Sähköinen matkustajalentokone...missä ne viipyy ?

Liittynyt
08.11.2019
Viestejä
1 113
Alice (Eviation) on keskeytetty samoin saksalainen Lilium on kuopattu.


Lilium proto syttyi tuleen ja sitten pian loppui rahoitus.


Ainoa joka vielä etenee lienee Heart Aerospace Ruotsista.


Onko kyse kyvyttömyydestä nähdä asiat uudella tavalla...outside the box ?

Sähköllä on kuitenkin kierretty maapallo ympäri ilman välilaskua...ja lennetty yli 500 km/t nopeudella.

Missä mättää ? Akuistako tämä nyt edelleen haraa ?

------


Spirit of Innovation liikkuu 555.9 km/t

 
Viimeksi muokattu:
Ne viipyy akkujen huonossa paino/energia suhteessa..
Oletko täysin varma ? Yritetäänkö ehkä liikaa...mitä järkeä on yrittää tehdä VTOL ja STOL koneita koska ne syö eniten tehoa akuista.

airflow.jpg


Jospa pitäisi sulkea silmät kunnolla ja avata ne uudestaan ?

Wright Flyer lensi 13 hv moottorilla.



0,23 hv teholla lennettiin jo 80 -luvulla 99 km.

 
Katsoppa, paljonko kulkee auto :
a) Kilolla sähköakkuja
b) Kilolla fossiilista polttoainetta.

Huomaat, että nykyakkujen paino / energiasuhde on erittäin kehno.

Lentokoneissa tuop paino on vielä erittäin oleellinen asia, joten ei tarvitse ihmetellä, missä ne akkkukoneet viipyvät.

Lisäksi:
Hätätilanteessa voidaan dumpata miltei kaikki polttoaine ja tehdä hätälasku ja ehkä selvitä. Akut taas: Niistä ei voida purkaa varausta ja jos ja kun varausta on reippaasti jäljellä, kun rysähtää, niin sen pahempi tuho.. akkuja on myöskin paha mennä tiputtamaan koneesta, tulee alhaalla rumaa jälkeä..
 
  • Tykkää
Reactions: MkH
Katsoppa, paljonko kulkee auto :
a) Kilolla sähköakkuja
b) Kilolla fossiilista polttoainetta.

Huomaat, että nykyakkujen paino / energiasuhde on erittäin kehno.

Lentokoneissa tuop paino on vielä erittäin oleellinen asia, joten ei tarvitse ihmetellä, missä ne akkkukoneet viipyvät.

Lisäksi:
Hätätilanteessa voidaan dumpata miltei kaikki polttoaine ja tehdä hätälasku ja ehkä selvitä. Akut taas: Niistä ei voida purkaa varausta ja jos ja kun varausta on reippaasti jäljellä, kun rysähtää, niin sen pahempi tuho.. akkuja on myöskin paha mennä tiputtamaan koneesta, tulee alhaalla rumaa jälkeä..
Jotenkin minulle välittyy kuva että pyrit korvaamaan ajatuksissasi nykyiset lentokoneet ja niiden voimajärjestelmät akuilla ja sähkömoottoreilla...eikö sähkölentokoneiden pitäisi näyttää juuri siksi että tehoa ei ole samaa vertaa pitkille matkoille kuten ennen..... niin täysin erillaisilta kuin nykyisten ?

Mun mielestä niissä pitäisi olla pidemmät siivet kuin nykyisissä ja niiden tulisi lentää hiljempaa...ja mahdollisesti ottaa runkosiipi ja muut keksinnöt käyttöön ( mm aurinkokennot ).
 
Nykyistä hitaammin lentävät koneet eivät ainakaan olisi kaupallisesti kiinnostavia. Ihmiset valitsevat yhteydet matka-ajan ja hinnan perusteella.
 
Nykyistä hitaammin lentävät koneet eivät ainakaan olisi kaupallisesti kiinnostavia. Ihmiset valitsevat yhteydet matka-ajan ja hinnan perusteella.
Jos polttoaineen verotus laitettaisiin kuntoon, niin tilanne voisi olla toinen. Silloinkin pitkällä tähtäimellä synteettinen kerosiini lienee parempi hevonen.
Mun mielestä niissä pitäisi olla pidemmät siivet kuin nykyisissä ja niiden tulisi lentää hiljempaa...ja mahdollisesti ottaa runkosiipi ja muut keksinnöt käyttöön ( mm aurinkokennot ).
Miksei näitä olla otettu käyttöön kerosiinilentokoneissa?
 
Nykyistä hitaammin lentävät koneet eivät ainakaan olisi kaupallisesti kiinnostavia. Ihmiset valitsevat yhteydet matka-ajan ja hinnan perusteella.
Pisimmillä yhteyksillä nopeuden merkitys korostuu, mutta mietitään vaikkapa Hki-Rooma, 2 100 km. Matkalentonopeuden puolitus lisäisi parisen tuntia. Se ei suhteellisesti ole kovin paljon kokonaismatka-ajasta, kun laskee mukaan omat lähtövalmistelut, kentälle siirtymiset molemmissa päissä, kentällä ja paikallaan olevassa koneessa kökkimiset, kentällä rullailut, nousut ja laskeutumiset kaarteluineen.

Hitaampi sähkölentokone olisi tietysti hiljaisempi, mutta entäpä energiakulut? Tuollaisella yhteydellä nykyiset koneet hörpännevät Jet A-1:stä matkustajaa kohden 4 l/100 km * 21 * 1,088 €/l = 91,39 € per suunta.

Energiaa menisi 9,6 kWh * 4 * 21 = 806,4 kWh per matkustaja. Hyötysuhteen huomioiden noin 200 kWh lentovastuksiin. Puolinopeuskone veisi noin 50 kWh ajovastuksiin, eli 80 % hyötysuhteella 62,5 kWh akusta/paneeleista per matkustaja. Jos laskee 0,10 €/kWh, eikä paneelien tuottamaa huomioida, maksaisi energia 6,25 € per suunta. Akut kuitenkin maksavat ja kuluvat, joten pyöristetään 10 euroon. Pari tuntia hitaamman (mutta hiljaisemman) matka-ajan vastineeksi lentolippu voisi olla 80 € halvempi, millä voisi perillä syödä hyvin tai käyttää palveluita. Samalla voisi ajatella, että eipähän tullut kiireessä tupruteltua kasvihuonekaasuja pahaan paikkaan.

Tokihan nykyisiä koneitakin voisi hidastaa, mutta toistaiseksi nopeus myy paremmin. Autojenkin huipputehoa kasvatetaan jatkuvasti kauemmas ajosuoritteen toteutuneesta keskitehosta, mikä nostaa kulutusta (ei tosin sähköautoissa niin paljon kuin polttomoottoreissa).


Edit. Todennäköisesti nopeutta jouduttaisiin enemmän kuin puolittamaan, jotta akkumassaa ei tule turhan paljon vs. hyötykuorma. Tällöin lisäaika olisi parin tunnin sijaan vaikkapa 3-4 h. Silti joku saattaisi tyytyä hitaampaan, säästää noin 85 € (tämä vielä hitaampi tarvitsee vähemmän akkukapaa ja vie vähemmän sähköä) nettopalkkaansa ja kuluttaa vähemmän fossiilisia.
 
Viimeksi muokattu:
Pisimmillä yhteyksillä nopeuden merkitys korostuu, mutta mietitään vaikkapa Hki-Rooma, 2 100 km. Matkalentonopeuden puolitus lisäisi parisen tuntia. Se ei suhteellisesti ole kovin paljon kokonaismatka-ajasta, kun laskee mukaan omat lähtövalmistelut, kentälle siirtymiset molemmissa päissä, kentällä ja paikallaan olevassa koneessa kökkimiset, kentällä rullailut, nousut ja laskeutumiset kaarteluineen.

Hitaampi sähkölentokone olisi tietysti hiljaisempi, mutta entäpä energiakulut? Tuollaisella yhteydellä nykyiset koneet hörpännevät Jet A-1:stä matkustajaa kohden 4 l/100 km * 21 * 1,088 €/l = 91,39 € per suunta.

Energiaa menisi 9,6 kWh * 4 * 21 = 806,4 kWh per matkustaja. Hyötysuhteen huomioiden noin 200 kWh lentovastuksiin. Puolinopeuskone veisi noin 50 kWh ajovastuksiin, eli 80 % hyötysuhteella 62,5 kWh akusta/paneeleista per matkustaja. Jos laskee 0,10 €/kWh, eikä paneelien tuottamaa huomioida, maksaisi energia 6,25 € per suunta. Akut kuitenkin maksavat ja kuluvat, joten pyöristetään 10 euroon. Pari tuntia hitaamman (mutta hiljaisemman) matka-ajan vastineeksi lentolippu voisi olla 80 € halvempi, millä voisi perillä syödä hyvin tai käyttää palveluita. Samalla voisi ajatella, että eipähän tullut kiireessä tupruteltua kasvihuonekaasuja pahaan paikkaan.

Tokihan nykyisiä koneitakin voisi hidastaa, mutta toistaiseksi nopeus myy paremmin. Autojenkin huipputehoa kasvatetaan jatkuvasti kauemmas ajosuoritteen toteutuneesta keskitehosta, mikä nostaa kulutusta (ei tosin sähköautoissa niin paljon kuin polttomoottoreissa).


Edit. Todennäköisesti nopeutta jouduttaisiin enemmän kuin puolittamaan, jotta akkumassaa ei tule turhan paljon vs. hyötykuorma. Tällöin lisäaika olisi parin tunnin sijaan vaikkapa 3-4 h. Silti joku saattaisi tyytyä hitaampaan, säästää noin 85 € (tämä vielä hitaampi tarvitsee vähemmän akkukapaa ja vie vähemmän sähköä) nettopalkkaansa ja kuluttaa vähemmän fossiilisia.
Lentokoneessa jos missä kennoilla saisi korvattua päiväsaikaan pilvien yläpuolella leijonan osan energia kuluista. Ainakin 1/4 osan helposti.
 
Jos polttoaineen verotus laitettaisiin kuntoon, niin tilanne voisi olla toinen. Silloinkin pitkällä tähtäimellä synteettinen kerosiini lienee parempi hevonen.

Miksei näitä olla otettu käyttöön kerosiinilentokoneissa?
Koska nopeus kärsisi matalalla ainakin melkoisesti.

Tutkitaan kovasti:


OSQH5.jpg
 
Ihmiskunnan parhaat aivot ovat kehittelemässä aseita joilla saadaan listittyä maksimaalinen määrä muita ihmisiä.
Ja vastapuolella miten torjutaan nämä aseet. Ad infinatum

Kuluttajatuotteiden kehittämiseen ei riitä energiaa. Lithiumakut poksahtelee koska litiumilla on 1 ulkoelektronini ja täten herkkä reagoimaan kaasujen kanssa.
 
Ihmiskunnan parhaat aivot ovat kehittelemässä aseita joilla saadaan listittyä maksimaalinen määrä muita ihmisiä.
Ja vastapuolella miten torjutaan nämä aseet. Ad infinatum

Kuluttajatuotteiden kehittämiseen ei riitä energiaa. Lithiumakut poksahtelee koska litiumilla on 1 ulkoelektronini ja täten herkkä reagoimaan kaasujen kanssa.


Niin....tässähän ei pelkällä rahalla juuri juhlita...vaan oikeilla tehokkailla ideoilla.
 
Niinpä niin. Esim. kaikilla on mahtava "idea" seuraavaan menetyspeliin tai ohjelmaan. Mutta ei taitoja toteuttaa sitä itse.

Ideaguyt ovat itseasiassa haitallisia monesti.
Nin tottakai uudet ideat ovat haitallisia erittäin haitalliselle mutta hyvin toimivalle nykykäytännölle.

Harvakseltaan löytyy kavereita jotka yksin matkustajakoneita rakentaa...vapaa-ajallaan.

Hurel-Dubois HD.31 oli kokeilu aiheessa jo vuosikymmeniä sitten.

tuhngwlvzuvb1.jpg
 
Liikaa painoa kapasiteettiin nähden. Koneen täytyisi rahdata kymmeniä tuhansia kiloja massaa, joka syö muuta kuljetuskapasiteettia ja joka ongelmatilanteessa heikentää liitokykyä. Samoin akut täytyy ladata, joka heikentäisi käyttöastetta. Polttoaineen tankkauksessa menee joitakin kymmeniä minuutteja, kun tuon kapasiteetin akkuja täytyisi ladata varmaan päivän verran. Vaikea kuvitella miten jotkut vaihtoakutkaan toimisivat; polttoaine on helppo varastoida kammioihin koneen runkoon ja siipiin.
 
Viimeksi muokattu:
Siipien pitäisi liikkua kuten linnuilla. Eikä olla staattisia kuten nyt. Ja joku moottori työntää oldschoolisti hiukkasia. Nyt ei pystytä edes maksimoimaan nostetta kuten albatrossi.

Vähän mielikuvitusta peliin nyt.
 
Zeppelinit voisi palata liikenteeseen, mutta vedyllä. Helium on liian kallista ja heikkoa nostokyvyltään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
271 057
Viestejä
4 682 248
Jäsenet
76 695
Uusin jäsen
heksjeger

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom