Tässä ketjussa seurataan EU:n hajoamista.

[JCSH]

Kyllä niihin polttokennoautoihinkin panostetaan jos tuo toteutuu. Silloin taitaa eurooppalaisilla autovalmistajilla olla takamatkaa ikävän paljon, kun Toyota, Hyundai ja Honda tarjoavat jo nyt massatuotannossa toimivia malleja. Nykyiset hinnat ovat tietenkin korkeita johtuen mm. pienistä myyntimääristä, kun tankkausverkostoja löytyy vain muutamasta maasta.

Vetyautoissa vaan on aika monia ongelmia verrattuna akkukäyttöisiin autoihin joiden seurauksena kunhan vain niiden akkujen hinta laskee tarpeeksi alas (tai ei ainakaan nouse nykyisestä) niin henkilöautoissa vety ei vaan ole järkevää.
Se on energiatehotonta koska jos se halutaan tehdä päästöttömästi niin pitää ottaa sähköä, muuttaa se vedyksi joka sitten autossa muutetaan takaisin sähköksi. Kun taaskin se akkukäyttöinen sähköauto voi käyttää sen sähkön suorilla.
Lisäksi, sähköautoilla on suuri etu siinä että niitä voi ladata kotona. Tai kun käy kaupassa. Tai leffassa. Tai töissä. Joten päästään tilanteeseen missä se sähköauto on lopulta helpompi pitää latingissa kuin on tankata sitä vetyautoa. Ja sen sijaan että pitää maksaa parille välikädelle niiden omaa marginaalia siitä energiasta (vetyä tuottava laitos ja huoltoasema), tarvitsee vain maksaa siitä sähköstä.

 

[pulatunnus]

Lisäksi, sähköautoilla on suuri etu siinä että niitä voi ladata kotona. Tai kun käy kaupassa. Tai leffassa. Tai töissä. Joten päästään tilanteeseen missä se sähköauto on lopulta helpompi pitää latingissa kuin on tankata sitä vetyautoa.

Käänsit vetyauton vahvuuden sen heikkoudeksi.

Vetyautoilla on mahdollisuus juurin sen takia ettei tarvi ladata kaupassa, elokuvissa, kotona, töissä, työmatkalla jne Ei tarvi tehdä sitä "tankkaus infraa joka pysäköinti paikkaan". "tankaamminen" on nopeaa, eli siinä ajassa minkä käyttää kaupassakäynneissä lataamisen kuvioihin, voi vetyauton tankata koko tarpeelle.

Päästöttömän vedyn tuotanto on kallista , siinä on jotain plussia verrattuna aukku autoiluun, osa päästöttömästä energiatuotannosta on ajallisesti hyvin vaihtelevaa, ja samoin kysyntä vaihtelee,vetytuotanto olisi hyvä akku tuohon ongelmaan, välikäsiä, mutta välikäsiä on myös siinä päästöttömässä suorasähkölatauksessa.

Akkujen ongelma on toistaiseksi ne akkut, nyky suomi hinnoilla ne akkut on mikä tekee siitä sähköstä kallista.

Nyky tarinoiden mukaan olen toki samaa mieltä siinä että akkuautot on lähitulevaisuutta ja vaikuttavat kilpailukyisiltä, Suomen erityispiirteiden takia toivoisin myös vaihtoehtoja.

Edit:
Vedystä vielä, esim Suomessa on odotettavissa suurta päästöttömän vedyn tuotantotavervetta ja kysyntää ja toimintaa joka laskee sen hintakilpailunvaraa, joten siirtymävaiheessa huomattava autokanta voisi sitä sekoittaa, mutta pidemmällä jakosolla voisi syntyvä tuonto tukea liikenteen vytykäyttöä.

 

[JCSH]

Käänsit vetyauton vahvuuden sen heikkoudeksi.

Vetyautoilla on mahdollisuus juurin sen takia ettei tarvi ladata kaupassa, elokuvissa, kotona, töissä, työmatkalla jne Ei tarvi tehdä sitä "tankkaus infraa joka pysäköinti paikkaan". "tankaamminen" on nopeaa, eli siinä ajassa minkä käyttää kaupassakäynneissä lataamisen kuvioihin, voi vetyauton tankata koko tarpeelle.

Päästöttömän vedyn tuotanto on kallista , siinä on jotain plussia verrattuna aukku autoiluun, osa päästöttömästä energiatuotannosta on ajallisesti hyvin vaihtelevaa, ja samoin kysyntä vaihtelee,vetytuotanto olisi hyvä akku tuohon ongelmaan, välikäsiä, mutta välikäsiä on myös siinä päästöttömässä suorasähkölatauksessa.

Akkujen ongelma on toistaiseksi ne akkut, nyky suomi hinnoilla ne akkut on mikä tekee siitä sähköstä kallista.

Nyky tarinoiden mukaan olen toki samaa mieltä siinä että akkuautot on lähitulevaisuutta ja vaikuttavat kilpailukyisiltä, Suomen erityispiirteiden takia toivoisin myös vaihtoehtoja.

Edit:
Vedystä vielä, esim Suomessa on odotettavissa suurta päästöttömän vedyn tuotantotavervetta ja kysyntää ja toimintaa joka laskee sen hintakilpailunvaraa, joten siirtymävaiheessa huomattava autokanta voisi sitä sekoittaa, mutta pidemmällä jakosolla voisi syntyvä tuonto tukea liikenteen vytykäyttöä.

Sä nyt sekoitat sen että sitä sähköautoa voi ladata kaikkialla siihen että sitä tarvisi ladata kaikkialla. Oikeastaan se olennaisin asia on että sitä autoa voi ladata kotona. Kun sitä voi ladata kotona niin sitten ylivoimaisesti valtaosa autoilusta katetaan sillä, sulla on auto aamuisin täydessä latingissa jolla sitten voit hoitaa ne normaalin päivän ajot ja palauttaa sen illaksi lataukseen.
Jos sitten syystä tai toisesta ajat sen verta että tarvitset sitä latausta muulloinkin kuin kotona, sähkölataus mahdollistaa sen että sen latauksen voi hoitaa siellä kaupassa tai töissä.

 

[pulatunnus]

Sä nyt sekoitat sen että sitä sähköautoa voi ladata kaikkialla siihen että sitä tarvisi ladata kaikkialla.

En sekoittanut, vaan kyse olis siitä vetyauton edusta akku versioon.

Vetyautolla saavutettavissa ne tutut yhden tankkauksen ajomatkat ja nopeat tankkaukset, vs akkuajoneuvot.

- Tankkauksia vähemmän
- Tankkaukset nopeampia.

Kun sitä voi ladata kotona niin sitten ylivoimaisesti valtaosa autoilusta katetaan sillä, sulla on auto aamuisin täydessä latingissa jolla sitten voit hoitaa ne normaalin päivän ajot ja palauttaa sen illaksi lataukseen.

Lyhyillä päivittäisillä ajoilla akkuauto on vahvoilla, jos päivittäin on se pitkä latausmahdollisuus, en sitä ollut kumoamassa, päinvastoin. On se jokayöinen lataus kuitekin miinus.

Luonollisesti se yölataus vaatii sen infran rakentamisen , Yöllä joka yö tarvitaan lataukseen se uusituva sähköntuotanto, jonkin verran voi aijoittaa.
En tarkoita että se kustannus johtaisi samalle viivalle vedynkanssa, vaan näen että se tilanne ratkaistaan siellä "tankilla".


Työpaikka, elokuvateatteri, kauppa, voishan niissä vetyautokin tankata, mutta juju vähän siinä ettei tarvetta joka paikkaan. Mutta siis yksityiset tankkauspisteet teknisesti mahdollisia ja Suomen kaltaisessa maassa voisi olla saumaakin, jos vetyajoneuvot yleistyisi.

 

[Coax]

Käsittääkseni juurikin vety on vahvoilla vaihtoehdoksi ratkaisemaan tuulen ja auringon energian varastoimisen. Sen lisäksi vedyn tarve teräksen jalostuksessa tulee olemaan huomattava tulevaisuudessa. Tuo terästeollisuus kun on nykyisin Suomessakin suuri(n) yksittäinen CO2 päästäjä. SSAB on käsittääkseni siirtymässä vetypelkistykseen Ruotsissa ja Suomessa tämän vuosikymmenen puolivälissä.

Sähköautossa tuo 'pakko ladata kaikkialla' tuntuu olevan monelle se suuri haaste, varsinkin kun niitä latauspaikkoja ei mm kaupungeissa kerrostaloissa tai katujen varrella edelleenkään ole. Lisäksi nopeimmillaankin lataus on todella hidasta verrattuna vaikkapa vetyyn. Se Teslan akunvaihtorobotti katosi ikävä kyllä kokonaan uutisista. Vaikutti todella mielenkiintoiselta idealta.
Toinen edelleen täsysin käsittämätön asia on että ladataksesi autoa joka paikassa tarvitset kymmenen erilaista sovellusta, avaimenperää, käyttäjätiliä ja tunnusta. Ei kai se bensapumpun korttimaksulaite voi olla niin hankalaa integroida siihen latauspisteeseen.

Mitä ne vetyautojen monet ongelmat muuten ovat? Muuta kuin tankkausverkoston puute tällä hetkellä Saksan, Britannian ja Japanin ulkopuolella?

 

[JCSH]

En sekoittanut, vaan kyse olis siitä vetyauton edusta akku versioon.

Vetyautolla saavutettavissa ne tutut yhden tankkauksen ajomatkat ja nopeat tankkaukset, vs akkuajoneuvot.

- Tankkauksia vähemmän
- Tankkaukset nopeampia.

Lyhyillä päivittäisillä ajoilla akkuauto on vahvoilla, jos päivittäin on se pitkä latausmahdollisuus, en sitä ollut kumoamassa, päinvastoin. On se jokayöinen lataus kuitekin miinus.

Luonollisesti se yölataus vaatii sen infran rakentamisen , Yöllä joka yö tarvitaan lataukseen se uusituva sähköntuotanto, jonkin verran voi aijoittaa.
En tarkoita että se kustannus johtaisi samalle viivalle vedynkanssa, vaan näen että se tilanne ratkaistaan siellä "tankilla".

Työpaikka, elokuvateatteri, kauppa, voishan niissä vetyautokin tankata, mutta juju vähän siinä ettei tarvetta joka paikkaan. Mutta siis yksityiset tankkauspisteet teknisesti mahdollisia ja Suomen kaltaisessa maassa voisi olla saumaakin, jos vetyajoneuvot yleistyisi.

Mutta ne tankkaukset on oma juttunsa, ne on yksi asia mikä pitää erikseen hoitaa jatkuvasti.
Taaskin sillä sähköautolla valtaosan ajasta ne tankkaukset eivät ole asia mitä pitää miettiä. Tulet kotiin niin laitat johdon kiinni autoon. Lähdet kotoa, irrotat johdon. Tuolla katetaan valtaosan autoilijoista kohdalla varmaan 95% auton käytöstä. Eli lopulta käytät paljon vähemmän aikaa ja vaivaa sen sähköauton lataamiseen kun käyttäisit vety- tai bensa-auton tankkaamiseen.

Ja joo, toi vaatii sen että on se mahdollisuus siihen kotilataukseen mutta kuitenkin valtaosa autoilijoista taitavat asua paikoissa joissa tuo on kyllä toteutettavissa. OKT asujille erittäin helposti, kerros- ja rivitaloissa ainakin niiden taloyhtiön parkkipaikkojen osalta toteutettavissa. Ja sitten jos ne julkiset latauspaikat ovat kunnossa esim. kauppojen pihoissa niin vaikka sulla ei olisi sitä kotilatausta niin suht vaivattomasti pystyt lataan sitä autoa.

 

[pulatunnus]

Mutta ne tankkaukset on oma juttunsa, ne on yksi asia mikä pitää erikseen hoitaa jatkuvasti.
Taaskin sillä sähköautolla valtaosan ajasta ne tankkaukset eivät ole asia mitä pitää miettiä. Tulet kotiin niin laitat johdon kiinni autoon. Lähdet kotoa, irrotat johdon. Tuolla katetaan valtaosan autoilijoista kohdalla varmaan 95% auton käytöstä. Eli lopulta käytät paljon vähemmän aikaa ja vaivaa sen sähköauton lataamiseen kun käyttäisit vety- tai bensa-auton tankkaamiseen.

Kukaan ei väitä että jollain profiililla jokapäivänen latailu on näpärää ja se riittää sen käyttöprofiilin tarpeisiin.

Ei se silti tarkoita että vaivana pärjäisi vetyautolle (jos se olisi todellinen vaihtoehto), ... edelleen se pointti oli siinä että vetyautolla ei tarvi latailla joka välissä. Ei seettä se olisi se optimi käyttäjälle joka hurauttaa päivässä enintään sen pienen akkullisen.

Kommentoi sitä kuvausta että akkuatoa voi ladata kaupassa, elokuvissa, kotona, jne jne. se on se akkuaton ongelma, sitä voi joutua latailemaan joka välissä ja ajamiset voi joutu suunnitteleen ja tauottaa latausten mukaan, ei ajotarpeen mukaan.

Vetuauto pitää tankata, se tuttua polttiskäyttäjille joita toki harmittaa sen 500-1000km (5-24h käyttötunnin, Suomi oloissa) välein tehtävä muutaman minuutin tankkaus. Jos töissä, kotona, kaupassa tankkaus on plussa, niin vetoauto toisi myös sen mahdollisuuden, jos niille olisi oikeasti kysyntää.


Kun halutaan kaikki polttiskäyttäjät sähkönpariin, niin silloin pitää tyydyttää kaikkien polttiskäyttäjien tarpeet. Myös heidän jotka käyttävät ajoneuvoa työkseen.

Minulle ihan sama mikä tekniikka, siksi tästä oikeastaan toitotan, että ei linnottauduta yhteen tekniikaan, vaan annettaisiin tilaa. Tarvitaan varasto mihin voidaan ajoneuvoon varastoida se energia, paino per km tai per h, tilavuus per km tai per h, on niitä juttuja. Jos pieneen ja kevyeen mahtuu paljon, niin sillion saa enemmän anteeksi tankkausajassa, nopea tankkaus taasen päinvastoin. Mutta jos jotain pitää tinkiä niin jossain käytössä haasteet kasvaa enemmän kuin jossain toisessa.


Jos se vetyauto on akku/polttokenno hybridi jo teknisestikkin, niin teknisestihän lataushybridi, olisi vähän sen polttohybridin kilpailia. Jos niisä paikallisesti päästävistä pitää päästä eroon.

 

[JCSH]

Käsittääkseni juurikin vety on vahvoilla vaihtoehdoksi ratkaisemaan tuulen ja auringon energian varastoimisen. Sen lisäksi vedyn tarve teräksen jalostuksessa tulee olemaan huomattava tulevaisuudessa. Tuo terästeollisuus kun on nykyisin Suomessakin suuri(n) yksittäinen CO2 päästäjä. SSAB on käsittääkseni siirtymässä vetypelkistykseen Ruotsissa ja Suomessa tämän vuosikymmenen puolivälissä.

Sähköautossa tuo 'pakko ladata kaikkialla' tuntuu olevan monelle se suuri haaste, varsinkin kun niitä latauspaikkoja ei mm kaupungeissa kerrostaloissa tai katujen varrella edelleenkään ole. Lisäksi nopeimmillaankin lataus on todella hidasta verrattuna vaikkapa vetyyn. Se Teslan akunvaihtorobotti katosi ikävä kyllä kokonaan uutisista. Vaikutti todella mielenkiintoiselta idealta.
Toinen edelleen täsysin käsittämätön asia on että ladataksesi autoa joka paikassa tarvitset kymmenen erilaista sovellusta, avaimenperää, käyttäjätiliä ja tunnusta. Ei kai se bensapumpun korttimaksulaite voi olla niin hankalaa integroida siihen latauspisteeseen.

Mitä ne vetyautojen monet ongelmat muuten ovat? Muuta kuin tankkausverkoston puute tällä hetkellä Saksan, Britannian ja Japanin ulkopuolella?

Akunvaihtorobotissa ei lopulta ollut mitään järkeä koska ne Superchargerit ovat sen verta nopeita ja helpompia toteuttaa että tuollainen akunvaihto kikkailu olisi turhaa. Taisi alunperin olla jotain spekulaatiota että ainoa syy miksi Tesla kehitteli tuota oli että Kaliforniassa oli joku tukimekanismi joka olisi vaatinut mahdollisuuden noin nopeaan ”lataamiseen”.

Jos vertaillaan sähköautoja (tai siis, akkupohjaisia sähköautoja) ja vetyautoja niin molemmat tarvitsee lisää jakeluinfraa, sähköautot niitä latauspisteitä, vetyautot niitä tankkauspisteitä ja jakelupisteitä.
Molemmat tarvitsee teknologista kehitystä jotta niistä saadaan halvempia. Tällä hetkellä sähköautot ovat tuon osalta edellä.
Molemmat tarvitsee lisää hiilivapaata sähköntuotantoa mutta vetyautot tarvitsee tuota enemmän koska niissä on huonompi hyötysuhde. Sen lisäksi, vetyautot tarvitsee sen tuotantoinfran joka muuttaa sähkön vedyksi, sähköautot eivät tarvitse tuota.
Ja se oleellinen ongelma on tuo hyötysuhde, se ei tule katoamaan vaan on yksinkertaisesti sidottu fysiikkaan. Noissa muunnoksissa tulee aina energianhävikkiä. Sitten kun siihen lisätään kapitalismi joka haluaa sen siivunsa jokaisessa välissä niin vedyn kohdalla sen lisäksi että sitä energiaa tarvitaan enemmän, siinä on enemmän välikäsiä vetämässä rahaa.

Vetyautojen ainoa chanssi on että niistä polttokennoista saadaan merkittävästi halvempia kuin akuista. Joko siten että teknologia kehittyy polttokennojen kannalta paljon paremmin tai sitten niin että akut törmäävät johonkin muuriin mihin polttokennot eivät törmää, esim. vaikkapa raaka-aineisiin liittyen.

Mutta taidetaan mennä OT:n puolelle tässä ketjussa.

 

[JCSH]

Kun halutaan kaikki polttiskäyttäjät sähkönpariin, niin silloin pitää tyydyttää kaikkien polttiskäyttäjien tarpeet. Myös heidän jotka käyttävät ajoneuvoa työkseen.

Tai sitten niiden muutamien jotka tarvii niitä yli 500km ajoja päivässä pitää vaan mukautua siihen sähköauton tarvitsemaan lataussykliin. Koska jos sähköautot ovat se paras ratkaisu ylivoimaisesti valtaosalle autoilijoista niin siitä helposti seuraa se että markkinavoimien pakottamana niiden loppujenkin pitää siihen tyytyä.

 

[pulatunnus]

Tai sitten niiden muutamien jotka tarvii niitä yli 500km ajoja päivässä pitää vaan mukautua siihen sähköauton tarvitsemaan lataussykliin. Koska jos sähköautot ovat se paras ratkaisu ylivoimaisesti valtaosalle autoilijoista niin siitä helposti seuraa se että markkinavoimien pakottamana niiden loppujenkin pitää siihen tyytyä.

No se mukautuminen on kai viimenkin ratkaisu.

En nyt ihan varma oletko tosissasi, ajataletko nyt jotain kuplaa.

Jos halutaan ajonenuvojen päästöt nollaan, niin silloin meidän on ratkaistava muutkin ongelmat kuin jonkin lähiömutsin työmatkat ja harraste matkat.

Vety akku vertailussa keskityit siihen siirron kustannuksiin, vety ei pärjää (energia -> sähkö -> vety -> sähkö verrattuna energia - > sähkö -> akku - sähkö), sitä ei kukaan ole kiistänyt, vaan on sanottu monesti että se ratkeaa siellä tankissa/akussa.

Nyky akut on sähköautossa se isoin kustannus, niin hinnassa kuin päästöissä. Joten jos se vety on halvempi niin päästöissä kuin hinnassa, niin se on järkevämpi kuin akku.

Jos tuotettaisiin uusituvuvallasähköllä synteettistä polttoainetta nyky polttiksiin, niin pääsöissä se voisi olla halvempi kuin akkusähköauto.

Meidän täytyy myös miettiä miten se muu ajoneuvo liikenne tehdään päästöttämäksi, siellä ajoneuvon käyttöaste päivässä voi olla 0-24h välillä.

Jos henkilöautot pitää olla päästöttämiä, niin niiden käyttäjät voi sopeutua ja siitä käytön muihin ajoneuvoihin, mutta onko se tehokasta ?

 

[Ile_26]

Anteeksi, mutta seurataanko täällä EU:n vai vetyatomin hajoamista?

 

[Naamapalmu]

Tai sitten niiden muutamien jotka tarvii niitä yli 500km ajoja päivässä pitää vaan mukautua siihen sähköauton tarvitsemaan lataussykliin. Koska jos sähköautot ovat se paras ratkaisu ylivoimaisesti valtaosalle autoilijoista niin siitä helposti seuraa se että markkinavoimien pakottamana niiden loppujenkin pitää siihen tyytyä.

Kuinka monesta muutamasta puhutaan? Kannattaa muistaa, että Suomi on harvaan asuttu maa ja joka nurkkaan tulee kattaa peruspalvelut. Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että tiettyjä palveluita ei voida taata kaikille ihmisille, ilman panostusta lisätyövoimaan ja resursseihin.

 

[Coax]

Molemmat tarvitsee lisää hiilivapaata sähköntuotantoa mutta vetyautot tarvitsee tuota enemmän koska niissä on huonompi hyötysuhde. Sen lisäksi, vetyautot tarvitsee sen tuotantoinfran joka muuttaa sähkön vedyksi, sähköautot eivät tarvitse tuota.
Ja se oleellinen ongelma on tuo hyötysuhde, se ei tule katoamaan vaan on yksinkertaisesti sidottu fysiikkaan. Noissa muunnoksissa tulee aina energianhävikkiä. Sitten kun siihen lisätään kapitalismi joka haluaa sen siivunsa jokaisessa välissä niin vedyn kohdalla sen lisäksi että sitä energiaa tarvitaan enemmän, siinä on enemmän välikäsiä vetämässä rahaa.

Vetyautojen ainoa chanssi on että niistä polttokennoista saadaan merkittävästi halvempia kuin akuista. Joko siten että teknologia kehittyy polttokennojen kannalta paljon paremmin tai sitten niin että akut törmäävät johonkin muuriin mihin polttokennot eivät törmää, esim. vaikkapa raaka-aineisiin liittyen.

Mutta taidetaan mennä OT:n puolelle tässä ketjussa.

Tämä nykyinen hyötysuhdeongelma polttokennoautossa on hyvä argumentti sähköauton puolesta kyllä. Volkswagenin kuva selventää JCSH:n pointin varsin kokonaisvaltaisesti. Tässä Volkswagen arvio että sähköauto on siis henkilöautojen tulevaisuus ja raskaaseen liikenteeseen ja työkoneisiin tulee polttokennot käyttöön.

Battery-electric or hydrogen fuel cell? VW lays out why one is the winner

Even outside of the fueling infrastructure concerns, VW maps out why battery-electric is simply more efficient for personal vehicles.

www.greencarreports.com

Mitä tulee polttokennojen hintaan, muutama vuosi (2017) takaperin arvioitiin että polttokennoauton hinta kohtaa polttomootoriauton hinnan vuonna 2025. Sattumoisin vuosi on sama jolloin sähköauton ja polttomoottoriautojen hintojen uskotaan kohtaavan. Autoliiton Pasi Nieminen taisi arvioida tällä viikolla A-studiossa sähkö/bensa kohtaamisen vuoteen 2027.

Direct hydrogen fuel cell electric vehicle cost analysis: System and high-volume manufacturing description, validation, and outlook

Direct hydrogen fuel cell electric vehicles (FCEVs) produce only water as a byproduct, thereby eliminating tailpipe carbon and criteria air pollutant …

www.sciencedirect.com

"One prospective pathway for decreasing system cost to $30/kWnet needed for cost competitiveness with ICEVs is outlined. "

Tässä vielä toinen arvio vuodelta 2020.

Report: Hydrogen for fuel-cell vehicles likely to reach price parity with gasoline by 2025

A report from the California Energy Commission predicts that a future price parity with gasoline will make hydrogen fuel cell technology worthwhile.

www.greencarreports.com

Tässä hintavertailussa pitää myös muistaa se, että nykyiset sähköautotuet ainakin Suomessa tulevat varmasti poistumaan, kun siitä liikenteestä pitää kerätä se 8 miljardia verotuloja vuodessa ja monen mielestä vielä enemmänkin ikävä kyllä. Mielenkiinnolla odotan millä nimellä niitä 'päästöttömän' liikenteen päästöveroja tulevaisuudessa kutsutaan.

...
Jos halutaan ajonenuvojen päästöt nollaan, niin silloin meidän on ratkaistava muutkin ongelmat kuin jonkin lähiömutsin työmatkat ja harraste matkat.

Vety akku vertailussa keskityit siihen siirron kustannuksiin, vety ei pärjää (energia -> sähkö -> vety -> sähkö verrattuna energia - > sähkö -> akku - sähkö), sitä ei kukaan ole kiistänyt, vaan on sanottu monesti että se ratkeaa siellä tankissa/akussa.

Nyky akut on sähköautossa se isoin kustannus, niin hinnassa kuin päästöissä. Joten jos se vety on halvempi niin päästöissä kuin hinnassa, niin se on järkevämpi kuin akku.

Jos tuotettaisiin uusituvuvallasähköllä synteettistä polttoainetta nyky polttiksiin, niin pääsöissä se voisi olla halvempi kuin akkusähköauto.

Meidän täytyy myös miettiä miten se muu ajoneuvo liikenne tehdään päästöttämäksi, siellä ajoneuvon käyttöaste päivässä voi olla 0-24h välillä.

Jos henkilöautot pitää olla päästöttämiä, niin niiden käyttäjät voi sopeutua ja siitä käytön muihin ajoneuvoihin, mutta onko se tehokasta ?

Minun on vaikea nähdä että suuri massa autoilijoista harvaan asutuissa maissa tai esim. Yhdysvalloissa lähtee tuohon latauspisteiden etsimiseen ja jatkuvaan lataukseen, jos vaihtoehtona on nopea vedyn tankkaus ja sillä pääsee vähintään 500km ja ylikin. Yhdysvalloissa autokanta on vielä hieman erilainen kun lava-autot ovat edelleenkin varsin suosittuja. Lisäksi sähköautossa toimintasäteen kasvaminen kasvattaa akun kokoa ja auton massaa.

Oma arvioni polttokennoautojen esiinmarssista perustuu vahvasti tuohon vedyn käyttöön aurinko- ja tuulisähkön varastoimisessa ja teräksen tuotannossa, jolloin vedyn puhdasta tuotantoakin on oltava todella paljon. Silloin puuttuu enää jakeluverkosto, johon EU aikoo panostaa tähdäten sinne 150km välimatkoihin pääteillä. Jos polttokennot yleistyvät raskaassa liikenteessä, kyllä ne polttokennohenkilöautotkin yleistyvät kun niiden tuotanto on jo nyt valmiina.

Synteettisen polttoaineen tulo ja varsinkin sellainen, jossa ilman hiilidioksidia käytetään valmistukseen olisi kyllä varsin toivottavaa myös, koska jakeluverkostokin olisi jo valmiina esim syntettisesti valmistetulle etanolille.

Lopuksi pahoittelut moderaattoreille ja kaikille EUn hajoamista toivoville tai pelkääville. Offtopikiksihan tämä on mennyt ja pitkälle.

 

[JCSH]

Minun on vaikea nähdä että suuri massa autoilijoista harvaan asutuissa maissa tai esim. Yhdysvalloissa lähtee tuohon latauspisteiden etsimiseen ja jatkuvaan lataukseen, jos vaihtoehtona on nopea vedyn tankkaus ja sillä pääsee vähintään 500km ja ylikin. Yhdysvalloissa autokanta on vielä hieman erilainen kun lava-autot ovat edelleenkin varsin suosittuja. Lisäksi sähköautossa toimintasäteen kasvaminen kasvattaa akun kokoa ja auton massaa.

En todellakaan näe sitä että miksi niitä latauspisteitä pitäisi etsiä edes pitkien etäisyyksien maissa. Ok, Suomessa ehkä talvi aiheuttaa omat ongelmansa niiden akkujen kestoon. Mutta kun jo nykyisellään esim. Tesloissa alkaa olemaan noita 100kWh akkuja joilla ajaa normaaleissa oloissa sen yli 500km niin ei niissä pitkien matkojenkaan maissa tarvi jatkuvasti olla etsimässä latauspisteitä vaan sillä kotilatauksella pärjää hyvin (ja Jenkeissä se kotitalous on vielä helpompaa kerta omakotitalot tuppaa olemaan aikalailla normi, etenkin niillä pitkien etäisyyksien alueilla).

Mutta joo, raskaassa liikenteessä varmaan tulee olemaan myös vetyä käytössä ja sen takia on hyvä että EU laittaa tuon tankkausverkon kuntoon. Mutta veikkaan silti että ylivoimainen enemmistö henkilöautoista tulee olemaan niitä akkukäyttöisiä, ehkä jopa niin suurissa määrissä että vetykäyttöiset henkilöautot jää niin pieneksi kuriositeetiksi että se ei ole sen arvoista autonvalmistajille.

 

[Coax]

100kWh Teslan hinta tulee tuskin olemaan vuonna 2025 Suomessa alle 30t€ jolla saa 1000km rangella varustetun uuden bensa- tai dieselhenkilöauton. Lisäksi noissa sähköautoissa on edelleenkin kummallinen homma se, että pitkän kantaman mukana on pakko ottaa täysin järjetön moottoriteho, mistä suuri osa autoilijoista on tuskin kiinnostunut, varsinkaan maksamaan lisää. Moottoriteho tosin liittynee osittain kantaman kasvun mukana lisääntyneeseen auton massaan.

 

[JCSH]

100kWh Teslan hinta tulee tuskin olemaan vuonna 2025 Suomessa alle 30t€ jolla saa 1000km rangella varustetun uuden bensa- tai dieselhenkilöauton. Lisäksi noissa sähköautoissa on edelleenkin kummallinen homma se, että pitkän kantaman mukana on pakko ottaa täysin järjetön moottoriteho, mistä suuri osa autoilijoista on tuskin kiinnostunut, varsinkaan maksamaan lisää. Moottoriteho tosin liittynee osittain kantaman kasvun mukana lisääntyneeseen auton massaan.

Ei välttämättä sen Teslan mutta ehkä jonkun halvemman merkin.
Ja tuo bensa-auton kantaman 1:1 vertaaminen sähköautoon ei ole vieläkään järkevää. On erittäin poikkeuksellista että tarvisi tuon 1000km kantaman yhdeltä istumalta. Oikeastaan sanoisin että se joku 400-500km kantama on aikalailla se maksimi minkä kukaan, poislukien ehkä ammattiautoilijat, tarvitsee yhdellä istumalla. Tuon jälkeen käytännössä kuka tahansa tarvitsee vähintään sen 30 minsan kahvitauon (tai ainakin pitäisi tarvita koska tuota pisemmät ajot ilman taukoa alkavat olemaan jo liikenneturvallisuusriski) jolloin se pikalatauspiste ajaa asian siinä missä perinteinen bensa-asemakin.

 

[ruskeapanda]

Näitä ruotsinlaivalle vieriviereen, ei mulla muuta.

 

[valurauta]

Tämä nykyinen hyötysuhdeongelma polttokennoautossa on hyvä argumentti sähköauton puolesta kyllä.
...
Oma arvioni polttokennoautojen esiinmarssista perustuu vahvasti tuohon vedyn käyttöön aurinko- ja tuulisähkön varastoimisessa ja teräksen tuotannossa, jolloin vedyn puhdasta tuotantoakin on oltava todella paljon.

Kun tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa ollaan lisäämässä, tämä energianvarastointinäkökulma ei ole aivan merkityksetön. Sähköauto näyttää tietenkin edullisemmalta, jos oletetaan lähtökohdaksi, että sähköä tulee töpselistä. Kuva muuttuu, kun muistetaan se, että kaikki töpseleistä otettu sähkö pitää tuottaa verkkoon juuri samalla hetkellä.

Siltikin tuossa on tekijä >2 hyötysuhteessa, mikä on paljon. Toisaalta tämä on vähemmän kuin aurinko-/tuulivoiman tehonvaihtelut ja tuossa kai oli oletettu, että vety nesteytetään. Paineistus tai hydridivarasto on myös vaihtoehtoja.

Vedyn etuna on sekin, että sitä voidaan käyttää polttoaineena myös tavallisessa polttomoottorissa. Hyötysuhde on toki alempi kuin polttokennolla mutta niin on hintakin. Jonkinlaisena välimallin ratkaisuna voisi ajatella hybridiäkin: pienitehoinen polttokenno/sähkömoottori taajamiin ja tavallisille maanteille ja polttomoottori avuksi, kun tehoa tarvitaan tilapäisesti enemmän. Silloin polttomoottorinkin hyötysuhde on hyvä.

Lopuksi pahoittelut moderaattoreille ja kaikille EUn hajoamista toivoville tai pelkääville. Offtopikiksihan tämä on mennyt ja pitkälle.

Autopuolelle tämä kuuluisi vaan mihin. Tähänkö:

Dieselautojen valmistus loppuu 2020?

Ketjun aloittajan tunnus poistettu, alkuperäinen keskustelunavaus: --- Henkilöautoja valmistavan Volvon toimitusjohtaja Håkan Samuelsson maalaa synkeän pikaista loppua dieselmoottoreille. Volvo voi poistaa diesel-autot valikoimastaan vuoden 2020 jälkeen. Syynä ovat kiristyvät...

bbs.io-tech.fi

 

[valurauta]

No ne katoaa siten kuten ne aina katoaa, eli ajan kanssa menevät romuttamolle. Tuskin väki nyt mitään kuubalaistyylistä elävää automuseota alkaa rakentamaan pitämällä jotain vanhoja Corolla ajossa no matter what.

Se voi olla käytännön pakosta edessä. Ajelin tuossa kesälomamatkalla juuri 1200 km tankkausvälin diesel-autolla. Jos auton käyttö on sellaista, että arvostaa 1000 km luokkaa olevaa kantamaa, niin ihan vähään aikaan ei taida olla odotettavissa, että tavanomainen sähköauto tähän pääsisi.

Toinen sähköautojen akilleen kantapää on vetokyky. Tien päällä näki ihan tavallisten autojen perässä jos jonkinlaista kärryä: tavallista tavarakärryä, asuntovaunua, venetraileria,... Miten käy sähköauton kantaman, jos perään laitetaan 1600 kg asuntovaunu? Monellako sähköautolla sitä saa ylipäänsä vetää?

 

[JCSH]

Se voi olla käytännön pakosta edessä. Ajelin tuossa kesälomamatkalla juuri 1200 km tankkausvälin diesel-autolla. Jos auton käyttö on sellaista, että arvostaa 1000 km luokkaa olevaa kantamaa, niin ihan vähään aikaan ei taida olla odotettavissa, että tavanomainen sähköauto tähän pääsisi.

Paitsi että missä oikeasti tarvit tuota 1200km tankkausväliä?
Jos sulla on se sähköauto joka on joka aamu täydessä latingissa ja sillä ajaa sen 500-600km sillä yhdellä latauksella niin jää aika pienelle ne tapaukset missä oikeasti tarvitset jotain 1200km kantamaa. Tuon 500km jälkeen sun pitää vähintäänkin pitää se puolen tunnin kahvitauko jonka aikana saat helposti sen 300-400km lisää sitä kantamaa. Ja tuon jälkeen veikkaan että tarvit sitä unta jonka jälkeen sulla on taas autossa se 500km kantaa.

Toinen sähköautojen akilleen kantapää on vetokyky. Tien päällä näki ihan tavallisten autojen perässä jos jonkinlaista kärryä: tavallista tavarakärryä, asuntovaunua, venetraileria,... Miten käy sähköauton kantaman, jos perään laitetaan 1600 kg asuntovaunu? Monellako sähköautolla sitä saa ylipäänsä vetää?

Joo jonkun asuntovaunun vetäminen ei ole läheskään yhtä kätevää sähköautolla jos pitää pitkää matkaa tehdä. Mutta tuon lisäksi ei kyllä juurikaan tule mieleen tilanteita missä joku 500km kantama ei olisi käytännössä täysin riittävä jos se latausinfra on kunnossa.

 

[pulatunnus]

En todellakaan näe sitä että miksi niitä latauspisteitä pitäisi etsiä edes pitkien etäisyyksien maissa. Ok, Suomessa ehkä talvi aiheuttaa omat ongelmansa niiden akkujen kestoon. Mutta kun jo nykyisellään esim. Tesloissa alkaa olemaan noita 100kWh akkuja joilla ajaa normaaleissa oloissa sen yli 500km niin ei niissä pitkien matkojenkaan maissa tarvi jatkuvasti olla etsimässä latauspisteitä vaan sillä kotilatauksella pärjää hyvin (ja Jenkeissä se kotitalous on vielä helpompaa kerta omakotitalot tuppaa olemaan aikalailla normi, etenkin niillä pitkien etäisyyksien alueilla).



Mutta joo, raskaassa liikenteessä varmaan tulee olemaan myös vetyä käytössä ja sen takia on hyvä että EU laittaa tuon tankkausverkon kuntoon. Mutta veikkaan silti että ylivoimainen enemmistö henkilöautoista tulee olemaan niitä akkukäyttöisiä, ehkä jopa niin suurissa määrissä että vetykäyttöiset henkilöautot jää niin pieneksi kuriositeetiksi että se ei ole sen arvoista autonvalmistajille.

Jos ihan tosissasi kirjoitat, niin katsot tilannetta jostain kuplasta.

1. henkilöautoja käyttää muutkin kuin ne perheen isät ja äidit työmatkoilla ja satunnaisilla vapaajan matkoilla
1. Ajoneuvoja on muitakin kuin perheautot.
1. Kaikki ei asu OK talossa tai yhtiössä missä edes pysäköintipaikkaa, saati latauspistettä.

Ajatus että kaikkien pitää sopeutua kotitalouksian muottiin saati vielä kasvukeskusten iskä/äiskä muottiin, on jo pientä kettuilua.

On ajoneuvoja joiden käyttöaste on korkea, jos ei ihan 24/7 niin 8/5 - 24/7 löytyy paljon käyttöä jota ei ole järkevää tuupata johonkin apätaloudellisempaa muottiin vain sen takia että perheellinen pärjää kauppareissu latauksilla.

Toki ammattikuski pitää tauot, mutta kuskin tauko on eriasia kuin ajoneuvon tauko
Ja kannatta hahmottaa että vaikka tauko olisi kummallakkin yhtäaikaa, niin se ei tarkoita latausmahdollisuutta. Toki voidaan tuoda erikseen jokin diesel voimala, jos halutaan äärimilleen sopeutumissa lähteä.

Tesloissa alkaa olemaan noita 100kWh akkuja joilla ajaa normaaleissa oloissa sen yli 500km niin ei niissä pitkien matkojenkaan maissa tarvi jatkuvasti olla etsimässä latauspisteitä vaan sillä kotilatauksella pärjää hyvin

Kuvailet edelleen niitä akukkukäytön ongelmia.

Isot akut nostaa sen sähkönhintaa, isot akut kasvattaa hiilijälkeä.

Mutta veikkaan silti että ylivoimainen enemmistö henkilöautoista tulee olemaan niitä akkukäyttöisiä, ehkä jopa niin suurissa määrissä että vetykäyttöiset henkilöautot jää niin pieneksi kuriositeetiksi että se ei ole sen arvoista autonvalmistajille.

Nyky käsityksen mukaan akut on vahvoilla, ja tietylle osalle ajoneuvoja se sopii, esim mainituista henkilöautoista lukumääräisesti se nykykäistyhksen mukaan jollain osalla sopiva.

Jos valtio tai EU tasolla tehdään päätöksiä jotka suosivat jotain tegnologiaa, niin se tuo sille kilpailuetua, sitähän tässä on kritisoitu että sellainen vaara on olemassa.

Tilanteessa mm tuoksuu vähän EU kilapilunrajoittaminen, on ymmärettävää että EU autoteollisuus haluaa vähentää riskejä ja jos päätetään yhdessä tuumin valita jokin tegnologia, vieläpä sellainen mikä poissulkee joidenkin kilpailijoiden kehittämät ratkaisut.

 

[JCSH]

Jos ihan tosissasi kirjoitat, niin katsot tilannetta jostain kuplasta.

1. henkilöautoja käyttää muutkin kuin ne perheen isät ja äidit työmatkoilla ja satunnaisilla vapaajan matkoilla
1. Ajoneuvoja on muitakin kuin perheautot.
1. Kaikki ei asu OK talossa tai yhtiössä missä edes pysäköintipaikkaa, saati latauspistettä.

Ajatus että kaikkien pitää sopeutua kotitalouksian muottiin saati vielä kasvukeskusten iskä/äiskä muottiin, on jo pientä kettuilua.

On ajoneuvoja joiden käyttöaste on korkea, jos ei ihan 24/7 niin 8/5 - 24/7 löytyy paljon käyttöä jota ei ole järkevää tuupata johonkin apätaloudellisempaa muottiin vain sen takia että perheellinen pärjää kauppareissu latauksilla.

Toki ammattikuski pitää tauot, mutta kuskin tauko on eriasia kuin ajoneuvon tauko
Ja kannatta hahmottaa että vaikka tauko olisi kummallakkin yhtäaikaa, niin se ei tarkoita latausmahdollisuutta. Toki voidaan tuoda erikseen jokin diesel voimala, jos halutaan äärimilleen sopeutumissa lähteä.

Ammattiautoilu on toki täysin oma alueensa ja olen tässä keskittynyt enemmänkin niihin henkilöautoihin ja siten yksityisautoiluun.
Meinaan mitkä ovat sellaisia ammattiautoilijoita jotka tarvitsevat tuollaisia todella pitkiä ajoaikoja henkilöautoilla? Taksit ja ehkä poliisit? Toki noille voi tulla ongelmia siinä että pitää järjestellä vuorot ja/tai autojen käyttö niin että ne ehditään lataan. Mutta kuitenkin, se mikä määrää niiden henkilöautojen kehityksen suunnan on tuo iso yksityisautoilijoiden massa.

Kuvailet edelleen niitä akukkukäytön ongelmia.

Isot akut nostaa sen sähkönhintaa, isot akut kasvattaa hiilijälkeä.

Siis miten isot akut nostaa sähkönhintaa? Joo, ne vaatii lisää hiilijalanjälkeä siinä valmistusvaiheessa mutta ei kuitenkaan hirveän paljon.

Nyky käsityksen mukaan akut on vahvoilla, ja tietylle osalle ajoneuvoja se sopii, esim mainituista henkilöautoista lukumääräisesti se nykykäistyhksen mukaan jollain osalla sopiva.

Jos valtio tai EU tasolla tehdään päätöksiä jotka suosivat jotain tegnologiaa, niin se tuo sille kilpailuetua, sitähän tässä on kritisoitu että sellainen vaara on olemassa.

Tilanteessa mm tuoksuu vähän EU kilapilunrajoittaminen, on ymmärettävää että EU autoteollisuus haluaa vähentää riskejä ja jos päätetään yhdessä tuumin valita jokin tegnologia, vieläpä sellainen mikä poissulkee joidenkin kilpailijoiden kehittämät ratkaisut.

No eihän tässä suljeta pois ratkaisuja. Tavoitteena on se nollapäästöisyys, se millä se saavutetaan jätetään avoimeksi. Toki niitä kahta tällä hetkellä selkeästi pinnalla olevaa teknologiaa yritetään boostata noilla infravaatimuksilla. Mutta jos joku keksii toimivan kolmannen ratkaisun (ja ei, etanoli ei ole sitä) niin eiköhän sekin ole käypä vaihtoehto.

 

[ATE]

Ammattiautoilu on toki täysin oma alueensa ja olen tässä keskittynyt enemmänkin niihin henkilöautoihin ja siten yksityisautoiluun.
Meinaan mitkä ovat sellaisia ammattiautoilijoita jotka tarvitsevat tuollaisia todella pitkiä ajoaikoja henkilöautoilla? Taksit ja ehkä poliisit?

Näitä on aikalailla paljon enemmän. Kaiken näköinen myynti ja edustusväki ja huolto ja muu väki Hesen ulkopuolella. Ihan tavallinen päivä voi olla että ajat johonkin kohteeseen 100 km ja sitten toiseen päin Suomea 100 km ja vielä jonnekkin päin 50 km ja sitten kotiin 100 km. Sitten on erikseen ne päivät kun koko päivä täytyy olla tien päällä.

 

[namlepo]

Johan poliisilla on ekat sähköautot partio käytössä.

 

[Janishell]

Johan poliisilla on ekat sähköautot partio käytössä.

Vielä on vasta testaus vaiheessa.

 

[JCSH]

Näitä on aikalailla paljon enemmän. Kaiken näköinen myynti ja edustusväki ja huolto ja muu väki Hesen ulkopuolella. Ihan tavallinen päivä voi olla että ajat johonkin kohteeseen 100 km ja sitten toiseen päin Suomea 100 km ja vielä jonnekkin päin 50 km ja sitten kotiin 100 km. Sitten on erikseen ne päivät kun koko päivä täytyy olla tien päällä.

Ja tuossa vaiheessa henkilö on ajanut 350km joka on ihan realistinen kantama nykyisille sähköautoille, jopa niille ei-niin-isoakkuisille.
Kun liikutaan jossain 500km kantamissa niin tuo tarkoittaa että sillä autolla voi ajaa 6 tuntia ennen kuin sitä tarvii ladata. Ja sitten kun lataat sitä autoa jonkun 20-30 minuuttia pikalaturilla niin voit ajaa sillä sen 4 tuntia lisää. Ja sitten kun sulla 10 tuntia autolla ajoa takana yhden päivän sisään niin jumalauta, sun pitää levätä.

Ymmärrän sen että jos sulla on auto mitä ajetaan vaikkapa kolmessa vuorossa kolmen eri kuljettajan toimesta niin sitten sähköauto ei ole kätevä koska se vaatii niitä lataustaukoja. Mutta jos sulla on auto mitä ajaa yksi henkilö niin sitten esim. tuollainen 500km + 300km kantama kyllä riittää käytännössä kaikkeen mahdolliseen. Tai jos ei riitä niin sitten kyseisen kuljettajan tapa käyttää autoa on sellainen että se oikeasti vaarantaa liikenneturvaa.

 

[baggio]

Autojen takiako se EU nyt hajoaa? Entäs kuinkas paljon Britit ovat nyt säästäneet olemalla puoli vuotta ilman EU:ta?

 

[pulatunnus]

Meinaan mitkä ovat sellaisia ammattiautoilijoita jotka tarvitsevat tuollaisia todella pitkiä ajoaikoja henkilöautoilla? Taksit ja ehkä poliisit? Toki noille voi tulla ongelmia siinä että pitää järjestellä vuorot ja/tai autojen käyttö niin että ne ehditään lataan. Mutta kuitenkin, se mikä määrää niiden henkilöautojen kehityksen suunnan on tuo iso yksityisautoilijoiden massa.

Tiukalla asenteella poissulkee tehokkaimman vaihtoehdon.
Toki kuplasta poikkeavat siirtyvä muihin vaihtoehtoihin, jos ei niitäkin lähdettä torppaan.

Mutta kuitenkin, se mikä määrää niiden henkilöautojen kehityksen suunnan on tuo iso yksityisautoilijoiden massa.

Toki ja jos EU kieltää vaihtoehtoja niin miksi edes yrittää, ja rajan ulkopuolelta tulevat jätetään ulkopuolelle.

Siis miten isot akut nostaa sähkönhintaa? Joo, ne vaatii lisää hiilijalanjälkeä siinä valmistusvaiheessa mutta ei kuitenkaan hirveän paljon.

No termivalintani oli vähän oikova, mutta mielestäni sopi keskusteluun.

Käyttäjää kiinnostaa paljonko se liikuttaminen maksaa, eli akkuautossa se sähköenergia hinta on halpaa, siinä maksaa se jakelu, mutta ennekaikkea siinä maksaa se akku. Kun kasvatat akunkokoa, kasvaa sen liikuttavan energian hinta siellä rankaalla, akkujen kohdalla lisäksi joudut investoimaan tehokkaamaan "moottoriin" ja järeämpään autoon , josta taasen seuraa suurempi sähkönkulutus.

Laskit sen varaan että rakennetaan jakeluverkko, se taasen nostaa sen sähkön töpselihintaa, jos ajatus on että kustannusta jaetaan, niin ei ole kovin tehokasta ajatus rakkennuttaa epätehokasta järjestelmää.


Tätä jauhan sen takia , kun pidit vetyautoissa negatiivisena sen tekemisen hyötysuhdatta ja sitä että jakelussa on välikäsiä. Ja akkusähkössä vedit viivat jakustannukset suoriksi pistorasiaan asti.

No eihän tässä suljeta pois ratkaisuja. Tavoitteena on se nollapäästöisyys, se millä se saavutetaan jätetään avoimeksi. Toki niitä kahta tällä hetkellä selkeästi pinnalla olevaa teknologiaa yritetään boostata noilla infravaatimuksilla. Mutta jos joku keksii toimivan kolmannen ratkaisun (ja ei, etanoli ei ole sitä) niin eiköhän sekin ole käypä vaihtoehto.

Kannatan avoimuutta, mutta nyt haisteltavissa että torpataan muitavaihtoehtoja.

Jos yksioikoisesti lähdetään siitä että auton pitää olla paikallispäästötön, niin siinä lopetetaan muiden vaihtoehtojen kehitys. Ja Unohdetaan että liikenteen päästöistä vain osa tulee yksityisautoilusta henkilöautoilla.

*****
Lopuksi vielä, kaikki ihmiset eivät ole toimistohenkilökuntaa, jokin työhönottopaikka on mutta, kaikki ei ole siellä välttämättä montaakertaa käynneet jotkut eivät ehkä koskaan.

Yleensä työpaikalla pitää olla jonkinlainen vessa, mutta jos nyt vaadit että jokapaikkaan pitää vetää sähkö + latausmahdollisuus (pikalataus) hmm....

No jos EU ajatuksesi toteutuu, niin sitten varmaan roudataan jotan dieselgeneraattoria, tai no polttokenno latauspistetta. No jos ei lähdetä rajoittaan pakettiautoja, niin siirtyvät niitä käyttään.

Tauoissa muista, että jos pakotat tautot latauspisteiden luo, niin tehokkuus kärsii.

 

[ATE]

Ja tuossa vaiheessa henkilö on ajanut 350km joka on ihan realistinen kantama nykyisille sähköautoille, jopa niille ei-niin-isoakkuisille.
Kun liikutaan jossain 500km kantamissa niin tuo tarkoittaa että sillä autolla voi ajaa 6 tuntia ennen kuin sitä tarvii ladata. Ja sitten kun lataat sitä autoa jonkun 20-30 minuuttia pikalaturilla niin voit ajaa sillä sen 4 tuntia lisää. Ja sitten kun sulla 10 tuntia autolla ajoa takana yhden päivän sisään niin jumalauta, sun pitää levätä.

Saat puolittaa nuo määrät kun mennään Keski ja Pohjois-Suomen oloihin joissa niitä kilometrejä tulee enemmän.

 

[Timo 2]

Suomen päästöt tuolloin 2005 paikkeilla olivat noin 60-70 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 12-14 tonnia per capita.
Romanian päästöt tuolloin olivat noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 5 tonnia per capita.
Bulgarian päästöt tuolloin olivat noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa, eli noin 7 tonnia per capita.

Eli kun Suomen tavoitteena on leikata 50% tuosta tasosta niin se tarkoittaa että Suomen päästöt laskevat noin 6-7 tonniin per capita.
Vastaavasti Romanian kohdalla tuo 10% tiputus laskee päästöjä sinne johonkin 4,5 tonniin per capita ja Bulgarian kohdalla sinne johonkin 6 tonnin paikeille.

Eli sanoisin että aikalailla oikeudenmukaisilta kuulostavat luvut.

*edit*
Niin ja Saksan ja Tanskan lähtöarvot ovat siellä jossain 10 tonnia per capita paikkeilla.

Päästöt asukasta kohden ei ole täysin oikeuden mukainen tapa mitata.

Entä jos laskutavaksi ottaa päästöt pinta-alaa kohden? Meillä on kuitenkin vain 1 maapallo riippumatta siitä kuinka paljon asukkaita on. Joten asiaa voi oikein hyvin miettiä siltä kantilta että päästöt per pinta-ala merkitsee, ei päästöjen haittavaikutuksia kiinnosta paljonko on asukkaita.

Tällä laskuopilla romania ja bulgaria pärjää paljon heikommin ja vähennykset tulisi tehdä siellä.

Kuvaajan lähde:

Risto Jääskeläinen

Hiilidioksidipäästöt maittain pinta-alaa kohti

Sattuipa silmään väite (Linkki), että jos ihmiskunta jaettaisiin miljoonan ihmisen ryhmiin, niin kunkin ryhmän hiilipäästöt olisivat niin pienet, ettei niitä huomaisi. En väitä vastaan, vaan tämä h…

roskasaitti.wordpress.com

 

[JCSH]

Päästöt asukasta kohden ei ole täysin oikeuden mukainen tapa mitata.

Siis se on se ainoa järkevä tapa. Ongelmana on ihmisten aiheuttamat päästöt joten myös käy järkeen että se päästöt mitataan per capita.
Lisäksi kerta meillä on se yksi yhteinen maapallo kaikille ihmisille niin käy järkeen että myös asiat kuten päästökiintiöt jaetaan tasan kaikkien ihmisten kesken.

 

[pulatunnus]

Siis se on se ainoa järkevä tapa. Ongelmana on ihmisten aiheuttamat päästöt joten myös käy järkeen että se päästöt mitataan per capita.

Nettopäästöt.

Jos valitaan jokin maantieteellinen tai hallinnollinen alue, niin nettopäästöt per henkilö on ihan hyvä. Tai oikeastaan siinä se mikä on yli tavoitteen tai kestävänä pidetyn.

ns Hiilivienti/tuonti toki laskuissa mukana.

Entä jos laskutavaksi ottaa päästöt pinta-alaa kohden? Meillä on kuitenkin vain 1 maapallo riippumatta siitä kuinka paljon asukkaita on. Joten asiaa voi oikein hyvin miettiä siltä kantilta että päästöt per pinta-ala merkitsee, ei päästöjen haittavaikutuksia kiinnosta paljonko on asukkaita.

Tajuan pointtisi, mutta perustelusi on vähän heikkö, 1 maapallo, se ei ole oleellista asuuko ihmiset tiheästi vain harvaan.

Jos yksilön ja tai kunnan tai valtion nettopäästöt on yli kestävän, niin ne on, ihan riippumatta siitä kuinka tiheästi he asuvat.

Suomen kannattaa toki ajaa ajatusta etttä ns ylimääräiset päästöoikeudet jaetaan pinta-alan mukana.

Yksilölle ei kannata oikeuksia jakaa pinta-alan mukaan (vaan sen mukaan millaisia niluja hänellä on), nieluissa on eroja, ja ne pinta-alat jotka ei ole kenenkään maata, niin pyrkiä nielunahoitaan yhteistuumin, niitä tarvitaan.

 

[zepi]

Siis se on se ainoa järkevä tapa. Ongelmana on ihmisten aiheuttamat päästöt joten myös käy järkeen että se päästöt mitataan per capita.
Lisäksi kerta meillä on se yksi yhteinen maapallo kaikille ihmisille niin käy järkeen että myös asiat kuten päästökiintiöt jaetaan tasan kaikkien ihmisten kesken.

Per capita on varsin epättäydellinen tapa mitata kun osa Suomalaisen sähkönkuluttajan CO2-päästöistä on aiheutettu venäjällä ja vastaavasti krääsän valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt on taas ulkoistettu kiinaan.

Kumpi on syyllinen sinänsä "tarpeettoman" hilavitkutin X:n valmistuksesta aiheutuviin päästöihin? Sen valmistaja vai sen ostaja? Valmistaja tuskin tuotetta tekisi jos ostajia ei olisi, joten itse sysäisin syytä kyllä pääosin kuluttajalle.

 

[ATE]

Per capita on varsin epättäydellinen tapa mitata kun osa Suomalaisen sähkönkuluttajan CO2-päästöistä on aiheutettu venäjällä ja vastaavasti krääsän valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt on taas ulkoistettu kiinaan.

Kumpi on syyllinen sinänsä "tarpeettoman" hilavitkutin X:n valmistuksesta aiheutuviin päästöihin? Sen valmistaja vai sen ostaja? Valmistaja tuskin tuotetta tekisi jos ostajia ei olisi, joten itse sysäisin syytä kyllä pääosin kuluttajalle.

Ei siinä mitään järkevyyttä tai oikeudenmukaisuutta ole että norjalainen poraa öljyä ja myy Suomeen jossa joku sitten lämmittää sillä tupaansa ja aiheuttaa hiilipäästöjä samaan aikaan kun se norjalainen rallattelee öljymasseilla ja ostaa teslan ja lämmittää oman tupansa ilmaisella vesivoimalla ja ei aiheuta yhtään hiilipäästöjä ja sitten isketään sille suomalaiselle hirveät lisämaksut koska se ei halua jäätyä pakkaseen.

 

[zepi]

Ei siinä mitään järkevyyttä tai oikeudenmukaisuutta ole että norjalainen poraa öljyä ja myy Suomeen jossa joku sitten lämmittää sillä tupaansa ja aiheuttaa hiilipäästöjä samaan aikaan kun se norjalainen rallattelee öljymasseilla ja ostaa teslan ja lämmittää oman tupansa ilmaisella vesivoimalla ja ei aiheuta yhtään hiilipäästöjä ja sitten isketään sille suomalaiselle hirveät lisämaksut koska se ei halua jäätyä pakkaseen.

No ei se ainakaan sen Norjalaisen vika ole, että Suomalainen on päättänyt rakentaa torppansa paikkaan missä ei saa sitä hiilidioksidipäästöttömästi lämpimäksi.

Norjalainenhan myy myös mielellään päästötöntä sähköä just tasan niin paljon kuin siirtoyhteydet antavat myöten.

 

[pulatunnus]

Ei siinä mitään järkevyyttä tai oikeudenmukaisuutta ole että norjalainen poraa öljyä ja myy Suomeen jossa joku sitten lämmittää sillä tupaansa ja aiheuttaa hiilipäästöjä samaan aikaan kun se norjalainen rallattelee öljymasseilla ja ostaa teslan ja lämmittää oman tupansa ilmaisella vesivoimalla ja ei aiheuta yhtään hiilipäästöjä ja sitten isketään suomalaiselle hirveät lisämaksut koska se ei halua jäätyä pakkaseen.

Tuo vähän huono, öljyn tuotanto aiheuttaa päästöjä ja on jotenskin tunnettu, öljyn polttoaiheuttaa päästöjä ja kun polttoon menevät litrat tunnetaan niin aika hyvin tiedetään ne päästöt.

Eli sen öljy polton osalta päästöt kohdistuu aika hyvin oikeaan maahan, ne öljyn jalostuksen osalta syntyvät päästöt pitäisi myös kohdistus sinne loppukäyttäjän piikkiin.

Toki jos Suomessa valmistetaan jotain komponentteja ja siinä toiminnassa mukaan lukine logistiikka poltetaan öljyä, niin se päästö pitäis toki jyvittyä loppukäyttäjälle.

 

[Timo 2]

Siis se on se ainoa järkevä tapa. Ongelmana on ihmisten aiheuttamat päästöt joten myös käy järkeen että se päästöt mitataan per capita.
Lisäksi kerta meillä on se yksi yhteinen maapallo kaikille ihmisille niin käy järkeen että myös asiat kuten päästökiintiöt jaetaan tasan kaikkien ihmisten kesken.

Päästöt pinta-alaa kohden on mikä pitää ehdottomasti huomioida. Kuten myös elinolosuhteet. Esimerkiksi Espanjassa ei tarvitse käyttää energiaa lämmitykseen, niin tämän perusteella heidän ei siis tarvitse puhdistaa teollisuutta, mutta kun suomessa on vähän niinkuin pakko lämmittää asuntoja talvella, niin suomen pitäisi ajaa teollisuus sen takia sinne espanjaan tai jonnekkin muualle saastuttamaan enemmän? Joten jotta toi olisi oikeuden mukainen, pitäisi huomioida pinta-ala ja se missä niiden päästöjen vähetäminen on halvinta , ja huomioida rajojen ulkopuolella tuotetut päästöt.

Jos jokaisessa maassa tuotettaisiin päästöjä pinta-alaa kohti yhtäpaljon kuin suomessa voisi jopa laskennallisesti tämä yksi maapallo riittää. Ihan vain argumentin kannalta voisi sanoa että ole suomalaisten vika että muulla on lisäännytty liikaa.

 

[maninthemoon]

Miettikääs, jos Suomi tästä nyt yhtäkkiä hävittettäisiin ihmisineen, päästöineen päivineen, niin mikä on vaikutus maailmanlaajuisesti? Hyttysen pieru saharassa. Jos taas sama tehtäisiin esim. Kiinalle, niin se onkin jo hiukan erilainen pieru. Mielestäni ainoa järkevä tapa näitä on mitata maa/kulttuuri kohtaisesti.

Joo, tosi järkevää jakaa tämä paska tasapuolisesti. Toisin sanoen korjataan muitten paskoja kokoajan, kun itse eivät viitsi. Ihan sama, jos minulla ja naapurilla on koira ja mennään samaan aikaan lenkittään koiria. Minä hivenen perässä, kun naapurin koira paskoo koko ajan eikä kerää niitä jätöksiä ollenkaan. Minä taas tulen perässä ja kerään oman koiran ja naapurin koiran jätökset.

Oma osa toki kannattaa ja pitää tehdä, mutta ei koko maailman osaa, jos joku ei nyt vain viitsi.

 

[pulatunnus]

Päästöt pinta-alaa kohden on mikä pitää ehdottomasti huomioida. Kuten myös elinolosuhteet. Esimerkiksi Espanjassa ei tarvitse käyttää energiaa lämmitykseen, niin tämän perusteella heidän ei siis tarvitse puhdistaa teollisuutta, mutta kun suomessa on vähän niinkuin pakko lämmittää asuntoja talvella, niin suomen pitäisi ajaa teollisuus sen takia sinne espanjaan tai jonnekkin muualle saastuttamaan enemmän? Joten jotta toi olisi oikeuden mukainen, pitäisi huomioida pinta-ala ja se missä niiden päästöjen vähetäminen on halvinta , ja huomioida rajojen ulkopuolella tuotetut päästöt.

Poliittisena juttuna menee, siis vain siinä väännössä missä torptaan muiden omia vastaavan tasoisisa perusteluita.

Mutta muuten kuullostaa aika erikoiselta, siis jos suomaalinen haluaa lämpimän kämpän, niin sitä ei pitäisi laskea päästöihin. Mutta koska suomalainen haluaa ison lämpimänkämpän, ison pihan, ja naapurin kauaksi, niin suomalaisen pitäisi saada päästellä vielä enemmän kuin sellainen henkilö joka asuu pienen pienessä jossain liki nollapäästlisessä kämpässä koko suvun kanssa.

Miettikääs, jos Suomi tästä nyt yhtäkkiä hävittettäisiin ihmisineen, päästöineen päivineen, niin mikä on vaikutus maailmanlaajuisesti? Hyttysen pieru saharassa. Jos taas sama tehtäisiin esim. Kiinalle, niin se onkin jo hiukan erilainen pieru. Mielestäni ainoa järkevä tapa näitä on mitata maa/kulttuuri kohtaisesti.

Jos vaihtoehto että Kiinasta hävitetään sama 5,5 miljoonaa metsäläistä, niin, kumpi suurempi vaikutus ?

. Mielestäni ainoa järkevä tapa näitä on mitata maa/kulttuuri kohtaisesti.

Tää ihan uusi juttu että mitataan kulttuurikojhtaisesti, eli Suomessa laskettaisiin kulttuuri kohtaisesti

No jos tavoite nettopäästöissä nolla, niin ei kai sillä väliä miten laskee.

 

[maninthemoon]

Sitten itsekin kannatan, että kaikki paska jaetaan tasan, kun sama tehdään valuutalle. Jaetaan kaikki tasan, niin köyhätkin saa hiukan voita leivän päälle.

 

[JCSH]

Päästöt pinta-alaa kohden on mikä pitää ehdottomasti huomioida. Kuten myös elinolosuhteet. Esimerkiksi Espanjassa ei tarvitse käyttää energiaa lämmitykseen, niin tämän perusteella heidän ei siis tarvitse puhdistaa teollisuutta, mutta kun suomessa on vähän niinkuin pakko lämmittää asuntoja talvella, niin suomen pitäisi ajaa teollisuus sen takia sinne espanjaan tai jonnekkin muualle saastuttamaan enemmän? Joten jotta toi olisi oikeuden mukainen, pitäisi huomioida pinta-ala ja se missä niiden päästöjen vähetäminen on halvinta , ja huomioida rajojen ulkopuolella tuotetut päästöt.

Jos jokaisessa maassa tuotettaisiin päästöjä pinta-alaa kohti yhtäpaljon kuin suomessa voisi jopa laskennallisesti tämä yksi maapallo riittää. Ihan vain argumentin kannalta voisi sanoa että ole suomalaisten vika että muulla on lisäännytty liikaa.

Miksi hitossa se pinta-ala pitäisi ottaa mukaan? Mitä väliä tuolla pinta-alalla on kun kyseessä on kuitenkin ihmisten aiheuttamat päästöt mitkä ovat ongelma? Se että aiheuttaako ihmiset ne päästöt Suomen kokoisella maapläntillä vai Singaporen kokoisella pläntillä ei merkkaa, päästöjen määrä on kuitenkin sama.

Tuo pinta-alan tuominen on yksinkertaisesti naurettava yritys yrittää muuttaa päästöjen laskentaa jotenkin suomalaisille edullisemmaksi. Tuohon ei yksinkertaisesti ole mitään järkeviä perusteita.

Taaskin se että katsotaan niitä elinolosuhteita ja sitten annetaan jotain hyvitystä päästöjen osalta niille jotka tarvitsee tavallista enemmän energiaa joko lämmitykseen tai viilennykseen on kyllä ihan järkevä pointti. Tosin tuossakin tavoitteena pitäisi olla siirtyä noiden osalta hiilivapaisiin ratkaisuihin ja tuo kompensaatio voitaisiin hoitaa esim. erillisillä tuilla vauhdittamaan tuota siirtymää. Esimerkiksi Suomen kohdalla maalämmön tukeminen.

 

[JCSH]

Per capita on varsin epättäydellinen tapa mitata kun osa Suomalaisen sähkönkuluttajan CO2-päästöistä on aiheutettu venäjällä ja vastaavasti krääsän valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt on taas ulkoistettu kiinaan.

Kumpi on syyllinen sinänsä "tarpeettoman" hilavitkutin X:n valmistuksesta aiheutuviin päästöihin? Sen valmistaja vai sen ostaja? Valmistaja tuskin tuotetta tekisi jos ostajia ei olisi, joten itse sysäisin syytä kyllä pääosin kuluttajalle.

Toki myös tuo hiilivuoto pitää laskea mukaan noihin per capita lukuihin, eli juurikin joku tällainen EU:n nyt ehdottoma hiilitulli tai vastaava mekanismi tarvitaan.

 

[Timo 2]

Poliittisena juttuna menee, siis vain siinä väännössä missä torptaan muiden omia vastaavan tasoisisa perusteluita.

Mutta muuten kuullostaa aika erikoiselta, siis jos suomaalinen haluaa lämpimän kämpän, niin sitä ei pitäisi laskea päästöihin. Mutta koska suomalainen haluaa ison lämpimänkämpän, ison pihan, ja naapurin kauaksi, niin suomalaisen pitäisi saada päästellä vielä enemmän kuin sellainen henkilö joka asuu pienen pienessä jossain liki nollapäästlisessä kämpässä koko suvun kanssa.

Miksi hitossa se pinta-ala pitäisi ottaa mukaan? Mitä väliä tuolla pinta-alalla on kun kyseessä on kuitenkin ihmisten aiheuttamat päästöt mitkä ovat ongelma? Se että aiheuttaako ihmiset ne päästöt Suomen kokoisella maapläntillä vai Singaporen kokoisella pläntillä ei merkkaa, päästöjen määrä on kuitenkin sama.

On sanottu että ihmisiä on liikaa maapallolla. Jos väkeä olisi vähemmän maapallo kestäisi. Suomi näyttää tässä mielessä hyvää esimerkkiä sillä että väkeä on vähän. Mutta ei tuo päästöt pinta-alaa kohden ole täydellinen laskutapa. Kuten sanoin aiemmin pitäisi huomioida liuta eri asioita. Esimerkiksi maailman kaupassa eu:n osuus on muostaakseni jotain 30-40 %, mutta päästöt muistaakseni jotain 15-20 %.

Tuo pinta-alan tuominen on yksinkertaisesti naurettava yritys yrittää muuttaa päästöjen laskentaa jotenkin suomalaisille edullisemmaksi. Tuohon ei yksinkertaisesti ole mitään järkeviä perusteita.

No joo, olihan se vähän tätä, kuitenkin saatiin mielinkiintoinen kuvaaja ja mielenkiintoinen näkökulma, joka ei ihan kestänyt lähempää tarkastelua.

Taaskin se että katsotaan niitä elinolosuhteita ja sitten annetaan jotain hyvitystä päästöjen osalta niille jotka tarvitsee tavallista enemmän energiaa joko lämmitykseen tai viilennykseen on kyllä ihan järkevä pointti. Tosin tuossakin tavoitteena pitäisi olla siirtyä noiden osalta hiilivapaisiin ratkaisuihin ja tuo kompensaatio voitaisiin hoitaa esim. erillisillä tuilla.

Hiilivapaus, tulee tapahtumaan aikaisintaan joskus 40-50 vuoden päästä, jos hiilivapaudella tarkoitetaan että bruttopäästöt olis 0. Nettopäästöissä voidaan päästä vähän aikaisemmin, jos metsien hiilensitomiskyky lasketaan mukaan.

Mutta hiilitullit tai muu vastaava on erittäin hyvä idea, jolla turvataan työpaikkoja ja ilmastoa. Onhan se nyt sulaa hulluutta että teollisuus ajetaan aasiaan liiankunnianhimoisella ilmastopolitiikalla ja sitten sieltä rahdataan tänne orjatyövoimalla ja luontoa pilaten tehty sama tuote ja eu juhlii kuinka päästöjä on vähennetty.

 

[JCSH]

On sanottu että ihmisiä on liikaa maapallolla. Jos väkeä olisi vähemmän maapallo kestäisi. Suomi näyttää tässä mielessä hyvää esimerkkiä sillä että väkeä on vähän. Mutta ei tuo päästöt pinta-alaa kohden ole täydellinen laskutapa. Kuten sanoin aiemmin pitäisi huomioida liuta eri asioita. Esimerkiksi maailman kaupassa eu:n osuus on muostaakseni jotain 30-40 %, mutta päästöt muistaakseni jotain 15-20 %.

No joo, olihan se vähän tätä, kuitenkin saatiin mielinkiintoinen kuvaaja ja mielenkiintoinen näkökulma, joka ei ihan kestänyt lähempää tarkastelua.

Pitää huomioda liuta asioita mutta pinta-alan huomioimiseen ei ole yksinkertaisesti mitään perusteita.

Ja joo, väestönkasvu aiheuttaa lisää päästöjä. Mutta ainoa toimiva tapa rajoittaa väestönkasvua on elintason nostaminen joka taaskin tuppaa lisäämään niitä päästöjä. Eli tärkeää olisi saada nuo kasvavat väestöt mahdollisimman nopeasti mahdollisimman hiilineutraaleiksi. Suomi ei taaskaan väestön osalta näytä mitään esimerkkiä, me vaan sattumalta ollaan synnytty maahan joka on niin helvetin kylmä ja karu että ei pystynyt kantamaan suurta väestömäärää.

Hiilivapaus, tulee tapahtumaan aikaisintaan joskus 40-50 vuoden päästä, jos hiilivapaudella tarkoitetaan että bruttopäästöt olis 0. Nettopäästöissä voidaan päästä vähän aikaisemmin, jos metsien hiilensitomiskyky lasketaan mukaan.

Mutta hiilitullit tai muu vastaava on erittäin hyvä idea, jolla turvataan työpaikkoja ja ilmastoa. Onhan se nyt sulaa hulluutta että teollisuus ajetaan aasiaan liiankunnianhimoisella ilmastopolitiikalla ja sitten sieltä rahdataan tänne orjatyövoimalla ja luontoa pilaten tehty sama tuote ja eu juhlii kuinka päästöjä on vähennetty.

Niin ja jotta se hiilivapaus tapahtuu 40-50 vuoden päästä, meidän pitää nyt panostaa niihin hiilivapaisiin ratkaisuihin kerta niihin ei siirrytä maagisesti yht'äkkiä 40-50 vuoden päästä.

 

[Jurppii]

Kylmää vettä FIXIT-haaveilijoiden niskaan:

HS-gallup | Enemmistö suomalaisista äänestäisi yhä EU-jäsenyyden puolesta, unionin toimivaltaa ei kuitenkaan haluta laajentaa

Lähes 70 prosenttia uskoo, että yhteisvaluutta eurosta on ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, osoittaa tuore HS-gallup.

www.hs.fi

Kyselyn mukaan jos EU-jäsenyydestä äänestettäisiin nyt, 62% kannattaisi, 24% vastustaisi ja 14% EOS.

 

[Timo 2]

Kylmää vettä FIXIT-haaveilijoiden niskaan:

HS-gallup | Enemmistö suomalaisista äänestäisi yhä EU-jäsenyyden puolesta, unionin toimivaltaa ei kuitenkaan haluta laajentaa

Lähes 70 prosenttia uskoo, että yhteisvaluutta eurosta on ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, osoittaa tuore HS-gallup.

www.hs.fi

Kyselyn mukaan jos EU-jäsenyydestä äänestettäisiin nyt, 62% kannattaisi, 24% vastustaisi ja 14% EOS.

Niin, no harva fixittiä on haaveillut. Lähinnä eurosta luopumista. Ja nato-jäsenyyttäkin enemmistö pitää huonona asiana, kuten näköjään pitää euroa hyvänä. Ei siinä. Ovat molemmissa asioissa väärässä. Meidän pitäisi erota eurosta HALLITUSTI ja liittyä natoon VÄLITTÖMÄSTI. Eurosta eroaminen parantaa kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä, jos ymmärretään pitää valuutta kelluvana. Se pelasti meidät 90 luvun kriisissä. Natoon liittymine parantaa taasen meidän turvallisuutta.

Noita korkeita lukuja euron kannatukselle ja naton vastustukselle pidän merkkinä siitä että kansa haluaa säilyttää status quon ja kärsii muutosvastarinnasta.

Ja jos kerta ei eurosta lähdetä, niin suomen pitää vaatia markkinakuria, sopimusten noudattamista ja yhteisvastuusta jyrkkää vastustamista sekä kaataa vaikka yksin kaikki mikä ei noudata näitä periaatteita.

 

[Timo 2]

Niin ja jotta se hiilivapaus tapahtuu 40-50 vuoden päästä, meidän pitää nyt panostaa niihin hiilivapaisiin ratkaisuihin kerta niihin ei siirrytä maagisesti yht'äkkiä 40-50 vuoden päästä.

Kyllä, mutta tässäkin pitää huomioida mikä on järkevää ja mikä ei. Tuulella ei tätä maata ei pyöritetä, vaikka viherhipit kuinka tätä haluaisi. Ainoa miten aurinkoenergiaa voisi hyödyntää järkevästi olisi joku avaruuteen lähetettävä aurinkopaneeli, yms joka lähettää sen energian tänne.(palataan tähän n. 100 vuoden päästä.) Ehkä myös saharaan laitettavat aurinkopaneelit/aurinkolämpövoimalaitos ja se energia varastoidaan jossain. Euroopassa ehkä espanja on ainut järkevä paikka tälle.

Fuusiovoima voisi olla tulevaisuutta, mutta tuntuu että se on aina 30 vuoden päässä kannattavasta voimalaitoksesta.

Ja rahoitusta näiden kehitykseen vai siten että mukana on puolet yksityistä rahaa. Muuten heitetään rahoja kankkulan kaivoon.

 

[Jurppii]

Noita korkeita lukuja euron kannatukselle ja naton vastustukselle pidän merkkinä siitä että kansa haluaa säilyttää status quon ja kärsii muutosvastarinnasta.

Pidän tätä viestiäsi merkkinä siitä, että olet taipuvainen selittämään asiat niin kuin ne haluat kuulla.

 

[JCSH]

Kyllä, mutta tässäkin pitää huomioida mikä on järkevää ja mikä ei. Tuulella ei tätä maata ei pyöritetä, vaikka viherhipit kuinka tätä haluaisi. Ainoa miten aurinkoenergiaa voisi hyödyntää järkevästi olisi joku avaruuteen lähetettävä aurinkopaneeli, yms joka lähettää sen energian tänne.(palataan tähän n. 100 vuoden päästä.) Ehkä myös saharaan laitettavat aurinkopaneelit/aurinkolämpövoimalaitos ja se energia varastoidaan jossain. Euroopassa ehkä espanja on ainut järkevä paikka tälle.

No ensinnäkin siinä mihin lähdit vastaamaan puhuin maalämmöstä kerta kyse oli lämmityksestä.
Ja vaikka pelkästään tuulella ei maata pyöritetä niin sillä voidaan silti tuottaa merkittävä osa sähköstä. Kuten nyt jo tuotetaan. Yhdistelmä ydinvoimaa, vesivoimaa (niin kotimaista kuin länsirajojen yli tuotua), biomassaa (huom: ei turvetta) ja tuulivoimaa on kyllä tarpeeksi ratkaisemaan sähköntuotannon hiilineutraalisuus.

 

[JCSH]

Eurosta eroaminen parantaa kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä, jos ymmärretään pitää valuutta kelluvana. Se pelasti meidät 90 luvun kriisissä.

En kyllä käsitä miksi tätä kilpailukyvyn parantamista kelluvalla valuutalla hehkutetaan niin paljon. Onko se oikeasti niin mahtavaa lähteä tekemään kaikista kategorisesti köyhempiä sen sijaan että korjattaisiin niitä kilpailukyvyn varsinaisia ongelmia?