Sotateknologia

FPV dronet ja niiden ohjaajat ovat voimakkaita radiomajakoita. Käytännössä niiden 2-ulotteinen tunnistaminen ja sijaintitiedot pitäisi pystyä saamaan selville ihan -50 luvun tekniikoilla. 3-ulotteisena ei ole mitään lisähyötyä, koska se on aina tyyliin maasto + 50m. Sääpalloja ylös jossa on vastaanotin ja siitä analysoimaan säteilylähteitä kolmiomittauksella. Tämä on poikkeus aikaisempiin uhkiin jotka ovat aina ilman radiolähettimiä. Tuolla tavoin saadaan lähtöpistekin selville ellei lähettäjä ole taitava.

Tekoäly tuollaisessa ja muussakin tutkatoiminnassa voisi olla erinomainen lisä. Ensinnäkin tekoäly vaatii suuria laskentatehoja ja energiaa. Sen on vastaanotettava paljon dataa kehittyneistä linkkiyhteyksistä. Näitä voi olla tarjolla siellä Lappeenrannan pommisuojassa. Tekoäly voi nähdä piileviä signaaleja ja toistuvia kuvioita jotka eivät ole ilmeisiä. Esimerkiksi juuri lähtetyspaikan analysointiin, mahdollisesti jopa lentotyyli, korkeus ja nopeus voisi jättää sormenjäljet. Tällä tavoin voisi jopa ennustaa alkavia iskuja ennen kuin vihollinenkaan tietää niitä aloittelevansa. Vaikkapa kellonajat, sää, muun signaalitiedustelun taustadata.

Uhkaan ei ole hyvää lähitorjuntaa, koska vaikutus kohdistetaan ihan etulinjoihin. Torjunta on tehtävä kuten tykistötorjuntakin eli vastatykistötutkilla lähtöpää tunnistetaan heti ja pakotetaan liikkumaan itsekin. FPV dronet ovat niin pieniä ja matalalla, ettei niitä vastaan mitään aktiivisia tutkia saada aikaiseksi. Mutta jos ohjausporukalla kestää 15 minuuttia lentää kohteeseen ja heidät paikannetaan melko tarkasti 10 sekunnissa on siinä keskeytyksen mahdollisuus.
Kuulustaa hienolta teoriassa, käytännössä ei toimi. Ensinnäkin suuntaan perustuva ei ole riittävän tarkka jotta sillä pystyisi määrittämään dronen sijainnin, tai se vaatisi ainakin helvetin ison antenniryhmän, vaikka ei oteta edes huomioon sitä että signaali leviää mitä kauemmas se etenee. Ja jos vaikka dronen sijainnin pystyisi jotenkin määrittämään, sen avulla ei pysty mitenkään kohdistamaan mitään vastatoimia siihen.
Ne joilla ei ole minkäänlaista kokemusta tekoälyn kouluttamisesta ehdottavat sitä ratkaisuksi kaikkeen. Maaginen kristallipallo joka antaa kaikki vastaukset. :rofl2:
 
Jos rajataan drone asiaan FPV kaltainen niin noinkaan "vähän" autonomiset dronet eivät ole tätä päivää vielä pitkään aikaan. GPS paikannus ei onnistu etulinjassa jolloin drone ei päädy lähimainkaan sinne mihin sen pitäisi päätyä. Niitä kaikkia lennetään tällä hetkellä 6 ihmisaistin perusteella joka taasen tarkoittaa aktiivista radiosignaalia.

Nämä seikat melko varmasti hyödyttävät puolustajaa kun tukitoiminnot voivat olla paljon lähempänä ja panssaroituja.
Ainakin teoriassa drone voisi kahden majakan avulla lentää kohteen lähelle ilman gps:ää. Majakan ei tarvitse lähestymisen aikana lähettää kovin usein ja taajuuksilla voi hyppiä, niin signaalia ei ole ihan helppo havaita. Tämä nyt toki vain teoreettista pohdintaaa, mulla ei ole käsitystä mitä asefirmojen drooniosastot kehittelee.
 
NVIDIA Jetson ja hyvä kamera dronessa ja siihen päälle vielä kompassin ja kiihtyvyysantureiden data. Väittäisin, että näillä eväillä olisi toteutettavissa GPS riippumaton navigointi kohtuuhinnalla droneen. Eli kameran kuvan ja tekoälyn avulla reittiä verrattaisiin vehkeeseen tallennettuihin ilmakuviin ja lisäksi sitä tuettaisiin kompassilla ja kiihtyvyysantureilla. Toki kamerapohjainen navigointi on enemmän riippuvainen säästä ja valaistusolosuhteista ja riippunee myös maastosta kuinka paljon siellä on soveltuvia "kiintopisteitä" luotettavaan navigointiin. Esimerkiksi jonkun selkeän kohteen, kuten tien tai joen seuraaminen tuskin olisi kovin haastavaa kameralla ja tekoälyllä.

Melkein uskaltaisin väittää, että joku asiaan paneutunut harrastelijaporukka pystyisi tuollaisen nykypäivän vehkeillä toteuttamaan ainakin jollain tasolla.
 
NVIDIA Jetson ja hyvä kamera dronessa ja siihen päälle vielä kompassin ja kiihtyvyysantureiden data. Väittäisin, että näillä eväillä olisi toteutettavissa GPS riippumaton navigointi kohtuuhinnalla droneen. Eli kameran kuvan ja tekoälyn avulla reittiä verrattaisiin vehkeeseen tallennettuihin ilmakuviin ja lisäksi sitä tuettaisiin kompassilla ja kiihtyvyysantureilla. Toki kamerapohjainen navigointi on enemmän riippuvainen säästä ja valaistusolosuhteista ja riippunee myös maastosta kuinka paljon siellä on soveltuvia "kiintopisteitä" luotettavaan navigointiin. Esimerkiksi jonkun selkeän kohteen, kuten tien tai joen seuraaminen tuskin olisi kovin haastavaa kameralla ja tekoälyllä.

Melkein uskaltaisin väittää, että joku asiaan paneutunut harrastelijaporukka pystyisi tuollaisen nykypäivän vehkeillä toteuttamaan ainakin jollain tasolla.
Ihan tehtävissä. Häirintä kun alkaa, aletaan positiota laskemaan IMUn ja suuntiman perusteella. Ei ole niin tarkka pitkillä matkoilla, varsinkaan noilla laitteilla, mutta ei tarviikaan pystyä alle 20m tarkkuuteen 20km matkalla. Kamera ja jetson hoitaa kohteen tunnistuksen tietyllä alueella ja jos siellä on liikettä, ei ku päin vain.

Ja näitä kehitetään jo.
 
F-47 ei tällä hetkellä tiedetä hirveästi muuta kuin nimi, mutta se tavallaan osuu kilpailemaan suoraan eurooppalaisten 6gen-projektien kanssa, siinä missä F-35:lle ei käytännössä ollut kilpailijaa. Jos Euroopassa suunnitellaan enenevässä määrin jonkinlaista omavaraisuutta, niin luulisin että ihan valtavia haluja F-47:aan ei täällä ole ellei se osoittaudu selkeästi paremmaksi kuin eurooppalaiset kilpailijansa. Se jää nähtäväksi.

Joku tuossa F-47 ilmoituksessa haisee. Ensinnäkin se haisee powerpointilta. Ja toiseksi se haisee projektilta jonka tarkoitus on pelastaa Boeing.

Ja jos siitä joskus joku kone kasataan, niin todennäköisesti siitä tulee toinen halpisversio F-22:sta F-35:n rinnalle, isommalla ilmaherruuspainotuksella. F-22 on jännä kone, koska koneenahan se on ilmeisesti ollut hyvinkin onnistunut, mutta kokonaisuutena taas ei. Hemmetin kallis, eikä mitään sellaista käyttötarkoitusta mitä joku olemassaoleva kone ei jo pystyisi toteuttamaan halvemmalla. Tuo on ehkä johtanut siihen, että F-22 on joiltain osin jo jäänyt jälkeen F-35:sta koska sen aktiiviseen kehitykseen ei ole viitsitty panostaa.

Mutta uusi ilmaherrushävittäjä - Boeingilta? Ilman mitään perinteistä kilpailutusta? Milloinkas Bojo viimeeksi voitti jonkun kisan miehitetystä hävittäjästä? P-26? :lol:

Onhan iso B ostellut firmoja joilla on menestyksekästä sotilaspuolen tuotekehitystä, McDonnell Douglasin ja North Americanin, mutta onkohan kannettu vesi pysynyt kaivossa? Aika monessa Boeingin rosterissa olevassa tuotekehitysprojektissa on pysyvä X numeron edessä, aika harva on päätynyt sarjatuotantoon.

Ja itse koneesta, luulisin että tuosta tulee sellainen sotilasilmailun vastine lataushybridille, eli kone joka pystyy toimimaan sekä lentäjän kanssa että ilman, ja siten siihen on jouduttu survomaan sekä dronen että miehitetyn hävittäjän ominaisuudet. Hyvä siitä tulee... Right?
 
Joku tuossa F-47 ilmoituksessa haisee. Ensinnäkin se haisee powerpointilta. Ja toiseksi se haisee projektilta jonka tarkoitus on pelastaa Boeing.

F-15EX oli se projekti, jolla Boeing pelastettiin.

Ja tämä tulossa oleva F-47 voi olla nimenomaan se suurin syy, miksi Boeing piti pelastaa, jos Boeing olisi mennyt konkurssiin, olisi joko menetetty tämän kilpailun lupaavin kone, ja jouduttu ostaamaan Lockheed Martinilta tai Northropilta potentiaalisesti huonompi kone ilman kilpailua (jos toinen näistä oli jo aiemmin luopunut kisasta), tai pumppaamaan konkurssipesälle rahaa, että se kehittää koneen loppuun.

Ja jos siitä joskus joku kone kasataan, niin todennäköisesti siitä tulee toinen halpisversio F-22:sta F-35:n rinnalle, isommalla ilmaherruuspainotuksella. F-22 on jännä kone, koska koneenahan se on ilmeisesti ollut hyvinkin onnistunut, mutta kokonaisuutena taas ei. Hemmetin kallis, eikä mitään sellaista käyttötarkoitusta mitä joku olemassaoleva kone ei jo pystyisi toteuttamaan halvemmalla. Tuo on ehkä johtanut siihen, että F-22 on joiltain osin jo jäänyt jälkeen F-35:sta koska sen aktiiviseen kehitykseen ei ole viitsitty panostaa.

F-22n ongelma on lähinnä siinä, että konen tuotanto katkaistiin kesken kun alle neljäsosa suunnitelluista koneista oli tehty. Tämä vaikutti sekä koneen hintaan/kone, että siihen, paljonko sen päivityksiin kannattaa panostaa.

Ja miksi se katkaistiin kesken - koska kuviteltiin, että kylmän sodan loputtua maailmaan tulee rauha ja kaikki isot valtiot vaan halaavat toisiaan ja sotiminen on lähinnä pienten paskastanien terroristien kurmoottamista.

Mutta uusi ilmaherrushävittäjä - Boeingilta? Ilman mitään perinteistä kilpailutusta? Milloinkas Bojo viimeeksi voitti jonkun kisan miehitetystä hävittäjästä? P-26? :lol:

Kilpailutus nimenomaan oli, mutta se pidettiin salassa. Näin on tehty todella monen muunkin koneen kanssa, esim. B-2lle oli Lockheediltä kilpailija.

Ja noilla firmoilla mitä beoing on ostellut on paljon kokemusta suihkuhävittäjien rakentamisesta - F-4 Phantom II, F-15 Eagle, F-18 Hornet

Onhan iso B ostellut firmoja joilla on menestyksekästä sotilaspuolen tuotekehitystä, McDonnell Douglasin ja North Americanin, mutta onkohan kannettu vesi pysynyt kaivossa? Aika monessa Boeingin rosterissa olevassa tuotekehitysprojektissa on pysyvä X numeron edessä, aika harva on päätynyt sarjatuotantoon.

Kuviossa on nimenomaan käynyt sillaipäin, että nykyinen Boeing on enemmän McDonnell Douglas kuin Boeing.
 
Jos rajataan drone asiaan FPV kaltainen niin noinkaan "vähän" autonomiset dronet eivät ole tätä päivää vielä pitkään aikaan. GPS paikannus ei onnistu etulinjassa jolloin drone ei päädy lähimainkaan sinne mihin sen pitäisi päätyä. Niitä kaikkia lennetään tällä hetkellä 6 ihmisaistin perusteella joka taasen tarkoittaa aktiivista radiosignaalia.

Tänäpäivänä radiosignaaleja minimoidaan käyttämällä optisia linkkejä, eli sillä saadaan suurimmat lähteet karsittua pois. Eli siis nämä kuituyhteyden päässä olevat droonit. Toki se rajoittaa toimintamatkaa muutamaan kymmeneen kilometriin. ja kuormaa lisää. Siviilipuolella on jotain kuitua energiansiirto tutkimuksia, mutta en uskalla arvioida voisiko päästä nii isoihin tehoihin että droonikäytössä merkitystä. Ehkä jossain missä laite on pidemmän ajan parkissa (ei ilmassa) valvomassa tai odottamassa jatkoa
 
Lähtölkohtaisesti kohina on nimenomaan "randomia" ja perustuu siihen. En tiedä miten sitä muuttaa, menee yli oman ymmärryksen. Toki digitaalinen "random" voi olla puutteellista ja matematiikka-nerot voi löytää haavoittuvuuksia.

Pyöräytin Pythonilla tuon esimerkin random kohinalla.
Vasemmalla puolella kohinaa, joka ei muutu ja sen sisällä pyörii laatikko, jossa otetaan pixeli alapuolelta ja vaihdetaan sen väri päinvastaiseksi.
Oikealla puolella on random kohinaa, joka muuttuu joka päivityksellä ja sille tehdään sama. Löydätkö pyörivän laatikon oikeanpuoleisesta kuvasta?

rotating_inverted_box.gif



Python:
import numpy as np
import matplotlib.pyplot as plt
import matplotlib.animation as animation
from scipy.ndimage import rotate

# Parameters
frames = 100
noise_size = (200, 200)
box_size = 60
edge_thickness = 2
center = np.array(noise_size) // 2
gif_path = "rotating_inverted_box.gif"

# Static noise for left panel
static_noise = np.random.rand(*noise_size)

# Box edge mask
box_outline = np.zeros((box_size, box_size))
box_outline[:edge_thickness, :] = 1
box_outline[-edge_thickness:, :] = 1
box_outline[:, :edge_thickness] = 1
box_outline[:, -edge_thickness:] = 1

# Setup figure
fig, axes = plt.subplots(1, 2, figsize=(10, 5))
img1 = axes[0].imshow(static_noise.copy(), cmap='gray', vmin=0, vmax=1, animated=True)
img2 = axes[1].imshow(np.random.rand(*noise_size), cmap='gray', vmin=0, vmax=1, animated=True)

for ax in axes:
    ax.axis('off')

axes[0].set_title("Static Noise")
axes[1].set_title("Alternating Noise")

def insert_inverted_contour(background, mask, angle):
    rotated = rotate(mask, angle, reshape=False, order=1)
    rotated_mask = rotated > 0.5
    temp = background.copy()
    y0, x0 = center[0] - box_size // 2, center[1] - box_size // 2
    region = temp[y0:y0 + box_size, x0:x0 + box_size]
    region[rotated_mask] = 1.0 - region[rotated_mask]
    temp[y0:y0 + box_size, x0:x0 + box_size] = region
    return temp

def update(frame):
    angle = (frame * 3.6) % 360
    frame1 = insert_inverted_contour(static_noise, box_outline, angle)
    dynamic_noise = np.random.rand(*noise_size)
    frame2 = insert_inverted_contour(dynamic_noise, box_outline, angle)
    img1.set_array(frame1)
    img2.set_array(frame2)
    return img1, img2

ani = animation.FuncAnimation(fig, update, frames=frames, blit=True, interval=50)

# Save as GIF
ani.save(gif_path, writer='pillow', fps=20)
print(f"GIF saved as: {gif_path}")

plt.tight_layout()
plt.show()
 
Viimeksi muokattu:
Joku tuossa F-47 ilmoituksessa haisee. Ensinnäkin se haisee powerpointilta. Ja toiseksi se haisee projektilta jonka tarkoitus on pelastaa Boeing.

Ja jos siitä joskus joku kone kasataan, niin todennäköisesti siitä tulee toinen halpisversio F-22:sta F-35:n rinnalle, isommalla ilmaherruuspainotuksella. F-22 on jännä kone, koska koneenahan se on ilmeisesti ollut hyvinkin onnistunut, mutta kokonaisuutena taas ei. Hemmetin kallis, eikä mitään sellaista käyttötarkoitusta mitä joku olemassaoleva kone ei jo pystyisi toteuttamaan halvemmalla. Tuo on ehkä johtanut siihen, että F-22 on joiltain osin jo jäänyt jälkeen F-35:sta koska sen aktiiviseen kehitykseen ei ole viitsitty panostaa.

Mutta uusi ilmaherrushävittäjä - Boeingilta? Ilman mitään perinteistä kilpailutusta? Milloinkas Bojo viimeeksi voitti jonkun kisan miehitetystä hävittäjästä? P-26? :lol:

Onhan iso B ostellut firmoja joilla on menestyksekästä sotilaspuolen tuotekehitystä, McDonnell Douglasin ja North Americanin, mutta onkohan kannettu vesi pysynyt kaivossa? Aika monessa Boeingin rosterissa olevassa tuotekehitysprojektissa on pysyvä X numeron edessä, aika harva on päätynyt sarjatuotantoon.

Ja itse koneesta, luulisin että tuosta tulee sellainen sotilasilmailun vastine lataushybridille, eli kone joka pystyy toimimaan sekä lentäjän kanssa että ilman, ja siten siihen on jouduttu survomaan sekä dronen että miehitetyn hävittäjän ominaisuudet. Hyvä siitä tulee... Right?
Niin kuin hkultala jo tuossa kommentoikin moneen asiaan.... ei F-47 mielestäni poikkea olennaisesti aikaisemmista. Nuohan menevät niin, että ensin valmistajilta pyydetään konsepti/prototyyppi vastaamaan määriteltyihin tavoitteisiin ja sen jälkeen ne laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Tämä vaihe on äärimmäisen salainen, eikä sen aikana koneista näy yleensä vilaustakaan julkisuudessa. Se tiedettiin että konseptit ovat lentäneet jo hyvän aikaa sitten, muuta ei kerrottu. Kilpailun voittaja saa sitten sen konseptin pohjalta alkaa kehittää varsinaista hävittäjää. Näin oli F-22:n aikana (YF-22 ja YF-23 olivat vastakkain), samoin F-35:n osalta (X-35 ja X32a). Se nyt on kuitenkin ollut jo tiedossa että F-22 alkaa olla vähän iäkäs ja hankala jatkokehittää, minkä lisäksi varautuminen Kiinaa vastaan vaatii vähän erilaisia ominaisuuksia, joten sen puoleen tarve uudelle ilmaherruushävittäjälle on sinänsä olemassa.

Luultavasti ominaisuuksissa tulleen painottamaan kykyä kantaa isompi määrä aseistusta rungon sisällä, toimintasädettä (mitä tarvittaisiin Kiinaa vastaan) ja yhteisoperointia dronejen kanssa. Ja häiveominaisuudet tietysti mukana. Dronepuolella Boeingilla on jo näyttää jotain, joten sikäli en pidä välttämättä ihan tavattomana että B sai tuon sopimuksen. Plus tietysti ettei LM:ää haluta päästää monopoliksi, F-35:n kanssa poltettiin kuitenkin jossain määrin näpit kustannusten karattua.
 
Kuulustaa hienolta teoriassa, käytännössä ei toimi. Ensinnäkin suuntaan perustuva ei ole riittävän tarkka jotta sillä pystyisi määrittämään dronen sijainnin, tai se vaatisi ainakin helvetin ison antenniryhmän, vaikka ei oteta edes huomioon sitä että signaali leviää mitä kauemmas se etenee. Ja jos vaikka dronen sijainnin pystyisi jotenkin määrittämään, sen avulla ei pysty mitenkään kohdistamaan mitään vastatoimia siihen.
Ne joilla ei ole minkäänlaista kokemusta tekoälyn kouluttamisesta ehdottavat sitä ratkaisuksi kaikkeen. Maaginen kristallipallo joka antaa kaikki vastaukset. :rofl2:

Jos sinulla on staattisista paikoista olevien radiovastaanottimen tietovuo, pystyt signaalivoimakkuuden ja doplerin avulla päättelemään vaikka mitä. Ei sillä mitään ilmatorjuntaa voida ampua tietenkään, mutta näkisin että vaikutus on saatava nimenomaan sinne sotatarviketta (tässä tapauksessa FPV droneja) lähettävään päähän eikä haaveilla jostain predator elokuvan torjuntatykistä miehistön olkapäällä. Vaikutusta ei saada jos et tiedä mistä vastapuoli operoi.

Sillä tavallahan tykistöuhkakin "ratkaistiin" vastatykistötutkilla. Kun kalusto pakotetaan liikkeeseen tulitoiminnan alettua, pakotat vihollisen kalliimpaan kalustoon, vähälukuisempaan ja lyhytaikaisempaan vaikuttavuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Patrian atv:ssä on kumitelat, mielenkiintoista nähdä miten nuo kestävät. Jotenkin luulisi metallitelan kestävän paremmin teräviä kiviä yms?
 
Patrian atv:ssä on kumitelat, mielenkiintoista nähdä miten nuo kestävät. Jotenkin luulisi metallitelan kestävän paremmin teräviä kiviä yms?

Hyvä kysymys.

Kestävyyden lisäksi tuo kumitela on myös korjauskelvoton, eli kun se on poikki, se on poikki. Metallitelassa voi aina vaihtaa linkkejä. Mutta muuten mä luulen että toi kumitela on parempi, voi ajella huoletta asfaltilla, nopeampi ja kevyempi, ja voi siksi tehdä leveämmän telan.
 
Hyvä kysymys.

Kestävyyden lisäksi tuo kumitela on myös korjauskelvoton, eli kun se on poikki, se on poikki. Metallitelassa voi aina vaihtaa linkkejä. Mutta muuten mä luulen että toi kumitela on parempi, voi ajella huoletta asfaltilla, nopeampi ja kevyempi, ja voi siksi tehdä leveämmän telan.
Yritin etsiä kuvia, ja juttua että mitä siitä on kerrottu. Kumipyörä vehkeitä yhtiö nyt muutenkin valmistanut ja niitä ihan sodassa käytetty. Mutta yksipyörä jos menetetään niin matkanteko ei siihen pysähdy, joten kai noihin telaketjuihin joku korjaus ajatus on, siis miten se kentällä tehdään, tuodaan uusi nauha, vai jotain jatkopaloja.

Leveämmästä telasta tuli mieleen että voiko olla tuplaa, kuvat kyllä siltä näyttäneet. Mutta en yllättyisi jos markkinoinit osasta keksisi jotain tilanteita missä kestävämpi, siis niiden perus vahvuuksien lisäksi.
 
Hyvä kysymys.

Kestävyyden lisäksi tuo kumitela on myös korjauskelvoton, eli kun se on poikki, se on poikki. Metallitelassa voi aina vaihtaa linkkejä. Mutta muuten mä luulen että toi kumitela on parempi, voi ajella huoletta asfaltilla, nopeampi ja kevyempi, ja voi siksi tehdä leveämmän telan.
Tämä on lopulta hihna vastaan ketju keskustelu. Molemmissa on puolensa. Patrian ATVn yksi juju on käsittääkseni se että pyritään eroon metalleista ja painosta jolloin perinteiset magneettiherätteiset miinat eivät laukea.
 
Tämä on lopulta hihna vastaan ketju keskustelu. Molemmissa on puolensa. Patrian ATVn yksi juju on käsittääkseni se että pyritään eroon metalleista ja painosta jolloin perinteiset magneettiherätteiset miinat eivät laukea.
Tuota tuota. Kai sitä metallia siinä telan yläpuolella (ja vaikka telapyörissä) on aivan riittämiin magneettiherätteisten miinojen laukaisemiseen?
 
Tuota tuota. Kai sitä metallia siinä telan yläpuolella (ja vaikka telapyörissä) on aivan riittämiin magneettiherätteisten miinojen laukaisemiseen?
Ne eivät ihan pienestä herätteestä lähde. Hämärästi muistelen että PM ei lähde jos ajaa masilla yli mutta BTR:llä tai pasilla sitten jo kyllä.
 
Kauppalehden mukaan saksalaiset ovat niin eteviä, että osaisivat valmistaa ydinpommeja rikastetusta U238:sta.
(maksumuurin takana).
...
Alueellinen yleisradioyhtiö Bayerischer Rundfunk selvitti, pystyisikö Saksa valmistamaan oman ydinaseen.
Vastaus on, että Saksa pystyisi valmistamaan 5–15 ydinkärkeä periaatteessa jo nyt.
Tämä olisi mahdollista, sillä maalla on jo korkeasti rikastettua uraania ja siten uraani-238-isotooppia riittävästi. Sitä on varastoitu tutkimuskäyttöön.
Uraani-238:sta maassa voidaan rikastaa lisää läntisessä Saksassa sijaitsevassa Gronaun rikastuslaitoksessa.
BR:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Saksa voisi tehdä lisää ydinaseita myös plutonium-239:sesta, mitä varten tarvittaisiin kuitenkin ydinvoimala tuottamaan tarvittavaa isotooppia.

...
Tässä on mennyt toimittajalla sekä Saksan että Suomen päässä sekaisin U235 (jonka rikastettuna mahdollistaa ydinaseen valmistamisen) ja U238 (josta ei voi tehdä ydinasetta).

Tai mistäpä minä tiedän, jos viisas saksalainen insinööri sellaisenkin olisi onnistunut kehittämään.
Todennäköisesti toimittajalla on vain tullut iso lipsahdus.
 
Viimeksi muokattu:
Asiaton käytös - keskustelun sotkeminen, provosointi, keskustelu toisista käyttäjistä
Lopeta tämä paskanpuhuminen asioista, joista olet pihalla kuin lumiukko.

"stealth" F-35ssa ei vaadi mitään "loputonta" huoltoa.

Ainoa lisävaiva "stealthista" F-35n huollossa on käytännössä se, että halutaan ruuvien päälle liimailla tarralappuja sen jälkeen kun luukkujen paneelit on laitettu takaisin paikoilleen. Ja nämä tarralaput ja niiden liimailu on hyvin halpaa eikä vaadi paljoa työtä.

Ja kone toimii oikein hyvin ilmankin niitä tarralappuja, sitten se vaan näkyy inasen helpommin tutkalla.



Valtavat kehityskustannukset on aiheuttanut koneen todella kehittyneet ominaisuudet. Ja se C++ antoi sen softankehitykseen selvästi paremman tuottavuuden kuin Ada jota on aiemmin käytetty monissa pentagoniin projekteissa.

Ja aika monille niistä sulautetuista signaaliprosessoreista mitä esim. koneen sensoreissa ei ole mitään rust-kääntäjiä olemassa, eikä koko rust-kieltä ollut olemassa kun koneen kehitys on aloitettu, joten kommenttisi on todella typerä.



Tämä menee jo trollauksen puolelle. Sinulla ei ole mitään kompetenssia mihinkään lentokoneen suunnitteluun. Sinä osaat korkeintaan rakentaa paperilennokin joka lentää viitisen metriä, tai legolentokoneen, joka ei lennä ollenkaan aerodynaamisesti, pelkästään ballistisesti, ja hajoaa palasiksi laskeutuessaan.

Kolminkertaista äänennopeutta lentävän lentokoneen rakentaminen on äärimmäisen vaikeaa ja sitä vauhtia lentävässä koneessa pelkästään ilmanvastuksesta aiheutuva lämpö aiheuttaa suuria ongelmia ja koneen jäähdyttämiseen joudutaan käyttämään paljon vaivaa. Kolminkertaista äänennopeutta lentävä kone on käytännössä monta kertaa isompi ja kalliimpi kuin puolitoistakertaista äänennopeutta lentävä kone jossa vastaava toimintamatka, asekuorma ja toimintamatka yms.

Esim. Lockheedin Blackbird-kone kasvoi lämpölaajenemisen takia pituutta monta senttimetriä lentäessään yli kolminkertaisella äänennopeudella. Tämä aiheutti aikamoisia ongelmia esim. polttoainesäiliöiden tiivistämisen suhteen, tosin niiden tiiviyteen tuo koneen lämpeneminen vaikutti myös sen kautta, että paljon kuumuutta ja lämpövaihteluita kestävät tiivisteet on myös vaikeita tehdä.

Minun kompetenssini on ChatGPT. Pistän vaan promptia sisään ja uusi hävittäjä on valmis tyyliin parissa tunnissa. Voitan helposti tuhat laiskaa ja lihavaa kampawiineriä mussuttavaa suomi-insinööriä.

Täällähän on selkeästi sivistyneistö paikalla, kun näin viljellään sivistyssanoja. Sen takia nämä nykyhävittäjät on niin hitaita kun 3 machissa ne loistaisi tutkissa kuin joulukuusi. Koska pintakitka kasvaa ja lämpötila nousee. Jos mennään lähellä maan pintaa. Siellä 15km ilmanpaino on tyyliin kymmenesosa joten ei ilmanvastus ole "äärimmäisen vaikea".

Siellä 15km on aika vitun kylmä joten lämpiäminen ei ole suuri ongelma. Saatika "lämpölaajentuminen". Eli hävittäjä venyi 10cm? LOL!

Sinun kompetenssistasi. Oletko julkaissut jotain Rustilla ja C++:lla tehtyä ohjelmaa itsenäisesti? No et tietenkään. Mistä tiedät mitä puhut kun et ole tehnyt mitään Rustilla? Taidat olla vain jokin nettihuutelija? Ei sinne sensoreihin tarvita kääntäjiä vaan target-platform, johon käännetään ohjelma. Sen takia Rust on hyvä koska se eliminoi muistiongelmat. Jos joku läski ohjelmoija käyttää nullptr-muuttajaa pudottaa $100M hävittäjän.

Tämä on taas case: Ne tekee jotka osaa. Ja ne jotka ei osaa, opettaa muita.
 
Sinun kompetenssistasi. Oletko julkaissut jotain Rustilla ja C++:lla tehtyä ohjelmaa itsenäisesti? No et tietenkään. Mistä tiedät mitä puhut kun et ole tehnyt mitään Rustilla? Taidat olla vain jokin nettihuutelija? Ei sinne sensoreihin tarvita kääntäjiä vaan target-platform, johon käännetään ohjelma. Sen takia Rust on hyvä koska se eliminoi muistiongelmat. Jos joku läski ohjelmoija käyttää nullptr-muuttajaa pudottaa $100M hävittäjän.

Tämä on taas case: Ne tekee jotka osaa. Ja ne jotka ei osaa, opettaa muita.
Ihan mielenkiinnosta, miksi siihen Rustiin pitäisi vaihtaa? Ja vieläpä kesken projektin? Tuo teknologia vaihto olisi hidastanut projektia vielä lisää.
 
Ihan mielenkiinnosta, miksi siihen Rustiin pitäisi vaihtaa? Ja vieläpä kesken projektin? Tuo teknologia vaihto olisi hidastanut projektia vielä lisää.
Varmaan ihan samasta syystä miksi Linux vaihtoi Rustiin kesken projektin. Muistiin liittyvät bugit mitkä Rust eliminoi.
C++:lla pystyy tuottamaan aivan karmeaa skeidaa, jota ei kukaan ymmärrä ja on täynnä bugeja.
 
Varmaan ihan samasta syystä miksi Linux vaihtoi Rustiin kesken projektin. Muistiin liittyvät bugit mitkä Rust eliminoi.
C++:lla pystyy tuottamaan aivan karmeaa skeidaa, jota ei kukaan ymmärrä ja on täynnä bugeja.
Käsittääkseni "linux" ei ole vaihtanut. Vaan sallii myös Rustin käytön. C ja C++ on siellä vieläkin käytössä.

Mites se menikään:
Tämä on taas case: Ne tekee jotka osaa. Ja ne jotka ei osaa, opettaa muita.
 
C++? Ai missä Linuxissa on C++? lol
No miksi sitten nostit tämän esiin?

Ja kun nyt sitä vaihtoa niin paljon halusit mainostaa, niin paljon linuxin kernelistä on tehty rustilla?

Ja edelleen, miksi ihmeessä teknologiaa pitäisi alkaa vaihtamaan? Vaikka olisi kovinkin agile tiimit tuolla, niin ne on tunkannu jo vuosikausia c++:lla tuota, niin miksi niiden nyt pitäisi alkaa opettelee uutta?
 
No miksi sitten nostit tämän esiin?

Ja kun nyt sitä vaihtoa niin paljon halusit mainostaa, niin paljon linuxin kernelistä on tehty rustilla?

Ja edelleen, miksi ihmeessä teknologiaa pitäisi alkaa vaihtamaan? Vaikka olisi kovinkin agile tiimit tuolla, niin ne on tunkannu jo vuosikausia c++:lla tuota, niin miksi niiden nyt pitäisi alkaa opettelee uutta?

Sinä väitit että Linuxissa on C++.

Mitä sinä olet julkaissut GitHubissa Rustilla? Muutakuin helloworldin? No et tietenkään mitään.
Joten mitä ymmärrät Rustista? No et yhtään mitään.

Tämä keskustelu on hedelmätöntä. Kielen ilmaisuvoima ei riitä ymmärrykseen.

Agile-tiimit? Tässä on selkeästi jokin kymppipomo kyseessä. Näitä hommia ei ymmärrä ellei likaa käsiään. Tyyliin Jon Blow. Pomot ja pukumiehet ovat yhteiskunnan syöpä.
 
Sinä väitit että Linuxissa on C++.
Joo virhe, mutta miksi sitten nostit linuxin tähän keskusteluun? Sä taas väitit, että se on vaihtanut.
Mitä sinä olet julkaissut GitHubissa Rustilla? Muutakuin helloworldin? No et tietenkään mitään.
Joten mitä ymmärrät Rustista? No et yhtään mitään.
En mitään. Eikä ole tarvetta. edit: Sulla ilmeisesti on jotain?
Tämä keskustelu on hedelmätöntä. Kielen ilmaisuvoima ei riitä ymmärrykseen.
Niin näyttää olevan. Edelleen, miksi kehitysporukan olisi pitänyt mielestäsi vaihtaa rustiin, missä kohtaa, ja mikä se hyöty olisi ollut? Kuinka paljon olisit ollut valmis uhraamaan aikaa sen kielen opetteluun?
Agile-tiimit? Tässä on selkeästi jokin kymppipomo kyseessä. Näitä hommia ei ymmärrä ellei likaa käsiään. Tyyliin Jon Blow. Pomot ja pukumiehet ovat yhteiskunnan syöpä.
Joo jotain sellaisia kuullut olevan, ovat niin agile, että tekevät erilaisia osia softasta ja vaikka kaikki eri kielillä. Väliin laitetaan http request. Mikä pomo, missä?

edit2: Ja mielelläni näen hkultalan vastauksen tähän samaan, jonka hänelle esitit. Käsittääkseni suunnittelee prossuja.
 
Viimeksi muokattu:
Ei sinne sensoreihin tarvita kääntäjiä vaan target-platform, johon käännetään ohjelma. Sen takia Rust on hyvä koska se eliminoi muistiongelmat. Jos joku läski ohjelmoija käyttää nullptr-muuttajaa pudottaa $100M hävittäjän.
Vielä tuli yksi asia mieleen. Minkä valitset target platformiksi F-35:ssa? En ainakaan löytänyt listasta mainintaa, että se olisi tuettujen platformien joukossa, mutta sulla varmaan oli tästä tietoa?

Piti ihan käydä vähän katsoo, mitä se Rust nyt sitten on. Jos vaikka kokeilis sitä noissa stm32 harrastuksissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
273 414
Viestejä
4 716 240
Jäsenet
77 023
Uusin jäsen
Heidi123

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom