteet kestää mitään tonnin painoista mötkälettä kovin helpolla. Itselle asennutin Wood burning steel stove THOR VIEW Ø 150 8 kW | Kratki tuollaisen takan olohuoneeseen, kun talossa oleva muurattu vanha avotakka ei oikein ajanut minkäänlaista virkaa mihinkään. Ehkä joskus tulevaisuudessa tuohon vanhankin takan paikalle voisi muurata kokonaan uuden takan, jossa vesikiertomahdollisuus, tekninen tila ja VILP kun on heti seinän takana niin saisi siitäkin maksimaalisen hyödyn ajatellen mahdollisia pula-aikoja.

Mutta tuo kamiina/takka+hormi ja lupahommat niin kyllä tuolla rahalla pitkän pätkän olisi sähkölaskujakin maksellut, mutta onpahan nyt edes joku hätävara jos sähköt katkeavat pidemmäksi aikaa. Ja puita löytyy omasta takaa seuraavaksi 20 vuodeksi.

 

[petepeluri]

Jos talossa (140m2) Ilmavesipumppu ja lattialämmitys niin millainen takka olisi hyvä a) tukemaan kovilla pakkasilla (-25->) ja b) sähkökatkon aikana pitämään edes jotain lämpöä mökissä?

a) Riittäisikö esim Tulikiven Saramo S, nimellisteho 1,3kw tukemaan? Tarkoittaako tuo että tuosta ei saa ulos tuota 1,3kw enempää vaikka miten lämmittäisi? Ihan olematon lukema 1500kg vuolukivitakalle?
b) Olisiko kiertoilmatakka kivisydämmellä parempi esim hätäkäyttöön jos sähköä ei ole? Esim Contura i41T, nimellisteho 7kw. Voiko tossa pitää tulta vaikka 3krt päivässä tai miten tarvitaan ns jatkuvasti? Tossa on 200kg sydän ja pinnassa joku 300kg vuolukiveä, metalli runko.

Ei varmaan joku 3000kg takka/leivinuuni ole liioittelua jos sillä on tarkoitus lämmittää.

 

[draco76]

Tulikiven takkaleivinuuni TLU2000/91 on asennettuna 8607€ tarjouksessa, 60,5kWh lämmönvaraus, nimellisteho 2,4kWh, 2120kg. Lisävarusteena saa sähkövastukset.

Tuolla rahalla lämmittää kummasti taikka tekee muuta lämpöremonttia. Sähkökatkojen varalta ei tarvitse varaavaa takkaa vaan muut lämittävät nopeammin.

 

[j1m2]

Tulikiven takkaleivinuuni TLU2000/91 on asennettuna 8607€ tarjouksessa, 60,5kWh lämmönvaraus, nimellisteho 2,4kWh, 2120kg. Lisävarusteena saa sähkövastukset.

Tuolla rahalla lämmittää kummasti taikka tekee muuta lämpöremonttia. Sähkökatkojen varalta ei tarvitse varaavaa takkaa vaan muut lämittävät nopeammin.

Lyhyitten sähkökatkojen takia ei tarvitse mitään tulisijaa ja pitempien aikana tuo kunnon uuni rupeaa antamaan jo ihan kunnolla lämpöä Ja lisäksi jos on kunnon pakkaskausi kuten täällä pohjois-savossa juuri oli,viikon keskilämpö -31 astetta.Siinä ei olisi paljon naurattanut suorasähkö ja ILP lämmittäjää ilman tulisijaa.

 

[Jesmo1]

Jos talossa (140m2) Ilmavesipumppu ja lattialämmitys niin millainen takka olisi hyvä a) tukemaan kovilla pakkasilla (-25->) ja b) sähkökatkon aikana pitämään edes jotain lämpöä mökissä?

a) Riittäisikö esim Tulikiven Saramo S, nimellisteho 1,3kw tukemaan? Tarkoittaako tuo että tuosta ei saa ulos tuota 1,3kw enempää vaikka miten lämmittäisi? Ihan olematon lukema 1500kg vuolukivitakalle?
b) Olisiko kiertoilmatakka kivisydämmellä parempi esim hätäkäyttöön jos sähköä ei ole? Esim Contura i41T, nimellisteho 7kw. Voiko tossa pitää tulta vaikka 3krt päivässä tai miten tarvitaan ns jatkuvasti? Tossa on 200kg sydän ja pinnassa joku 300kg vuolukiveä, metalli runko.

Mitä suurempi massa niin sen hitaammin yleensä luovuttaa lämpöä taloon. Jos suuri varaava takka on tiilistä muurattu niin lämpöä saa odotella vuorokauden toista, jos kylmästä takasta lähdetään liikkeelle. Piikkiteho on hyvin maltillinen eli vaatii oikeasti että pidetään tulta säännöllisesti kuukausien ajan, jos meinaa hyötyä saada.

Tuollaseen sun kuvailemaan käyttöön paras ja järkevin vaihtoehto on kevyehkö kiertoilmatakka taikka kamina joka antaa nopeasti tehoa, mutta ei varaa juuri mitään. Tuollasia voi poltella niin pitkään kuin tarve vaatii, pienellä ilmamäärällä pitkiä vetoja. Ulkomailla ihan normaalia että tuli palaa koko yön kaminassa.

Norjalaiset tekee esimerkiksi laadukkaita kaminoita jne. Näitä kannattaa miettiä, jos ei ole ostamassa sitä kaikkein halvinta vehjettä, ei nämäkään miljoonia maksa, mutta monta kertaa enemmän mitä halvimmat halpakauppojen viritykset.

Jøtul Kamiinat ja takkasydämet

Uusi takka? Laaja valikoima kamiinoja, takkasydämiä, takkakasetteja ja ulkotakkoja, jotka tuovat aitoa lämpöä vuosiksi eteenpäin.

www.jotul.fi

 

[Jesmo1]

Minulla on Nunna uunin takka/leivinuuniyhdistelmä,n.3 tonnin kivikasa ja tuossa on savukaasun lähtö alhaalla sivulla.Piippu on täydenkiven yksireikäinen jossa on tuhkaluukku alhaalla johonka porasin reiän ja asensin savukaasumittarin savukanavaan.Mikä olisi sopiva savukaasun lämpötila kun on tarkoitus polttaa puuta mahdollisimman tehokkaasti kuitenkin niin että piippu ja uuni pysyy puhtaana ja saasteet pysyy kurissa?

Veikkaan tuossa on niin hyvin tehty kaasujen kierto ettei piipussa pääse lämmöt kovin korkeaksi nousemaan. Lämpö siis varastoituu tehokkaasti kivikasaan ennen kuin kaartaa kohti ulkoilmaa. Yleensä noita lämpöjä mitataan ylempää savupellin kohdilta, sielläkin saattaa lämmöt huidella 300-400c nurkilla kovimman palon aikana. Kiukaalla saattaa nousta selvästi tuostakin ylemmäs. Tuosta voi sitten karkeasti laskea hyötysuhdetta, jos tulipesässä palaa kaasut noin 1000c ja piipussa lämmöt 300c. Onhan näistä varaavista takoista mittailtu ~90% hyötysuhteita, mutta käytännössä jatkuvassa käytössä jää reilusti alle. Puhtaana et saa pysymään minkäänlaisella polttamisella vaan aina sinne kanavistoon ja piippuun jotain kertyy, silläpä näitä vähintään kerran vuoteen on hyvä nuohota. Innokkaimmat nuohoaa 2-3kk välein itse nuo varaavan takan savukanavat.

Tuohan on kyllä hyvin lämmittävä kivikasa, minkä verran menee puuta vuorokaudessa (kg) ?

 

[j1m2]

En ole punninnut koskaan määrää mutta puita kuljetan vanhalla täysikokoisella lihalaatikolla ja kovemmilla pakkasilla nuo taisi kulua kerta lämmityksessä,sekapuuta suurin osa.Tosin nyt kun olen noita savukaasuja mittaillut niin vaikuttaa että on tullut poltettua liian paljon kerralla ja liian kovalla vedolla aiemmin.Aika pienellä pitää polttaa jos haluaa alle 200 asteessa pitää mittarin,toki tuohon vaikuttaa se että uunia on lämmitetty joka päivä jo pari kuukautta ja uuni on valmiiksi sisältä 50-100 asteinen uunin mittarin mukaan.

 

[petepeluri]

Jotain +-200c luokkaa näytti savupellin reiästä kun joskus mittasin. Tuli palaa reippaasti eikä mitään kitupolttoa, ei tosin maksimivedolla.
Mitä kuumempia kaasut ovat sitä enemmän lämpöä menee harakoille.

 

[Jesmo1]

En ole punninnut koskaan määrää mutta puita kuljetan vanhalla täysikokoisella lihalaatikolla ja kovemmilla pakkasilla nuo taisi kulua kerta lämmityksessä,sekapuuta suurin osa.Tosin nyt kun olen noita savukaasuja mittaillut niin vaikuttaa että on tullut poltettua liian paljon kerralla ja liian kovalla vedolla aiemmin.Aika pienellä pitää polttaa jos haluaa alle 200 asteessa pitää mittarin,toki tuohon vaikuttaa se että uunia on lämmitetty joka päivä jo pari kuukautta ja uuni on valmiiksi sisältä 50-100 asteinen uunin mittarin mukaan.

Ei tuo 200c kuulosta paljolta, jos mittaus tehty lattiapinnan lähettyviltä, itse asiassa melko matalat lämmöt. Hyvin ottaa lämpöä vastaan aivan kuten pitääkin.

 

[Jebaus]

Ja tosiaan tulisijan lämmöllä on myös todella suuri merkitys, jos alkulämpö pesässä on jo 100c, niin 200c on TODELLA matala palokaasun lämpötila.

Euroilla tulisijan hankintaa voi olla hankala perustella, kyllä se vuosia on ollut jo ilmalämpöpumppu mikä on hankinta/käyttökustannuksiltaan halvin.

Tulisijalla haetaankin monesti toimintavarmuutta, tunnelmaa ja mahdollisesti lämpöä tasaavia ominaisuuksia sen varsinaisen lämmityksen lisäksi.

 

[Ashrakki]

Tulisijalla haetaankin monesti toimintavarmuutta, tunnelmaa ja mahdollisesti lämpöä tasaavia ominaisuuksia sen varsinaisen lämmityksen lisäksi.

Lisäisin tähän kriisitilanne varmistusta. Jos ei ole sähköä niin on sentään mahdollisuus puulla lämmittää torppaa.

 

[Ashrakki]

Mitä suurempi massa niin sen hitaammin yleensä luovuttaa lämpöä taloon. Jos suuri varaava takka on tiilistä muurattu niin lämpöä saa odotella vuorokauden toista, jos kylmästä takasta lähdetään liikkeelle. Piikkiteho on hyvin maltillinen eli vaatii oikeasti että pidetään tulta säännöllisesti kuukausien ajan, jos meinaa hyötyä saada.

Tuollaseen sun kuvailemaan käyttöön paras ja järkevin vaihtoehto on kevyehkö kiertoilmatakka taikka kamina joka antaa nopeasti tehoa, mutta ei varaa juuri mitään. Tuollasia voi poltella niin pitkään kuin tarve vaatii, pienellä ilmamäärällä pitkiä vetoja. Ulkomailla ihan normaalia että tuli palaa koko yön kaminassa.

Norjalaiset tekee esimerkiksi laadukkaita kaminoita jne. Näitä kannattaa miettiä, jos ei ole ostamassa sitä kaikkein halvinta vehjettä, ei nämäkään miljoonia maksa, mutta monta kertaa enemmän mitä halvimmat halpakauppojen viritykset.

Jøtul Kamiinat ja takkasydämet

Uusi takka? Laaja valikoima kamiinoja, takkasydämiä, takkakasetteja ja ulkotakkoja, jotka tuovat aitoa lämpöä vuosiksi eteenpäin.

www.jotul.fi

Kiitos kommenteista. Alan kallistua kiertoilmatakan puoleen, näihin saa erikseen ostamalla varaavan sydämmen moneenkin niin se varmaan eksyy myös ostoskoriin. Esim conturassa se on 200kg mötikkä.

 

[Nik97]

Osaakos joku puulämmittäjä kertoa mikä tämän konvektorin suojatiilen tarkoitus on?

Konvektorin suojatiili - Arimax 35 - PUUKATTILAT - Pienkattiloiden varaosat - Ariterm Shop

.

aritermshop.fi

Mulla on noita nyt 2x hajonnut. 1. Taisi olla jo halki kun ostin talon ja vanhalla omistajalla oli 1 varatiili varastossa jonka laitoin joku aika sitten paikoilleen. Se tipahti vahingossa tonne alas ja sain noukittua sen etuluukun kautta etureunaan ja sain nostettua ylös, toki taas halkesi.
Onko kovin kriittinen osa mikä pitäisi uusia heti?

 

[Ashrakki]

Lukenut noista vilpeistä ettei välttämättä kannata käyttää käyttöveden lämmittämiseen, mikä tuossa on takana? Ja mikä sitten olisi järkevämpi ratkaisu? Kohteena uusi kellarikerroksinen omk P-Karjalassa.
Onko esim järkeä pitää Vilp lattialämmityksessä ja tehdä käyttövesi Pilpillä ja hoitaa sillä myös tuloilman lämmitys ja kesäisin viilennys tarpeen mukaan? Vilp+Pilp ei loppuunsa ole kuin ykköstuhannen ~(2,5) kalliimpi.

Onko mitkä vilp laitteet nyt parhaat jos katsotaan pakkasenkestävyys, cop ja äänitaso? Panan uusimman sarjan T CAP laitteita katsellut alustavasti, ilmeisesti muutoin aika kärkeä mutta ei hiljaisimmasta päästä? Pilp sit voisi olla joku nilan malli tai joku ns keskihintainen.

 

[BongisKhan]

Lukenut noista vilpeistä ettei välttämättä kannata käyttää käyttöveden lämmittämiseen, mikä tuossa on takana?

Ihan vaan fysiikan lait. VILP joutuu työskentelemään ulkoilman lämpöenergian kanssa, mikä tarkoittaa että mitä korkeampia lämpötiloja lämmitettävältä vedeltä haetaan, sen huonommaksi hyötysuhde menee kun ulkona on kylmää, siinä missä PILP taas taas lähteee n. parikytasteisesta sisäilmasta ottamaan sitä lämpöenergiaa. Toisaalta aika yleinen viritys molempien kanssa on se, että tehdään niin lämmintä vettä kuin hyvällä hyötysuhteella saadaan (perseestä vedettynä vaikka 35-45 c), jota ajetaan sinne (toivottavasti lattia-) lämmitysjärjestelmään ja sitten on erillinen ns. priimausvaraaja käyttövedelle, jossa sitten lämmitetään käyttövesi "loppuun" asti sähkövastuksilla. Oikeatihan joku 45 c vesikin oikeasti riitttäisi ihan hyvin, mutta legionellan takia pitää saada lämpöjä käytettyä vähintään reilussa 50 c säännöllisesti.

 

[Boulder]

Lukenut noista vilpeistä ettei välttämättä kannata käyttää käyttöveden lämmittämiseen, mikä tuossa on takana? Ja mikä sitten olisi järkevämpi ratkaisu? Kohteena uusi kellarikerroksinen omk P-Karjalassa.
Onko esim järkeä pitää Vilp lattialämmityksessä ja tehdä käyttövesi Pilpillä ja hoitaa sillä myös tuloilman lämmitys ja kesäisin viilennys tarpeen mukaan? Vilp+Pilp ei loppuunsa ole kuin ykköstuhannen ~(2,5) kalliimpi.

Onko mitkä vilp laitteet nyt parhaat jos katsotaan pakkasenkestävyys, cop ja äänitaso? Panan uusimman sarjan T CAP laitteita katsellut alustavasti, ilmeisesti muutoin aika kärkeä mutta ei hiljaisimmasta päästä? Pilp sit voisi olla joku nilan malli tai joku ns keskihintainen.

Daikinin VILPejä kannattaa myös tutkiskella. Esim. lämpöpumppufoorumilla on yksi ketju eräästä asennuksesta, näytti olevan aika passeli kone. Itsekin olen pitänyt silmät ja korvat auki siltä varalta, että haluaa päästä eroon kaukolämmöstä jos hinnat karkaa lapasesta.

Onko kohteessa siis jo nyt PILP? Jos ei niin voisi olla energiatehokkaampaa antaa VILPin ja suorasähkön hoitaa hommat kuten BongisKhan tuossa kertoi, ja ilmanvaihto LTO-koneella. ILP sitten lämmitys/jäähdytyskäyttöön avuksi.

 

[Lucas]

Lukenut noista vilpeistä ettei välttämättä kannata käyttää käyttöveden lämmittämiseen, mikä tuossa on takana? Ja mikä sitten olisi järkevämpi ratkaisu? Kohteena uusi kellarikerroksinen omk P-Karjalassa.
Onko esim järkeä pitää Vilp lattialämmityksessä ja tehdä käyttövesi Pilpillä ja hoitaa sillä myös tuloilman lämmitys ja kesäisin viilennys tarpeen mukaan? Vilp+Pilp ei loppuunsa ole kuin ykköstuhannen ~(2,5) kalliimpi.

Onko mitkä vilp laitteet nyt parhaat jos katsotaan pakkasenkestävyys, cop ja äänitaso? Panan uusimman sarjan T CAP laitteita katsellut alustavasti, ilmeisesti muutoin aika kärkeä mutta ei hiljaisimmasta päästä? Pilp sit voisi olla joku nilan malli tai joku ns keskihintainen.

VILPin ja maalämmön hintaero on se kallioon porattu reikä suuruusluokassa 5000 euroa. Riippuu toki millaisen reijän tarvii ja millaista maaperä on kallion päällä. Vielä pienempi ero on, jos tontille voi kaivaa vaakakeruuputkiston maalämmölle eikä kallioon tarvi porata lämpökaivoa.

Eli se maalämpö on ehdottomasti aina VILPiä parempi ratkaisu jos se vain on mahdollista eikä esimerkiksi pohjavesialue estä sitä. Tai kallio ole 100 metrin syvyydessä alueella.

Sama päätyykö VILPiin vai maalämpöön, niin kannattaa hommata niille kaveriksi passiivinen LTO kone lämmön talteenottoon. Yksinkertaistaa rakennetta ja halventaa sitä. Ainoa ero LTO koneen ja PILP:in välillä on käytännössä se, että lämmin käyttövesi saadaan tuotettua lämmityskauden ulkopuolella PILP:illä poistolämmöstä paremmalla hyötysuhteella. Siihen lämpimään käyttöveteen menee keskimäärin noin 1000 kWh vuodessa per asukas. Vuodessa kun lämmityskausi on luokkaa 9 kuukautta vuodessa, niin ero on 3/12*1000 kWh eli noin 250 kWh per vuosi per asukas VILPin eduksi vastaan LTO kone. Eli suuruusluokka tuo.

Paljon halvempi se LTO kone on korjata tai vaihtaa aikanaan uuteen kuin alkaa PILPiä korjaamaan tai uusimaan. Sama koskee mahdollista VILP+PILP yhdistelmälaitetta jos moista laitetta on edes olemassa.

 

[BongisKhan]

Täytyy sanoa, että en kyllä itse ihan noita LTO-koneita ihan ymmärrä. Ihmisillä kun tuntuu olevan niiden kanssa lähinnä ongelmia, maksavat aivan vitusti, hajoilevat/sekoilevat koko ajan ja korjaus on kallista. Tuntuu, että myös syövät enemmän sähköä kuin säästävät sillä talteenotolla, kun tuloilman lämmitysvastukset huutaa koko ajan jne. Tuntuu myös, että sisäilma on aina ihan saatanan kuivaa täyskoneellisen ilmanvaihdon kanssa. Mutta myönnän auliisti, että mitenkään hirveän diipisti en ole noihin hommiin perehtynyt ja kästiykset perustuu lähinnä satunnaisiin foorumi- ja kahvipöytäkeskusteluihin.

 

[Boulder]

Täytyy sanoa, että en kyllä itse ihan noita LTO-koneita ihan ymmärrä. Ihmisillä kun tuntuu olevan niiden kanssa lähinnä ongelmia, maksavat aivan vitusti, hajoilevat/sekoilevat koko ajan ja korjaus on kallista. Tuntuu, että myös syövät enemmän sähköä kuin säästävät sillä talteenotolla, kun tuloilman lämmitysvastukset huutaa koko ajan jne. Tuntuu myös, että sisäilma on aina ihan saatanan kuivaa täyskoneellisen ilmanvaihdon kanssa. Mutta myönnän auliisti, että mitenkään hirveän diipisti en ole noihin hommiin perehtynyt ja perustuu lähinnä satunnaisiin foorumi- ja kahvipöytäkeskusteluihin oma käsitys.

Nykyisissä ristivirtakoneissa lienee useammin pelkkä jälkilämmitysvastus ja sulatukset hoituu talteenoton ohituksella. Tuossa tapauksessa vastus vinkuu vain kun pyyntiä ei saavuteta, jos vetoisuus ei ole ongelma niin voi päästä aika pienellä kulutuksella jos esim. ilppi hoitaa varsinaisen lämmityksen.

Ongelmat johtuu usein asennusvirheistä tai väärin säädetyistä koneista. Tuntuu, ettei kaikki amatilaiset oikein osaa käyttöönottaa näitä.

Pyöriväkennoinen kone ei sitten tarvi sulatuksia ja palauttaa kosteutta huoneilmaan..maksaa vaan rutkasti enemmän ja niissä on omat ongelmansa. Itse kyllä jossain keskisessä Suomessa tai pohjoisempana, harkitsisin pyöriväkennoista ykkösvaihtoehtona.

 

[JaniKari]

Pyöriväkennoiseen olen rakentanut talteenoton etäohjauksen Rasberryllä kelien mukaan (mootrissa on/off kytkin). Lisäksi maapiirillä tuloilman esilämmitys/viilennys sekin Rasberryllä ohjattu. Tuloilma on ilmastointikoneen jälkeen lähes koko vuoden 17 asteista joten jälkilämmitykseen ei ole ollut tarvetta. Kahdeksan vuotta on pelannut ilman huoltoja.

 

[DiZeX]

Meillä on ollut v. 2013 lähtien IV-koneena Enervent Pandion. Pyöriväkennoinen. Etu- tai jälkilämmitystä ei ole. Tai no, jälkilämmitys löytyy kyllä, mutta poistettu käytöstä. Ei ole ollut mitään ongelmia tähän mennessä, mitä nyt kaksi kertaa olen tuon kennon ottanut irti ja vienyt suihkuun ja pessyt kennopesuaineella.

Tammikuun 1.-7. päivät olimme matkoilla ja pakkasten pitkittyessä, niin kennon jälkeinen tuloilma laski tuonne +11 asteeseen. Kone kumminkin teki oikein hyvää työtä poissaoloviikon aikana, lämmitti n. -14...-22 asteisen ulkoilman pelkällä kennolla tuonne +11 asteeseen ja puhalsi ulos n. -8...-12 asteista jäteilmaa ilman että kenno jäätyi ollenkaan. Normaalisti lämmityskaudella tuloilman lämpötila vaihtelee n. +16...+20 asteen välillä.

Olen ollut ja olen edelleenkin erittäin tyytyväinen tähän Pandioniin.

 

[Ashrakki]

VILPin ja maalämmön hintaero on se kallioon porattu reikä suuruusluokassa 5000 euroa. Riippuu toki millaisen reijän tarvii ja millaista maaperä on kallion päällä. Vielä pienempi ero on, jos tontille voi kaivaa vaakakeruuputkiston maalämmölle eikä kallioon tarvi porata lämpökaivoa.

Eli se maalämpö on ehdottomasti aina VILPiä parempi ratkaisu jos se vain on mahdollista eikä esimerkiksi pohjavesialue estä sitä. Tai kallio ole 100 metrin syvyydessä alueella.

Sama päätyykö VILPiin vai maalämpöön, niin kannattaa hommata niille kaveriksi passiivinen LTO kone lämmön talteenottoon. Yksinkertaistaa rakennetta ja halventaa sitä. Ainoa ero LTO koneen ja PILP:in välillä on käytännössä se, että lämmin käyttövesi saadaan tuotettua lämmityskauden ulkopuolella PILP:illä poistolämmöstä paremmalla hyötysuhteella. Siihen lämpimään käyttöveteen menee keskimäärin noin 1000 kWh vuodessa per asukas. Vuodessa kun lämmityskausi on luokkaa 9 kuukautta vuodessa, niin ero on 3/12*1000 kWh eli noin 250 kWh per vuosi per asukas VILPin eduksi vastaan LTO kone. Eli suuruusluokka tuo.

Paljon halvempi se LTO kone on korjata tai vaihtaa aikanaan uuteen kuin alkaa PILPiä korjaamaan tai uusimaan. Sama koskee mahdollista VILP+PILP yhdistelmälaitetta jos moista laitetta on edes olemassa.

Mulla on kyseessä uudiskohde, Porakaivoa ei saa rakentaa ja maa on soramaata niin maaputkisto on tehoton niin maalämpö on pois laskuista.

Kiitos hyviä pointteja yllä.

Lueskellut tässä lisää aiheesta ja olet varmaan oikeassa että vilp varaajalla + lto on järkevin ratkaisu.
LTO koneissa tuntuu olevan suuria hintaeroja onko juuri tuo pyörivä lämmönvaihdin vai mikä ratkaisu. Pyörivä vissiin paras mutta mites nää muut eroaa toisistaan? Tallin lämmitys olisi ajatuksissa tehdä ilpillä ja sitten halvin mahdollinen talteenottava LTO kone, nämä erilliset laitteet talon vehkeistä.

 

[poskiholisti]

Täytyy sanoa, että en kyllä itse ihan noita LTO-koneita ihan ymmärrä. Ihmisillä kun tuntuu olevan niiden kanssa lähinnä ongelmia, maksavat aivan vitusti, hajoilevat/sekoilevat koko ajan ja korjaus on kallista. Tuntuu, että myös syövät enemmän sähköä kuin säästävät sillä talteenotolla, kun tuloilman lämmitysvastukset huutaa koko ajan jne. Tuntuu myös, että sisäilma on aina ihan saatanan kuivaa täyskoneellisen ilmanvaihdon kanssa. Mutta myönnän auliisti, että mitenkään hirveän diipisti en ole noihin hommiin perehtynyt ja kästiykset perustuu lähinnä satunnaisiin foorumi- ja kahvipöytäkeskusteluihin.

En nyt oikein keksi mitä ongelmaa oikein asennetussa, passiivisessa vastavirtalevylämmönsiirtimeen perustuvassa LTO:ssa voisi olla? Lämmitysvastuksen huutaminen lienee ongelma, jos termostaatti on säädetty johonkin älyttömiin lukemiin, tyyliin 25 astetta.

Useamman Ruuvitagin mukaan kämpän kosteusprosentti on pyörinyt 30 prosentin molemmin puolin viimeisen viikon aikana. Kaukolämpöasunto edellämainitulla LTO-ilmanvaihdolla.

 

[Boulder]

LTO koneissa tuntuu olevan suuria hintaeroja onko juuri tuo pyörivä lämmönvaihdin vai mikä ratkaisu. Pyörivä vissiin paras mutta mites nää muut eroaa toisistaan? Tallin lämmitys olisi ajatuksissa tehdä ilpillä ja sitten halvin mahdollinen talteenottava LTO kone, nämä erilliset laitteet talon vehkeistä.

Ainakin Valloxin koneet eroaa toisistaan lähinnä koon puolesta. Kaikissa Valloxin koneissa on sama softa eli toimivat samalla logiikalla ja ei ne sisuskalutkaan mielestäni eroa toisistaan. Jäteilma alkaa mennä pakkasen puolelle yleensä ulkoilman ollessa jossain -6..-7C paikkeilla ja sisäilman kosteudesta riippuen sitten joko alkaa kerätä jäätä kennoon tai ei. Esim. meillä ei vielä sulattele tuossa kohtaa, mutta mittaroinneista näkee, että jäätä kertyy pikkuhiljaa. -10C vaiheilla tulee sulatuksista sitten jo säännöllisiä. Muiden valmistajien koneista en osaa sanoa, mutta luulisi olevan aika samaa kun hyötysuhteet on kuitenkin samaa luokkaa.

 

[BongisKhan]

Joku ehkä muistaa ketjusta vähemmän toimivaksi osoittautuneen aiemman viritelmäni lämmön siirtämiseksi tilasta toiseen. Sittemmin olen enemmän tai vähemmän ratkaissut tuon kellarin lämmityksen lyömällä tämmöisen tornituulettimen kellarin oven suulle pöhöttämään kellariin päin, jolloin lämmöt kellarissa pysyy aika mukavasti n. 19 asteen tienoilla kun ilmaa liikkuu reilu 400 kuutiota tunnissa kellarin suuntaan. Tästä rohkaistuneena olen tässä miettinyt, uskaltaisinko aloittaa seuraavan Pelle Peloton - projektini: DIY lämmönsiirrin ála Mobair 4100, joka on kyllä aivan sikamaisen hintainen siihen nähden, että se on vaan muovikehikko johon on lyöty kolme PC-tuuletinta.

Motivaatio näihin suunnitelmiin on hyvinkin simppelisti se, että yläkerran ILP lämmittää kämpän loistavasti, mutta lämpö siirtyy vähän huonosti varsinkin lasten makkareihin (makkarit A ja B alla), joiden lämpötila on yleensä n. 18°C ovet auki ja alle 16°C ovet kiinni, ILPin päävaikutusalueella lämpö on 21-22°C. Vaimon kanssa tykätään nukkua viileämmässä, joten meitä ei vähän viileämpi makkari haittaa (ja makkarin ovi muutenkin yleensä auki), mutta lasten huoneiden lämpöä olisi kiva saada vähän korkeammaksi. Ainakin noin paperilla vaikuttaisi ihan hyvältä idealta lämmittää nämäkin huoneet edullisemmin ILPin tuottamalla lämmöllä kuin sähköpattereita huudattamalla, varsinkin kun huoneet kuitenkin pysyvät jo nyt kuitenkin kohtuullisen lämpiminä, lämpötilaero ei ole suuren suuri ja tuohon ihan kaupallisiakin ratkaisuja myydään.

Syy siihen, miksi makkarit ei oikein lämpiä edes ovi auki, johtuu aika pitkälti siitä, että ne ovat ikävästi "mutkan takana" ILPiin nähden:



ILP käytännössä puhaltaa ensin tuossa portaita puoli kerrosta alaspäin olkkariin, josta ilma lähtee kiertämään vastapäivään ja kiertää keittiön kautta takaisin tuohon eteiseen. Eteisessä on myös vittumaisesti iso kaappi, joka blokkaa ettei pumpulla saa oikein edes sivuttaissuuntauksella suoraa puhallusta makkareiden suuntaan.

Yläkerran huonekorkeus on pikkaisen vajaa 4 metriä, eli katonrajaan kertyy kohtuulliset määrät lämpöä, joka olisi kiva saada hyötykäyttöön. Tätä ajatellen olen sitten pyöritellyt tällaista (pähkähullua?) suunnitelmaa, että puhkon eteisestä reiät molempien lasten makkareihin, lyön putken siihen väliin ja putken molempiin päihin 12 V PC-tuulettimet säleikön taakse. Yhteensä neljä tuuletinta, jotka olisivat kaikki yhden jännitesäädettävän muuntajan takana. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä tämän hetkisiä suunnitelmia upeasti fotaroituna:

Näkymä eteisaulan puolelta, makuuhuone A oikealla, B vasemmalla. Punainen viiva esittää virtapiuhaa, joka oikeasti olisi varmaan valkoiseksi naamioitu.

Näkymä makuuhuoneen B puolelta, johon tulisi säädin ja virrat.

Poikkileikkaus rakenteen hahmotelmasta. Toisin kuin Mobairissa, jossa tuulettimet ovat käytännössä seinän sisällä, tähän tulisi pelkkä läpivientiputki. Tuulettimet tulisi seinää vasten jonkinlaisen kauluksen/kotelon/säleikön sisään, joista ainakin makkarin puolen säleikkö osoittaisi katon suuntaan.

Lisäksi molempien huoneiden oviin tulisi sitten vielä säleikkö lattianrajaan, jotta huoneesta pääsee ilmaa tarpeeksi pois.

***

Katselin tuossa, että esim. Noctuan A-14 siirtää maksimiteholla 140 m³/h (vrt. Mobairin 73 m³/h). Makuuhuone A on aika tasan 35 m³ ja makkari B 28 m³, eli yksi tuollainen propelli pystyisi (teoriassa) vaihtamaan huoneiden koko ilmamäärän neljä kertaa tunnissa A:n osalta ja B:n osalta vielä vähän enemmän, ainakin täydellä teholla posottaessaan, millä tuulettimet eivät kyllä oikeasti melun takia olisi.

Kaksi tuuletinta ajattelin sen takia, että sarjaan kytkettyjen tuulettimien kokonaispaine kertautuu jokaisen tuulettimen myötä, jolloin säleikköjen tai putken virtausvastuksen ei pitäisi olla niin osa ongelma. Tällaisessa sovelluksessa olisi kuitenkin oikeasti parasta jos tuulettimet olisi kytketty rinnakkain, koska tällöin ilmamäärä kasvaa lineaarisesti jokaisen tuulettimen mukana. En kuitenkaan oikein haluaisi porailla kovin montaa reikää tuosta Siporexistä läpi, saati sitten mitään isompaa reikää minkä esim. tuollainen Mobairin tyylinen värkki vaatisi. Ajatuksena oli tosiaan, että läpivienti oli 140 mm halkaisijaltaan ja propellit päissä saman kokoiset.

Mitäs arvon raati on mieltä suunnitelmista. Kuulostaako ihan typerältä tai onko mitoitus aivan liian alakanttiin? Kokonaan muita ajatuksia vastaavan lopputuloksen saavuttamiseksi? Löytyykö käytännön kokemuksia tuosta Mobairista tai omista vastaavista ranetuksista?

 

[Ashrakki]

Joku ehkä muistaa ketjusta vähemmän toimivaksi osoittautuneen aiemman viritelmäni lämmön siirtämiseksi tilasta toiseen. Sittemmin olen enemmän tai vähemmän ratkaissut tuon kellarin lämmityksen lyömällä tämmöisen tornituulettimen kellarin oven suulle pöhöttämään kellariin päin, jolloin lämmöt kellarissa pysyy aika mukavasti n. 19 asteen tienoilla kun ilmaa liikkuu reilu 400 kuutiota tunnissa kellarin suuntaan. Tästä rohkaistuneena olen tässä miettinyt, uskaltaisinko aloittaa seuraavan Pelle Peloton - projektini: DIY lämmönsiirrin ála Mobair 4100, joka on kyllä aivan sikamaisen hintainen siihen nähden, että se on vaan muovikehikko johon on lyöty kolme PC-tuuletinta.

Motivaatio näihin suunnitelmiin on hyvinkin simppelisti se, että yläkerran ILP lämmittää kämpän loistavasti, mutta lämpö siirtyy vähän huonosti varsinkin lasten makkareihin (makkarit A ja B alla), joiden lämpötila on yleensä n. 18°C ovet auki ja alle 16°C ovet kiinni, ILPin päävaikutusalueella lämpö on 21-22°C. Vaimon kanssa tykätään nukkua viileämmässä, joten meitä ei vähän viileämpi makkari haittaa (ja makkarin ovi muutenkin yleensä auki), mutta lasten huoneiden lämpöä olisi kiva saada vähän korkeammaksi. Ainakin noin paperilla vaikuttaisi ihan hyvältä idealta lämmittää nämäkin huoneet edullisemmin ILPin tuottamalla lämmöllä kuin sähköpattereita huudattamalla, varsinkin kun huoneet kuitenkin pysyvät jo nyt kuitenkin kohtuullisen lämpiminä, lämpötilaero ei ole suuren suuri ja tuohon ihan kaupallisiakin ratkaisuja myydään.

Syy siihen, miksi makkarit ei oikein lämpiä edes ovi auki, johtuu aika pitkälti siitä, että ne ovat ikävästi "mutkan takana" ILPiin nähden:



ILP käytännössä puhaltaa ensin tuossa portaita puoli kerrosta alaspäin olkkariin, josta ilma lähtee kiertämään vastapäivään ja kiertää keittiön kautta takaisin tuohon eteiseen. Eteisessä on myös vittumaisesti iso kaappi, joka blokkaa ettei pumpulla saa oikein edes sivuttaissuuntauksella suoraa puhallusta makkareiden suuntaan.

Yläkerran huonekorkeus on pikkaisen vajaa 4 metriä, eli katonrajaan kertyy kohtuulliset määrät lämpöä, joka olisi kiva saada hyötykäyttöön. Tätä ajatellen olen sitten pyöritellyt tällaista (pähkähullua?) suunnitelmaa, että puhkon eteisestä reiät molempien lasten makkareihin, lyön putken siihen väliin ja putken molempiin päihin 12 V PC-tuulettimet säleikön taakse. Yhteensä neljä tuuletinta, jotka olisivat kaikki yhden jännitesäädettävän muuntajan takana. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä tämän hetkisiä suunnitelmia upeasti fotaroituna:


Näkymä eteisaulan puolelta, makuuhuone A oikealla, B vasemmalla. Punainen viiva esittää virtapiuhaa, joka oikeasti olisi varmaan valkoiseksi naamioitu.



Näkymä makuuhuoneen B puolelta, johon tulisi säädin ja virrat.



Poikkileikkaus rakenteen hahmotelmasta. Toisin kuin Mobairissa, jossa tuulettimet ovat käytännössä seinän sisällä, tähän tulisi pelkkä läpivientiputki. Tuulettimet tulisi seinää vasten jonkinlaisen kauluksen/kotelon/säleikön sisään, joista ainakin makkarin puolen säleikkö osoittaisi katon suuntaan.

Lisäksi molempien huoneiden oviin tulisi sitten vielä säleikkö lattianrajaan, jotta huoneesta pääsee ilmaa tarpeeksi pois.

***

Katselin tuossa, että esim. Noctuan A-14 siirtää maksimiteholla 140 m³/h (vrt. Mobairin 73 m³/h). Makuuhuone A on aika tasan 35 m³ ja makkari B 28 m³, eli yksi tuollainen propelli pystyisi (teoriassa) vaihtamaan huoneiden koko ilmamäärän neljä kertaa tunnissa A:n osalta ja B:n osalta vielä vähän enemmän, ainakin täydellä teholla posottaessaan, millä tuulettimet eivät kyllä oikeasti melun takia olisi.

Kaksi tuuletinta ajattelin sen takia, että sarjaan kytkettyjen tuulettimien kokonaispaine kertautuu jokaisen tuulettimen myötä, jolloin säleikköjen tai putken virtausvastuksen ei pitäisi olla niin osa ongelma. Tällaisessa sovelluksessa olisi kuitenkin oikeasti parasta jos tuulettimet olisi kytketty rinnakkain, koska tällöin ilmamäärä kasvaa lineaarisesti jokaisen tuulettimen mukana. En kuitenkaan oikein haluaisi porailla kovin montaa reikää tuosta Siporexistä läpi, saati sitten mitään isompaa reikää minkä esim. tuollainen Mobairin tyylinen värkki vaatisi. Ajatuksena oli tosiaan, että läpivienti oli 140 mm halkaisijaltaan ja propellit päissä saman kokoiset.

Mitäs arvon raati on mieltä suunnitelmista. Kuulostaako ihan typerältä tai onko mitoitus aivan liian alakanttiin? Kokonaan muita ajatuksia vastaavan lopputuloksen saavuttamiseksi? Löytyykö käytännön kokemuksia tuosta Mobairista tai omista vastaavista ranetuksista?

Hyvä pläni, jos oven alla on rako niin säleikköä oveen ei ehkä tarvita. Kannattaa ainakin kokeilla ilman alkuun.

 

[vonPurjo]

Joku ehkä muistaa ketjusta vähemmän toimivaksi osoittautuneen aiemman viritelmäni lämmön siirtämiseksi tilasta toiseen. Sittemmin olen enemmän tai vähemmän ratkaissut tuon kellarin lämmityksen lyömällä tämmöisen tornituulettimen kellarin oven suulle pöhöttämään kellariin päin, jolloin lämmöt kellarissa pysyy aika mukavasti n. 19 asteen tienoilla kun ilmaa liikkuu reilu 400 kuutiota tunnissa kellarin suuntaan. Tästä rohkaistuneena olen tässä miettinyt, uskaltaisinko aloittaa seuraavan Pelle Peloton - projektini: DIY lämmönsiirrin ála Mobair 4100, joka on kyllä aivan sikamaisen hintainen siihen nähden, että se on vaan muovikehikko johon on lyöty kolme PC-tuuletinta.

Motivaatio näihin suunnitelmiin on hyvinkin simppelisti se, että yläkerran ILP lämmittää kämpän loistavasti, mutta lämpö siirtyy vähän huonosti varsinkin lasten makkareihin (makkarit A ja B alla), joiden lämpötila on yleensä n. 18°C ovet auki ja alle 16°C ovet kiinni, ILPin päävaikutusalueella lämpö on 21-22°C. Vaimon kanssa tykätään nukkua viileämmässä, joten meitä ei vähän viileämpi makkari haittaa (ja makkarin ovi muutenkin yleensä auki), mutta lasten huoneiden lämpöä olisi kiva saada vähän korkeammaksi. Ainakin noin paperilla vaikuttaisi ihan hyvältä idealta lämmittää nämäkin huoneet edullisemmin ILPin tuottamalla lämmöllä kuin sähköpattereita huudattamalla, varsinkin kun huoneet kuitenkin pysyvät jo nyt kuitenkin kohtuullisen lämpiminä, lämpötilaero ei ole suuren suuri ja tuohon ihan kaupallisiakin ratkaisuja myydään.

Syy siihen, miksi makkarit ei oikein lämpiä edes ovi auki, johtuu aika pitkälti siitä, että ne ovat ikävästi "mutkan takana" ILPiin nähden:



ILP käytännössä puhaltaa ensin tuossa portaita puoli kerrosta alaspäin olkkariin, josta ilma lähtee kiertämään vastapäivään ja kiertää keittiön kautta takaisin tuohon eteiseen. Eteisessä on myös vittumaisesti iso kaappi, joka blokkaa ettei pumpulla saa oikein edes sivuttaissuuntauksella suoraa puhallusta makkareiden suuntaan.

Yläkerran huonekorkeus on pikkaisen vajaa 4 metriä, eli katonrajaan kertyy kohtuulliset määrät lämpöä, joka olisi kiva saada hyötykäyttöön. Tätä ajatellen olen sitten pyöritellyt tällaista (pähkähullua?) suunnitelmaa, että puhkon eteisestä reiät molempien lasten makkareihin, lyön putken siihen väliin ja putken molempiin päihin 12 V PC-tuulettimet säleikön taakse. Yhteensä neljä tuuletinta, jotka olisivat kaikki yhden jännitesäädettävän muuntajan takana. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä tämän hetkisiä suunnitelmia upeasti fotaroituna:


Näkymä eteisaulan puolelta, makuuhuone A oikealla, B vasemmalla. Punainen viiva esittää virtapiuhaa, joka oikeasti olisi varmaan valkoiseksi naamioitu.



Näkymä makuuhuoneen B puolelta, johon tulisi säädin ja virrat.



Poikkileikkaus rakenteen hahmotelmasta. Toisin kuin Mobairissa, jossa tuulettimet ovat käytännössä seinän sisällä, tähän tulisi pelkkä läpivientiputki. Tuulettimet tulisi seinää vasten jonkinlaisen kauluksen/kotelon/säleikön sisään, joista ainakin makkarin puolen säleikkö osoittaisi katon suuntaan.

Lisäksi molempien huoneiden oviin tulisi sitten vielä säleikkö lattianrajaan, jotta huoneesta pääsee ilmaa tarpeeksi pois.

***

Katselin tuossa, että esim. Noctuan A-14 siirtää maksimiteholla 140 m³/h (vrt. Mobairin 73 m³/h). Makuuhuone A on aika tasan 35 m³ ja makkari B 28 m³, eli yksi tuollainen propelli pystyisi (teoriassa) vaihtamaan huoneiden koko ilmamäärän neljä kertaa tunnissa A:n osalta ja B:n osalta vielä vähän enemmän, ainakin täydellä teholla posottaessaan, millä tuulettimet eivät kyllä oikeasti melun takia olisi.

Kaksi tuuletinta ajattelin sen takia, että sarjaan kytkettyjen tuulettimien kokonaispaine kertautuu jokaisen tuulettimen myötä, jolloin säleikköjen tai putken virtausvastuksen ei pitäisi olla niin osa ongelma. Tällaisessa sovelluksessa olisi kuitenkin oikeasti parasta jos tuulettimet olisi kytketty rinnakkain, koska tällöin ilmamäärä kasvaa lineaarisesti jokaisen tuulettimen mukana. En kuitenkaan oikein haluaisi porailla kovin montaa reikää tuosta Siporexistä läpi, saati sitten mitään isompaa reikää minkä esim. tuollainen Mobairin tyylinen värkki vaatisi. Ajatuksena oli tosiaan, että läpivienti oli 140 mm halkaisijaltaan ja propellit päissä saman kokoiset.

Mitäs arvon raati on mieltä suunnitelmista. Kuulostaako ihan typerältä tai onko mitoitus aivan liian alakanttiin? Kokonaan muita ajatuksia vastaavan lopputuloksen saavuttamiseksi? Löytyykö käytännön kokemuksia tuosta Mobairista tai omista vastaavista ranetuksista?

Jään seuraamaan! Ollut samanlaiset mietinnässä ja lisäksi takan takaa jonkinlainen vastaava puhaltamaan alakerran käytävään, kun tuntuu lämpö kertyvän vain olohuoneeseen ja yläkertaan.
Mikä olisi helpoin/halvin ohjain+virtalähde noille?

 

[FireCube]

Onko kukaan pyydellyt tarjousta kryptolouhintalämmityksestä Sunbitiltä? Mietin miten kestävällä pohjalla on

SunBit - Kodin lämmityksestä ilmaista

SunBit tarjoaa markkinoiden edullisimmat lämmitysratkaisut hyödyntämällä rahaa tuottavien datakeskusten hukkalämpöä.

sunbit.fi

 

[SheikYerbouti]

Olisi suorasähköllä lämpiävästä talosta tulossa sopivasti samaan aikaan uusimisikään varaaja ja LTO. Meinasin ensin mennä helpon kautta ja hommata suorat korvikkeet, mutta nyt Nilan E on alkanut kiinnostaa. Onkos tuosta porukalla kokemusta? Tiedustelin tarjouksia ja asennettuna olisi 9500-10500 euroa, josta työ 2500-3000 euroa.

E - Nilan

Sarjan perusmalli. Soveltuu kohteisiin, joissa erillinen lämmitys. Markkinoinden hiljaisin pilp Käyttöveden lämmityksen energiatehokkuus 118 % COP 4,2

www.nilan.fi

 

[Zigh]

Olisi suorasähköllä lämpiävästä talosta tulossa sopivasti samaan aikaan uusimisikään varaaja ja LTO. Meinasin ensin mennä helpon kautta ja hommata suorat korvikkeet, mutta nyt Nilan E on alkanut kiinnostaa. Onkos tuosta porukalla kokemusta? Tiedustelin tarjouksia ja asennettuna olisi 9500-10500 euroa, josta työ 2500-3000 euroa.

E - Nilan

Sarjan perusmalli. Soveltuu kohteisiin, joissa erillinen lämmitys. Markkinoinden hiljaisin pilp Käyttöveden lämmityksen energiatehokkuus 118 % COP 4,2

www.nilan.fi

Oletko laskenut tälle jotain takaisinmaksuaikaa vs. tavallinen iv-kone ja varaaja?

PILPistä todennäköisesti myös porsii kompura jossain vaiheessa siinä missä iv-kone ja sähkövaraaja melko varmasti porskuttaa sen 25 vuotta melko olemattomalla huollolla.

 

[SheikYerbouti]

Oletko laskenut tälle jotain takaisinmaksuaikaa vs. tavallinen iv-kone ja varaaja?

PILPistä todennäköisesti myös porsii kompura jossain vaiheessa siinä missä iv-kone ja sähkövaraaja melko varmasti porskuttaa sen 25 vuotta melko olemattomalla huollolla.

Hyviä pointteja, en ole näitä oikeastaan laskenut lainkaan. Täytyypä tänään laskea. Tuohon MUH Ilmava 120 tilalle menisi vielä Vallox 121 SE suoraan ilman kanavamuutoksia.

EDIT: Jahas, 121 SE kohdalla lukeekin nykyään "Tuotteen valmistus päättyi 31.08.2023" : D

 

[Coanda]

Hyviä pointteja, en ole näitä oikeastaan laskenut lainkaan. Täytyypä tänään laskea. Tuohon MUH Ilmava 120 tilalle menisi vielä Vallox 121 SE suoraan ilman kanavamuutoksia.

EDIT: Jahas, 121 SE kohdalla lukeekin nykyään "Tuotteen valmistus päättyi 31.08.2023" : D

Uutena on tullut tilalle 125 MV, josta ilmeisesti 125A MV sopii tuon Ilmavan kanssa samoihin lähtöihin.

 

[Ethos]

Miten tehdä järkevästi yhdelle lämmityspumpulle kaksi eri kiertoa? Talossa patterilämmitys sekä kph lattialämmitys. Kph lattialämmitystä mahdollisesti pitäisi ajella kesäisinkin hieman lämpimämmällä, jotta lattiat kuivuu. Suljenko patterien kierrot, annanko termostaattien ohjata lämmitystä vai nko jotain muuta tapaa?

Toisena kysymyksenä, tällä hetkellä ei ole puskurivaraajaa, semmoinen tulossa, mutta minkä kokoinen olisi hyvä 150m2 omakotitaloon?

 

[SheikYerbouti]

Oletko laskenut tälle jotain takaisinmaksuaikaa vs. tavallinen iv-kone ja varaaja?

PILPistä todennäköisesti myös porsii kompura jossain vaiheessa siinä missä iv-kone ja sähkövaraaja melko varmasti porskuttaa sen 25 vuotta melko olemattomalla huollolla.

Tein laskelmia ja eihän tässä mitään järkeä olisi ollut. Jo pelkästään tuo LTO:n uusiminen moderniin tuo niin ison hyödyn, että se Nilan E:n tuoma lisäsäästö ei enää ole niiden ekstratonnien arvonen sijoitus. Joten kiitos uudelleen että herätit koomasta : )

Jos jollain on vinkata jotain hyvää tekijää Uudeltamaalta, jolta saisi samalla keikalla lämminvesivaraajan ja Valloxin päivityksen, laittakaa nimeä tulemaan minun suuntaani.

 

[hj2905]

Monien takkojen kokemuksella suosittelen Tiilerin Aino tai Aida mallia riippuen toki ulkonäkövaatimuksista. Itselläni 135m2 uudiskohteessa Aino 2250mm korkeana ja eipä voi kuin kehua lämpöominaisuuksia pienellä puumäärällä. Kuori lämmennyt huippuunsa noin 1-2h pellin sulkemisen jälkeen. Pintalämmöt 60-70C 8kg polttomäärällä. Kestää lämpimänä noin 1,5vrk.

LTO-laitteista suosittelisin Enevent Sallaa (riippuen toki ilmamäärän tarpeesta).
Syynä pyöriväkennoisen vuosihyötysuhde ja pakkasilla kosteuden palautus tuloilmaan.

 

[Kvarkki]

Miten tehdä järkevästi yhdelle lämmityspumpulle kaksi eri kiertoa? Talossa patterilämmitys sekä kph lattialämmitys. Kph lattialämmitystä mahdollisesti pitäisi ajella kesäisinkin hieman lämpimämmällä, jotta lattiat kuivuu. Suljenko patterien kierrot, annanko termostaattien ohjata lämmitystä vai nko jotain muuta tapaa?

Toisena kysymyksenä, tällä hetkellä ei ole puskurivaraajaa, semmoinen tulossa, mutta minkä kokoinen olisi hyvä 150m2 omakotitaloon?

Mitä isomman puskurin saat mahtumaan, niin sen parempi. Esim. älyä kun saat lisättyä järjestelmään, niin puskurin voi ajaa kuumaksi halvalla energialla jne...

Jos sinulla on yksi ja sama kierto koko talolle, niin sitten ilman remontteja sun on suljettava patterit. Hankalaksi homman tietysti tekee se, että joudut säätämään piirin käyrät siten, että kylppärillekin riittää lämpöä kesällä. Itselle tulee täysin omat piirit pumpuineen alakerran tiloihin, jossa kph yms. Yläkerrosten lämmityksen saa näin kesäksi kokonaan pois. Kannattanee selvitellä saisitko kierrot kokonaan erilleen.

 

[Ethos]

Mitä isomman puskurin saat mahtumaan, niin sen parempi. Esim. älyä kun saat lisättyä järjestelmään, niin puskurin voi ajaa kuumaksi halvalla energialla jne...

Jos sinulla on yksi ja sama kierto koko talolle, niin sitten ilman remontteja sun on suljettava patterit. Hankalaksi homman tietysti tekee se, että joudut säätämään piirin käyrät siten, että kylppärillekin riittää lämpöä kesällä. Itselle tulee täysin omat piirit pumpuineen alakerran tiloihin, jossa kph yms. Yläkerrosten lämmityksen saa näin kesäksi kokonaan pois. Kannattanee selvitellä saisitko kierrot kokonaan erilleen.

Vilpillä helppo naputtaa vaan muutama aste lisää lämmitystä, tosin pitää vielä tutkia saako anturin vaihdettua jotenkin helposti mittaamaan muualta. Mitenköhän toimisi älyllä ohjattu moottoriventtiili. Kun asunnossa viilenee tiettyyn pisteeseen niin moottoriventtiilit aukeavat ja lämmittävät talon tiettyyn lämpötilaan ja taas sulkeutuvat?