Suomen valtion default 2030-luvulla

[Janishell]

Tuohon ikähaarukkaan osuvana voin kyllä sanoa ettei ole mitään uskoa, että eläkeputiikki olisi vielä pystyssä 30-40 vuoden päästä ja "ilmaista" rahaa olisi tarjolla.

Koko systeemi tuntuu ihan täydeltä pyramidihuijaukselta. Eläkemaksut rohmuavat 25% palkasta joka kuukausi, että jo valmiiksi varakkaille eläkeläisille saataisiin lisää täytettä tilille makaamaan.

Koko järjestelmä pitäisi räjäyttää. En ymmärrä miksei tässä toimisi jokin palkkiorahaston kaltainen systeemi, jossa oikeasti näet ITSE kerryttämäsi summan ja voit vaikuttaa sijoituskohteisiin edes hiukan.

Työeläke varaa olisi nytten jo 275 miljardia euroa, mutta sitä ei oteta ulos tarpeeksi paljon. Sen takia korkeat eläkemaksut.

 

[Warwick]

Työeläke varaa olisi nytten jo 275 miljardia euroa, mutta sitä ei oteta ulos tarpeeksi paljon. Sen takia korkeat eläkemaksut.

Ei niitä voi käyttää enempää ellei samalla ihmisille ilmoiteta, että tulevaisuudessa maksetaan vähemmän jo kertyneitä eläkkeitä. Eläkevastuita on varoihin nähden moninkertaisesti, tällä hetkellä noin 800 miljardia.

 

[love_doctor]

Tarkoitan, että ei tyhjene kokonaan. Sinne jää pysyvää asutusta. Maaseudulla on maa- ja metsätaloutta, kaivoksia ja muitakin luonnonvaroja, matkailua, tutkimustoimintaa jne. Listaa voisi jatkaa. Nämä ihmiset eivät kulje 100% kasvukeskuksista. Ja nuo 93% ruuduista oli varmaan aika tyhjänä jo vuonna 1960. Mutta nyt siis puhuttiin tulevaisuudesta.

Alkutuotanto on melkeinpä ainut järkevä työ, joka kannattaa jättää landelle. Viranomaispalvelut hoituvat diginä ja opetuskin etänä. En osannut noin kauas antaa lukuja, mutta tuo 2018 on mainittu monessa paikkaa. Tilastoista näkee, että 31.12.2018 jälkeen 79% Suomen kunnista on kutistunut 5,7%. Pahimmillaan 16,6%. Tuo on aika nopea kehitys noin 7 vuodessa. Luokkaa 23% per 10 vuotta ja 20 vuodessa puolittuminen. Kyllähän se karttaruutuihin vaikuttaa kun porukka keskittyy taajamiin. Tyhjenemisen tunnelma vielä korostuu kun nuorten ja työssäkäyvien määrä vähene ja pelkkiä eläkeläisiä jää jäljelle. Kuntatilastojen häpeäpilkku Rautavaara on tästä hyvä esimerkki, kun väestöstä 50% on eläkeläisiä ja iso osa myös työttömiä, oliko jopa lähes 20%. Kunnan merkittävä tulonlähde on valtionosuudet, oliko luokkaa 5000 eur/vuosi/asukas. Tällaisilla alueilla pitäisi miettiä järkevää toiminnan alasajoa. AIempi kunnanjohtajahan yritti houkutella porukkaa 80 tonnin hintaisilla 35 neliön minitaloilla.

Mutta eikös kuntaliitokset ole lähtökohtaisesti hyvä asia, "kaunisteli" se sitten asioita tai ei?

Vai mikä olisi parempi? Ei tehdä kuntaliitoksia?

Se mikä oikeastaan enemmän nyt vääristää asioita ja on muutenkin haitallista on maakuntahallinnot, jotka siis hidastavat kuntaliitoskehitystä. Kunnilta viedään vastuita pois, joten kitkutellaan pidempään omina kuntinaan.

Tarkoitin vaan, että kuntaliitokset voivat hämätä tuota kehitystä, kun yhtäkkiä 5000 asukkaan kunta onkin 8000 asukkaan kunta. Todellisuudessa se kunta on 20 vuoden päästä taas 5000 asukkaan kunta, mutta maa-ala on tuplat. Kyllä liitoksia pitäisi tehdä ja paljon. Samoin ihmisiä pitäisi kannustaa muuttamaan järkevämpään paikkaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tarkoitin vaan, että kuntaliitokset voivat hämätä tuota kehitystä, kun yhtäkkiä 5000 asukkaan kunta onkin 8000 asukkaan kunta. Todellisuudessa se kunta on 20 vuoden päästä taas 5000 asukkaan kunta, mutta maa-ala on tuplat. Kyllä liitoksia pitäisi tehdä ja paljon. Samoin ihmisiä pitäisi kannustaa muuttamaan järkevämpään paikkaan.

Aika vähissä taitaa olla sellaiset kuntaliitokset, joissa 5000+3000 asukkaan kunnat yhdistyy...

Yleensä kyllä vähän isompia kokonaisuuksia kasaillaan, mutta nyt siis kuntaliitokset on ylipäätään vähentyneet kun maakunnat on ottaneet kuntien tehtäviä.

Maakuntahallintoihinkin voi liittyä sellainen problematiikka, että käsittääkseni pienillä kunnilla saattaa olla kokoaan enemmän valtaa niissä. Mikä ei oikein edistä palveluiden keskittämistä.

Joskus pikkukuntalainen saa suhteessa paremmat palvelut kuin kaupunkilainen. Itsekin olen ravannut maakunnallisessa hammashoidossa pitkin pikkupitäjiä tässä vuosien varrella, koska niihin on päässyt nopeammin.

 

[Sikatiiker]

Aika vähissä taitaa olla sellaiset kuntaliitokset, joissa 5000+3000 asukkaan kunnat yhdistyy...

Yleensä kyllä vähän isompia kokonaisuuksia kasaillaan, mutta nyt siis kuntaliitokset on ylipäätään vähentyneet kun maakunnat on ottaneet kuntien tehtäviä.

Maakuntahallintoihinkin voi liittyä sellainen problematiikka, että käsittääkseni pienillä kunnilla saattaa olla kokoaan enemmän valtaa niissä. Mikä ei oikein edistä palveluiden keskittämistä.

Joskus pikkukuntalainen saa suhteessa paremmat palvelut kuin kaupunkilainen. Itsekin olen ravannut maakunnallisessa hammashoidossa pitkin pikkupitäjiä tässä vuosien varrella, koska niihin on päässyt nopeammin.

Persaukisten kuntien liitos ei välttämättä autakaan minkään osapuolen tilannetta. Persaukinen kunta kun liittyy vauraampaan, hyöty on jo vähän molemminpuolista. Vauraampi kunta saa lisää veronmaksajia ja elinvoimaa ja se persaukinen kunta pääsee paremman hallinnon alle.

Maakunnissa onkin jo vähän enemmän hartioita hoitaa niiden pienten kuntien taloutta, joten sinne tulisikin keskittää päätösvaltaa kunnilta.

Maakuntahallinto riittäisi pitämään etäisyydet palveluihin riittävän lyhyinä sen sijaan että jokainen kunta pyrkii kynsin hampain pitämään kiinni palveluista ja tekemään lisää alijäämää.