• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sukupolvien välinen epätasa-arvo Suomessa

Liittynyt
13.08.2018
Viestejä
863
Mediassa on viimeisen vuoden aikana hiljalleen alettu heräämään ja kyseenalaistamaan 25 % eläkemaksutaakan reiluutta nuorempia sukupolvia kohtaan. Laajamittaista keskustelua aiheesta ei ole kuitenkaan herännyt valtamediassa.

Omat havainnot eläkeläisten ja eläkeikää lähestyvien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ovat osoittaneet, että he eivät ole tietoisia eläkejärjestelmän nuorempia sukupolvia kohtaan säädetyistä epäreiluista ikä- ja maksusäännöistä. Hyvin vahvana on edelleen käsitys, että "minä olen omat eläkkeeni maksanut ja ansainnut".

Totuus on se, että eläkeläiset ovat varakkain ikäryhmä Suomessa.
kuva-1.png


Silti heille otetaan 25 % tulonsiirto jokaisesta Suomessa maksetusta palkasta. He ovat itse maksaneet huomattavan paljon pienempiä eläkemaksuja työelämänsä aikana, mikä on mahdollistanut heille varallisuuden kerryttämisen.

Viime vuosien aikana he ovat myös voittaneet inflaatiosuojattujen etujensa ansiosta siinä, missä työikäisten palkankorotukset ovat olleet inflaatiota pienempiä.

img_1_1760680332712.jpg



Sen lisäksi julkistalouden menoista yhä kasvava osuus käytetään heille tarjottavien palveluiden rahoittamiseksi sen kustannuksella, että muualta kuten nuorisopsykiatriasta tehdään leikkauksia.

verkkosivunkuva (2).png


Sille emme kansakuntana voi mitään, että ikäluokat ovat pienempiä kuin ennen, mutta jos nuorempien lamaantunut usko tulevaisuuteen halutaan saada paremmaksi ja sitä myötä myös parannettua syntyvyyttä, on asialle tehtävä jotain.

Paras keino olisi lisätä vanhempien ikäluokkien tietoisuutta näistä asioista, jotta heiltä voisi hellitä sympatiaa omia lapsia tai lapsenlapsia kohtaan. Niin kauan kun uskomus omista itse maksetuista eläkkeistä elää vahvana, ei puolueet uskalla puuttua vanhempien suurempien ikäluokkien etuihin pelätessään heidän kostoa äänestyskopissa.

Hydraulic press channelin yrittäjä sanoitti asiaa hienosti 23 minuuttia - ajankohtaisohjelmassa:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=HVt_28L-E2o&t=45s
 
Lauri sanoo videolla, että nykyeläkeläisten eläkkeitä ei voi leikata koska näille ihmisille on luvattu joskus kymmeniä vuosia sitten että he tulee saamaan tälläsen ja tälläsen eläkkeen. Siihen kajoominen olisi omaisuuden suojan rikkomista.

Sitten kuitenkin nuori kaveri, joka ei oo vielä syntynytkään kun nuo lupaukset on annettu, joutuu maksamaan koko työuransa yli 25 pinnaa palkastaan eläkekassaan ja paskimaan hommia 75 vuotiaaksi(?), jotta pyramidihuijauksen lupaukset saatais täytettyä. Tämä kaveri itse saa eläköidyttään paljon vähemmän rahaa kun mitä laittoi pyramidihuijaukseen. Tääkö sitten ei ole omaisuuden suojan rikkomista?
 
Lauri sanoo videolla, että nykyeläkeläisten eläkkeitä ei voi leikata koska näille ihmisille on luvattu joskus kymmeniä vuosia sitten että he tulee saamaan tälläsen ja tälläsen eläkkeen. Siihen kajoominen olisi omaisuuden suojan rikkomista.

Sitten kuitenkin nuori kaveri, joka ei oo vielä syntynytkään kun nuo lupaukset on annettu, joutuu maksamaan koko työuransa yli 25 pinnaa palkastaan eläkekassaan ja paskimaan hommia 75 vuotiaaksi(?), jotta pyramidihuijauksen lupaukset saatais täytettyä. Tämä kaveri itse saa eläköidyttään paljon vähemmän rahaa kun mitä laittoi pyramidihuijaukseen. Tääkö sitten ei ole omaisuuden suojan rikkomista?
Raada raada, sitä kirkkaamman kruunun saat!
 
Nythän juuri uutisoitiin, että eläkkeiden indeksikorotuksiin on tulossa tolkku.

Kyseessä on tosin lähinnä laastarihoito eikä mikään kovin radikaali ja nopea ratkaisu...


Mutta sitä mä funtsin, että yksi kikka millä eläkeläiset voitaisiin saada "innostumaan" eläkkeiden leikkaamisesta olisi se, että luvattaisiin vastaavasti panostaa terveyspalveluihin. Käytännössä kaikki eläkeläiset niitä palveluja kuitenkin tarvitsee tai vähintäänkin voivat odottaa tarvitsevansa. Muukin osa kansasta tietysti.
 
Olen päivittäin eläkeläisten tai sitä ikää lähestyvien kanssa tekemisissä. Kyllä ne ovat ihan täysin tietoisia tästä mikäli ovat päässeet kansakoulua pidemmälle.

Sama ongelma on myös yleisesti Euroopassa ja USA:ssa.

Ongelmana myös varallisuuden jakautuminen ja sen kerryttämisen mahdollisuudet. Vanhemmat ikäpolvet nauttivat historiallisen korkeasta tulonsiirrosta siitäkin huolimatta, että ne pääsivät nauttimaan globalisaation alkuvaiheen talouskasvusta. Tilanteen vakavuus vaihtelee hieman eri asteilla eri maissa mutta trendi pitkälti sama.
 
Viimeksi muokattu:
Lauri sanoo videolla, että nykyeläkeläisten eläkkeitä ei voi leikata koska näille ihmisille on luvattu joskus kymmeniä vuosia sitten että he tulee saamaan tälläsen ja tälläsen eläkkeen. Siihen kajoominen olisi omaisuuden suojan rikkomista.
voihan sitä eläkettä verottaa vaikka 100% veroasteella yli XXXX€ menevästä osuudesta. Tuo ei mielestni ole ongelma.
 
Hyvä keskustelun avaus.

Onhan tuosta ollut puhetta. Fiksumpi sitä olisi, että jokainen maksaisi oikeasti itselleen sen eläkkeen johonkin rahastoon ja sitä saisi alkaa nostamaan kun eläkkeelle jää. Toki joku takuueläke sitten heille ketkä eivät töitä voi tehdä tai eläke jäisi liian pieneksi.
Tästähän on ollut puhetta ihan fiksuimmiltakin ihmisiltä ja harmittaa ettei tälläistä saada julkisuuteen paremmin. Yliheitto tietenkin veisi aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta mikäli ikinä mitään ei tehdä tästä syystä niin turma tulee. Suomesta pitäisi niin monta erillaista tulonsiirtoa tuhota, jotta saataisiin perus verotus pienemmäksi, mutta tuskimpa sitäkään koskaan saadaan aikaiseksi. Ei ainakaan ennen konkurssia.
 
Eipä hätää, pian tullaan ulkopuolelta sanomaan, mikä on Suomessa sopiva eläketaso ja eläköitymisikä.

Kreikassa vanhat valtapuolueet järkkäsivät varsinkin julkisen sektorin työntekijöille messevät eläkkeet. Eläkettä sai nostaa 14 kuukaudelta vuodessa, minkä lisäksi pätkähti vielä joulu-ja pääsiäisrahat normaalin vuosieläkkeen päälle. Äänestäjät olivat tyytyväisiä sosiaalidemokratiaan (TM).

Sitten tuli troikka joka vaati eläkkeitä leikattavaksi 40%.

 
Lauri sanoo videolla, että nykyeläkeläisten eläkkeitä ei voi leikata koska näille ihmisille on luvattu joskus kymmeniä vuosia sitten että he tulee saamaan tälläsen ja tälläsen eläkkeen. Siihen kajoominen olisi omaisuuden suojan rikkomista.

Tämä omaisuuden suojaan vetoaminen on yksi niistä väitteistä, joka on mielestäni melko helppo kaataa. Periaatteellisella tasolla, se noin 3/4 eläkkeistä, joka tulee suoraan nykyisten nettoveronmaksajien taskusta, ei voi olla eläkeläisten omaisuutta millään älyllisesti rehellisellä perustelulla. Lupauksista taas, aivan samalla (huuhaa) logiikalla voidaan väittää, että joskus aiemmin on "luvattu" että työttömyysturvan taso on X, eikä työttömyysturvaa siksi voi leikata koska omaisuuden suoja.

Toinen säännöllisesti viljelty puolitotuus, jolla eläkkeisiin kajoamista vastustetaan, on nostaa keskustelun kärkeen eläkeläisten pahnanpohjimmaiset. Eli joku "raskaita pätkätöitä tehnyt pienituloinen yksinhuoltaja, joka saa nyt minimieläkettä", ja yrittää tehdä näistä koko eläkkeensaajapopulaatiota edustava esimerkki.

Nykyiset eläkeläiset eivät siis mielestäni saisi olla mikään pyhä lehmä, kun mietitään miten julkinen talous saadaan paremmalle uralle. Etenkään koska viime vuosikymmenten reaalinen julkisen sektorin menojen kasvu suhteessa BKT:hen korreloi melko suoraan vanhusväestön kasvun kanssa. Vähän kärjistettynä kaikki muu julkisen talouden pelastaminen on turhaa puuhastelua, ellei vanhenevan väestön aiheuttamaan kulujen kasvuun voida puuttua.

Aivan ensimmänen asia, joka pitäisi tehdä on laittaa kaikille myös nykyisille eläkkeille euromääräinen katto, ja sen alapuolelle leikkuri, joka leikkaa myös katon alle jääviä eläkkeitä korkeammasta päästä. En toki oleta että näin tulee tapahtumaan, koska eläkeläiset ovat määrällisesti ja aktiivisina äänestäjinä isoille puolueille aivan liian tärkeä kannatuksen tukipilari.
 
Kaikkia eläkkeitä tulisi voida porrastaa varallisuuden mukaan. Porrastuksesta voisi jättää pois lähinnä kohtuuhintaisen asunto-omaisuuden ettei porukka alkaisi sitten ostelemaan kultaisia vessanpönttöjä.
 
Kaikkia eläkkeitä tulisi voida porrastaa varallisuuden mukaan. Porrastuksesta voisi jättää pois lähinnä kohtuuhintaisen asunto-omaisuuden ettei porukka alkaisi sitten ostelemaan kultaisia vessanpönttöjä.
Keskimääräinen eläke Suomessa on 1800-1900 eur/kk vuoden 2022 tilastojen mukaan. Eläkehän Suomessa muodostuu kahdesta asiasta, eli työeläkkeestä joka on kertynyt työelämän aikana sekä pienituloisimmille lisänä maksettavasta kansaneläkkeestä. Jos nauttii pelkkää kansaneläkettä, melko huonosti on mennyt elämässä noin yleisestikin, tarkoittaen että tulot ovat olleet läpi elämän todella pienet. Kansaneläke maksetaan verotuloista.

Työeläke sensijaan on se mielenkiintoinen. Tämähän perustuu vain ja ainoastaan jonkinlaiseen ansiotyöhön, eli yrittäjätuloihin tai palkkaan. Osa suomalaisista saavat työeläkkeenä jopa 4000-5000 euron kuukausieläkettä, jotkut jopa enemmänkin. Kuten moni asia yhteiskunnassa, myös eläke voi toimia eriarvoisuutta lisäävänä toimena, ja itse puuttuisin juuri tähän kohtaan: kun on lähes koko työuransa ajan tienannut suuria summia rahaa, tulisi silloin osa jättää ns. sukanvarteen tuloistansa esim. juuri vanhuuden varalle, eikä pitää automaationa sitä että valtio elättää suurilla summilla hautaan asti.

Itse en siis pidä keskimääräistä eläkettä kovinkaan ongelmallisena, vaan päinvastoin vakautta lisäävänä asiana. Ongelman muodostavat jättieläkkeitä nauttivat.

Se on totta kuten aloituspostauksessakin sanottiin, meitä on odottamassa erittäin suuri eläkepommi joskus 2040-2060- luvuilla, vaikka nyt osa asiantuntijoista sanookin että rahastot tämän kestävät. Saattaisivathan ne kestääkin, jos maailma jatkaisi tasaista ja ongelmatonta elämistä. Mutta jatkuvasti tulee jotain sellaista, johon on valtion tasolla puskettava miljarditolkulla rahaa ( taudit, sodat, vuosikymmeniä eteenpäin ajatellen ilmastonmuutoksen seurauksetkin tulevat erittäin konkreettisiksi ja mitähän vielä ).

Sehän oli Sipilän hallitus joka osana ns. kiky- sopparia siirti suuremman osan työeläkemaksuista työntekijöiden kontolle, ja vastaavasti työnantajan maksuja alennettiin. Toinen eläkkeisiin vaikuttava uudistus tuolta ajalta oli eläkeiän nostot ja elinajanodotteeseen sitominen.

Vertailuksi, Amerikassa eläkemaksut ovat käsittääkseni siirretty kokonaan työntekijän maksettavaksi jo 1980- luvulla, ja koska monella on tehnyt tiukkaa jo töitä tehdessä nyt 2030- luvulla tulee jenkkilään eläkevöityvien sukupolvi joista osa ei tule saamaan ollenkaan eläkettä. Lukumäärää en lähde arvailemaan, mutta kuulema kyseessä on "huomattava" määrä eläkeläisiä. Tuohon verrattuna Suomessa asia on hoidettu paremmin, mutta järjestelmä on etenkin eriarvoistavuuden takia erittäin kallis.
 
Keskimääräinen eläke Suomessa on 1800-1900 eur/kk vuoden 2022 tilastojen mukaan. Eläkehän Suomessa muodostuu kahdesta asiasta, eli työeläkkeestä joka on kertynyt työelämän aikana sekä pienituloisimmille lisänä maksettavasta kansaneläkkeestä. Jos nauttii pelkkää kansaneläkettä, melko huonosti on mennyt elämässä noin yleisestikin, tarkoittaen että tulot ovat olleet läpi elämän todella pienet. Kansaneläke maksetaan verotuloista.

Työeläke sensijaan on se mielenkiintoinen. Tämähän perustuu vain ja ainoastaan jonkinlaiseen ansiotyöhön, eli yrittäjätuloihin tai palkkaan. Osa suomalaisista saavat työeläkkeenä jopa 4000-5000 euron kuukausieläkettä, jotkut jopa enemmänkin. Kuten moni asia yhteiskunnassa, myös eläke voi toimia eriarvoisuutta lisäävänä toimena, ja itse puuttuisin juuri tähän kohtaan: kun on lähes koko työuransa ajan tienannut suuria summia rahaa, tulisi silloin osa jättää ns. sukanvarteen tuloistansa esim. juuri vanhuuden varalle, eikä pitää automaationa sitä että valtio elättää suurilla summilla hautaan asti.

Itse en siis pidä keskimääräistä eläkettä kovinkaan ongelmallisena, vaan päinvastoin vakautta lisäävänä asiana. Ongelman muodostavat jättieläkkeitä nauttivat.

Se on totta kuten aloituspostauksessakin sanottiin, meitä on odottamassa erittäin suuri eläkepommi joskus 2040-2060- luvuilla, vaikka nyt osa asiantuntijoista sanookin että rahastot tämän kestävät. Saattaisivathan ne kestääkin, jos maailma jatkaisi tasaista ja ongelmatonta elämistä. Mutta jatkuvasti tulee jotain sellaista, johon on valtion tasolla puskettava miljarditolkulla rahaa ( taudit, sodat, vuosikymmeniä eteenpäin ajatellen ilmastonmuutoksen seurauksetkin tulevat erittäin konkreettisiksi ja mitähän vielä ).

Sehän oli Sipilän hallitus joka osana ns. kiky- sopparia siirti suuremman osan työeläkemaksuista työntekijöiden kontolle, ja vastaavasti työnantajan maksuja alennettiin. Toinen eläkkeisiin vaikuttava uudistus tuolta ajalta oli eläkeiän nostot ja elinajanodotteeseen sitominen.

Vertailuksi, Amerikassa eläkemaksut ovat käsittääkseni siirretty kokonaan työntekijän maksettavaksi jo 1980- luvulla, ja koska monella on tehnyt tiukkaa jo töitä tehdessä nyt 2030- luvulla tulee jenkkilään eläkevöityvien sukupolvi joista osa ei tule saamaan ollenkaan eläkettä. Lukumäärää en lähde arvailemaan, mutta kuulema kyseessä on "huomattava" määrä eläkeläisiä. Tuohon verrattuna Suomessa asia on hoidettu paremmin, mutta järjestelmä on etenkin eriarvoistavuuden takia erittäin kallis.
Onhan USA:ssa "social security", joka tarkoittaa että valtio maksaa osan eläkkeestä perustuen sun työhistoriaan.
 
Olen päivittäin eläkeläisten tai sitä ikää lähestyvien kanssa tekemisissä. Kyllä ne ovat ihan täysin tietoisia tästä mikäli ovat päässeet kansakoulua pidemmälle.
Riippuu hyvin paljon sukupolvesta. Olen huomannut saman, että nuoremmat eläkeläiset pääasiassa ymmärtävät, mutta mitä olen ollut suureen ikäryhmään kuuluvien kanssa tekemisissä, yksikään ei ole ymmärtänyt. Päinvastoin moni heistä on sitä mieltä että nuoremmat sukupolvet ovat heille velkaa.
 
Itse en siis pidä keskimääräistä eläkettä kovinkaan ongelmallisena, vaan päinvastoin vakautta lisäävänä asiana. Ongelman muodostavat jättieläkkeitä nauttivat.

Tosin yleensä halutaan kyllä aina pienituloisilta ja pienieläkkeisiltä pois, ja veronmaksuhuolikin on aina suurin erikoisen paljon tienaavilla, heidän kulemma tulisi maksaa huomattavasti vähemmän kuin nyt. Aika harva pienituloinen huutaa netissä veroistaan, vaikka maksaakin yleensä veroja suuremman osuuven käytettävissä olevista varoistaan kuin huipputuloinen, joka on osannut "järjestellä" eikä käytä kaikia rahojaan alvinvaraisiin kuukaudessa. Huipputuloiset huutavat myös jatkuvasti että perinnöstä ei pitäisi joutua maksamaan ollenkaan veroa, vaikka onkin ihan silkkaa lisätuloa eikä edes omaa ansiota.

Mitä siihen tule että eläkeläinen on ehtinyt kerryttää varallisuutta, siihen voi olla selityksenä vaikka aika, esim 50 vuodessa ehtii kerryttää enemmän kuin kahdessa vuodessa, vaika toki joku on päinvastaista mieltä.

Ennen oli asia toki niin että harvempi eli eläkeikään, tai ainakin ymmärsi siirtyä hautausmalle nopeasti eläkkeelle päästyään. Näin eläkevaroja jäi käyttämättä. Toki hallitus on ymmärtänyt tämän ongelman ja terveydenhoitoa ollaankin uudistettu että onnen aika palaisi.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä omaisuuden suojaan vetoaminen on yksi niistä väitteistä, joka on mielestäni melko helppo kaataa. Periaatteellisella tasolla, se noin 3/4 eläkkeistä, joka tulee suoraan nykyisten nettoveronmaksajien taskusta, ei voi olla eläkeläisten omaisuutta millään älyllisesti rehellisellä perustelulla.

Sen, että eläkkeet eivät kertakaikkiaan ole minkäänlaista omaisuutta, voi helposti osoittaa Suomen laistakin. Perintökaaren mukaan perillisillä on oikeus edesmenneen omaisuuteen, mutta kun kuolet niin senttiäkään eläkerahoja ei perillisille päädy. Ergo, perintö ei ole omaisuutta, vaan sukupolvien välinen tulonsiirto, joten sitä on voitava muuttaa aivan kuten kaikkia muitakin tulonsiirtoja.

Työeläke sensijaan on se mielenkiintoinen. Tämähän perustuu vain ja ainoastaan jonkinlaiseen ansiotyöhön, eli yrittäjätuloihin tai palkkaan. Osa suomalaisista saavat työeläkkeenä jopa 4000-5000 euron kuukausieläkettä, jotkut jopa enemmänkin. Kuten moni asia yhteiskunnassa, myös eläke voi toimia eriarvoisuutta lisäävänä toimena, ja itse puuttuisin juuri tähän kohtaan: kun on lähes koko työuransa ajan tienannut suuria summia rahaa, tulisi silloin osa jättää ns. sukanvarteen tuloistansa esim. juuri vanhuuden varalle, eikä pitää automaationa sitä että valtio elättää suurilla summilla hautaan asti.

Periaatteessa samaa mieltä, mutta tosiasiassa isoja työeläkkeitä nostavien määrä on häviävän pieni, joten niiden leikkaaminen olisi lähinnä symbolinen ele. Vielä isompi ongelma eläkekatossa liittyy siihen, että olisi entistä vaikeampi yrittää esittää eläkkeiden olevan jollakin tapaa omaisuutta (ja siten omaisuudensuojan piirissä), jos eläkemaksut eivät lakkaisi siinä vaiheessa kun eläkekatto on saavutettu.
 
Periaatteessa samaa mieltä, mutta tosiasiassa isoja työeläkkeitä nostavien määrä on häviävän pieni, joten niiden leikkaaminen olisi lähinnä symbolinen ele. Vielä isompi ongelma eläkekatossa liittyy siihen, että olisi entistä vaikeampi yrittää esittää eläkkeiden olevan jollakin tapaa omaisuutta (ja siten omaisuudensuojan piirissä), jos eläkemaksut eivät lakkaisi siinä vaiheessa kun eläkekatto on saavutettu.
Minusta kohtuuttomuuksista on hyvä aloittaa vaikka niillä olisi vain pieni vaikutus. Ne on helpoimpia uudistettavia. Se, että eläkejärjestelmässä on tuon tyyppisiä "jättieläke" kohtuuttomuuksia kertoo ainakin minulle ettei siellä ole juuri mitään tehty.

Tääkin on minusta mahdollista kiertää verottamalla vain vaikka yli 3000€/kk meneviä eläkke-etuisuuksia 100% veroasteella. Ei tarvitsisi käydä debattia omaisuudensuojasta. Toki 3000 tai olla muukin luku.
 
Mites olisi sellainen ratkaisu, että isot eläkkeet pienenee sitä mukaa kun eläkeläiselle tulee ikää lisää. Aluksi saisi siis ison eläkkeen, mutta jos vanhaksi elää, niin myöhemmin saa tulla toimeen vähemmälläkin.

Tämä sopisi hyvin yhteen sen faktan kanssa, että elinikä on noussut paljon ja yhä nousee kai.
 
Asiaa pitäisi mielestäni ajatella jotenkin kokonaisuutena. Nyt meillä on kalliiden eläkkeiden ohella systeemi jossa julkisen terveydenhuollon piirissä ovat varsinkin eläkeläiset joilla on eniten tietty terveysongelmia, ja lisäksi usein parhaiten aikaa odottaa tai sopeutua julkisen aikatauluihin. Samaan aikaan julkinen terveydenhuolto ei heillekään maksa juuri mitään vaikka hoidettaisiin käytännössä vanhenemisen oireita isolla rahalla. Eli eläkkeet jää silti vapaasti omaan käyttöön sen ohella että julkinen sektori kuittaa terveydenhuollon ainakin kaiken oikeasti kalliimman osalta. Ja lapsiperheet joutuvat ottamaan kalliit vakuutukset koska eläkeläiset tukkivat terveydenhuollon niin että työssäkäyvä ei saa lastensa korvatulehduksia järkevästi hoitoon julkisella puolella. Työterveyshuolto on vähän turha rahastusmekanismi kanssa, ja kunnollinen julkinen olisi parempi kunhan sen saisi toimimaan nopeammin. Kyllähän työterveyskin ohjaa kaiken vaikeamman/kalliimman julkiselle aika nopeasti.

Paha sanoa mikä olisi järkevin kokonaisratkaisu, mutta jotain kyllä täytyy tehdä väkisin.
 
Mites olisi sellainen ratkaisu, että isot eläkkeet pienenee sitä mukaa kun eläkeläiselle tulee ikää lisää. Aluksi saisi siis ison eläkkeen, mutta jos vanhaksi elää, niin myöhemmin saa tulla toimeen vähemmälläkin.

Tämä sopisi hyvin yhteen sen faktan kanssa, että elinikä on noussut paljon ja yhä nousee kai.
Olen aina ajatellut että elämisen kustannukset nousevat iän noustessa, ollen korkeimmillaan sitten jossain palvelukodissa kun ei enää oikein edes itsenäinen liikkuminen, syöminen sun muut päivittäiset askareet onnistu omatoimisesti. Hinnastoja varmasti löytyy jostain päin internettiä, tonneista kuitenkin puhutaan per/kk.
 
Mites olisi sellainen ratkaisu, että isot eläkkeet pienenee sitä mukaa kun eläkeläiselle tulee ikää lisää. Aluksi saisi siis ison eläkkeen, mutta jos vanhaksi elää, niin myöhemmin saa tulla toimeen vähemmälläkin.

Tämä sopisi hyvin yhteen sen faktan kanssa, että elinikä on noussut paljon ja yhä nousee kai.
Pitäisi olla just toisinpäin. Aluksi pieni mutta siitä suurenee mitä vanhemmaksi elää. Tällöin osa eläkeläisistä kuolee ennenkuin pääsee nauttimaan maksimeista.
 
Paha sanoa mikä olisi järkevin kokonaisratkaisu, mutta jotain kyllä täytyy tehdä väkisin.
supistuvan väestön oloissa pitäisi siirtyä täysrahastoivaan järjestelmään eli pyrkiä eroon jakojärjestelmän komponenteista. Suomessahan on tällä hetkellä näiden yhdistelmä missä tietty osuus eläkemaksuista rahastoidaan ja tietty osuus jaetaan jakojärjestelmä tyyppisesti nuorilta vanhoille. muistaakseni 4/5 jaetaan ja 1/5 säästetään. Jakojärjestelmä lisää kokonaishyvinvointia jos väestö kasvaa ja vähentää sitä jos väestö supistuu.
 
Pitäisi olla just toisinpäin. Aluksi pieni mutta siitä suurenee mitä vanhemmaksi elää. Tällöin osa eläkeläisistä kuolee ennenkuin pääsee nauttimaan maksimeista.
No ei se ole reilua. Ihmiset yleensä kuolee ilman omaa syytään, ja jäävät sitten siitä isommasta eläkkeestä paitsi.

Reilua on se, että aluksi kaikki saa maksimit ja siitä sitten vähenee kun ikää kertyy.
Olen aina ajatellut että elämisen kustannukset nousevat iän noustessa, ollen korkeimmillaan sitten jossain palvelukodissa kun ei enää oikein edes itsenäinen liikkuminen, syöminen sun muut päivittäiset askareet onnistu omatoimisesti. Hinnastoja varmasti löytyy jostain päin internettiä, tonneista kuitenkin puhutaan per/kk.
Ei se yleisesti ottaen ole mikään ratkaisu, että vanhukset viettää viimeiset päivänsä jossain kalliissa yksityishoitoloissa. Ja sitten muka se olisi joku peruste sille, että ikäloput ihmiset tarvitsee korkeat eläkkeet.

Ja jos kuitenkin haluaa viimeiset päivänsä viettää tuollaisessa hoitolassa, niin pantatkoon talonsa tai muutoin säästäköön pahan päivän varalle etukäteen.

Monilla vanhuksilla ei joka tapauksessa ole tuohon varaa.
 
Mistä löytyisi puolue, joka lähtisi ajamaan isosti eläkejärjestelmän uudistusta? Kyseessä on valtapuolueille lähinnä poliittinen itsemurha, joten peruspessimistisenä suomalaisena oletan, että jatkossakaan ei ole luvassa kuin pieniä viilauksia sinne tänne. Joskus sitten systeemi romahtaa omaan mahdottomuuteensa.
 
Totuus on se, että eläkeläiset ovat varakkain ikäryhmä Suomessa.
Kuvittelisin olevan aivan luonnollista että esim. 45-50 vuotta työelämässä mukana ollut on ehtinyt hankkia enemmän varallisuuutta kuin esim. juuri valmistunut 23-vuotias. Eiköhän sama päde 45 vuoden kuluttua tuohon 23-vuotiaaseen, hän on todennäköisesti varakkaampi kuin silloin elävät kaksikymppiset.

Se kenen syy nykytilanne on... aina voidaan löytää syytä muista. Esim. lapsetonta kolmikymppistä nuorta voidaan syyttää siitä ettei hän ole jo kaksikymppisenä hankkinut paljon jälkikasvua jotka maksaisivat tulevaisuudessa hänen eläkkeensä.

Jostain syystä en myöskään usko että sinäkään vaadit eläkkeiden leikkaamista silloin kun itse olet siirtymässä eläkkeelle. Kaikki ajattelevat asiassa lähinnä omaa (ja läheistensä) napaansa, myös nuoret ikäpolvet.

Samaten nykyeläkeläiset saattavat muistuttaa että nykynuoriso on saanut paljon kalliimpia palveluita, neuvoloita, kouluja, yliopistoja yms. kuin he saivat omassa lapsuudessaan, ja että nykynuorten odotettu elinikä tulee luultavasti olemaan pidempi eli heillä on myös mahdollisesti enemmän työ- ja eläkevuosia edessä.

Paras keino olisi lisätä vanhempien ikäluokkien tietoisuutta näistä asioista, jotta heiltä voisi hellitä sympatiaa omia lapsia tai lapsenlapsia kohtaan.
En usko kenellekään olevan vaikeaa kokea sympatiaa omia jälkeläisiä ja lapsenlapsia kohtaan, kyllä heidän hyvinvointinsa halutaan turvata vaikka kiertämällä perintöveroja tms.

Vähemmän sympatiaa tunnetaan tuntemattomia ihmisiä ja heidän jälkikasvuaan kohtaan, aivan kuten Norjaan huippupalkoille ilmaisen suomalaisen koulutuksen turvin siirtyvä sairaanhoitaja, tai lapsettomana pysyvä ja kaikki liikenevät rahat rahastoihin laittava kolmikymppinen, tekevät. Hekin petaavat lähinnä omaa (ja ehkä jälkeläistensä) tulevaisuuttaan, eivät muiden.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä löytyisi puolue, joka lähtisi ajamaan isosti eläkejärjestelmän uudistusta? Kyseessä on valtapuolueille lähinnä poliittinen itsemurha, joten peruspessimistisenä suomalaisena oletan, että jatkossakaan ei ole luvassa kuin pieniä viilauksia sinne tänne. Joskus sitten systeemi romahtaa omaan mahdottomuuteensa.
Miten eläkejärjestelmä pitäisi uudistaa?

Onko se että uusien ikäpolvien eläkeikä siirtyy yhä kauemmaksi yksi ratkaisu, joka toteutuu jo nyt? Sehän säästää rahaa eläkemenoista, eikö? Vai onko sekin väärin koska se osuu myös nykynuoriin?

Keskustelu eläkkeiden puolittamisesta jne. ei mielestäni eroa keskustelusta että kaikkien työssäkäyvien suomalaisten palkka pitäisi puolittaa ja verot kaksinkertaistaa, ja työttömienkin saama tuki (myös ansiosidonnainen) pitäisi myös puolittaa. Ei meillä vain ole varaa nykyisiin palkkoihin ja työttömyystukiin, piste. Mikäköhän puolue ajaisi kaikkia näitä asioita samalla kertaa, ja kai kaikki suomalaiset ovat ajatukselle myötämielisiä, yhteisen hyvän takia?

Tämän keskustelun perusteella meillä on onneksi nyt nuorten sukupolvi joka 40-50 vuoden kuluttua on valmis puolittamaan omat eläkkeensä ja siirtymään eläkkeelle vasta 85-vuotiaana.
 
Viimeksi muokattu:
Työeläke sensijaan on se mielenkiintoinen. Tämähän perustuu vain ja ainoastaan jonkinlaiseen ansiotyöhön, eli yrittäjätuloihin tai palkkaan. Osa suomalaisista saavat työeläkkeenä jopa 4000-5000 euron kuukausieläkettä, jotkut jopa enemmänkin. Kuten moni asia yhteiskunnassa, myös eläke voi toimia eriarvoisuutta lisäävänä toimena, ja itse puuttuisin juuri tähän kohtaan: kun on lähes koko työuransa ajan tienannut suuria summia rahaa, tulisi silloin osa jättää ns. sukanvarteen tuloistansa esim. juuri vanhuuden varalle, eikä pitää automaationa sitä että valtio elättää suurilla summilla hautaan asti.
Pitäisikö myös eläkemaksuille asettaa jokin katto jos maksuillekkin pistetään katto?
 
Miten eläkejärjestelmä pitäisi uudistaa?

Onko se että uusien ikäpolvien eläkeikä siirtyy yhä kauemmaksi yksi ratkaisu, joka toteutuu jo nyt? Sehän säästää rahaa eläkemenoista, eikö? Vai onko sekin väärin koska se osuu myös nykynuoriin?

Keskustelu eläkkeiden puolittamisesta jne. ei mielestäni eroa keskustelusta että kaikkien työssäkäyvien suomalaisten palkka pitäisi puolittaa ja verot kaksinkertaistaa,
ja työttömienkin saama tuki (myös ansiosidonnainen) pitäisi myös puolittaa. Ei meillä vain ole varaa nykyisiin palkkoihin ja työttömyystukiin, piste. Mikäköhän puolue ajaisi kaikkia näitä asioita samalla kertaa, ja kai kaikki suomalaiset ovat ajatukselle myötämielisiä, yhteisen hyvän takia?

Tämän keskustelun perusteella meillä on onneksi nyt nuorten sukupolvi joka 40-50 vuoden kuluttua on valmis puolittamaan omat eläkkeensä ja siirtymään eläkkeelle vasta 85-vuotiaana.
Ei kukaan ole vaatinut nimenomaisesti eläkkeiden puolittamista, vaan pointtina on ollut se että eläkkeet vastaavat enemmän sitä minkä verran on säästetty omaa eläkettä varten. Palkka on korvausta tehdystä työstä, eli se perustuu siihen minkä verran on tehnyt jotakin hyödyllistä. Eläke on kaikella logiikalla omiin eläkesäästöihin perustuva korvaus aiemmin tehdystä työstä, on aika absurdia kuvitella että joku muu on vastuussa siitä että saat rahaa tekemättä mitään rippumatta iästäsi.
 
Eläkekeskustelussa ei itselle ole tullut ikinä vastaan tilastoa siitä, että paljonko "pienistä eläkkeistä" selittyy sillä että on tehty aikanaan töitä pimeästi? Käteismaksu ilman turhia verojahan oli ihan yleinen työsuhteen muoto vielä 90-luvulle asti ja sen jälkeenkin jonkin aikaa saattanut onnistua.
Onko tämän merkittävyydestä eläkekertymissä kellään tietoa?
 
Onhan USA:ssa "social security", joka tarkoittaa että valtio maksaa osan eläkkeestä perustuen sun työhistoriaan.
Siis jonkinlainen harkinnanvarainen sosiaaliturvajärjestelmä on, mutta ei mitään kansaneläkejärjestelmää. USA:ssa siis sitä järjestelmää että työntekijä maksaa itse eläkemaksunsa, kantaa nimeä 401(k) ja tämä tuli jo 80- luvulla käyttöön.

Tässä järjestelmässä siis työntekijä maksaa itse palkastansa kuukausittain eläkemaksua joka käsittääkseni on minimissään n. 6% palkasta, mutta enemmänkin saa maksaa. Hyvät työnantajat sitten jopa tuplaavat tuon työntekijän maksaman summan. Eläkkeellä sitten pitäisi pärjätä omilla säästöillä plus pienellä lisällä joka tulee valtiolta. Tuo taitaa olla se josta mainitsitkin, OASDI (eli old age, survivors and disability insurance)
Tästä kerrotaan täällä, n. 9 minuutin kohdalla. Faktat saa tottakkai tarkistaa, tuo USA:n järjestelmä on erittäin sekava ja outo.

Antaa kyllä kannustinta laittaa rahaa lipan alle, mutta USA:ssa rahareikiä on muitakin sillä siellä ei ole samanlaista julkista terveydenhuoltoa ja lasten hyvä koulutuskin pitää maksaa kokonaan itse. Tenavien kouluthan maksavat satoja tuhansia dollareita muutamassa vuodessa, riippuen minne menee.

No meille Suomeen taas tämä ei sinänsä liity, ellei haluta heittää ajatuksia siitä että pitäisikö koko eläkejärjestelmä romuttaa ja velvoittaa kaikki ihmiset säästämään tarpeeksi työuransa aikana, jotta eläköidyttyä omat säästöt riittäisivät hautaan saakka.
 
Siis jonkinlainen harkinnanvarainen sosiaaliturvajärjestelmä on, mutta ei mitään kansaneläkejärjestelmää. USA:ssa siis sitä järjestelmää että työntekijä maksaa itse eläkemaksunsa, kantaa nimeä 401(k) ja tämä tuli jo 80- luvulla käyttöön.

Tässä järjestelmässä siis työntekijä maksaa itse palkastansa kuukausittain eläkemaksua joka käsittääkseni on minimissään n. 6% palkasta, mutta enemmänkin saa maksaa. Hyvät työnantajat sitten jopa tuplaavat tuon työntekijän maksaman summan. Eläkkeellä sitten pitäisi pärjätä omilla säästöillä plus pienellä lisällä joka tulee valtiolta. Tuo taitaa olla se josta mainitsitkin, OASDI (eli old age, survivors and disability insurance)
Tästä kerrotaan täällä, n. 9 minuutin kohdalla. Faktat saa tottakkai tarkistaa, tuo USA:n järjestelmä on erittäin sekava ja outo.

Antaa kyllä kannustinta laittaa rahaa lipan alle, mutta USA:ssa rahareikiä on muitakin sillä siellä ei ole samanlaista julkista terveydenhuoltoa ja lasten hyvä koulutuskin pitää maksaa kokonaan itse. Tenavien kouluthan maksavat satoja tuhansia dollareita muutamassa vuodessa, riippuen minne menee.

No meille Suomeen taas tämä ei sinänsä liity, ellei haluta heittää ajatuksia siitä että pitäisikö koko eläkejärjestelmä romuttaa ja velvoittaa kaikki ihmiset säästämään tarpeeksi työuransa aikana, jotta eläköidyttyä omat säästöt riittäisivät hautaan saakka.
Kehotat tuossa muita tarkistamaan faktat sen jälkeen, kun olet kertonut omat tietosi ja luulosi. Aika ikävä tapa.
Suomen kielellä on luettavissa oikein hyvä esitys asiasta vuodelta 2022:
 
Ei kukaan ole vaatinut nimenomaisesti eläkkeiden puolittamista, vaan pointtina on ollut se että eläkkeet vastaavat enemmän sitä minkä verran on säästetty omaa eläkettä varten. Palkka on korvausta tehdystä työstä, eli se perustuu siihen minkä verran on tehnyt jotakin hyödyllistä. Eläke on kaikella logiikalla omiin eläkesäästöihin perustuva korvaus aiemmin tehdystä työstä, on aika absurdia kuvitella että joku muu on vastuussa siitä että saat rahaa tekemättä mitään rippumatta iästäsi.
Ehkä. Pitäisikö kaikille jättää ihan vain omalle kontolleen omien eläkepäivien varallisuuden kartuttaminen, ehkä kansaneläkekin pois?

Minua on joskus mietityttänyt kuinka väärin se on että naiset elävät miehiä pidempään ja siten saavat eläkettä pidempään kuin miehet. Pitäisiköhän eläkkeille laittaa myös jokin vuosiraja minkä jälkeen eläkettä ei enää saa?

"on aika absurdia kuvitella että joku muu on vastuussa siitä että saat rahaa tekemättä mitään rippumatta iästäsi."

Päteekö tuo mielestäsi myös esim. työttömyysturvaan? Miksi minun, työssäkäyvän, pitäisi maksaa mitään siitä että joku muu saa työttömyysturvaa? Tai sairaalahoitoa?
 
Ehkä. Pitäisikö kaikille jättää ihan vain omalle kontolleen omien eläkepäivien varallisuuden kartuttaminen, ehkä kansaneläkekin pois?

Minua on joskus mietityttänyt kuinka väärin se on että naiset elävät miehiä pidempään ja siten saavat eläkettä pidempään kuin miehet. Pitäisiköhän eläkkeille laittaa myös jokin vuosiraja minkä jälkeen eläkettä ei enää saa?

"on aika absurdia kuvitella että joku muu on vastuussa siitä että saat rahaa tekemättä mitään rippumatta iästäsi."

Päteekö tuo mielestäsi myös esim. työttömyysturvaan? Miksi minun, työssäkäyvän, pitäisi maksaa mitään siitä että joku muu saa työttömyysturvaa? Tai sairaalahoitoa?
Hyvinvointivaltion kokonaisuuden pitäisi toimia niin että tarvittaessa olet turvassa, mutta et automaattisesti koko elämäsi. Eli akuutit ongelmat valtio kuittaa mutta pitkän päälle pitäisi itsekin vähän nähdä vaivaa. Vai oletko eri mieltä?

Puhut eläkkeen saamisesta. Ja sehän se on, eläkettä nykyään saadaan, se ei ole mitenkään ansaittua vaan saatua.
 
Ehkä. Pitäisikö kaikille jättää ihan vain omalle kontolleen omien eläkepäivien varallisuuden kartuttaminen, ehkä kansaneläkekin pois?
No musta valtio voisi turvata jonkin perusturvan vanhuuteen, mutta jos haluaa enemmän, niin pitäisi säästää/sijoittaa itse. Tuohon voisi tarvittaessa olla vaikka joku valtion osittain pyörittämä rahastoiva järjestelmä, johon maksut on vapaaehtoisia.

Minua on joskus mietityttänyt kuinka väärin se on että naiset elävät miehiä pidempään ja siten saavat eläkettä pidempään kuin miehet. Pitäisiköhän eläkkeille laittaa myös jokin vuosiraja minkä jälkeen eläkettä ei enää saa?
No kyllä tuo itseasiassa on yksi mielenkiintoinen puoli tässä eläkejärjestelmässä. Samaten henkilö joka kuolee vaikka 63v (tai hänen perillisensä) ei saa koskaan vastinetta maksuilleen, vaikka niitä olisi maksettu kuinka paljon.
 
Onhan sitä hyvä keskustella mitä pitäisi tehdä mutta käytännön tasolla veikkaan, että ainoastaan kurjuus pakottaa kulttuurisen paradigman muutoksen tähän "valtio hoitaa" ajatukseen.

Jälkikäteen tulee olemaan hyvin selvää miten eläkejärjestelmä ja ylipäänsä demokraattinen prosessi ei voi toimia mikäli puolet kansasta elää pelkästään tulonsiirroilla ilman mitään tuottavuutta.

Saa myös nähdä miten alas me vajotaan kunnes tämä tapahtuu. Autoritääriset ja keskusjohtoiset valtiot voivat teoriassa osoittautua olevan paljon tehokkaampia globalisaation hyödyntämisessä ja tämä gerontokratian aiheuttama inertia voi olla se ratkaiseva tekijä minkä seurauksesta koetaan uusi Neuvostoliiton romahduksen kaltainen "historian loppu" ajatus. Erona vain se, että tällä kertaa voittajana ihan eri blokki.
 
Saa myös nähdä miten alas me vajotaan kunnes tämä tapahtuu. Autoritääriset ja keskusjohtoiset valtiot voivat teoriassa osoittautua olevan paljon tehokkaampia globalisaation hyödyntämisessä ja tämä gerontokratian aiheuttama inertia voi olla se ratkaiseva tekijä minkä seurauksesta koetaan uusi Neuvostoliiton romahduksen kaltainen "historian loppu" ajatus. Erona vain se, että tällä kertaa voittajana ihan eri blokki.

Olen itse alkanut kääntyä vähän sille kannalle, että yhteiskuntien menestyksen kokonaisuutena sanelee melko pitkälle väestön ikäjakauma. Seuraavan sadan vuoden voittajia, jos sellaisia ilmastonmuutoksen sun muiden kriisien keskellä ylipäätään nousee, tulevat olemaan ne alueet, joissa on ja syntyy edelleen paljon uutta väkeä. Tämän vuosisadan alkupuoli tulee olemaan Kiinan menestystarinaa, vuosisadan loppu ja seuraavan alku sitten ehkä Intian ja ainakin joidenkin Afrikan maiden.

Suuri määrä nuoria ihmisiä aiheuttaa toki monenlaista kitkaakin, pahimmillaan sotia ja väkivaltaisia maiden sisäisiä mullistuksia, mutta toisaalta innovaatiot ja talouden nousu itävät niissä samoissa paikoissa. Koska en usko, että millään demokraattisessa yhteiskunnassa toteutettavissa olevalla muutoksella saadaan meidän tai muun Euroopan syntyvyyttä takaisin nousuun, meidän osaksemme jää yrittää jakaa pienenevää kakkua jotenkin kaikille riittävän hyväksyttävällä tavalla. Näiden realiteettien edessä olisi hyvin tärkeää päästä tilanteeseen, jossa nykyiset eläkkeensaajat olisivat samalla viivalla kaikkien muiden tulonsiirtojen avulla elävien kanssa eikä mikään erityissuojeluksessa oleva ryhmä.
 
Hyvinvointivaltion kokonaisuuden pitäisi toimia niin että tarvittaessa olet turvassa, mutta et automaattisesti koko elämäsi. Eli akuutit ongelmat valtio kuittaa mutta pitkän päälle pitäisi itsekin vähän nähdä vaivaa. Vai oletko eri mieltä?
En osaa varmaksi sanoa. Jos joku ei tunnu työllistyvän esim. mielenterveysongelmiensa takia, missä vaiheessa voidaan katsoa että hänen tulee huolehtia toimeentulostaan jotenkin itse ilman yhteiskunnan tukea? 75-vuotiaalle eläkeläisen voi olla vaikea löytää enää töitä jos päätetään että hän on siinä vaiheessa saanut jo aivan tarpeeksi eläkettä.

En itse esim. vastusta eläkeiän nostoja ainakaan kategorisesti, vaikka ne osuvat nyt minuunkin ja tuleva eläkeikä lipuu kauemmaksi. Tosin sitä hieman kyseenalaistan voidaanko siinä tuijottaa pelkkää elinajanodotusideksiä koska en ole vakuuttunut siitä että jos nykyihmisten odotettu elinikä kasvaa esim. 10 vuodella, myös heidän työkykyisyytensä kasvaa saman verran. Jos elää 10 lisävuotta letkuissa kiinni, ei se työuraa kasvata 10 vuodella.

Puhut eläkkeen saamisesta. Ja sehän se on, eläkettä nykyään saadaan, se ei ole mitenkään ansaittua vaan saatua.
Mielestäni se on yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista että eläkeläiset, joilla ei ole enää mitään mahdollisuutta työllistyä tai eivät ole työkykyisiä, voivat elää ihmisarvoista elämää, riippumatta siitä miten suuri osa siitä tulee ns. muilta ja miten suuri on itse veroilla yms. maksettua. Aivan kuten en ala kysellä kalliita syöpähoitoja julkisella puolella saavan potilaan kohdalla ettei kai hän oleta että häntä hoidetaan sen enempää kuin mitä hän on elämänsä aikana tuonut valtion kassaan rahaa verotuloina.

Myönnän etten tunne syvällisesti miten nykyiset eläkkeet muodostuvat, eli kuinka suuri osa tulee eläkerahastoista ja miten suuri osa nykyisin työssäkäyviltä. Eikö eläkerahastoissa kuitenkin ole aivan hirmusti rahaa? Pitäisikö niistä laittaa enemmän samantien eläkeläisille ja vähentää samanverran työssäkäyvien maksuja? Jos rahastoista loppuvat rahat jossain välissä, se lienee ok koska työssäkäyväthän eivät ole joutuneet niitä enää kartuttamaan ja ovat sillä lisärahalla varmasti keksineet itselleen ja lähiomaisilleen jonkun muun selviytymiskeinon omille eläkevuosilleen.

Eläkeongelman ratkaisemiseen tarvitsen jotain pohjatietoja, eli onko juuriongelma se että nuorempia ikäpolvia on nyt paljon vähemmän kuin eläkeläisiä, eli syntyvyys on ollut useita vuosikymmeniä liian alhaista? Ketä siitä voidaan syyttää, ikäluokkia (myös nykyisiä nuoria) jotka eivät ole osanneet lisääntyä viimeistään kaksikymppisinä vaan ovat jatkaneet jatkettua teini-ikäänsä nelikymppisiksi asti lapsettomina, keräten itselleen rahaa yksityisiin rahastoihin tai tuhlaamalla ne etelänmatkoihin?

Jos esim. tuo on se ongelma, ehkä eläkkeen pitäisi suurilta osin muotoutua myös siitä kuinka monta biologista jälkeläistä kullakin henkilöllä on, eli kuinka monta tulevaa veronmaksajaa he ovat maailmaan elämänsä aikana tuottaneet? Lapsettomilla olisi sen mukaan pienin eläke, vaikka toisaalta he ehkä tarvitsisivat eläke- ja muutakin turvaa eniten koska heillä ei ole jälkeläisiä jotka voivat tarvittaessa avustaa heitä rahallisesti tai muutenkaan.

Mitään kovin helppoa ja yksioikoista ratkaisua en heti keksi. Pelkkä eläkkeiden pienentäminen myös nykyisille eläkeläisille se tuskin on, vaikka siihenkin saatetaan joutua, jos ne rahat oikeasti loppuvat eläkerahastoista muiden viilausten jälkeen.

Gemini AI: "Mistä eläke muodostuu"

Suomen eläke muodostuu pääasiassa työeläkkeestä, joka kertyy palkasta ja yrittäjän työtulosta (1,5 % vuodessa, 53–62-vuotiaana 1,7 % siirtymäkaudella), sekä kansaneläkkeestä, joka täydentää pieniä työeläkkeitä ja perustuu asumiseen, mahdollisesti täydennettynä takuueläkkeellä. Eläke lasketaan työuran ansioista, ja se kasvaa mitä pidempään työskentelet, mutta myös ansioiden määrä ja työuran pätkät vaikuttavat lopputulokseen.

Siihen tuo ei vastannut että mistä esim. tuo työeläke tulee, tuleeko se eläkerahastoista vai veronmaksajien kukkarosta vai molemmista ja missä suhteessa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt heti on pakko keksiä eläkeongelmalle ratkaisu, olkoot se sitten tämä:

1. Vuoden 2010 jälkeen syntyneet ovat vapautettuja kaikista työeläkemaksuista joilla kartutetaan eläkerahastoja. Nämä henkilöt tulevat eläkeiällä saamaan vain pienehköä kansaneläkettä joka maksetaan suoraan verotuloista. Tällä taataan eläkeläisille vain minimitoimeentulo jolla pysyy juuri ja juuri hengissä, muun joutuu keksimään muuta kautta, joko keräämällä varallisuutta elinaikanaan tai käymällä töissä eläkeläisenä tai hankkimalla elinaikanaan jälkeläisiä jotka auttavat vanhempiaan ja/tai isovanhempiaan pysymään hengissä.

2. Nykyisten eläkerahastojen varallisuus tullaan käyttämään 2010 ennen syntyneiden työeläkkeisiin, koskematta liikaa nykyisiin eläkkeisiin, sen enempää nostamatta kuin laskematta niitä enää, edes minkään elinkustannusindeksin mukaan. Eli jäädytetään suunnilleen nykytaso ja se on siinä. Ellei sitten joku keksi hyvää perustelua miksi pitäisi muuttaa, esim. että nykytaso on aivan liian korkea tai matala säälliseen elämään. Tai sitten joku keksii laskukaavan miten rahastojen varallisuus saadaan riittämään suunnilleen tasan nykyisten ja tulevien 2010 ennen syntyneiden eläkkeisiin.

3. Jos eläkerahastoista loppuvat rahat ennenkuin viimeiset 2010 ennen syntyneet kuolevat pois, se on valitettavaa mutta eipä voi mitään, elämä on tai pikemminkin ei ole. Ehkä näille voisi tarjota siinä vaiheessa kansaneläkettä hengenpitimiksi, tai voivat kerjätä kaduilla.

Muuta en tähän hätään keksi, sori.


Ehdin jo kysyä paljonko palkasta menee eläkemaksuihin eli mistä kiistellään, mutta AI:n mukaan vastaus on tämä eli 7,15 - 8,65% palkasta?

Työeläkemaksu (TyEL) on palkasta perittävä pakollinen maksu, joka riippuu iästäsi: alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla se on 7,15 % palkasta, ja 53–62-vuotiailla 8,65 % palkasta (vuonna 2025), ja työnantaja pidättää tämän osuuden palkastasi ja tilittää sen eteenpäin. Koko maksu (n. 24,85 % palkasta vuonna 2025) jaetaan työntekijän ja työnantajan kesken.
Tämä lienee myös oleellista jatkopohdinnalle:

Suomen työeläkerahastoissa on satoja miljardeja euroja; vuoden 2025 syyskuun lopussa varoja oli noin 279 miljardia euroa (2024 lopussa 274,4 miljardia), ja määrä kasvaa jatkuvasti sijoitustuottojen ja vakuutusmaksujen myötä, kattaen samalla merkittäviä tulevia eläkevastuita (eläkevelkaa on yli 800 miljardia).
 
Viimeksi muokattu:
Sitä piti vielä kysymäni, paljonko palkansaajalla menee nyt eläkemaksuihin palkastaan, jos se kerran on kohtuuttoman korkealla ja revitään meidän työssäkäyvien selkänahasta? Onko se Geminin mainitsema 1,5-1,7%? Siitäkö tässä nyt kiistellään, vai jostain muusta?
Eläkemaksut on 25% palkasta.

2. Nykyisten eläkerahastojen varallisuus tullaan käyttämään 2010 ennen syntyneiden työeläkkeisiin, koskematta liikaa nykyisiin eläkkeisiin, sen enempää nostamatta kuin laskematta niitä enää, edes minkään elinkustannusindeksin mukaan. Eli jäädytetään suunnilleen nykytaso ja se on siinä. Ellei sitten joku keksi hyvää perustelua miksi pitäisi muuttaa, esim. että nykytaso on aivan liian korkea tai matala säälliseen elämään. Tai sitten joku keksii laskukaavan miten rahastojen varallisuus saadaan riittämään suunnilleen tasan nykyisten ja tulevien 2010 ennen syntyneiden eläkkeisiin.

3. Jos eläkerahastoista loppuvat rahan ennenkuin viimeiset 2010 ennen syntyneet kuolevat pois, se on valitettavaa mutta eipä voi mitään, elämä on tai pikemminkin ei ole. Ehkä näille voisi tarjota siinä vaiheessa työeläkettä hengenpitimiksi, tai voivat kerjätä kaduilla.
Niissä rahastoissa olevat rahat riittäisi ehkä noin 10 vuodeksi. Sen jälkeen ei ole sitten mitään.
 
Eläkemaksut on 25% palkasta.
Ei kuitenkaan vain työntekijän kontolla? Työnantajat varmasti luopuisivat omasta osuudestaan, nostamatta kuitenkaan palkkoja.

Niissä rahastoissa olevat rahat riittäisi ehkä noin 10 vuodeksi. Sen jälkeen ei ole sitten mitään.
Tuo siis tapauksessa ettei kyseisiin potteihin kerättäisi enää ollenkaan rahaa kenenkään toimesta? Kun kuitenkin esim. vuonna 2021 niihin kerättiin rahaa ilmeisesti 29 miljardia euroa, tosin eläkemenot ovat olleet tuota suurempia? Pitääpä vielä etsiä graafia työeläkerahastojen varallisuudesta yli vuosien, onko se ollut koko ajan laskeva tai jopa romahtanut tai romahtamassa, riippumatta eläkeiän nostoista ja TyEL-maksujen korotuksista.

Tuo pitänee laskea sitä vasten milloin suurin massa nykyisistä ja tulevista eläkeläisistä oletettavasti kuolee pois koska sen jälkeen tilanteen pitäisi helpottaa kovasti. Perusongelma ilmeisesti edelleen se etteivät nuoremman polven suomalaiset ole sikiäneet kuin kanit, siksi rahaa maksavia on niin paljon vähemmän kuin eläkeläisiä.

EDIT: Tulkisenko nyt väärin tätä graafia, eli että työeläkerahastojen varallisuus olisi kuitenkin noussut aivan zattanasti viimeisten vuosikymmenien aikana, eli jostain vuoden 2004 80 miljardista on noustu vuosien aikana 279 miljardiin eläkevarallisuudessa (2008, 2018 ja 2022 pieni notkahdus)? Vai nytkö niiden oletetaan äkillisesti romahtavan koska tulee kerralla niin paljon uusia eläkeläisiä, eikä nuorempien työntekijöiden määrä ole kasvanut samassa suhteessa kattamaan tulevia menoja?

Voidaanko tuo varallisuuden kasvu katsoa vuosien 2004-2025 työelämässä olleiden ansioksi suurilta osin?


1765451084730.png
 
Viimeksi muokattu:
Ei kuitenkaan vain työntekijän kontolla? Työnantajat varmasti luopuisivat omasta osuudestaan, nostamatta kuitenkaan palkkoja.
Voi olla, mutta oli miten oli, niin se on rahaa jonka työnantaja maksaa ja joka ei päädy työntekijälle nettopalkkana.

Tämä sivu selventää työeläkejärjestelmän rahavirtoja:
 
Voi olla, mutta oli miten oli, niin se on rahaa jonka työnantaja maksaa ja joka ei päädy työntekijälle nettopalkkana.
Kyllä, kuten myös esim. koulutukseen, sairaaloihin, työttömyystukiin yms. laitettavat rahat joista ainakin osa kerätään verovaroin (ja loput kaiketi lainalla). Nekin ovat pois palkansaajilta, suurelta osin. Ja se lisälaina on pois tulevilta sukupolvilta.

Tämä sivu selventää työeläkejärjestelmän rahavirtoja:
Tuolla ei näkynyt eläkerahastojen varallisuuden kehitys, joka toisen graafin mukaan ilmeisesti on kasvanut varsin paljon tuona aikana (kolmin- tai nelinkertaistunut). Eli sekä työeläkemaksut (työntekijöille ja työnantajille) sekä myös eläkerahastojen varallisuus on kasvanut aika paljon, 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Tulisiko pyrkiä siihen että eläkemaksut ovat sellaisella tasolla ettei rahastojen varallisuus sen enempää kasva tai laske? Oletan että tuota kasvatusta on ehkä pyritty tekemään juuri varautuakseen suureen määrään tulevia eläkeläisia, versus tulevia työssäkäyviä jotka viime kädessä lystin maksavat (kun ei olla vain osattua hankkia sitä jälkikasvua tarpeeksi aikaisin ja tiuhaan).
 
Jos nyt heti on pakko keksiä eläkeongelmalle ratkaisu, olkoot se sitten tämä:

1. Vuoden 2010 jälkeen syntyneet ovat vapautettuja kaikista työeläkemaksuista joilla kartutetaan eläkerahastoja. Nämä henkilöt tulevat eläkeiällä saamaan vain pienehköä kansaneläkettä joka maksetaan suoraan verotuloista. Tällä taataan eläkeläisille vain minimitoimeentulo jolla pysyy juuri ja juuri hengissä, muun joutuu keksimään muuta kautta, joko keräämällä varallisuutta elinaikanaan tai käymällä töissä eläkeläisenä tai hankkimalla elinaikanaan jälkeläisiä jotka auttavat vanhempiaan ja/tai isovanhempiaan pysymään hengissä.

2. Nykyisten eläkerahastojen varallisuus tullaan käyttämään 2010 ennen syntyneiden työeläkkeisiin, koskematta liikaa nykyisiin eläkkeisiin, sen enempää nostamatta kuin laskematta niitä enää, edes minkään elinkustannusindeksin mukaan. Eli jäädytetään suunnilleen nykytaso ja se on siinä. Ellei sitten joku keksi hyvää perustelua miksi pitäisi muuttaa, esim. että nykytaso on aivan liian korkea tai matala säälliseen elämään. Tai sitten joku keksii laskukaavan miten rahastojen varallisuus saadaan riittämään suunnilleen tasan nykyisten ja tulevien 2010 ennen syntyneiden eläkkeisiin.

3. Jos eläkerahastoista loppuvat rahat ennenkuin viimeiset 2010 ennen syntyneet kuolevat pois, se on valitettavaa mutta eipä voi mitään, elämä on tai pikemminkin ei ole. Ehkä näille voisi tarjota siinä vaiheessa kansaneläkettä hengenpitimiksi, tai voivat kerjätä kaduilla.

Muuta en tähän hätään keksi, sori.


Ehdin jo kysyä paljonko palkasta menee eläkemaksuihin eli mistä kiistellään, mutta AI:n mukaan vastaus on tämä eli 7,15 - 8,65% palkasta?

Työeläkemaksu (TyEL) on palkasta perittävä pakollinen maksu, joka riippuu iästäsi: alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla se on 7,15 % palkasta, ja 53–62-vuotiailla 8,65 % palkasta (vuonna 2025), ja työnantaja pidättää tämän osuuden palkastasi ja tilittää sen eteenpäin. Koko maksu (n. 24,85 % palkasta vuonna 2025) jaetaan työntekijän ja työnantajan kesken.
Tämä lienee myös oleellista jatkopohdinnalle:

Suomen työeläkerahastoissa on satoja miljardeja euroja; vuoden 2025 syyskuun lopussa varoja oli noin 279 miljardia euroa (2024 lopussa 274,4 miljardia), ja määrä kasvaa jatkuvasti sijoitustuottojen ja vakuutusmaksujen myötä, kattaen samalla merkittäviä tulevia eläkevastuita (eläkevelkaa on yli 800 miljardia).
Se on muuten ihan oikeasti validi pointti että näin jättimäiset muutokset täytyisi kohdistaa siihen ikäpolveen joka ei vielä ole kekkuloimassa vastaan eli lapsille. He kun kasvavat siihen uuteen malliin, ei heillä ylity kapinointikynnys aikuiseksi kasvettuaan.

Kohdistaisin ehkä vielä nuorempiin kuin 2010 syntyneisiin sillä he ovat muutaman vuoden päästä jo äänestysiässä ja voisivat saada päähänsä protestiäänestyksen.

Ne taas jotka ovat syntyneet vaikkapa 10 vuotta sitten ja sen jälkeen, saavat kuulla joskus kaksvitosina tai sen jälkeen työelämään siirtyessään että heh heh poika sullahan se onkin toi eläkekertymä vähän eri kun meillä muilla.

Sitten se nuori havahtuu miettimään mitä sen pitää tehdä että saa eläkettä, mutta juo kuitenkin mieluummin kaljaa kuin säästää rahansa ja pohtii vielä eläkeikää. Joskus 30-35v iässä se tajuaa katsoessaan vastasyntynyttä lastaan silmiin että ei helvetti mun pitää alkaa säästää omaa eläkettäni varten tai joudun kadulle.

Sitten se on valtiolle optimaalinen tilanne jos se alkaa yrittäjäksi ja ajaa itsensä piippuun niin monesti että se yritys menestyy ja tahkoaa miljoonien verotulot valtiolle, sitten vähän huonommalla säkällä se entinen nuori alkoholisoituu ja päätyy kadulle peukkunarkomaaniksi jota perheelliset kiertelee mennessään lastensa kanssa puistoon tai kauppaan.

Tostahan sais jo ihan hyvän suomalaisen elokuvan. Juoni valmiina joten ei puutu kuin joku nuorempi Samuli Edelmann munasillaan pellolla ja Kai Lehtisen habitus Raidista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
294 779
Viestejä
5 038 154
Jäsenet
80 761
Uusin jäsen
xzhio

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom