Suomen valtion default 2030-luvulla

[Sikatiiker]

Ensimmäinen lähinnä kuulostaa vitulliselta sykkimiseltä. Jos vielä pitäisi kehittää osaamistaan töiden lisäksi vapaa-ajalla, se on musta liikaa vaadittu.

Täytyy rehellisyyden nimissä myöntää että syyllistyn tohon ensimmäisen kohdan toimintaan. Kehitän siis omaa tietämystäni ja osaamistani ollakseni niin kilpailukykyinen työntekijä, että saan aina uusia töitä jos nykyinen menee konkkaan tms käy. Minusta tuo on viisautta, eikä liikaa vaadittu. Vaikutusta talouskasvuun en keksi äkkiseltään.

Toista kohtaa voi toki jossain määrin tehdäkin ilman että siitä on suurta vaivaa,

Tämä on ihan validi pointti. Jos työnantaja haluaa sinun kunnolla kehittävän jotain, järjestäköön sinulle työajan jolloin kehität sitä. Pienistä parannuksista omssa työnkuvassa puhuttaessa eri asia.

 

[Joku_242]

Täytyy rehellisyyden nimissä myöntää että syyllistyn tohon ensimmäisen kohdan toimintaan. Kehitän siis omaa tietämystäni ja osaamistani ollakseni niin kilpailukykyinen työntekijä, että saan aina uusia töitä jos nykyinen menee konkkaan tms käy. Minusta tuo on viisautta, eikä liikaa vaadittu. Vaikutusta talouskasvuun en keksi äkkiseltään.

Mulle riittää työajan puitteissa tapahtuva oppiminen. Toisaalta kulurakenne on sellainen, että pärjäisi hyvin ansiosidonnaisella eikä siten ole pakko olla niin kilpailukykyinen työntekijä että saisi heti töitä. Sittenhän sitä on aikaa ja energiaa opetella omalla ajalla jos jää työttömäksi.

 

[Fact0ry]

Jos meillä on kuitenkin vaikkapa poliittisilla päätöksillä rakennettu järjestelmä, johon sisältyy taloudellista toimeliaisuutta vähentäviä ja sitä kautta talouskasvua heikentäviä kannustinvaikutuksia, niin on vähän omituista siirtää vastuu tästä yksittäisille ihmisille.

Kyse on nimenomaan kannustimista. Se ei ole yksittäisten ihmisten vika, jos poliittisesti luodaan haitallisia kannustimia, ja talous menee sen takia kuralle. Tämä sinun ajattelusi on vähän sellaista, että ihmiset ovat ikään kuin olemassa vain maksaakseen veroja valtiolle.

Mielestäni ymmärrät viestini väärin. Kohdistan syyttävää sormeani nimenomaan Suomen nyky-yhteiskuntaan, poliittisiin päätöksiin, kannustimiin ja julkisuudessa tapahtuvaan keskuteluun jotka eivät kannusta yksilöitä taloudelliseen aktiivisuuteen ja innovointiin.

Yhteiskunta on juuri niin hyvä kuin siellä asuvat ihmiset. Hyvinvointiyhteiskunta romuttuu jos se ei laajamittaisesti rohkaise kynnelle kykeneviä taloudelliseen aktiivisuuteen monella eri saralla.

Ensimmäinen lähinnä kuulostaa vitulliselta sykkimiseltä. Jos vielä pitäisi kehittää osaamistaan töiden lisäksi vapaa-ajalla, se on musta liikaa vaadittu.

Oletko siis sitä mieltä, että mahdollisesti ensimmäisen työpaikan saatuaan yksilön ei lähtökohtaisesti pidä joutua käyttämän enää vapaa-aikaansa jotta pysyy relevanttina työmarkkinoiden kannalta? Tai että jonkun pitäisi maksaa palkkaa jokaisesta tunnista, jonka yksilö käyttää osaamisensa kehittämiseen, liittyi se työhön tai ei?

Toista kohtaa voi toki jossain määrin tehdäkin ilman että siitä on suurta vaivaa,

Kunpa vaan suurempi osa tekisi. Omassakin suomalaisessa pörssiyhtiössä tuntuu, että suuri osa organisaatiosta toimii vain kehityksen jarruna ja pyrkii pitämään asiat sellaisena kuin ne ovat tähänkin asti olleet.

kolmas vaatii lähinnä kulutuksen vähentämistä, mikä tietysti vähentäisi valtion tuloja ja yritysten tulosta.

Vaihtoehtoni ei tässä kohtaa ole kulutuksen vähentäminen vaan käyttötileillä makaavan pääoman fiksumpi hyödyntäminen. Kotiltalouksilla on Suomessa peräti 115 miljardia rahaa käytännössä nollakorkoisilla tileillä (lähde). Tätä pienempi summa (91,5 miljardia) on osake- ja rahastosijoituksissa. Jos tuosta 115 miljardista pistäisi vaikka puolet sijoituksiin, niin yhteiskunta kerryttäisi vajaat viisi miljardia euroa omaisuutta vuodessa. Nyt tuo potti sen sijaan menettää arvoaan inlaation verran vuodessa.

 

[Sikatiiker]

Mulle riittää työajan puitteissa tapahtuva oppiminen. Toisaalta kulurakenne on sellainen, että pärjäisi hyvin ansiosidonnaisella eikä siten ole pakko olla niin kilpailukykyinen työntekijä että saisi heti töitä. Sittenhän sitä on aikaa ja energiaa opetella omalla ajalla jos jää työttömäksi.

Strategia se on tuokin, en moiti. Ongelma on varmaan enimmäkseen oman pään sisällä kun ei malta olla jatkamatta samaa kakkaa vapaa-ajalla. Aina se on ensin innostusta ja lopulta vitutusta siitä ettei osaa sanoa ei. Useimmitenhan sitä huomaa kun jatkaa täyden päivän jälkeen iltaan saakka, ettei oikein enää mitään jää päähän ja tulee unohduksia yms hutilointeja.

Pidin ennen ihan torvina niitä joilla oli kahteen eri ammattiin tutkinnot, mutta näin aikuiseksi kasvaneena sekään ei yksilön näkökulmasta vaikuta enää yhtään hullummalta ajatukselta. Erilaisia strategioita on siis monia! Joillain varautuminen menee todella pitkälle ja jotkut ei varaudu mihinkään.

Valtion talouden kannalta olisi suotavaa, että työttömäksi jääneet suurin joukoin pyrkisi työllistämään itse itsensä yrittämällä kun työpaikoista on pulaa, mutta kun ei siihen oikein ole juuri koskaan Suomessa kannustettu. Multa katkeais kamelin selkä heti jos jäisin työttömäksi, itse asiassa perustaisin varmaan samalta istumalta osakeyhtiön ja seuraavaan päivään mennessä olisin jo soitellut potentiaaliset osakkaat läpi.

Edit:

Vaihtoehtoni ei tässä kohtaa ole kulutuksen vähentäminen vaan käyttötileillä makaavan pääoman fiksumpi hyödyntäminen. Kotiltalouksilla on Suomessa peräti 115 miljardia rahaa käytännössä nollakorkoisilla tileillä (lähde). Tätä pienempi summa (91,5 miljardia) on osake- ja rahastosijoituksissa. Jos tuosta 115 miljardista pistäisi vaikka puolet sijoituksiin, niin yhteiskunta kerryttäisi vajaat viisi miljardia euroa omaisuutta vuodessa. Nyt tuo potti sen sijaan menettää arvoaan inlaation verran vuodessa.

Tyypillisen suomalaisen ostovoima ei meinaa riittää seuraavaan palkkapäivään, joten tileillä makuutettavista rahoista isoin osa lienee (mutua) erittäin hyvätuloisten rahoja.

Keskituloinen joka pystyy säästämään rahaa kuukausittain, saattaa myös pitää 1-2kk palkkapuskuria sillä Suomen hinnoilla ei useimpien palkasta noin vain irtoa rahat edes yhteen eläinlääkärikäyntiin tai autoremppaan.

Sitten kun mietitään vielä miten velkaantuneita suomalaiset ovat asuntojensa ja autojensa kanssa, niin moni saattaa myös punnita että avaako salkun mistä on odotettavissa ensimmäisen vuosikymmenen ajan satasien-tonnien tuotto vai laittaako ylimääräiseen lainanlyhennykseen säästääkseen korkokuluissa.

Hyvinkin looginen ja perusteltu vinkki voi olla ristiriidassa toisen yksilön elämäntilanteen tai maailmankatsomuksen kanssa. Tuo velattomuus/sijoitusten maksimoiminen on vain yksi esimerkki. Mutta siis en sikäli ihmettele sitäkään jos tileillä makuutetaan rahaa. Nyt näyttää tulleen viime vuosina aika ketteriäkin tapoja säästää jos haluaa pikkukoron, esim. OP mobiilissa sai viime vuonna avattua säästötilin josta maksettiin jotain ~3% korkoa ja sieltä sai tehdä rajattoman määrän nostoja halutessaan ilman kuluja.

 

[finWeazel]

Jos miettii, että missä talouskasvu viipyy niin artikkeli antaa yhdenlaisen vastauksen tulevaisuudesta. Vaikea yritystenkään kasvaa jos ei löydy työvoimaa jotka haluavat tehdä töitä.

Suomalaisten työmotivaatio on viime vuosina heikentynyt, ja tämä näkyy etenkin nuorissa.

Työ koetaan vähän kuin semmoiseksi, että siellä sitten käydään, miten muu elämä sallii ja mahdollistaa, Jaskari totesi.

Järvinen on kiertänyt kouluttamassa esihenkilöitä sekä pörssiyrityksissä että myös pienemmissä yrityksissä ja julkisella sektorilla. Hänen mukaansa edellä mainitut ongelmat koskevat kaikkia.

Psykologi ihmettelee työntekijöiden outoja asenteita – ”Henkilö voi olla yllättäen poissa töistä eikä ilmoita mitään”

Yhä useampi työantaja kertoo työntekijöiden hupenevista työhaluista.

www.is.fi

 

[aop]

Jos miettii, että missä talouskasvu viipyy niin artikkeli antaa yhdenlaisen vastauksen tulevaisuudesta. Vaikea yritystenkään kasvaa jos ei löydy työvoimaa jotka haluavat tehdä töitä.

Psykologi ihmettelee työntekijöiden outoja asenteita – ”Henkilö voi olla yllättäen poissa töistä eikä ilmoita mitään”

Yhä useampi työantaja kertoo työntekijöiden hupenevista työhaluista.

www.is.fi

Suomessa ei ole oikein työn kannustimet kunnossa, kun palkat ovat paskat ja verot korkeat. Vittuako sitä rehkiä yhdenkään ylimääräisen euron edestä, jos sosialisti vie siitä kuitenkin puolet (todellisuudessa paljon enemmän, kun otetaan huomioon palkkakuitista piilotetut työnantajamaksut, jotka todellisuudessa ovat osa palkkakuluja)?

 

[finWeazel]

Suomessa ei ole oikein työn kannustimet kunnossa, kun palkat ovat paskat ja verot korkeat. Vittuako sitä rehkiä yhdenkään ylimääräisen euron edestä, jos sosialisti vie siitä kuitenkin puolet (todellisuudessa paljon enemmän, kun otetaan huomioon palkkakuitista piilotetut työnantajamaksut, jotka todellisuudessa ovat osa palkkakuluja)?

Charlie Mungerin sanoin "Näytä minulle kannustin, niin minä näytän sinulle lopputuloksen"

 

[Joku_242]

Oletko siis sitä mieltä, että mahdollisesti ensimmäisen työpaikan saatuaan yksilön ei lähtökohtaisesti pidä joutua käyttämän enää vapaa-aikaansa jotta pysyy relevanttina työmarkkinoiden kannalta? Tai että jonkun pitäisi maksaa palkkaa jokaisesta tunnista, jonka yksilö käyttää osaamisensa kehittämiseen, liittyi se työhön tai ei?

Ei ainakaan samaan aikaan kun on täysipäiväisesti töissä. Ja luulisi että töissä ollessakin välillä oppii jotain.

Strategia se on tuokin, en moiti. Ongelma on varmaan enimmäkseen oman pään sisällä kun ei malta olla jatkamatta samaa kakkaa vapaa-ajalla. Aina se on ensin innostusta ja lopulta vitutusta siitä ettei osaa sanoa ei. Useimmitenhan sitä huomaa kun jatkaa täyden päivän jälkeen iltaan saakka, ettei oikein enää mitään jää päähän ja tulee unohduksia yms hutilointeja.

Pidin ennen ihan torvina niitä joilla oli kahteen eri ammattiin tutkinnot, mutta näin aikuiseksi kasvaneena sekään ei yksilön näkökulmasta vaikuta enää yhtään hullummalta ajatukselta. Erilaisia strategioita on siis monia! Joillain varautuminen menee todella pitkälle ja jotkut ei varaudu mihinkään.

Valtion talouden kannalta olisi suotavaa, että työttömäksi jääneet suurin joukoin pyrkisi työllistämään itse itsensä yrittämällä kun työpaikoista on pulaa, mutta kun ei siihen oikein ole juuri koskaan Suomessa kannustettu. Multa katkeais kamelin selkä heti jos jäisin työttömäksi, itse asiassa perustaisin varmaan samalta istumalta osakeyhtiön ja seuraavaan päivään mennessä olisin jo soitellut potentiaaliset osakkaat läpi.

Eli olet ns. sykkijäluonne? Varmaan hyvä työnantajalle, mutta mulla palais kyllä käpy jos tuollaista odotettais kaikilta.

 

[Sikatiiker]

Varmaan hyvä työnantajalle, mutta mulla palais kyllä käpy jos tuollaista odotettais kaikilta.

Joo ihan inhimillistä painottaa työtä vähemmän ja arvottaa itseään jonkin muun identiteetin kautta kuin työntekijänä. On se omakin sykkiminen vähän laantunut siitä mitä oli aiemmin, johtuen ihan siitä ettei sitä rahallisesti ole oikein koskaan kunnolla palkittu. Lisäksi läheinen on ollut lähes kuukauden saikulla työuupumuksesta ja ihan hukassa kun ei jaksa palata työhönsä. Kaikki tämä kerran vuodessa saatavien kehujen ja paskan palkan vuoksi. On avannut omiakin silmiäni kertoessaan kuinka on havahtunut siihen tunteeseen ettei sillä työllä ole paskaakaan merkitystä jos pitää valita sen ja oman perheen ja terveyden väliltä.

Painetta sykkimiseen on varmasti yt-rumbailun keskellä ja rajanvedoissa saa olla tiukkana. Samalla ainakin tietää ettei ole siellä pomon suosikkien listalla sykkijöiden seassa.

 

[Fact0ry]

Valtion talouden kannalta olisi suotavaa, että työttömäksi jääneet suurin joukoin pyrkisi työllistämään itse itsensä yrittämällä kun työpaikoista on pulaa, mutta kun ei siihen oikein ole juuri koskaan Suomessa kannustettu. Multa katkeais kamelin selkä heti jos jäisin työttömäksi, itse asiassa perustaisin varmaan samalta istumalta osakeyhtiön ja seuraavaan päivään mennessä olisin jo soitellut potentiaaliset osakkaat läpi.

Näinhän se olisi ja voisihan sitä yritystoimintaa harrastaa sivutoimisestikin. Oma perehtymätön käsitykseni vaan on, että sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen on suuri riski tilanteessa, jossa joutuu työttömäksi mutta sivutoiminen yritystoiminta ei kuitenkaan elätä.

Tyypillisen suomalaisen ostovoima ei meinaa riittää seuraavaan palkkapäivään, joten tileillä makuutettavista rahoista isoin osa lienee (mutua) erittäin hyvätuloisten rahoja.

Keskituloinen joka pystyy säästämään rahaa kuukausittain, saattaa myös pitää 1-2kk palkkapuskuria sillä Suomen hinnoilla ei useimpien palkasta noin vain irtoa rahat edes yhteen eläinlääkärikäyntiin tai autoremppaan.

Sitten kun mietitään vielä miten velkaantuneita suomalaiset ovat asuntojensa ja autojensa kanssa, niin moni saattaa myös punnita että avaako salkun mistä on odotettavissa ensimmäisen vuosikymmenen ajan satasien-tonnien tuotto vai laittaako ylimääräiseen lainanlyhennykseen säästääkseen korkokuluissa.

Minä taas väitän, että suurella osalla suomalaisista ei vain ole ymmärrystä siitä, mitä hyötyä sijoittamisesta on pitkällä aikavälillä. Sen sijaan koetaan rahan pitäminen tilillä turvalliseksi ja lainattomuus hyveeksi, joista kumpikin johtaa automaattisesti heikompaan varallisuuskehitykseen. Itse olen sijoittanut kohta 15 vuotta ja tästä ensimmäiset 5 vuotta yliopisto-opiskelijana ja sen jälkeen hiljalleen palkkatasoa ylöspäin hilaavana toimistotyöntekijänä. Jos rahaa haluaa jättää sijoittamiseen, niin sitä saa kyllä jätettyä. Se on sitten jokaisen oma valinta, että kykeneekö pitkäjänteisesti säästämään vai polttaako jokainen tienattu euro taskussa. Tähän ei oikeastaan tulotaso vaikuta kaikkein matalimpia tuloja lukuunottamatta.

Miten tämä sitten liittyy valtion defaulttiin on se, että raha suomessa on kanavoitunut huonosti tuottaviin kanaviin. Yritykset eivät kasva, teollisuusyritykset ovat keskinkertaisesti kannattavia ja kotitaloudet makuuttavat rahaa tilillä. Tämä luo huonot edellytykset rahoittaa investointeja tai yhteiskunnan kuluja kun pitää luottaa enemmän tulorahoitukseen kuin naapurivaltioissa (vrt. suurempi osa rahoituksesta tulisi sijoitustuotoista).

Ei ainakaan samaan aikaan kun on täysipäiväisesti töissä. Ja luulisi että töissä ollessakin välillä oppii jotain.

Ehkä tämä riippuu vähän työstäkin, enkä nyt tarkoittanut itsekään suoranaisesti uuden työn oppimista. Töissä toki oppii vain sitä mitä kyseisessä työssä on tarjolla, mutta maailman muuttuessa työt voi mennä alta kun kysyntää omalle osaamiselle ei enää olekaan. Tällöin on parempi jos on taustalla jo jonkin verran osaamista hieman oman työtehtävän sivusta.

 

[Joku_242]

Ehkä tämä riippuu vähän työstäkin, enkä nyt tarkoittanut itsekään suoranaisesti uuden työn oppimista. Töissä toki oppii vain sitä mitä kyseisessä työssä on tarjolla, mutta maailman muuttuessa työt voi mennä alta kun kysyntää omalle osaamiselle ei enää olekaan. Tällöin on parempi jos on taustalla jo jonkin verran osaamista hieman oman työtehtävän sivusta.

No siltikin, en ole niin urasuuntautunut ihminen että täysipäiväisen työssäkäymisen lisäksi vielä opettelisin vapaa-ajalla omaakaan alaa. Opettelee sit jos jää työttömäksi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jos miettii, että missä talouskasvu viipyy niin artikkeli antaa yhdenlaisen vastauksen tulevaisuudesta. Vaikea yritystenkään kasvaa jos ei löydy työvoimaa jotka haluavat tehdä töitä.

Psykologi ihmettelee työntekijöiden outoja asenteita – ”Henkilö voi olla yllättäen poissa töistä eikä ilmoita mitään”

Yhä useampi työantaja kertoo työntekijöiden hupenevista työhaluista.

www.is.fi

Ottaen huomioon, että Suomessa on nyt "ennätystyöttömyys", niin hieman kyllä haiskahtaa liioittelulta, että työntekijöiden huono asenne olisi nyt jokin merkittävä ongelma yrityksille (ja yhteiskunnalle). Jos tyypillä on huono asenne, niin otetaan toinen. Problem solved?

Ja sitten sekin, että jos erityisesti nuorisolla on huono asenne, niin mikseivät sitten palkkaa vaikka 5-kymppisiä, joista monien on kuulemma hyvin vaikea löytää töitä osaamisestaan huolimatta.

 

[BongisKhan]

mikseivät sitten palkkaa vaikka 5-kymppisiä, joista monien on kuulemma hyvin vaikea löytää töitä osaamisestaan huolimatta.

Koska he eivät niin helposti tyydy johonkin jämäpalkkoihin ja paskoihin työoloihin.

 

[sonof]

Koska he eivät niin helposti tyydy johonkin jämäpalkkoihin ja paskoihin työoloihin.

Tätä aina hoetaan, mutta miettiikö kukaan tämän sanoja sitä kolikon toista puolta? Missä on ne alat, joissa muka voi helposti maksaa työntekijöille korkeita palkkoja ja tarjota mahtavia etuja ilman, että kilpailu nopeasti syö ne pois?

Meillä on niin massiivinen julkinen sektori, että yksityisellä puolella on jokapäiväistä taistelua ja kituuttamista leivässä pysymiseksi, koska samaan aikaan pitää rahoittaa liian kalliit julkiset palvelut. En tunne yhtään yrittäjää tai yritystä, joka tarkoituksella maksaa huonoa palkkaa hyville työntekijöille. Niistä halutaan pitää kiinni, vaikka olisi tiukkaa.

 

[inexcess]

Suomessa ei ole oikein työn kannustimet kunnossa, kun palkat ovat paskat ja verot korkeat. Vittuako sitä rehkiä yhdenkään ylimääräisen euron edestä, jos sosialisti vie siitä kuitenkin puolet (todellisuudessa paljon enemmän, kun otetaan huomioon palkkakuitista piilotetut työnantajamaksut, jotka todellisuudessa ovat osa palkkakuluja)?

Joskus taisin mainitakin, miten riehuin yhden vuoden kuin heinämies ylipitkiä päiviä tehden. Lisätienesti nettona oli sen suuruinen, että pystyin viemään perheeni yhdeksi (1) viikoksi ulkomaan lomalle. Ylemmillä toimihenkilöillä kun ei ole mahdollisuutta saada ylityökorvauksia, vaan liian usein ylityöt korvataan 1:1 tai sitten plussasaldoina.

No kannattiko heiluminen? Eipä oikein... Yksi viikko lomaa ulkomailla ei oikein korvaa sitä, että on vuoden putkeen väsynyt, stressaantunut, huono isä ja huono aviomies.

Samaan aikaan mukavat miehet ja naiset harrasteli töissä, piti tunnin ruokatunteja ja 7,5h työpäivän jälkeen palasivat levänneenä kotiin. Perjantai tietenkin etäillen, koska silloin aktiivisuusvalo himmenee jo klo 15:00. Heidän urakehitykensä oli vähintäänkin vastaavaa kuin minun, sillä nykypäivän työelämässä on tärkeintä olla mukava ja vaikuttaa organisaatiolle tärkeältä ihmiseltä.

Voisin sanoa, että Suomen verotus, sekä suomalaisten keskisuurten ja suurten yritysten yrityskulttuuri, eivät kannusta puurtamaan ja suorittamaan.

 

[Kaaaapo]

Joskus taisin mainitakin, miten riehuin yhden vuoden kuin heinämies ylipitkiä päiviä tehden. Lisätienesti nettona oli sen suuruinen, että pystyin viemään perheeni yhdeksi (1) viikoksi ulkomaan lomalle. Ylemmillä toimihenkilöillä kun ei ole mahdollisuutta saada ylityökorvauksia, vaan liian usein ylityöt korvataan 1:1 tai sitten plussasaldoina.

No kannattiko heiluminen? Eipä oikein... Yksi viikko lomaa ulkomailla ei oikein korvaa sitä, että on vuoden putkeen väsynyt, stressaantunut, huono isä ja huono aviomies.

Samaan aikaan mukavat miehet ja naiset harrasteli töissä, piti tunnin ruokatunteja ja 7,5h työpäivän jälkeen palasivat levänneenä kotiin. Perjantai tietenkin etäillen, koska silloin aktiivisuusvalo himmenee jo klo 15:00. Heidän urakehitykensä oli vähintäänkin vastaavaa kuin minun, sillä nykypäivän työelämässä on tärkeintä olla mukava ja vaikuttaa organisaatiolle tärkeältä ihmiseltä.

Voisin sanoa, että Suomen verotus, sekä suomalaisten keskisuurten ja suurten yritysten yrityskulttuuri, eivät kannusta puurtamaan ja suorittamaan.

Tuttu tunne. Olin aikoinaan, yli 10 vuotta sitten, töissä yhdessä varsin suuressa suomalaisessa firmassa. Työ oli varsin simppeliä ja helposti seurattavaa tehokkuuden osalta (tehty työ vs käytetty aika). Aluksi palkkaus olikin tulospohjaista, 1 keissi -> x-määrä rahaa ja vapaat työajat

Ehdot sitten muuttuivat, ja piti olla 8h toimistolla, kiinteä kk-palkka ja vaatimuksena tehdä y-määrä keissejä. Itse 8h aikana pystyin tekemään yli 2y-määrän.

Ehdotin työnantajalle, että maksakaa mulle 1,5x palkka ja teen 2y joka päivä. Ei kelvannut, koska "se ei ole reilua muille". Kevään ja kesän sitten vietin enimmäkseen firman parvekkeella auringosta nauttien tehden minimin ja syksyn tullen lähdin menemään.

Enkä ole katunut päivääkään.

 

[finWeazel]

Ehdotin työnantajalle, että maksakaa mulle 1,5x palkka ja teen 2y joka päivä. Ei kelvannut, koska "se ei ole reilua muille". Kevään ja kesän sitten vietin enimmäkseen firman parvekkeella auringosta nauttien tehden minimin ja syksyn tullen lähdin menemään.

Tuo tasapäistäminen/reiluus niin suomalainen juttu mikä lähtee liikkeelle suurinpiirtein jo ennen syntymää. Mahdollisuuksien tasa arvo=10/10 juttu, lopputulosten pakottaminen samaksi -10/10. Fiksu työnantaja antaisi osakekannustimia mitkä laukeaa 4v aikana kvartaaleittain(jenkkityyppinen rsu). Motivoi tekemään extraa ja liksa kasvaa + pitää talossa kun menettää ne osakkeet mitä ei ole vielä saanut omaksi jos lähtee pois. Jos laiskistuu niin seuraavina vuosina ei saa lisää osakekannustimia. 4v hyvä aika kun tuo mahdollistaa osaketta osakkeen päälle kertymisen jos/kun jatkaa sykkimistä.

 

[Jeesbox]

Jos laiskistuu niin seuraavina vuosina ei saa lisää osakekannustimia.

Ei ehkä ihan näinkään, koska harvassa on ne henkilöt, joiden panos on selkeästi eroteltavissa prosenttiosuudeksi yrityksen tuottoa. Vaik laiskistuu, mut muut ei laiskistu, niin yhteinen tulos tuskin muuttuu miksikään (tietty pieni muutos, mutta tuskin mitattavissa, koska mittarit ovat epätarkkoja).

 

[finWeazel]

Ei ehkä ihan näinkään, koska harvassa on ne henkilöt, joiden panos on selkeästi eroteltavissa prosenttiosuudeksi yrityksen tuottoa. Vaik laiskistuu, mut muut ei laiskistu, niin yhteinen tulos tuskin muuttuu miksikään (tietty pieni muutos, mutta tuskin mitattavissa, koska mittarit ovat epätarkkoja).

Mun vastaus oli sen postauksen kontekstissa mihin vastasin. Tulos siinä tapauksessa oli helposti eroteltavissa.

 

[Jeesbox]

Mun vastaus oli sen postauksen kontekstissa mihin vastasin. Tulos siinä tapauksessa oli helposti eroteltavissa.

Selvä. Yleisestihän toi ei toimi. Tai jos vaikka yritys ei ole Oy. Mut tuntuu kyl vähän utopialta kehittää järjestelmä, joka tarkkailee vain yhtä tekijää, jos muut tekevät normitahtiin (hitaammin).

 

[3dfx]

Yksilö voi tehdä paljon muutakin kuin ryhtyä yrittäjäksi. Otetaan nyt esimerkiksi:

• Osaamisen kehittäminen. Opiskelu, osaamisen syventäminen, taitojen kehittäminen. Suomessa keskustelua dominoivat lähinnä koulutusleikkaukset ja heikennykset liittyen kouluttautumiseen liittyvään sosiaaliturvaan. Työssäkäyvillä on usein mahdollisuus kehitttää osaamistaan työnantajan tukemana ja sitä omaa vapaa-aikaakin voi käyttää osaamisen kehittämiseen ilman että siihen tarvitsee heti jotain aikuiskoulutustukea.
• Innovointi omissa töissä. Prosessien kehittäminen, ideoiden antaminen jne. jolla edistetään työn tuottavuutta. Suomessa toistuu lähinnä "työnantajan riisto" mentaliteetti vaikka jokainen yrityksen työntekijä osaltaan joko myötävaikuttaa tai heikentää yrityksen mahdollisuuksia selvitä kilpailussa.
• Sijoitustoiminta. Sijoittamalla yhteiskunnan varallisuuden kasvattaminen. Tästä tulee verotuloja sekä ennen kaikkea lisää pääomaa kulutusta varten. Suomessa sijoittaminen on edelleen vain harvojen huvia ja koetaan monien mielestä jopa vastenmielisenä asiana.

Ja kuten edellisessä viestissäni sanoin, niin yhteiskunnassa tapahtuvalla viestinnällä voidaan positiivisesti vaikuttaa siihen miten suuri osa kansasta osallistuu edellä mainittuihin ja muihin yhteiskuntaa positiivisesti kehittäviin asioihin.

Nämä kaikki on yhteydessä myös siihen kannustetaanko noihin vai ei. Suomessa kyllä tavallaan tiettyyn rajaan saakka kannustetaan opiskelemaan, mutta innovointi omissa töissä on mun mielestäni monissa hommissa tässä maassa ihan täysin kiellettyä varsinkin lattiatasolla tai tehty kannattamattomaksi koska siitä ei palkita. Saman saa teki jotain tai ei, joten miks tehä muuta kuin minimi. Työnantajilla on mun mielestäni aika hirveitä asenneongelmia, mitkä olisi ratkaistavissa firmojen sisällä. Nykysin vaan yrittäjillä tuntuu olevan joku erioikeus syyttää omatekoisista ongelmistaan koko ajan vaan kaikkia muita. Sijoitustoiminaankin voisi panostaa enemmän esim. kannustaa verotuksellisesti.

 

[3dfx]

Oletko siis sitä mieltä, että mahdollisesti ensimmäisen työpaikan saatuaan yksilön ei lähtökohtaisesti pidä joutua käyttämän enää vapaa-aikaansa jotta pysyy relevanttina työmarkkinoiden kannalta? Tai että jonkun pitäisi maksaa palkkaa jokaisesta tunnista, jonka yksilö käyttää osaamisensa kehittämiseen, liittyi se työhön tai ei?

Tässäki pitää vähän jaotella eri tyyppisiä työpaikkoja. Jossain lattiatason suorittavassa työssä mun mielestäni saa erottaa vapaa-ajan ja työajan kokonaan toisistaan "työkalut tippuu kun työaika loppuu"- tyyppisesti ja on työnantajan vastuulla hoitaa koulutukset työajan sisällä. Tämä ei päde kaikkiin, mutta nyt yhteen ryhmään.

 

[Super Hessu]

Pirkanmaan hyvinvointialue tuplaa puheenjohtajien palkkiot, kun 300 työntekijää uhkaa potkut – näin johtaja perustelee

Aluehallitus esittää, että aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajien palkkiot tuplattaisiin.

yle.fi

Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) aluehallituksen puheenjohtajan sekä aluevaltuuston puheenjohtajan palkkiot ovat nousemassa tuntuvasti.

Aluehallitus esittää, että puheenjohtajan kuukausipalkkio nousisi 4 000 euroon. Nykyinen vuosipalkkio on 18 000 euroa eli 1 500 euroa kuukaudessa.

Tämä tarkoittaisi vähintään 30 000 euron korotusta eli palkkio olisi jatkossa yli 2,5-kertainen nykyiseen verrattuna.

Myös aluevaltuuston puheenjohtajan palkkio tuplaantuisi 12 000 eurosta 24 000 euroon vuodessa.

Samaan aikaan Pirhassa käydään laajoja yt-neuvotteluita, jotka koskevat 7 000 työntekijää ja joissa jopa yli 300 henkilön irtisanomiset ovat mahdollisia.

Pirha etsii tällä hetkellä säästöjä yt-neuvotteluiden lisäksi henkilöstöetujen leikkauksista.

Aluehallituksen varapuheenjohtaja Leena Kostiainen (kok.) myöntää, että ajankohta palkkioesitykselle ei ole paras mahdollinen.

Ei oikein tiedä mitä sanoa... mutta ymmärtää taas paremmin mihin veronmaksajien rahat katoaa.

 

[Sikatiiker]

Minä taas väitän, että suurella osalla suomalaisista ei vain ole ymmärrystä siitä, mitä hyötyä sijoittamisesta on pitkällä aikavälillä. Sen sijaan koetaan rahan pitäminen tilillä turvalliseksi ja lainattomuus hyveeksi, joista kumpikin johtaa automaattisesti heikompaan varallisuuskehitykseen.

Juuri tämä. Se perustelu saa olla rautalangasta väännetty ja silti moni valitsee sen hetken konkretian siltä varalta jos se auto lahoaa tai koira sairastuu tai lapsi tarvitsee mopon tms.

Varmaan ysärilaman muistava ikäpolvi lähinnä kammoksuu ajatusta siitä miten kaikki omaisuus menettää taas kerralla arvonsa. Silloin tietysti optimi on velaton katto pään päällä, mutta riskikartoituksen keskeisimpiä tekijöitä on myös riskin todennäköisyys. Ihan kuten Eurooppa priorisoi nyt kohonneen sodan uhan arvion pohjalta, kun ei ole pariin vuosikymmeneen paljon napostellut.

 

[Coppis667]

Pirkanmaan hyvinvointialue tuplaa puheenjohtajien palkkiot, kun 300 työntekijää uhkaa potkut – näin johtaja perustelee

Aluehallitus esittää, että aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajien palkkiot tuplattaisiin.

yle.fi

Ei oikein tiedä mitä sanoa... mutta ymmärtää taas paremmin mihin veronmaksajien rahat katoaa.

Saman uutisen postasin jo SDP ketjuun, mutta vastaus kysymykseesi.
Veronmaksajien rahat katoaa SDP taskuun.

Tuo oli SDP ja Kokoomuksen yhdessä junailema ehdotus.
SDP:n Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Hanna Tainio taitaa olla suurin hyötyjä?

 

[inexcess]

Suomessa niinkutsuttu "oikeistohallitus" on pyrkinyt vakauttamaan Suomen taloutta lipsimällä kynsileikkureilla vähän sieltä ja täältä. Argentiinassa Javier Milei otti moottorisahan käyttöön ja tehdyt rajut leikkaukset ovat tuottaneet tulosta: inflaatio on saatu kuriin, valtionbudjetti on kääntynyt ylijäämäiseksi ja pörssikurssitkin ovat nousseet.

HS:lle meno ei ole luonnollisesti maistunut, vaan syyskuussa kirjoitetussa artikkelissa siellä jo hailtiin vasemmistokeskustalaisten peronistien perään. Peronistit ovat hallinneet Argentiinaa valtaosan kuluneesta 80 vuodesta ja ajaneet sen useita kertoja maksukyvyttömäksi. Nyt HS:n mielestä heidät pitäisi saada uudestaan valtaan toistamaan temppu, koska "ihmisten mitta on täynnä" (??).

Valitettavasti kävikin niin, että tällä viikolla pidetyissä välivaaleissa Javier Milein puolue saavutti vaalivoiton 40% kannatuksella, peronistien jäädessä vain 31 prosenttiin. Nähtävästi Argentiinassa ihmiset alkavat tajuamaan mitä korruptoituneiden, nepotististen ja hörhöliberaalien poliitikkojen äänestämisestä seuraa.

Argentiina | ”Anarkokapitalistinen” presidentti leikkasi menoja moottorisahalla, mutta nyt kansa kyllästyi

Äänestäjien kärsivällisyys arjen kurjuutta kohtaan on ollut sitkeää, mutta se vaikuttaa loppuneen.

www.hs.fi

Kohupresidentti Javier Milein puolue voittoon Argentiinassa – kerännyt Trumpilta miljoonien avustusta

Äänestysprosentti jäi alhaisimmaksi kansallisissa vaaleissa yli 40 vuoteen.

www.mtvuutiset.fi

 

[Ernomies]

Suomessa niinkutsuttu "oikeistohallitus" on pyrkinyt vakauttamaan Suomen taloutta lipsimällä kynsileikkureilla vähän sieltä ja täältä. Argentiinassa Javier Milei otti moottorisahan käyttöön ja tehdyt rajut leikkaukset ovat tuottaneet tulosta: inflaatio on saatu kuriin, valtionbudjetti on kääntynyt ylijäämäiseksi ja pörssikurssitkin ovat nousseet.

HS:lle meno ei ole luonnollisesti maistunut, vaan syyskuussa kirjoitetussa artikkelissa siellä jo hailtiin vasemmistokeskustalaisten peronistien perään. Peronistit ovat hallinneet Argentiinaa valtaosan kuluneesta 80 vuodesta ja ajaneet sen useita kertoja maksukyvyttömäksi. Nyt HS:n mielestä heidät pitäisi saada uudestaan valtaan toistamaan temppu, koska "ihmisten mitta on täynnä" (??).

Valitettavasti kävikin niin, että tällä viikolla pidetyissä välivaaleissa Javier Milein puolue saavutti vaalivoiton 40% kannatuksella, peronistien jäädessä vain 31 prosenttiin. Nähtävästi Argentiinassa ihmiset alkavat tajuamaan mitä korruptoituneiden, nepotististen ja hörhöliberaalien poliitikkojen äänestämisestä seuraa.

Argentiina | ”Anarkokapitalistinen” presidentti leikkasi menoja moottorisahalla, mutta nyt kansa kyllästyi

Äänestäjien kärsivällisyys arjen kurjuutta kohtaan on ollut sitkeää, mutta se vaikuttaa loppuneen.

www.hs.fi

Kohupresidentti Javier Milein puolue voittoon Argentiinassa – kerännyt Trumpilta miljoonien avustusta

Äänestysprosentti jäi alhaisimmaksi kansallisissa vaaleissa yli 40 vuoteen.

www.mtvuutiset.fi

Kyllähän säästöjä tulee jos vaikkapa yliopistoissa opiskellaan pimeässä ilman sähköjä kun rahoitusta leikattiin 70%.

Lähde: YLE:n Argentiinan hullut päivät dokumentti joka tällä keskustelupalstalla julistettiin äärikommunistisen YLE:n toimittajan hourailuiksi.

 

[Tuomi0]

Kyllähän säästöjä tulee jos vaikkapa yliopistoissa opiskellaan pimeässä ilman sähköjä kun rahoitusta leikattiin 70%.

Lähde: YLE:n Argentiinan hullut päivät dokumentti joka tällä keskustelupalstalla julistettiin äärikommunistisen YLE:n toimittajan hourailuiksi.

Jos sinä otat 100 000€ kulutusluottoja ja joudut maksukyvyttömänä kadulle asumaan, johtuiko kadulle asumaan joutuminen velan antajasta vai velan ottajasta?

Suomessa voisi ottaa sähköt pois ainakin 50% oppilaitoksilta, leikkaisi luontaisesti löysintä osaa pois kun vain kovimmat jaksaisivat jatkaa ja samalla ylikoulutus ratkaistaisiin. Bulkkikouluttamalla nostetaan kehitysmaa ylös, mutta suomen kaltaisessa valtiossa olisi jo aikaa sitten pitänyt siirtyä tulospainoitteiseen opiskeluun (maksullinen ja täysin markkinaehtoinen).

 

[sonof]

Milein suurin saavutus on silti ollut köyhyyden ja nälänhädän vähentäminen. Tämäkään ei vasemmistolle kelpaa. Ilmeisesti väärin parannettu köyhyyttä...

 

[Naamapalmu]

Utopiasosialisteilta kuullaan aina sama selitys sen valuvioille, ei olla vielä kokeiltu sitä oikeaa sosialismia.

 

[Jumputin]

HS:lle meno ei ole luonnollisesti maistunut, vaan syyskuussa kirjoitetussa artikkelissa siellä jo hailtiin vasemmistokeskustalaisten peronistien perään. Peronistit ovat hallinneet Argentiinaa valtaosan kuluneesta 80 vuodesta ja ajaneet sen useita kertoja maksukyvyttömäksi. Nyt HS:n mielestä heidät pitäisi saada uudestaan valtaan toistamaan temppu, koska "ihmisten mitta on täynnä" (??).

Nämä ovat käsittämättömiä päätelmiä uutisesta. Minkälaisilla laseilla saa lukea juttua, että pääsee edes lähelle tälläistä tulkintaa?
Ilmeisesti tämä on sitä haikailua?

Opposition peronistit tunnetaan avokätisistä valtiontuista. He ovat hallinneet Argentiinaa suurimman osan maan demokraattisesta aikakaudesta ja ajaneet sen toistuvasti maksukyvyttömyyteen.

Valitettavasti kävikin niin, että tällä viikolla pidetyissä välivaaleissa Javier Milein puolue saavutti vaalivoiton 40% kannatuksella, peronistien jäädessä vain 31 prosenttiin. Nähtävästi Argentiinassa ihmiset alkavat tajuamaan mitä korruptoituneiden, nepotististen ja hörhöliberaalien poliitikkojen äänestämisestä seuraa.

Mitä tulee nepotismiin, niin Mileinin ensimmäisiä tehtäviä oli poistaa asetus, joka kielsi presidentin sukulaisten nimittämisen kabinetin tehtäviin, ja nimitti siskonsa pääsihteerikseen. Jännästi nyt sisko on epäilyksen alla esim. lahjuksista ja petoksesta .

 

[inexcess]

Olen sivusilmällä seurannut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan joutsenlaulua, jossa umpityperien päätösten seurauksena HYY menettää 150 vuoden aikana kerrytetyn 200 miljoonan euron arvoisen omaisuutensa.

Viime vuosikymmenellä HYY:n hallitukseen kuulunut Tarik Ahsanullah (Kok) halusi eroon 49 euron suuruisesta opiskelijan vuosimaksusta. Ajatus sai kannatusta HYY:n toimarilta Antti Kerppolalta (Kok) ja hallituksen puheenjohtajalta Lauri Linnalta (Sitoutumaton vasemmisto). Sitten ruvettiin miettimään, miten 200 miljoonan omaisuudelle saataisiin ~0,5% lisätuotto, jolla jäsenmaksun poiston voisi kattaa.

Eri vaiheiden kautta HYY päätyi käynnistämään kaksi (2) hotellihanketta, Lyyran ja Hansan, joista saaduilla tuotoilla maksettaisiin tulevaisuudessa vuosimaksut. Se investoi näihin hankkeisiin 210 miljoonaa euroa, suurelta osin velkarahalla.

Hotellien valmistuttua tuli korona, korot nousivat ja ihmiset vähensivät matkustamista. Munien laittaminen samaan koriin järkyttävällä riskillä kaatoi HYY:n talouden, minkä seurauksena kaikki menetetään.

HYY:n bisneksistä päättäneet opiskelijat: Hankkeet vaikuttivat järkeviltä, vaikka 300 miljoonan kiinteistöt menetettiin

Opiskelijoilla oli tukenaan liike-elämän asiantuntijoita, mutta siitä huolimatta kiinteistöhankkeet päättyivät huonosti. Asiantuntijoina toimineet kieltäytyivät haastattelusta.

yle.fi

 

[pierutynnyri]

Olen sivusilmällä seurannut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan joutsenlaulua, jossa umpityperien päätösten seurauksena HYY menettää 150 vuoden aikana kerrytetyn 200 miljoonan euron arvoisen omaisuutensa.

Viime vuosikymmenellä HYY:n hallitukseen kuulunut Tarik Ahsanullah (Kok) halusi eroon 49 euron suuruisesta opiskelijan vuosimaksusta. Ajatus sai kannatusta HYY:n toimarilta Antti Kerppolalta (Kok) ja hallituksen puheenjohtajalta Lauri Linnalta (Sitoutumaton vasemmisto). Sitten ruvettiin miettimään, miten 200 miljoonan omaisuudelle saataisiin ~0,5% lisätuotto, jolla jäsenmaksun poiston voisi kattaa.

Eri vaiheiden kautta HYY päätyi käynnistämään kaksi (2) hotellihanketta, Lyyran ja Hansan, joista saaduilla tuotoilla maksettaisiin tulevaisuudessa vuosimaksut. Se investoi näihin hankkeisiin 210 miljoonaa euroa, suurelta osin velkarahalla.

Hotellien valmistuttua tuli korona, korot nousivat ja ihmiset vähensivät matkustamista. Munien laittaminen samaan koriin järkyttävällä riskillä kaatoi HYY:n talouden, minkä seurauksena kaikki menetetään.

HYY:n bisneksistä päättäneet opiskelijat: Hankkeet vaikuttivat järkeviltä, vaikka 300 miljoonan kiinteistöt menetettiin

Opiskelijoilla oli tukenaan liike-elämän asiantuntijoita, mutta siitä huolimatta kiinteistöhankkeet päättyivät huonosti. Asiantuntijoina toimineet kieltäytyivät haastattelusta.

yle.fi

Olisivat laittaneet vaikka edes 25 miljoonaa indekseihin niin olisi jotain jäänyt käteen ja tuottanutkin.

 

[inexcess]

Olisivat laittaneet vaikka edes 25 miljoonaa indekseihin niin olisi jotain jäänyt käteen ja tuottanutkin.

Tämä...

0,5% lisätuoton hakeminen, investoimalla verrattain suhdanneherkkään hotellibisnekseen "all in" -periaatteella, on jotakin niin käsittämättömän typerää, että on vaikeaa löytää edes sanoja.

Ylioppilaslautakuntien hallituksessa istuvat opiskelijat ovat pitkälti poliittisiin puolueisiin kuuluvia ihmisiä. HYY:n tämän hetken 60 hengen edustajistosta 31 tulee Sitoutumattomasta vasemmistosta, Vihreistä ja Kokoomuksesta. Ainejärjestöihin ja muihin ryhmiin kuuluvistakin suurella osalla on poliittinen tausta.

Nämä samat opiskelijapolitiikassa harjoitelleet henkilöt ovat myöhemmin päättämässä kuntien ja valtion talouspäätöksistä, kuten esimerkiksi Turun +5 miljardin euron rata. Eipä tarvitse ihmetellä, miksi Suomella menee niin kuin menee.

 

[Zriina]

Tämä...

0,5% lisätuoton hakeminen, investoimalla verrattain suhdanneherkkään hotellibisnekseen "all in" -periaatteella, on jotakin niin käsittämättömän typerää, että on vaikeaa löytää edes sanoja.

Ylioppilaslautakuntien hallituksessa istuvat opiskelijat ovat pitkälti poliittisiin puolueisiin kuuluvia ihmisiä. HYY:n tämän hetken 60 hengen edustajistosta 31 tulee Sitoutumattomasta vasemmistosta, Vihreistä ja Kokoomuksesta. Ainejärjestöihin ja muihin ryhmiin kuuluvistakin suurella osalla on poliittinen tausta.

Nämä samat opiskelijapolitiikassa harjoitelleet henkilöt ovat myöhemmin päättämässä kuntien ja valtion talouspäätöksistä, kuten esimerkiksi Turun +5 miljardin euron rata. Eipä tarvitse ihmetellä, miksi Suomella menee niin kuin menee.

Yhtään perehtymättä niin yleensä näissä päättömissä bisneksissä on harjoiteltu korruptiota eikä matematiikkaa.