Suosittele kirjaa

"Derf Backderf : My Friend Dahmer" sarjakuvamuotoinen novelli sarjamurhaaja Jeffrey Dahmerin High School vuosilta. Backderf oli Dahmerin luokkakaveri ja tuo tässä novellissa esiin sekä oman näkemyksensä, muistonsa, kuin myös liittää siihen kuulemansa kertomukset, kuin myös FBI:n kertomukset.

Aikajana ja kerronta tapahtuu Backderfin kautta siitä lähtien, kun hän tapasi ujon, omituisen ja syrjään vetäytyvän Dahmerin ensimmäisellä high school vuodella. Välissä alkoholisoituva päähenkilö (Dahmer) nousee maskotiksi, jolle perustetaan jopa oma clubi. Hänen omituisuutensa saa aikaan hetkeksi oman jonne-kulttuurin. Mutta Dahmer itse on syrjään vetäytyvä, viinan huuruinen ja keräilee valtatieltä auton alle jäänneitä eläinten raatoja (ulkopuoliset kertomukset lähteenä).
Päättäen lopulta High Schoolin päättymisen myötä pienestä kaupungista poismuuttavan Backderfin. Päätöksessä Dahmer on jäännyt äitinsä muutettua aivan yksin, ei maskotin roolia eikä vähäisempiäkään suhteita. Hänestä kehittyy viimeistään näissä oloissa sarjamurhaaja. Ellei jo aiempi, seksuaalinen kiintymis ruumisiin olisi ollut tekijänsä.

Kirjasta (ei saatavilla suomeksi) on tehty myös elokuva.
 
Olen lukenut vasta ilmestynyttä Marko Mannilan kirjaa Sotiemme sankaritarinat. Kirjassa on kerrottu 20 tositarinaa suomalaisten sotilaiden taisteluista talvi-, jatko- sekä Lapin sodasta. On kyllä huimia kertomuksia ja kirja on myöskin todella hyvin kirjoitettu. Kirjasta on helppo lukea yksittäisiä tarinoita sieltä täältä. Suosittelen kyllä kaikkia lukemaan kyseisen opuksen ja varsinkin, jos on kiinnostunut Suomen historiasta ja 2. maailmansodasta.
 
Viimeksi muokattu:
We are legion(We Are Bob)
For We Are Many
All These Worlds

Bobiverse Series by Dennis E. Taylor
Bobiverse Audiobooks - Listen to the Full Series | Audible.com

Loistavaa scifiä. Ohjelmistoyrityksellään rikastunut mies ostaa palvelun jossa pää syväjäädytetään kuoleman tullessa. Ja kuolemahan tulee.
Pari vuosisataa myöhemmin löytää itsensä tietokoneena ohjaamassa avaruusluotainta joka kykenee rakentamaan itsestään kopioita.

Kirjoitettu yhtenä pötkönä ja jaettu kolmeksi kirjaksi. Hyviä audiobookeina.
 
Tuossa scifit ja fantasiat mitä olen itse viime aikoina lukenut.

kirjat.jpg


Nyt ois vuorossa Justin Croninin The Passage -trilogia, eli Ensimmäinen Siirtokunta, Linnake ja Peilikaupunki. :nb:
 
Tuossa scifit ja fantasiat mitä olen itse viime aikoina lukenut.

kirjat.jpg


Nyt ois vuorossa Justin Croninin The Passage -trilogia, eli Ensimmäinen Siirtokunta, Linnake ja Peilikaupunki. :nb:

Voitko noita kaikkia varauksetta suositella?

Itsellä noituri menossa tulikasteessa ja tähän asti ainankin voin suositella lämpimästi.

Siilo-sarjan luin ja siitä voi suositella ekaa ja tokaa osaa. 3 menee jo aivan kuraksi imo, meinasi jäädä kesken toi viimenen osa.

Metro pitäisi itsekkin lukea mutta kuullut siitä vähän samaa että eka kirja on aivan loistava ja sit onkin tuskaa. Kannattaako siitä lukea muuta kuin toi eka kirja?
 
Tuossa scifit ja fantasiat mitä olen itse viime aikoina lukenut.

Nyt ois vuorossa Justin Croninin The Passage -trilogia, eli Ensimmäinen Siirtokunta, Linnake ja Peilikaupunki. :nb:

Suosittelen Brandon Sandersonin Stormlight Archive sarjaa jos ei ole vielä tuttu.
 
Voitko noita kaikkia varauksetta suositella?

Itsellä noituri menossa tulikasteessa ja tähän asti ainankin voin suositella lämpimästi.

Siilo-sarjan luin ja siitä voi suositella ekaa ja tokaa osaa. 3 menee jo aivan kuraksi imo, meinasi jäädä kesken toi viimenen osa.

Metro pitäisi itsekkin lukea mutta kuullut siitä vähän samaa että eka kirja on aivan loistava ja sit onkin tuskaa. Kannattaako siitä lukea muuta kuin toi eka kirja?
Noiturit on kyllä hyviä. Ei ole ihan niin paljon nippelitietoa kuin GoT:ssa, mutta tykkään tyylistä. Joo, Siilo-sarja vähän lässähti, mutta kyllä sekin loppuun tuli luettua.

Metrot luki ihan mielellään. En ole muiden mielipiteitä lueskellut, mutta voin kyllä itse suositella, jos aihe vähääkään kiinnostaa.
 
Nyt ois vuorossa Justin Croninin The Passage -trilogia, eli Ensimmäinen Siirtokunta, Linnake ja Peilikaupunki. :nb:

Kyseinen kirjasarja löytyy hyllystä ja ei voi kuin suositella :tup:
Ensimmäinen Siirtokunta kuuluu varmaan henk. koht. top 10-kirjoihin.

Itsellä näköjään mennyt Metro 2035 täysin ohitse. Pitääpäs jostain kaivaa itsellekkin luettavaksi.
 
Stieg Larssonin ja Lars Keplerin jatkoksi jotain dekkaria. Cromwellit, Läckbergit ja Christiet mennyt läpi.
 
Siilo-sarjan luin ja siitä voi suositella ekaa ja tokaa osaa. 3 menee jo aivan kuraksi imo, meinasi jäädä kesken toi viimenen osa.
Petyin jo tuohon ekaan osaan. Oli ehkä liikaa tuota kehuttu. Kannattaako tuota toista osaa lukea? Onko edes samaa tasoa ekan kanssa?
 
Petyin jo tuohon ekaan osaan. Oli ehkä liikaa tuota kehuttu. Kannattaako tuota toista osaa lukea? Onko edes samaa tasoa ekan kanssa?

Ei ole samaa tasoa. Siinä avataan niitä taustoja liikaa ja se ei välttämättä oikein toimi. Mutta jos aiheesta pitää, niin eipä noita paljoa ole tuon tyylisiä kirjoja suomennettu. Osittain sen takia sitä on kehuttukin, koska tarjonta on niin vähäistä scifissä. Omasta mielestä Siilo sarjasta riittää se että lukee sen ensimmäisen osan.

Jack Campbell kirjoja kyllä täytyy kehua, siis kevyttä mutta erittäin toimivaa scifiä. Noista on nyt suomennettu Taipumaton ja Peloton. Kolmatta osaa odotellessa, kun noissa tarina jatkuu aina seuraavassa kirjassa. Suosittelen jos kiinnostaa aihe.
 
Richard Morganin Muuntohiili on hyvä scifi noir -trilleri.
Netflixissä alkaa kirjaan perustuva sarja helmikuussa.
 
Mats Strandbergin Risteily.

Elämänsä ehtoossa olevalla ruotsinlaivalla puhkeaa vampyyriepidemia, joka saa Estonian turman tuntumaan silkalta huviristeilyltä.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen jos kauhukirjallisuus kiinnostaa.
 
Lueskelen viihteeksi dekkareita, siis tyyliin Jokinen: Komisario Koskinen -sarjaa, Vareksia yms. Suositelkaa vastaavan tyyppisiä ulkomaalaisia englanninkielisiä, mitkä saa suoraan Kindleen ostettua.
 
Luin vastikään Altered Carbonin, joka on vähän niinkuin dystopine scifi-dekkari. Suosittelen.
 
Under the Eagle (Eagle, #1) by Simon Scarrow

Hyvää historiallista semi kevyttä seikkailuviihdettä Simon Scarrowilta joka sijoitttuu rooman valtakunnan aikoihin.

Tyyliltään vähän samaa kuin Bernard Cornwell, eli aikakautta kuvataan hyvin.
Ei kuitenkaan ihan niin ennalta arvattavaa ja itseään toistavaa juonta kuin Cornwell tuppaa nykyään tekemään.
 
Saatuani sattuman kautta ohi pitkähkön kirjaston varausjonon "Vankina Venäjällä", sen odotukset täyttävät mielestäni jononsa ymmärryksen ja kiinnostuksen.

Vankila on paikka, johon harva meistä pääsee koskaan tutustumaan tarkemmin. Kirjan muistelmina toimiva Jan Salo puolestaan on puolet aikuisiästään lusinut vankiloissa ja nyt hän saa huumeiden salakuljettamisyrityksestä kakun venäläiseen vankilaan. Ennen siirtoa Suomeen tapahtuvat neljän vuoden lusimiset, tutkintavankeudet ja niiden pohtimiset, vertailuineen suomaliseen vankiloihin ovat mielenkiintoinen kokonaisuus.

Jos raapustaisin tähän nyt jotain ylistysvirsiä yms, olisi se höpöhöpöhöötä. Mielenkiintoisen kokemumuksen omaava, perin keskinkertainen yksilökin saa paljon pohtimisen aihetta.

Vankina Venäjällä mielenkiintoisimmaksi muodostunee juurikin vankien sisäinen järjestyminen. Käytännössä vangit toimivat vartijoiden korvikkeina. Alennustilan saa vasikoimalla rikoskumppanin, olemalla siviilielämässä poliisi, homo, seksuaalirikollinen tai ottamalla "alennetulta" tavaran.
Itse sisäinen järjestelmä suosii vartijoiden vähäisyyttä. Itse järjestelmässä kun alennetun tilanne on huono (joskaan ei luullun mahdoton), jonka vuoksi vangit kunnioittavat sen sääntöjä.
Valuutaksi muodostuu kiinteä tavara, mutta myös abstrakti. Salon tapauksessa hänelle tuntuukin vaikuttavan aukeava mielenkiinnostus muiden vankien keskellä suomalaisuutensa vuoksi muiden vankien kiinnostus, miksi suomalainen edes lusii venäläisessä vankilassa.
 
Viimeksi muokattu:
Aika tavalla hyvää luettavaa listattuna. Itse pitää nostaa tällä haavaa esille Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogia, joka menee ainakin itselläni ihon alle joka lukukerralla. Antaa myös mukavasti lisäpontta Tuntemattomalle sotilaalle.
 
Onko noi samantyylisiä kieli poskessa kirjoitettuja juttuja vai vakavampaa? Kiinnostaa kovasti.

En nyt sanoisi, että kieliposkessa kirjoitettuja (mikä ei ehkä ole se ensimmäinen sana, joka itsellä jäänyt Waltarinkaan kirjosta mieleen, vaikka monilta osin sitä kyllä ovatkin), mutta on Sahlberginkin kirjoitustavassa pientä humoristista tyylittelyä paikoittain.
 
En nyt sanoisi, että kieliposkessa kirjoitettuja (mikä ei ehkä ole se ensimmäinen sana, joka itsellä jäänyt Waltarinkaan kirjosta mieleen, vaikka monilta osin sitä kyllä ovatkin), mutta on Sahlberginkin kirjoitustavassa pientä humoristista tyylittelyä paikoittain.

Minä taas pidän Mikael Karwajalkaa erittäinkin humoristisena teoksena. Samoin Sinuhe tekee pilaa oikeista historiallisista tapahtumista.
 
Minä taas pidän Mikael Karwajalkaa erittäinkin humoristisena teoksena. Samoin Sinuhe tekee pilaa oikeista historiallisista tapahtumista.

Onhan niissä paljon huumoriakin, etenkin noissa kahdessa mitkä mainitsit. Mutta on niissä muitakin puolia, jotka itsellä jääneet ehkä enemmän mieleen. Sen yleisen "ajan kuvan" ja huomoristisen puolen lisäksi, kirjoissa on myös paljon synkkyyttä ja tietynlaisten hengellismystisten kokemusten kuvausta, jotka on Waltarista puhuttaessa itsellä ensimmäisenä mielessä.

Mikael Hakim on Waltarin historiallisista minulla vielä lukematta. Edellinen lukemani oli Karvajalka. Hakimia säästellyt jo jonkin aikaa enkä oikein tiedä mitä siltä odottaisi. Mieleenpainuvin tähän mennessä varmaankin Johannes Angelos.
 
Peter Straub: Kummitusjuttu
Ja saman herran Stephen Kingin kanssa tekemä Talismani
 
Kannattaako aloittaa Noituri tuolla Viimeinen toivomus -teoksella, kun näyttäisi olevan kronologisesti ensimmäinen, vaikka onkin toisena julkaistu.?
 
Mikael Hakim on Waltarin historiallisista minulla vielä lukematta. Edellinen lukemani oli Karvajalka. Hakimia säästellyt jo jonkin aikaa enkä oikein tiedä mitä siltä odottaisi. Mieleenpainuvin tähän mennessä varmaankin Johannes Angelos.

Hakim on Karwajalan jatko, eli Mikael ja kumppaninsa kääntyvät islamin uskoon (kun muuten olisi tullut miekasta)

Hyvä kirja. Angelos on lukematta.
 
Hakim on Karwajalan jatko, eli Mikael ja kumppaninsa kääntyvät islamin uskoon (kun muuten olisi tullut miekasta)

Hyvä kirja. Angelos on lukematta.

Jep, ajatuksena olikin lukea ensin Karvajalka ja sen jälkeen jossain vaiheessa Hakim.

Angeloksen ensimmäiset n. 100 sivua olivat minusta hieman puuduttavaa polittiisen tilanteen jahkailua (vaikka varmaan ihan tarpeellista alustusta myöhemmille tapahtumille), mutta voin kyllä suositella kirjaa. Aion lukea sen uudestaan Hakimin jälkeen.
Waltarin päähenkilöistä Johannes Angelos oli minusta myös mielenkiintoisin.

Vähiten kiinnostava päähenkilö, josta oli vaikea tykätä millään tasolla oli Ihmiskunnan vihollisissa, mutta niin kai oli tarkoituskin.
 
Jep, ajatuksena olikin lukea ensin Karvajalka ja sen jälkeen jossain vaiheessa Hakim.

Angeloksen ensimmäiset n. 100 sivua olivat minusta hieman puuduttavaa polittiisen tilanteen jahkailua (vaikka varmaan ihan tarpeellista alustusta myöhemmille tapahtumille), mutta voin kyll.ä suositella kirjaa. Aion lukea sen uudestaan Hakimin jälkeen.
Waltarin päähenkilöistä Johannes Angelos oli minusta myös mielenkiintoisin.

Vähiten kiinnostava päähenkilö, josta oli vaikea tykätä millään tasolla oli Ihmiskunnan vihollisissa, mutta niin kai oli tarkoituskin.

Waltarin teokset melkeimpä lempikirjoja. Sinuhe luettu useammankin kerran kuten myös karvajalka ja hakim. Angeloksen kerran jo aloitin, mutta jäi kesken (ihan alkuun). Pitää melkeimpä ottaa seuraavaksi työn alle...
 
Lukeminen kannattaa aina.
Myös kierrätyskeskuksen kirjahyllyn ja laatikoiden penkominen kannattaa aina.:)
Voi tulla yllätyksiä vastaan.:geek:
Kovaa textiä kovissa kansissa.

20180927_124747.jpg
 
Lukeminen kannattaa aina.
Myös kierrätyskeskuksen kirjahyllyn ja laatikoiden penkominen kannattaa aina.:)
Voi tulla yllätyksiä vastaan.:geek:
Samoin kannattaa penkoa kirjastojen kierrätyspisteet. Löytyy monesti hyviä kirjoja ihan ilmaiseksi. Ja sinne voi sitten toki kipata ne omat kirjansa, joita ei halua hyllyssä säilytellä muiden löydettäväksi.
 
Waltarin teokset melkeimpä lempikirjoja. Sinuhe luettu useammankin kerran kuten myös karvajalka ja hakim. Angeloksen kerran jo aloitin, mutta jäi kesken (ihan alkuun). Pitää melkeimpä ottaa seuraavaksi työn alle...

Itse muistan tykänneeni Angeloksesta, pitäisi varmaan lukea Waltarit uudestaan kun alkaa olla 20 vuotta lukemisesta :D

Turmskin oli mielestäni hyvä, vaikka jotkut haukkuneet liian hidastempoiseksi...
 
Ketjun innoittamana hain juuri Karvajalan lukuun. Olin unohtanut koko Waltarin, vaikka Sinuhe on kyllä tullut luettua.
 
Alex stubb-kirja on mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen, vaikka ei itse henkilöstä tykkäisikään, niin on mielestäni silti lukemisen arvoinen.
 
Jos kiinnostaa bisnes/yritysmaailmakirjallisuus niin ehdottomasti suosittelen:

Poorly Made in China: An Insider's Account of the China Production Game: Paul Midler: 9780470928073: Amazon.com: Books

Poorly Made in China

Kirjan kirjoittaja on ollut n. 10v Kiinassa (kirjan kirjoitus hetkellä) konsulttina/neuvonantajana länsimaalaisille yrityksille, jotka haluavat siirtää tuotantonsa Kiinaan ja hän käy läpi tositarinoiden kautta Kiinalaista tuotanto/bisnes-peliä ja samalla selittää hyvin erikoisia ilmiöitä kulttuurierojen yms kautta. Jos olet joskus ihmetellyt miksi ne kiinalaiset tavarat ovat niin halpoja ja huonoja (vaikka toki ei voi enää nykyään yleistää yhtä vahvasti kuin ennen) niin tässä on loistavaa luettavaa. Ei tarvitse olla yritysjohtaja joka miettii tuotannon siirtoa Kiinaan vaan suosittelen tätä varauksetta kenelle tahansa joka vähänkään seuraa maailman menoa tai on yhtään kiinnostunut liike-elämästä/bisnes-maailmasta ylitääpänsä.
 
Noiturit on kyllä hyviä. Ei ole ihan niin paljon nippelitietoa kuin GoT:ssa, mutta tykkään tyylistä. Joo, Siilo-sarja vähän lässähti, mutta kyllä sekin loppuun tuli luettua.

Metrot luki ihan mielellään. En ole muiden mielipiteitä lueskellut, mutta voin kyllä itse suositella, jos aihe vähääkään kiinnostaa.
Toimiiko siilo-sarjan ensimmäinen kirja itsenäisenä tarinana. Ensimmäinen kirja löytyy helposti kovakantisena, mutta siirros ja kohtalo on vähän hankalampi löytää kovakantisena.
 
Täälläkin mainitut Metrot ja Noiturit tullut tälle vuodelle luettua. Metron osalta suosittelen ainakin ensimmäisen osan lukemista. Noiturista koko kirjasarja suomennos järjestyksessä. Kirjoittaja kehittyy kirjojen aikana.

Viimeisimpänä tullut luettua Erkki Hautamäki: Suomi Myrskyn Silmässä. Tätä voin suositella toisesta maailman sodasta kiinnostuneille. Hieman erilaisessa valossa näkee voittajien kirjoittaman historian.

Tällä hetkellä hakusessa joku historiaan liittyvä kirja.
 
Tämän vuoden kolme parasta. Musta mies tuli luettua kylläkin jo 2015, mutta oli yhtä viihdyttävää aivot narikkaan melskettä edelleen! Atwoodin "Mad Addam" trilogian avaus, Oryx & Crake. Utopia? Joillekin enemmän Dystooppista kerrontaa Geeniteknologian vaikutuksesta yhteiskuntaan. Ja ikuinen suosikkini King. Kuoleman käytävä on mielestäni viellä parempi tässä jatkokertomuksena julkaistussa muodossa, suosittelut jos sen jostain käsiinne saatte!
books.jpg
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 402
Viestejä
4 489 882
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom