Joo ehkä runkosiivellä saadaan jo paljonkin vähennettyä kärkivälin tarvetta...täytyy tutkia.
Nurmikentille laskeutuminen tekisi useammasta paikkakunnista Suomessa lentokenttäkelpoisen nopeasti.
Kerroppa mikä sun mielestä olisi puhtaan lentämisen miniminopeus ? Reality check sinulle.
Suomi on täynnä kaupunkeja, joissa on jo lentokenttä, ja ketään ei kiinnosta lentää niihin edes nykyisillä lentokoneiden nopeuksilla. Niitä ei todellakaan kiinnostaisi lentää niihin, jos teet siitä lentämisestä vielä hitaampaa.
Puhtaan lentämisen pitäisi olla about yhtä nopeaa, kuin nykyiset koneet. Koska ihmiset eivät halua istua niissä lentokoneissa yhtään sen pidempään kuin on pakko. Jos tarjoat lentoja vaikkapa sinne Malagaan Helsingistä siten, että matka-ajat ovat bensalla 5 tuntia ja sähköllä 10 tuntia tai 15 tuntia, niin ainoa ihminen maailmassa, joka ei valkkaa tuota 5 tunnin vaihtoehtoa, on Greta Thunberg. Tai oikeastaan en olisi yllättynyt, vaikka Gretakin valitsisi tuon 5 tunnin option.
Enkä puhu nyt ollenkaan blended wing koneesta...vaan runkosiivestä...se lienee sulle terminäkin ylivoimainen ymmärtää vaikka niitäkin on tehty satoja ?
Koska poikkeuksellisen turvallinen runkosiipi lienee tuntematon niin pannaanpa hieman dataa:
Lentävä siipi olisi vielä yksi vaihtoehto.
Sekoitettu siipi eli blended wing taas on ihan omansa.
Runkosiiven keksi DeMonge 1922.
Tätä konseptia on helppo jalostaa nykyaikaan.
Sinänsä hauskaa, että yrität esittää tietävää haukkumalla kanssakeskustelijoita, mutta olet itse väärässä juurkin niissä asioissa, joissa yrität esittää tietävää.
Tuon sun aiemmin postaama kuva koneesta, johon vastasin, on lähimpänä juurikin blended wingiä. Eli siinä on leveä runko, joka luo nostetta, joka sitten suht sulavasti blendautuu perinteisimpiin siipiin. Myös nuo sun jälkimmäiset koneet ovat aika lähellä blended wingiä, eli nostetta merkittävästi luova runko yhdistettynä perinteisimpiin siipiin.
Muutenkin tää sun termi "runkosiipi" on vähän outo. En tiedä mikä sille olisi se oikea vastine.
Käytännössä lentokoneet tippuvat neljään kategoriaan:
Perinteinen, siivet luovat lähes kaiken nostovoiman. Käytännössä kaikki modernit matkustajakoneet ovat näitä.
Blended wing, runko luo merkittävän osan nostovoimasta (tyyliin liki 50%), mutta koneessa on myös perinteisemmät siivet jotka sulautuvat runkoon. Esimerkkeinä vaikkapa B-1 Lancer ja Airbus MAVERICK.
Lifting body, runko luo lähes kaiken nostovoiman. Siipiä joko ei ole ollenkaan tai ne ovat minimaaliset ja yleensä vain ohjauspintoja varten. Ei juurikaan käytössä, parhaat esimerkit ovat jotain NASAn testikoneita 60-70 luvuilta kuten X-24 ja sitten avaruusalukset, jotka käyttävät lifting bodya laskeutumisessa.
Flying wing, käytännössä koko kone on siipeä. Esim. B-2.