Nyt olis alustavasti varattu Smile-leikkaukseen aika (vielä ehtisi perua ilman kuluja... joo stressaa koko leikkaus ihan älyttömästi

)
Itsellä selvisi esitutkimuksessa, että itsellä on silmissä keskimääräistä paksumpi särveiskalvo, taisi olla ~590 µm kummassakin silmässä paksuus, kun tavallinen paksuus on ~530 µm. Normaalin rajoissa kuitenkin, mutta leikkauksen kannalta varmaan hyvä, kun ei olla niin lähellä sitä minimisuositusta (että lähtevät edes leikkaamaan) mikä taisi olla vähän päälle 500 µm.
Ehkä kaikkein stressaavin yksittäinen ei-pakollinen asia mihin lähdössä tähän mennessä. Oon käynyt lukemassa monen eri yrityksen hoito-ohjeet (vertaillyt mitä muut jättää mainitsematta jne.) ja mielestäni mulle on tullut tosi kattava ymmärrys koko prosessista mukaan lukien leikkauksen riskit.
Noh, toivottavasti leikkaus sujuu hyvin. Olen sitä jo tosi pitkään miettinyt (moooonta vuotta), täälläkin muistaakseni viime vuonna (2024) asiaa pohdin, mutta mahdolliset riskit pelotti liikaa. Nyt tuota Smilea tutkinut tosi paljon ja vaikuttaa siltä, että Suomessa suurimmalla osalla se onnistuu tosi hyvin. Kuivat silmät yms. vähän lievemmät haittaoireet on yleisimpiä huonoja puolia, mutta en ole kauheasti törmännyt niihin katastrofituloksiin mitä globaalimmissa komenteissa voi näkyä. Ei sillä, että ei itselle voisi niin huonosti käydä, mutta esitutkimuksen perusteella minulla voisi olla jopa paremmat lähtökohdat leikkaukseen kuin monella muulla juuri tuon särveiskalvon paksuuden takia. Se ei tietenkään takaa, että silmä paranisi yhtään sen helpommin tms. mutta ei ainakaan tarvitse stressata, että jäisi leikkauksen jälkeen tosi ohut särveiskalvo jäljelle.
Olisi se vaan niin upeaa nähdä ilman laseja. Nyt on jotain -3 kummassakin ja vähän hajataittoa niin käytännössä johonkin 30cm etäisyydelle näkee ihan ok, mutta kirjojenkin lukeminen on tosi raskasta, jos ei ihan nenään kiinni halua kirjaa laittaa.
Ikänäkö tietysti sitten tulee aikanaan, mutta en ole koskaan tykännyt pitää silmälaseja ja kotioloissa vaan sinnitellyt, jos ei ole tarvinnut nähdä metriä kauemmaksi niin kyllä se olisi tosi vapauttavaa pystyä nauttimaan luonnosta jne. ilman, että tarvitsee huomioida sitä, että näkökenttä on rajoitettu tai, että linssit huurtuu jne. Kesälläkin pystyisi käyttämään mukavampia aurinkolaseja rentoutuessa, kun ei tarvitse niitä vahvuuksilla varustettuja laseja.
Ikääkin jo yli 30v, vaikka ei ihan 35 vielä niin alkaa silti olla pitkälti viimeiset vuodet milloin tuota leikkausta edes on järkevä miettiä, kun 40 jälkeen pitää alkaa huomioimaan se ikänäkö jne.
Lyhyesti: stressaantunut, mutta myös odottavainen olo. Käytännössä ~20 vuotta on laseja tullut käytettyä ja nyt voisi päästä ainakin muutamaksi vuodeksi eroon niistä ennen kuin ikänäkö alkaa vaivaamaan.
Lähinnä halusin johonkin avautua fiiliksistä aiheeseen liittyen.