Ei. Kulutusvaikutuksella kiinnitetään pörssin keskihinta, vaihtelun pysyessä samana.
Siis voisi ajatella vaikka näin, koko kuukauden ajalta pörssin keskiarvo on K. Joka tunnilla on oma hinta TH, mutta joka voidaan esittää myös K + (TH - K) . Kun tekee hintakiinnityksen tai kulutusvaikutussopparin, niin tuossa yhtälössä ensimmäinen K vaihdetaan siihen kiinteään hintaan.
Esim.
Pörssin keskiarvo 10c/kWh, tuntihinta TH1 = 6c/kWh, TH2 = 14c/kWh, K1 = K2 = 10c/kWh
pörssihinnat:
Tunnin 1 hinta: 6 c/kWh = K1 +( TH - K2 ) = 10c/kWh + (6c/kWh - 10c/kWh)
Tunnin 2 hinta: 14c/kWh = K1 +( TH - K2 ) = 10c/kWh + (14c/kWh - 10c/kWh)
Tehdään hintakiinnitys 8 c/kWh (K1 = 8c/kWh) kulutusvaikutuksella ja tällöin tuntihinnat olisivat:
Tunnin 1 hinta: K1 +( TH - K2 ) = 8c/kWh + (6c/kWh - 10c/kWh) = 4c/kWh
Tunnin 2 hinta: K1 +( TH - K2 ) = 8/kWh + (14c/kWh - 10c/kWh) = 12c/kWh
Se, millä kulutusvaikutussopimuksilla tehdään ne säästöt, on, että isot sähkösyöpöt (käytännössä auton lataus ja talon/veden lämmitys) tehdään silloin, kun TH-K2 < 0 eli käytännössä öisin.
Noin karkeasti ottaen, jos sähkösopimukset näkee uhkapelinä niin:
- Pörssisopimuksella pelataan pienen painotettun keskiarvon puolesta
- Kiinteällä sopimuksella pelataan suurta painotettua keskiarvoa ja/tai varianssia vastaan
- Kulutusvaikutuksellisella sopimuksella pelataan suuren keskiarvon ja ison varianssin puolesta
Soppareista tuntuu kuitenkin löytyvän paljon raja-tapauksia, joissa ei mene näin yksiselitteisesti