Sähköinen matkustajalentokone...missä ne viipyy ?

Voi kun subbariinkin saisi tommoset tehot.

Mites lentokoneen siipi ja moottorin lavat?

Ja en edelleenkään hoksaa että mitä vikaa niissä nyt on? Joku torni pitää olla että lavat saadaan riittävän korkealle. Ilman tuulivoimaloita taas ei saada sähköä vedyn tuottamiseen, jota taas tarvitaan vetykennosähköpotkurikoneen toimintaan.
Niin....arvannet varmaan miksi olen kehittämässä äänetöntä 100 vuotta kestävää tuulivoimalaa ?
 
Ottaen huomioon kuinka paljon olet saanut varoituksia ja banneja höpöttämällä näistä sun ”keksinnöistä”, niin ei varmaan kannata lähteä tässä ketjussa yhtään tuolle linjalle.
Väitän kuitenkin ymmärtäväni niistä noin 10 vuoden edestä.

Kiva kuulla tuollaista uhkailua...sitä on helppo jakaa.
 
Niin....arvannet varmaan miksi olen kehittämässä äänetöntä 100 vuotta kestävää tuulivoimalaa ?
No kerro meille ihmeessä. Infraäänet on siis joku ongelma? Miksi? Varmaan se pieni tehohävikki ei ole mikään ongelma, muutenhan tehtäis toisenlaisia voimaloita.

Mutta en tosiaan ihan hoksaa että miten noi liittyy lentokoneisiin. Nekin toki tuottaa meteliä, ja ratkaisut on varmaan samankaltaisia?
 
Miksi sähkö on akuilla ykkönen lentämisessäkin ?

Koska siitä saadaan kohmpaktin kokoinen....akut ovat ladattavissa ja koneet ovat huokeita tehdä...kun sen oikein ymmärtää.

Muistelen että akku lentämisen sähköistämisessä se suurin haaste.
muutamia ongelmia
- Paino
- Kustannukset
- Lataaminen

Kokokaan ei ole ongelmaton, ja tegnologiat missä sekä painoa ja missä kokoa pienennetään ei mene aina yksiin.

Akkuissa on myös omat riskinsä vs polttoaineet.

Jos sähköistymisen tavoite on päästövähennykset, niin kilpailia on puhtaa polttoaineet.


Ottaisin lähtökohdaksi tämän BD-5 koneen. Kun sen virheet poistetaan saadaan aikasieksi erittäin turvallinen ja nopea lentokone.




Tällainen voisi toimia esimerkiksi 1/3 kokoisena mallina isommalle matkustajakoneelle.

Tavoitteena olisi 350-500 km range reserveillä.


350km toimintamatka reserveillä rittää joillekkin reiteille, lähinnä nämä vesistöjen ylitykset lyhyillä matkoilla. Kehityshankkeita ollut ja vielä ei ole saavutettu sitä tasoa. Kilpailia niissäkin on puhtaat polttoaineet.


Ketjun alkupuolella nähtiin jotain etuja sähköstä, niin niiden etujen saavuttamiseksi ei kannata rajata energian varastointi tapaa akkuihin. Jos taasen sähkössä ei ole riittävästi etuja, vaan haetaan ilmasto juttuja, niin sitten ei kannata rajoittua sähköön. Nuo vety keskusketelut, niin onko tehokkain tapa sähkö, vai jalostaa vedystä polttoaineita, tai polttaa suoraa (ei vetykenno)
 
Viimeksi muokattu:
No kerro meille ihmeessä. Infraäänet on siis joku ongelma? Miksi? Varmaan se pieni tehohävikki ei ole mikään ongelma, muutenhan tehtäis toisenlaisia voimaloita.

Mutta en tosiaan ihan hoksaa että miten noi liittyy lentokoneisiin. Nekin toki tuottaa meteliä, ja ratkaisut on varmaan samankaltaisia?


Hallitus miettii minimirajaksi 1 km tuulivoimaloille asutuksesta. Puolassa tämä on 2 km. Olen keskustellut asukkaan kanssa joka asui 1,5 km päässä ja sanoi sen olevan häiriötekijä hänelle.

Lopetetaan keskustelu tulivoimaloista tässä ketjussa tähän ?
 
Viimeksi muokattu:
Muistelen että akku lentämisen sähköistämisessä se suurin haaste.
muutamia ongelmia
- Paino
- Kustannukset
- Lataaminen

Kokokaan ei ole ongelmaton, ja tegnologiat missä sekä painoa ja missä kokoa pienennetään ei mene aina yksiin.

Akkuissa on myös omat riskinsä vs polttoaineet.

Jos sähköistymisen tavoite on päästövähennykset, niin kilpailia on puhtaa polttoaineet.




350km toimintamatka reserveillä rittää joillekkin reiteille, lähinnä nämä vesistöjen ylitykset lyhyillä matkoilla. Kehityshankkeita ollut ja vielä ei ole saavutettu sitä tasoa. Kilpailia niissäkin on puhtaat polttoaineet.


Ketjun alkupuolella nähtiin jotain etuja sähköstä, niin niiden etujen saavuttamiseksi ei kannata rajata energian varastointi tapaa akkuihin. Jos taasen sähkössä ei ole riittävästi etuja, vaan haetaan ilmasto juttuja, niin sitten ei kannata rajoittua sähköön. Nuo vety keskusketelut, niin onko tehokkain tapa sähkö, vai jalostaa vedystä polttoaineita, tai polttaa suoraa (ei vetykenno)
Voisiko hitaasti lentävä vaikka heliumilla täytetty lentokone olla hyvä rahdin kuljetukseen jos olisi selkeästi laivaa nopeampi ?

Kännyköitä rahdataan USAaan lentokoneilla Intiasta asti.
 
Viimeksi muokattu:
Lopetetaan keskustelu tulivoimaloista töässä ketjussa tähän ?
Sopii.
Hallitus miettii minimirajaksi 1 km tuulivoimaloille asutuksesta. Puolassa tämä on 2 km. Olen keskustellut asukkaan kanssa joka asui 1,5 km päässä ja sanoi sen olevan häiriötekijä hänelle.
Nyt kuitenkin heti jatkat aiheesta, miksi? Vai liittyykö nää rajat ja rajakokemukset sähkölentokoneisiin?
 
Halusin olla kuten Cato !
Catokin varmaan ninjaeditoi viestinsä sisällön jälkikäteen eri järjestykseen. :kahvi:

Mutta tää meluaspekti ei tosiaan ollu aiemmin kovin isosti osana keskustelua. Jos vaikka 600-paikkaset koneet korvataan 100-paikkaisilla, niin meillä on taivaalla kuusinkertainen määrä metelöiviä peltilootia. Nuo jos lentää vielä matalalla, kuten markkinoiden sähkölentokoneet lentää, niin melkonen ympäristörikoshan tuo olisi.
 
Catokin varmaan ninjaeditoi viestinsä sisällön jälkikäteen eri järjestykseen. :kahvi:

Mutta tää meluaspekti ei tosiaan ollu aiemmin kovin isosti osana keskustelua. Jos vaikka 600-paikkaset koneet korvataan 100-paikkaisilla, niin meillä on taivaalla kuusinkertainen määrä metelöiviä peltilootia. Nuo jos lentää vielä matalalla, kuten markkinoiden sähkölentokoneet lentää, niin melkonen ympäristörikoshan tuo olisi.
Siihen voidaan vaikuttaa verotuksella...nostetaan lentoveroa 200 % niin matkustajat vähenee roimasti...tms.
 
Siihen voidaan vaikuttaa verotuksella...nostetaan lentoveroa 200 % niin matkustajat vähenee roimasti...tms.
Sähköpotkurikoneille siis isommat verot kuin kerosiinia käyttäville? Vai matkusyajamäärän mukaan skaalautuvat veromuotoiset maksut? Varmasti edesauttaa sähköistymistä moinen pelleily.
 
Täällä hyvin kiteytetty miksei sähkölentsikalla ole vieläkään tulevaisuutta. Lentoon aurinkoenergialla?
Akkujen energia tiheys per kilo kun ei lähellekään yllä nestemäisille polttoaineilla puhumattakaan lataus ajoista. Ennen mullistavaa akku teknologiaa sähkö härpättimet jää vain marginaali porukkojen leluiksi.
 
Infraäänet lienee vaikea aihe ylipäänsä, mutta ihan normaalia terveydelle haitallista meteliä potkurikoneista kyllä tulee. Ja lentokoneiden määrän moninkertaistamalla myös meteli kasvaa.
Joo, potkuri pitää meteliä, mutta eihän se moottori siihen vaikuta. Mietin että mikä nimenomaan sähkölentokoneessa aiheuttaisi infraääniä, se potkurihan pyörii kuitekin suunnilleen samalla nopeudella kuin polttomoottorinkin pyörittämänä, eikä siellä oikein mikään muu komponentti voisi infraääntä tuottaa.. Tosin ei mielestäni kyllä se potkurikaan lentokoneille tyypillisillä kierrosluvuilla.
 
Joo, potkuri pitää meteliä, mutta eihän se moottori siihen vaikuta. Mietin että mikä nimenomaan sähkölentokoneessa aiheuttaisi infraääniä, se potkurihan pyörii kuitekin suunnilleen samalla nopeudella kuin polttomoottorinkin pyörittämänä, eikä siellä oikein mikään muu komponentti voisi infraääntä tuottaa.. Tosin ei mielestäni kyllä se potkurikaan lentokoneille tyypillisillä kierrosluvuilla.
Infraäänet tuli keskusteluun muualta, kun toinen käyttäjä yllättäen päätti tuoda tuulivoimalat mukaan keskusteluun. Lentomelu yleisesti sen sijaan on ihan järkevä aihe josta keskustella laajemminkin.

Sähköiset potkurikoneet on pieniä, joten jos niillä korvattaisiin olemassaolevia parhaan kustannustehokkuuden reittilentoja, niin koneiden ja siten lentomelun määrä kasvaisi. Synteettiset polttoaineet on tästäkin syystä verrattain hyvä idea sähkölentokoneisiin verrattuna.
 
Voisiko hitaasti lentävä vaikka heliumilla täytetty lentokone olla hyvä rahdin kuljetukseen jos olisi selkeästi laivaa nopeampi ?

Kännyköitä rahdataan USAaan lentokoneilla Intiasta asti.

Makustajakoneisiin liittyen, niin luonnosta heliumia on rajallisesti ja synteettinen vaihtoehto taitaa olla vielä kauempana. ja sitten mainitsema hitaasti lento heliuminen saatavuudesta riippuen jo torppaa kysynnän. vaikka nyt jollekkin laivalle pärjäisi.

Otsikkoon liittyen, eli sähköinen, niin se energiavaraston paino, veto ilmalaivassa voi olla vaikeasti markkinoitava ja akkut taasen painavia, mikä kasvattaa pallon kokoa, pienentään kuormaa.


Siihen voidaan vaikuttaa verotuksella...nostetaan lentoveroa 200 % niin matkustajat vähenee roimasti...tms.

Ehkä ei kannata ajaa sellaista matkustalentokonevaihtoehtoa josta syntyy ongelmia ja yrittää sitä sitten pitää kurissa verotuksella, jolla nimenomaan ajatus vähentää käyttöä. Jos idean lentämisen kustannuksia nostaa ensin kustannustennousu, ja sitten vielä päällä 200% vero. Vaikka tariffit on ajankohtaisia ja suosittuja, niin silti.

Toki otsikkoon liittyen siinä olisi toki selitys miksi ne viipyy.. :-)
 
Oikeastaan sähköinen matkustajalentokone on aika tylsä aihe, koska siinä ei vaan ole mitään järkeä, eikä siitä ole hyötyä. Pienkoneissakaan ei ole järkeä, mutta niistä nyt olisi edes hyöty että hiljenisivät jolnkun verran.. toisaalta suhteellisen yksinkertaisilla melu ja päästörajoilla päästäisiin eroon pienkoneiden merkittävistä ongelmista.
 
Oikeastaan sähköinen matkustajalentokone on aika tylsä aihe, koska siinä ei vaan ole mitään järkeä, eikä siitä ole hyötyä. Pienkoneissakaan ei ole järkeä, mutta niistä nyt olisi edes hyöty että hiljenisivät jolnkun verran.. toisaalta suhteellisen yksinkertaisilla melu ja päästörajoilla päästäisiin eroon pienkoneiden merkittävistä ongelmista.
Päiväntasaajalla ja etelässä jo olisi.

solar-impulse-2-plane-designboom01-818x527.jpg


burnelli.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Taas jotain mikämikämaahommia. Toiseen noista ei mahdu matkustajia lainkaan ja toinen ei todellakaan pysyisi ilmassa aurinkovoimalla.
Piti oikein googlettaa, tuo värikuva ilmeisesti sähkökone, jolla viidenkympin matkavauhtiin, ei matkustajia, ja lentäjäkin olot varsin karut.

Jos postaaja hakee esimerkkejä miksi sähköisiä matkustajakoneet ei yleisty, niin tuon perusteella hyvä esimerkki.
Toisen kuvan muistan jossain ketjussa nähneeni, muistaakseni ei liittynyt mitenkään matkustajakoneisiin, ei ainakaan sähkökoneisiin, vaan joku sodan aikainen kuopattu kehitysprojekti.
 
Niitä lentäviä siipiähän kokeiltiin, mutta ei ne kovin käytännöllisiä ole...
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkotehoa aurinkokennoavusteiseen akkulentämiseen.

icare2.jpg



No, matkustajalentokonettahan tuollaisesta ei saa tekemälläkään. Tuota tuskin saa skaalattua edes parille kymmenelle matkustajalle, saati sitten sadoille. Kyllähän tuollaisia aurinkopaneelikoneita ja sähkölentokoneita saa vielä kohtuullisesti suunniteltua yhden tai kahden henkilön vetoiseksi mutta mitään järkeviä matkustajamääriä tuollaiseen ei saa mitenkään järkevästi.
 
No, matkustajalentokonettahan tuollaisesta ei saa tekemälläkään. Tuota tuskin saa skaalattua edes parille kymmenelle matkustajalle, saati sitten sadoille. Kyllähän tuollaisia aurinkopaneelikoneita ja sähkölentokoneita saa vielä kohtuullisesti suunniteltua yhden tai kahden henkilön vetoiseksi mutta mitään järkeviä matkustajamääriä tuollaiseen ei saa mitenkään järkevästi.
Tottakai saisi vaikka kuinka monta sen sijaan 700 ihmisen pakkaaminen vaatisi jo melko suuren koneen. Kuvan konehan lentää antiikkisilla kennoilla.

Lapissa niistä kennoista vaan ei ole mitään hyötyä...eikä hirveesti yölläkään.

Icare 2 on lentänyt vuodesta 2007.

best-research-cell-efficiencies.jpg




70-luvulta asti on lennetty aurinkoenergialla. Kennotehokkuus oli silloin 8% luokkaa...nyt 30-36%.


Ihmisen kuljettamiseen tarvitaan nykyään minimissään noin 1 neliö panelia ( käytännöllinen kone jo 5-10 x enemmän ):

The Penguin was a three-quarter scale version of the Gossamer Albatross II; it had a 71-foot (22 m) wingspan and a weight, without pilot, of 68 pounds (31 kg). The propeller was driven by an AstroFlight Astro-40 electric motor, powered by a 541 watt solar panel, consisting of 3920 solar cells.<a href="MacCready Gossamer Penguin - Wikipedia"><span>[</span>3<span>]</span></a>
 
Viimeksi muokattu:
Ihmisen kuljettamiseen tarvitaan nykyään minimissään noin 1 neliö panelia ( käytännöllinen kone jo 5-10 x enemmän ):

The Penguin was a three-quarter scale version of the Gossamer Albatross II; it had a 71-foot (22 m) wingspan and a weight, without pilot, of 68 pounds (31 kg). The propeller was driven by an AstroFlight Astro-40 electric motor, powered by a 541 watt solar panel, consisting of 3920 solar cells.<a href="MacCready Gossamer Penguin - Wikipedia"><span>[</span>3<span>]</span></a>
En tiedä, että oletko koskaan oikeasti lentänyt modernissa matkustajakoneessa, mutta niissä on pikkasen suuremmat vaatimukset turvallisuuden, matkustusmukavuuden ja nopeuden osalta, kuin tuollaisessa rimpulassa.
 
Tottakai saisi vaikka kuinka monta sen sijaan 700 ihmisen pakkaaminen vaatisi jo melko suuren koneen. Kuvan konehan lentää antiikkisilla kennoilla.

Lapissa niistä kennoista vaan ei ole mitään hyötyä...eikä hirveesti yölläkään.

Icare 2 on lentänyt vuodesta 2007.

best-research-cell-efficiencies.jpg
Miten kuvasi liittyy Icare 2 lentoihin ?

Googletin Icare 2 lentokonetta, siis ilmeisesti lähempänä purjelentokonetta, sen lentomääristä en heti tulut tilastoa onko se kone nyt yksi lisä esimerkki miksi sähköiset matkustajalentokoneet viipyy. (Jo ihan sellaisenaan ei täytä tarepita ja skaalautumisesta ei puhettakaan)

En tiedä haluatko edes keskustelua, mutta olisi virkistävää jos hetken aikaa ihan tosissaan aiheesta asiaa aloittaja postaisi, jos tarkoitus joku muu, niin tietenin "kannattaa" käyttää aika ikkuna tehokkaasti ennenkuin joku raportoit.

Mutta mailmalla ollut ihan vakavampiakin sähköistettyjä matkustajakone hankkeita. Toki teknologisten haasteiden lisäksi 2020 luvulla ollut vähän muutakin hässäkkää.
 
Pikkusen realiteetit hukassa että neliöllä paneeleja saisi 1 henkilöä liikutettua jos tuo olisi totta niin olen aivan varma että joku olisi jo fillariin laittanut sen 1x1m paneeleita johonkin kiinni ja ajalisi rajattomalla rangella kunhan aurinko paistaisi. Taas huomataan että eräällä keskustelialla ei luonnonlait ole hallussa. Joka idea perustuu luonnonlakien rikkomiseen
 
Pikkusen realiteetit hukassa että neliöllä paneeleja saisi 1 henkilöä liikutettua jos tuo olisi totta niin olen aivan varma että joku olisi jo fillariin laittanut sen 1x1m paneeleita johonkin kiinni ja ajalisi rajattomalla rangella kunhan aurinko paistaisi. Taas huomataan että eräällä keskustelialla ei luonnonlait ole hallussa. Joka idea perustuu luonnonlakien rikkomiseen
Näitähän on rajattomasti:

 
Pikkusen realiteetit hukassa että neliöllä paneeleja saisi 1 henkilöä liikutettua jos tuo olisi totta niin olen aivan varma että joku olisi jo fillariin laittanut sen 1x1m paneeleita johonkin kiinni ja ajalisi rajattomalla rangella kunhan aurinko paistaisi. Taas huomataan että eräällä keskustelialla ei luonnonlait ole hallussa. Joka idea perustuu luonnonlakien rikkomiseen
Jotain voi haarukoida paljonko nuo energia tehokkaimmat Airbussin, Boeingin matkustajakoneet matkustajaa kohti kuluttaa. Tai sitten noiden pienempien lyhyen matkan sähkömatkustajakone hankkeiden tavoitteita.

Joku purjekone voi toki ilmassa pysyä vaikka vähän paneeleita liimailtu, joku polkupyrän renkailla liikkuva hiilikuitu siipi voi kestopäällysteellä liikkua sopivalla säällä aurinkovoimalla. Ne nyt ei edes sovi aiheeseen kuin esimerkkinä toimimattomuudesta itse aiheeseen.
 
Jotain voi haarukoida paljonko nuo energia tehokkaimmat Airbussin, Boeingin matkustajakoneet matkustajaa kohti kuluttaa. Tai sitten noiden pienempien lyhyen matkan sähkömatkustajakone hankkeiden tavoitteita.

Joku purjekone voi toki ilmassa pysyä vaikka vähän paneeleita liimailtu, joku polkupyrän renkailla liikkuva hiilikuitu siipi voi kestopäällysteellä liikkua sopivalla säällä aurinkovoimalla. Ne nyt ei edes sovi aiheeseen kuin esimerkkinä toimimattomuudesta itse aiheeseen.
Tottakai sopii aiheeseen..kysehän oli päiväntasaajalla lentävästä aurinkoenergia lentokoneesta..johon saadaan matkustaja kyytiin....sehän on matkustajakone...älä sekoita petroolihirviöihin aihetta.....ne ovat kehittyneet käsikädessä metallirakenteiden ja suihkumoottoreiden kehityksen kanssa...kaksi täysin eri asiaa.

Niissäkin on jo kehitystä:

 
Jotain voi haarukoida paljonko nuo energia tehokkaimmat Airbussin, Boeingin matkustajakoneet matkustajaa kohti kuluttaa. Tai sitten noiden pienempien lyhyen matkan sähkömatkustajakone hankkeiden tavoitteita.
Modernit koneet polttavat about 2kg bensaa per 100km per matkustaja. 2kg lentopetrolia tarkoittaa about 24 kWh energiaa. Suihkumoottoreiden hyötysuhde on jossain 40% paikkeilla, eli voidaan karkeasti arvioida, että varsinaiseen liikkumiseen tarvitaan energiaa 10 kWh / matkustaja / 100km. Matkanopeudet ovat reilut 800 kmh.
Eli tunnissa yksi matkustaja kuluttaa noin 80 kWh energiaa.

A320:n siipipinta-ala on about 120 neliötä. Aurinkovakio on about 1,3 kW / neliö. Eli absoluuttinen teoreettinen maksimi sille, että kuinka paljon tuon siiven aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä tunnin aikana on about 156 kWh. Toisin sanoen, niin paljon kuin kaksi matkustajaa tarvii energiaa.
A320 tyypillisesti kuljettaa noin 170 matkustajaa. Eli jostain vielä pitäisi kiskoa noin 99% tarvittavasta energiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Eric Raymond jatkoi perinteitä johon Musculair koneen kehittäjä alunperin teki pioneerityötä.

Eric lensi USAn halki jo 90 luvulla 1 kw teholla. Siitä voi laskea paljonko menee kwh.....minimissään. Sanotaan 100 km/t nopeudella.

Ihmisiä kun pannaan peräkkäin terhon tarve tietenkin pinenee radikaalisti...mutta mennään tällä.

100 km tunnissa ja 1 kw...eli 100 kilometrille menee 1 kwh.

SUNSEEKER_AT_SHOP_copy.jpg


Nopeuden lisääminen tietty kuluttaa enemmän.

 
Viimeksi muokattu:
Jos lennetään myötätuuleen, tai suunnilleen kävelyvauhtia.

Ei siis riitä ketjun otsikonmukaiseen käyttöön mitenkään.
Se on totta siksi sanoinkin että 5-10 x enemmän tarvitaan käytännölliseen lentämiseen.

Tässä luonnoksessani on n. 2000 m2 panelia.

super_fenix_mars_5.jpg


Eli noin 200 paikkainen aurinko-/akkuleko olisi tällainen.
 
Tottakai sopii aiheeseen..kysehän oli päiväntasaajalla lentävästä aurinkoenergia lentokoneesta..johon saadaan matkustaja kyytiin....sehän on matkustajakone...älä sekoita petroolihirviöihin aihetta.....ne ovat kehittyneet käsikädessä metallirakenteiden ja suihkumoottoreiden kehityksen kanssa...kaksi täysin eri asiaa.
Siis tuossa oli kyse jostain purjelentokoneesta, joka kai enemmän joku kokeilu, ja jos se ei edes kykene lentämään kuin päiväntasaajalla matkustaja pilotti kimpassa, niin menee kyllä ihan ketjun sotkemiseksi.
Edit, oliko se kaksipaikkainen, kuva saa vähän epäileen.

wiki/Matkustajalentokone

Matkustajalentokone tai liikennelentokone on lentokone, jonka liikennöinnin tarkoituksena on kuljettaa matkustajia. Pääosa näistä lentokoneista lentää reittilentoja, mutta lisäksi paljon on turismiin liittyviä charter-lentoja.

Mutta jos 20v lisä kehityksen jälkeen edelleen siinä että matkustakoneessa pilotti lentää happipullon kanssa, ilman matkustajaa, niin rautainen esimerkki syistä miksi ei yleistyneet. vaihtikin noissa jäänyt murto-osaan tavoitteista.


Se on totta siksi sanoinkin että 5-10 x enemmän tarvitaan käytännölliseen lentämiseen.

Tässä luonnoksessani on n. 2000 m2 panelia.

super_fenix_mars_5.jpg


Eli noin 200 paikkainen aurinko-/akkuleko olisi tällainen.

Yritin etsiä tuon Arkkitehtitoiminta A4 hankkeista lisätietoa , ilmeisesti ei ihan yhtiön ydin toimintaa.

Edit, sori, olikin nimimerkin oma.
Tämä taitaa jälleen palata siihen vanhaan, johdatellaan keskustelua siihen että aletaan postaileen jotain oma piirtämä kuva, johon kirjoitettu hatusta jotain arvoja. joilla ei mitään pohjaa. ilman yhteyttä ketjuun.

Ilmeisti toimistolla ihan oma blogi sivusto, joihin niitä voisi postailla ihan vapaasti.
 
Viimeksi muokattu:
Se on totta siksi sanoinkin että 5-10 x enemmän tarvitaan käytännölliseen lentämiseen.
Eihän toikaan riitä mihinkään järkevään nopeuteen. Laske vaikka.

Tarvitaan se viisin-kymmenkertainen lentonopeus jotta tossa olis mitään järkeä, joka tarkoittaa 25-100 kertaista sähkönkulutusta.
 
Se on totta siksi sanoinkin että 5-10 x enemmän tarvitaan käytännölliseen lentämiseen.

Ei vaan siihen käytännölliseen lentämiseen tarvitaan lähemmäs 100 neliötä per matkustaja. Joka taaskin osoittaa sen, että aurinkopaneelit eivät ole mikään ratkaisu käytännölliseen lentämiseen.
 
Eihän toikaan riitä mihinkään järkevään nopeuteen. Laske vaikka.

Tarvitaan se viisin-kymmenkertainen lentonopeus jotta tossa olis mitään järkeä, joka tarkoittaa 25-100 kertaista sähkönkulutusta.
Ei tarvita...jos lennetään 25 kilometrissa.

Unohditko fysiikan ?
 
Jos pääsisi lentämään Thaimaahan 24 tunnissa ja istumaan businesluokkaa vastaavassa istuimessa puoleen hintaan verrattuna näihin normaaleihin hintoihin niin koneet olisivat täynnä.
 
Jos pääsisi lentämään Thaimaahan 24 tunnissa ja istumaan businesluokkaa vastaavassa istuimessa puoleen hintaan verrattuna näihin normaaleihin hintoihin niin koneet olisivat täynnä.
Ei ne businessluokan paikat nyt niin mukavia ole. Lisäksi tuo "puoleen hintaan" on aika vaikea saavuttaa, kun koneen käyttöasteet tippuu merkittävästi tuon hitaamman nopeuden takia.
Esim. halpalentoyhtiöt nojaavat hyvin pitkälle siihen, että niiden koneet ovat ilmassa jatkuvasti. Eli matkustajat / kone / vuosi pysyy korkeana, joka taaskin mahdollistaa alhaisemmat hinnat kun kiinteät kustannukset jakautuvat todella monelle matkustajalle.
 
Modernit koneet polttavat about 2kg bensaa per 100km per matkustaja. 2kg lentopetrolia tarkoittaa about 24 kWh energiaa. Suihkumoottoreiden hyötysuhde on jossain 40% paikkeilla, eli voidaan karkeasti arvioida, että varsinaiseen liikkumiseen tarvitaan energiaa 10 kWh / matkustaja / 100km. Matkanopeudet ovat reilut 800 kmh.
Eli tunnissa yksi matkustaja kuluttaa noin 80 kWh energiaa.

A320:n siipipinta-ala on about 120 neliötä. Aurinkovakio on about 1,3 kW / neliö. Eli absoluuttinen teoreettinen maksimi sille, että kuinka paljon tuon siiven aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä tunnin aikana on about 156 kWh. Toisin sanoen, niin paljon kuin kaksi matkustajaa tarvii energiaa.
A320 tyypillisesti kuljettaa noin 170 matkustajaa. Eli jostain vielä pitäisi kiskoa noin 99% tarvittavasta energiasta.
Ja tuo on pelkän ihmisen kuljettaminen, sitten kun lasketaan mukaan vielä matkatavarat (niiden paino ja niiden vaatima tila) ja se, että tavallinen turisti varmaan haluaa tarvittaessa käydä vessassa lennon aikana (varsinkin kun aurinkokenno/paristokoneella lentoaika on huomattavasti pidempi) eli pitää se WC laskea mukaan, jonkinlainen käytävä istumapaikoilta vessaan jne. Tuollaisen parin hengen koneen skaalaaminen matkustajakäyttöön alkaa olla aika mahdotonta. Jo tuollainen A320:n matkustajamäärä laukkuineen painaa sanotaanko nyt ihminen 85kg + matkatavarat 25kg x 170 matkustajaa = 18700kg ja tuollaisen massan liikuttamiseen alkaa sitä energiaa kulumaan ihan toiseen malliin kuin pariin lentoharrastajaan.

Täytyy sanoa että haluaisin nähdä edes jotain (edes liki realistisia) laskelmia johonkin esim juuri tuohon A320 tai johonkin muuhun nykyaikaiseen matkustajalentokoneeseen verrattuna minkä kokoinen koneesta tulisi (mitat + paino), millaisella nopeudella se voisi kuljettaa matkustajansa perille, kauanko pidempään se joutuu olemaan kentällä latailemassa akkuja sun muuta kuin verrokkinsa jne. Entäpä ne valmistus- ja käyttökustannukset jne.
 
Eric Raymond jatkoi perinteitä johon Musculair koneen kehittäjä alunperin teki pioneerityötä.

Eric lensi USAn halki jo 90 luvulla 1 kw teholla. Siitä voi laskea paljonko menee kwh.....minimissään. Sanotaan 100 km/t nopeudella.

Ihmisiä kun pannaan peräkkäin terhon tarve tietenkin pinenee radikaalisti...mutta mennään tällä.

100 km tunnissa ja 1 kw...eli 100 kilometrille menee 1 kwh.

SUNSEEKER_AT_SHOP_copy.jpg


Nopeuden lisääminen tietty kuluttaa enemmän.

Miten tuosta voi laskea paljonko menee? matkustajakoneella.

Olemassa olevista matkustajakoneista voi haarukoida paljonko menee jos ei tarvi välittää aurinkokennojen vaatimasta pinta-alasta, eikä akkujen painosta.

En keksi miten voi hyödyntää jonkin sähköavustetun yksipaikkaisen purjelentokoneen sähkönkulutusta mihinkään matkustajakoneen kulutuksen arviointiin. Lähinnä sen että jos tuollaisessa kasvatetaan pinta-alaa ja päästään vain paisteessa jonkinlaiseen vauhtiin , pysytään ilmassa, niin eikö se tarkoita että ei mitäänmahkuja skaalata matkustajakone luokkaan.


Ja tuo on pelkän ihmisen kuljettaminen, sitten kun lasketaan mukaan vielä matkatavarat (niiden paino ja niiden vaatima tila) ja se, että tavallinen turisti varmaan haluaa tarvittaessa käydä vessassa lennon aikana (varsinkin kun aurinkokenno/paristokoneella lentoaika on huomattavasti pidempi) eli pitää se WC laskea mukaan, jonkinlainen käytävä istumapaikoilta vessaan jne. Tuollaisen parin hengen koneen skaalaaminen matkustajakäyttöön alkaa olla aika mahdotonta. Jo tuollainen A320:n matkustajamäärä laukkuineen painaa sanotaanko nyt ihminen 85kg + matkatavarat 25kg x 170 matkustajaa = 18700kg ja tuollaisen massan liikuttamiseen alkaa sitä energiaa kulumaan ihan toiseen malliin kuin pariin lentoharrastajaan.
....
Ja jollain lokari patteriautolla vaatimukset ihan jotain muuta kuin henkilöautolla. Jos esimerkit kaatuu jo siihen että sinne laitettaisiin vain sen matkustajakoneen istuinpaikan hilut, vaikka koko muu rakenne olisi vain kasassa pysyvää. tai jos saataisi sitä nopeutta kohtuudella.

Mutta jotenkin muistelen että edellisellä kierroksella päästiin vähän pidemmälle, jopa niihin salaisiin sotilaslaskelmin, katapultikkin taisi olla kehissä.
 
Viimeksi muokattu:
Itse uskon että juurikin se yksinkertainen vastaus on oikea tähänkin kysymykseen , sähkö ei sovellu lentokoneeseen polttoaineeksi. Johtuen juurikin akuston paskasta kwh/kg. Polttoaineessa kun tuppaa olemaan melkoisen moninkerta energiatiheyttä. Mistään ihmeaurinkopaneeleista ei saada fysiikanlakien alla sitä lisäenergia tarvetta mitä sähkömatkustuskone tarvitsee. saisiki ydinrektorista mutta siinäkin tuppaa ehkä paino tulemaan vastaan kaikkineen suojauksineen ja jäähdytyksineen että fossiiliset ovat tällä hetkellä ainut tapa kuskata matkustajia tehokkaasti lentäen pisteestä a pisteeseen b. karkea esimerkki kerran lihasvoimalla lentänyt kone on tehty niin jos lisätään kaikille matkustajille polkimet -> lisää painoa jolloin tehon tarve ylittyy siitä mitä se yksipaikkainen tarvitsi joten ihan turhaa ajatella että jokin yksittäinen idea voitaisiin skaalata 100-300 paikkaseksi koneeksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 883
Viestejä
4 749 594
Jäsenet
77 406
Uusin jäsen
TA2025

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom