Ei valtion tarvitse niitä toimintoja erityisesti haalia, kun koko ajan pusketaan uudistusta, direktiiviä ja lainsäädäntömuutosta. Jonkun ne työt on tehtävä, etenkin jos laki niin velvoittaa. Vai taivaastako ajattelitte esim. uuden kyberturvallisuuslain vahvistamiseen liittyvien toimenpiteiden ja tiedottamisen pudonneen? Yrityksessä ehkä voi Vastaamon kaltaista tietoturvaa katsoa, mutta valtiolla ei.
Huomioiden ketjun otsikon, kyberturvallisuuslaki ei liene keskeisimpiä tekijöitä, jotka ovat jarruttaneet Suomen talouskasvua koko Nokian jälkeisen ajanjakson ja ajaneet valtiontalouden krooniselle kymppimiljardin vuosivajeen tasolle.
Ihan validi erillinen huoli sinänsä.
Kokonaiskuvassa uidaan paljon syvemmissä vesissä seuraavina vuosikymmeninä. Edelleen kuvitellaan olevamme jokin vauraan pohjoisen menestystarina, erityinen pieni sisukas valtio, joka varautuu kaikkeen hyvin. Tämä naiivius maksaa meille paljon mm. puolustusmenoissa, sillä se on vuosikymmeniä vanha tilannekuva vuosikymmeniä vanhassa maailmassa.
Todellisuudessa meillä joudutaan luopumaan vähän kaikesta hyvinvointivaltion malliksi mielletyistä saavutetuista eduista. Nekään eivät ole valtion ydintehtäviä kuin osalle maailman valtioista.
Vanhushoiva menee Keski-Euroopan malliin: vanhuksia asutetaan omiin nurkkiin, koska kaikilla ei ole varaa yksityisiin hoivakoteihin eikä valtiolla riitä rahat ylläpitämään tarpeeksi kattavaa hoivaverkostoa. Julkiselle päätyvät lopulta varmaan rahattomat vanhukset, joilla ei ole omaisia.
Terveydenhuolto menee Keski-Euroopan malliin tai alemmalle tasolle: Menet yksityiselle mikäli rahaa on. julkisella sektorilla saat palvelua jos saat. Ensiapu resursoidaan ensin, sitten vakavasti sairaat ja viimeisimpinä odotusaulassa tuskissaan kiemurtelevat.
Sosiaaliturva menee Keski-Euroopan malliin: valtaosa köyhistä alkaa taskuvarkaiksi, petostehtailijoiksi ja huijareiksi tai kerjäläisiksi kadulle. Kaverin tai tuttavan ylimääräinen makuuhuone voi alkaa taas kelvata yksinasujan vuokrattavaksi asuinpaikaksi.
Työehdot menevät Keski-Euroopan malliin: töistä on pulaa, joten pimeänä käteen maksettu puolen päivän keikka kelpaa aina jollekulle. Työsoppareita, palkan sivukuluja ja lain vaatimia työtapoja aletaan kiertää. Eri työpaikkojen väliset laatuerot kasvavat. Esim. luvat omaava ammattilainen joutuu tiputtamaan tuntitaksansa puoleen ja silti kilpailemaan kotimaisen ja ulkomaisen pimeän työvoiman kanssa.
Tämäpä se kun kerrostaloasukilla kaikki kulut hukkuvat vastikkeisiin.
Ok-talossa säästää lajittelulla vuodessa satasia. Siis jos se on ainoa driveri. Sekajätteen keruu kun ei ihan ilmaista ole.
Itse lajittelisin kyllä muutenkin.
Olen ulkoistanut lain edellyttämän keräysastiavalikoiman hankinnan aluekeräyspisteelle. Maksaakohan nykyisellään 150€/vuosi. Kaikkien muidenkin maksujen kasvaessa ei tee mieli ostaa satasten komposteja eikä maksaa tyhjennyksistä omille roska-astioille.
Metallit ja lasit menee omiin astioihinsa keräyspisteellä. Lehtipaperillekin on loota, mutta se vähäinen mainosposti palaa yhtä hyvin takassa ettei tarvi kuljetella. Loput sekajätteeseen pahveineen ja biojätteineen aluekeräyspisteen mukaisesti.
Ehkä tämä jätebisneskin vielä joskus taas tähtää kuluttajan palvelemiseen eikä rahastukseen. Jossain maissahan on kokeiltu tuota kuluttajille maksamisesta kierrättämisestä.